Etusivulle 
Jarin kirjoituksia
Jeesus ja katoliset


 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä






Luku 1 -

Marian asema

 

 

Kun alamme tutkimaan katolisen kirkon oppeja, on se hyvä aloittaa pyhimyksistä ja Mariasta, joilla on merkittävä asema tässä kirkossa. Erityisesti Maria on saanut sellaisen aseman, että hän on ylivoimaisesti tärkeämpi kuin muut pyhimykset, usein jopa tasaveroinen Kristuksen kanssa tai käytännössä vieläkin tärkeämpi. Häneen liittyen on myös nähty ilmestyksiä, joissa ns. "Maria" on pyrkinyt vahvistamaan omaa erikoista asemaansa ihmisten mielissä.

   Marian asema käy hyvin ilmi mm. katolisesta rukouskirjasta, jossa puhutaan hänen synnittömyydestään, miten hän on ikuinen neitsyt ja taivaan kuningatar, miten hänet otettiin taivaaseen ja miten ihmisten on turvauduttava häneen kuolinhetkellään. Huomaamme, että jos nämä asiat todella pitävät paikkansa, on hänen täytynyt olla ja täytyy olla todella merkittävä henkilö, aivan Jeesuksen veroinen:

 

"Vapahtajamme Äidille Neitsyt Marialle Jumala on suonut suuremman pyhyyden määrän kuin kenellekään muulle luodulle. Sitä vaati se ylevä tehtävä, johon Maria oli kutsuttu: olemaan ihmiskunnan lunastajan Äitinä. Jumala varjeli hänet perisynniltä: varusti hänet elämän ensi silmänräpäyksestä asti pyhittävällä armolla... Vähimmälläkään synnillä ei ole häneen pääsyä, hänen tahtonsa oli aina sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa ... Hän on täydellisin Neitsyt ja samalla Jumalan Pojan todellinen Äiti, neitsyt ennen ja jälkeen, ainainen Neitsyt... Hän on taivaan kuningatar, kirkkauden asuntoon otettu sieluinensa ja ruumiinensakin jo ennen yleistä ylösnousemusta ... Sen tähden turvautukaamme nöyrinä ja luottavaisina Marian puoltorukoukseen, varsinkin uskokaamme hänelle kuolinhetkemme, että silloin saisimme synnistä puhdistettuina siirtyä ajasta autuaaseen iankaikkisuuteen.

 

Seuraava kuvaus viittaa myös Marian erikoiseen asemaan katolisessa kirkossa. Se on katolilaisesta lentolehtisestä, jossa mainostetaan ihmeitätekevää medaljonkia. Siitä käy selville, miten Marian uskotaan mm. murskanneen käärmeen pään (Jeesuksestahan näin on todella kirjoitettu; Kol 2:15, Hebr 2:14, 1 Joh 3:8) ja olleen mukana jopa lunastustyössä, eli hänelle on yritetty antaa roolia, joka kuuluu yksin Jeesukselle:

 

Ihmeitätekevä medaljonki

 

Maria on avannut kätensä auttaakseen. Hänen käsistään lähtevät säteet kuvaavat hänen hyviä tekojaan. Hän seisoo maapallon päällä; hän tahtoo auttaa kaikkia ihmisiä. Hän murskaa jalallaan käärmeen pään, mikä merkitsee että hän voittaa paholaisen kuten syntiinlankeemuksen yhteydessä oli ennustettu. ("Se on polkeva rikki sinun pääsi" 1 Moos 3:15) Kuvaa ympäröi lyhyt rukous: "Oi Maria, ilman perisyntiä syntynyt, rukoile meidän puolestamme, jotka turvaamme sinuun". Maria lupasi Pyhälle Catharina Labourélle Pariisissa v. 1830, että hän on auttava jokaista, joka kantaa tätä medaljonkia kaulassaan ja luottaen rukoilee tämän rukouksen.

   Medaljongin toisella puolella on Jeesuksen risti, joka kohoaa M-kirjaimesta. Jeesus on syntynyt Mariasta; ja Maria seisoi ristin juurella. Hän on kärsinyt ja rukoillut Jeesuksen kanssa, ja siten ollut mukana lunastustyössä. Alapuolella on kaksi sydäntä. Toinen on Jeesuksen sydän. (Yksi sotamiehistä puhkaisi hänen kylkensä ja heti vuoti siitä verta ja vettä." Joh 19:34) Okaat ympäröivät sydäntä, me aiheutamme synneillämme hänelle tuskaa. Marian sydän on vieressä. Sen lävistää miekka, kuten Simeon oli ennustanut. (Luuk 2:35) Maria on kärsinyt paljon meidän edestämme. Kuvia ympäröi kaksitoista tähteä - kaksitoista apostolia, kirkon perustukset. Kirkko vie tämän ilosanoman koko maailmalle.

 

Miten katolisen kirkon Maria poikkeaa Raamatun Mariasta? Katoliselle kirkolle Maria on tärkeä; siitä ei voi päästä mihinkään. Eri asia kuitenkin on, onko kirkon luoma kuva hänestä oikea. On mielenkiintoista havaita, että kun verrataan katolisen kirkon luomaa kuvaa Mariasta siihen, mitä Raamattu hänestä kertoo, on kuin kyseessä olisivat aivan eri henkilöt. Sillä kun Raamatussa ei mainita Marian millään tavalla poikenneen muista ihmisistä ja häneen on vain joitakin lyhyitä viittauksia, niin on katolisen kirkon Maria suuri kuningatar-hahmo, joka toimii esirukoilijana, välittäjänä ja jopa pelastuksen välikappaleena. Samoin hänen maanpäällisen elämänsä uskotaan poikenneen muista siten, että hänen uskotaan olleen "tahraton neitsyt" eli henkilön, joka ei koskaan tehnyt syntiä.

   Kun ovat kyseessä erot katolisen kirkon Marian ja Raamatun Marian välillä, on hyvä hieman tutkia niitä. Eroavaisuuksia voidaan nähdä mm. seuraavissa asioissa:

 

1. Maria, tie pelastukseen. Jot-ta ymