MITEN KEHITYS TAPAHTUU?
Kun tutkitaan ihmisyksilön
kehitystä, on tiedossa, että se tapahtuu vähitellen prosessin kautta. Kun
ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä, ei hedelmöittynyt munasolu muutu heti
kolmen kilon tytöksi tai pojaksi tai aikuiseksi ihmiseksi, vaan kaikki tapahtuu
vähitellen - useiden kuukausien aikana.
Samasta kehityksestä voidaan todeta, että se on jatkuvaa - aina
aikuisikään asti - niin että ne ruumiinosat, jotka meillä ovat koko ajan,
kasvavat ja muuttuvat. Saman kehityksen tähden jokainen meistä on siksi
erikokoinen äidin kohdussa kuin esim. 1-, 5-, 12- ja 20-vuotiaana, vaikka koko
ajan on kyseessä sama yksilö ja samat jäsenet - aivan kuten Paavali osoitti
omasta itsestään:
- (Gal 1:15) Mutta
kun hän, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja kutsunut armonsa
kautta, näki hyväksi...
Kun pysytään
kohdunsisäisessä kehityksessä, voimme nähdä siinä useita kehitysvaiheita, jotka
seuraavat toisiaan. Näistä kehitysvaiheista voidaan huomata, että jo hyvin
varhaisessa vaiheessa syntymätön lapsi muistuttaa täysin jo tähän maailmaan
syntyneitä ihmisiä niin, että hänellä esiintyvät samat ruumiinjäsenet. Katsomme
kehitysvaiheita luettelomaisesti lävitse:
- Vaikka uusi yksilö on
toisena elinviikkonaan omenansiementäkin pienempi, riittää se pysäyttämään
äidin kuukautiset. Tästä lähtien syntymätön lapsi vaikuttaa äitinsä ruumiiseen
koko raskauden ajan.
- Noin 3 viikon ikäisenä
lapsen sydän alkaa pumpata verta sen omassa ruumiissa. Sen veriryhmä voi olla
myös aivan eri kuin äidillä. Muutamia päiviä tämän jälkeen tulevat esille
käsien ja jalkojen alut.
- Noin 6 viikon ikäiseltä
lapselta voidaan mitata aivojen sähkökäyrä eli EEG. Sen mittaaminen on sikäli
merkittävää, että ihmiselämän loppuminen määritellään yleensä tämän toiminnon
lakkaamisesta.
- 7-8 viikon ikäiselle
lapselle ovat jo muodostuneet kädet, jalat, sormet ja varpaat sekä myös kasvot,
joissa ovat silmät, nenä ja suu. Myös yksilölliset sormenjäljet muodostuvat
pian tämän jälkeen eivätkä ne enää muutu kuin kokonsa puolesta. Tässä vaiheessa
lapsi kykenee myös tarttumaan käsillään ja tuntemaan kipua. Useimmat abortit
tehdään juuri 8. viikon kohdalla.
- 14 viikon ikäinen lapsi
on aikuisen kämmenen kokoinen ja hänen sydämensä pumppaa verta joka päivä 24
litraa. Samoin kasvojen piirteet alkavat muistuttaa vanhempien kasvoja jo tässä
vaiheessa.
- 20-21-viikkoisia lapsia
voidaan nykyään pitää hengissä myös kohdun ulkopuolella ja he jäävät elämään.
Joissakin maissa abortoidaan vielä tätä vanhempia lapsia.
ADOPTIO VAIHTOEHTONA. Kun ymmärretään, että abortti on väärin, koska se
lopettaa jo alkaneen ihmiselämän (koeputkihedelmöityksessä ja tietyissä
ehkäisymenetelmissä, kuten kierukan käytössä, kohtaamme saman eettisen
ongelman, koska niissä voi tuhoutua ylimääräisiä hedelmöittyneitä munasoluja.),
niin jää jäljelle vain se vaihtoehto, että saattaa raskauden loppuun ja antaa
lapsen elää. Se on syytä saattaa loppuun, koska muuten se johtaa jo alkaneen
ihmiselämän tuhoutumiseen.
Jos etsitään poikkeusta tähän asiaan, voi sellaisen tuoda ehkä
vain yksi seikka, ja se on tilanne, jossa äidin henki on vaarassa. Sillä jos
äidin henki on vaarassa, johtaa se tietysti siihen, ettei lapsellakaan ole
mahdollisuuksia. Hänellä ei ole mahdollisuuksia, koska hänen elämänsä on
sidottu äidin elämään. Tällaisissa tilanteissa, joita tosin tulee eteen
erittäin harvoin, voidaan ymmärtää raskauden keskeyttämisen olevan ehkä perusteltua.
Toisaalta, jos omalla kohdallasi olet raskaana ja siinä
tilanteessa, että voimasi lapsesta huolehtimiseen ovat rajalliset, on sinun
syytä miettiä toisenlaisia vaihtoehtoja. Sillä tilanteissa, joissa tuntuu,
ettei pystykään huolehtimaan lapsesta - esim. raiskauksen kautta raskaaksi
tuleminen - on syytä kysyä, voiko antaa lapsen adoptoitavaksi. Joskus adoptio
voi olla paras vaihtoehto tässä tilanteessa. Se voi olla parasta lapsen
kannalta, äidin kannalta, mutta myös monien lapsettomien avioparien kannalta,
jotka ovat jo pitkään toivoneet lasta itselleen. Jos olet tässä tilanteessa, ja
et ehkä kykene huolehtimaan lapsestasi, kannattaa sinun miettiä tätä
mahdollisuutta yhtenä hyvänä vaihtoehtona.
TÄYDELLINEN
ANTEEKSIANTO. Eräs virhe, jonka
usein teemme, on, että emme ajattele asioita iankaikkisuuden valossa. Saatamme
ajatella, että meillä on vain tämä lyhyt elämä, ja siksi emme tule lainkaan
pohtineeksi sitä, että jotain voisi olla vielä tämän elämän jälkeen.
Jos kuitenkin tutkitaan Uuden testamentin kirjoituksia, voimme
löytää niistä opetuksen, että tämän elämän jälkeen on vielä tuomio, jolloin
punnitaan kaikki tekomme, sen, mitä olemme tässä ruumiissamme tehneet. Se
voidaan huomata mm. seuraavista sanan paikoista. Sinun, joka et ole tähän mennessä
miettinyt näitä asioita, kannattaa pohtia sitä mahdollisuutta, että ehkäpä ne
sittenkin pitävät paikkansa. Ne osoittavat, että jos tahallamme teemme syntiä
emmekä välitä tekojemme seurauksista, emme voi periä Jumalan valtakuntaa:
- (1 Kor 6:9,10) Vai
ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää
eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei
hekumoitsijat eikä miehimykset,
10. eivät varkaat, ei
ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan
valtakuntaa.
- (Room 14:12) Niin
on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.
- (2 Kor 5:10) Sillä
kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin
saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai
pahaa.
Edelliset jakeet siis
osoittavat, että jokaisen on tehtävä Jumalalle tili itsestään. Jos elämme sydän
paatuneena ja ajattelemme, ettei siitä ole mitään seurauksia, petämme silloin
varmasti itsemme.
Hyvä uutinen kuitenkin on, että me voimme saada anteeksi. Sillä
Raamattu osoittaa, miten Jumala on jo valmistanut jokaiselle anteeksiannon
lähettämällä oman Poikansa syntien sovitukseksi. Se tapahtui lähes 2000 vuotta
sitten; ja siten jos sinä nyt itse käännyt Jeesuksen Kristuksen puoleen ja
haluat luovuttaa elämäsi hänelle, voit sinä henkilökohtaisesti kokea syntien
anteeksiantamuksen (Voit yksinkertaisesti rukoilla "Herra Jeesus, tule
elämääni ja anna syntini anteeksi."). Tämän osoittavat mm. allaolevat
Raamatun kohdat:
- (Apt 13:38) Olkoon
siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan
teille syntien anteeksiantamus...
- (Apt 10:43) Hänestä
kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit
anteeksi hänen nimensä kautta.
- (1 Joh 2:12) Minä
kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä synnit ovat teille anteeksi annetut
hänen nimensä tähden.
Niinpä kun mennään
takaisin aborttiin tai muihin asioihin, joita sinulla tai muilla ihmisillä voi
olla tunnollaan, voi myös ne saada anteeksi. Vaikka ihminen olisi syyllistynyt
suuriinkin synteihin tai pieniin, on hänellä aina mahdollisuus anteeksiantoon.
Seuraava lainaus käytännön elämästä puhuu vielä tästä asiasta:
- Jeesus on kerran
ristillä riippunut nimenomaan siksi, että saisit aborttisi anteeksi, vakuutan.
Hän kärsi sinun rangaistuksesi, koska rakastaa sinua.
- Niin, sitähän
minä olen kuunnellut ja koettanut uskoa aina siitä lähtien, kun palasit
kesälomalta. Sitä ennen syntien anteeksiantamus ei minua kiinnostanut. Luulin,
etten voisi uskoa luomiseen ja ihmeisiin. Mutta nyt tajuankin, että paljon
vaikeampaa on uskoa anteeksiantamukseen. Se tuntuu niin - niin itsekkäältä,
aivan liian helpolta: kun vain uskoo, niin saa anteeksi, eikä tarvitse sovittaa
tekoaan.
- Te japanilaiset
ette tosiaan ole tainneet tottua saamaan mitään ilmaiseksi. Lahjatkin pitää
aina korvata toisilla lahjoilla.
- Aivan niin! Jo
pienenä äiti teroitti meidän lasten mieleen, että vastalahja on annettava heti,
muutoin menettää luottamuksen naapurien silmissä, vakuuttavat rouvat. - Ja
onhan olemassa sananlaskukin: Ilmaiseksi saatu tulee kalliiksi.
- Ei syntien
anteeksiantamuskaan ilmainen ole, sillä sen hinta on Jumalan Pojan veri. Mutta
hän on sen jo kerran maksanut, ei meidän tarvitse toista kertaa ryhtyä
syntejämme sovittamaan.
- Onko sitten
varmasti totta, että kaiken saa anteeksi, kun pyytää Jumalalta Jeesuksen
nimessä?
- On se totta.
Usko sinäkin vain kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen tähden.(5)
VIITTAUKSET:
1. Mailis Janatuinen: Tapahtui Tamashimassa, s. 17
2. Bernard Nathanson: Antakaa minun elää, s.107.
3. Bernard Nathanson: Antakaa minun elää, s.123-124.
4. Bill Hybels: Kristityt seksihullussa kulttuurissa,
s.89-90.
5. Mailis Janatuinen: Tapahtui Tamashimassa, s. 18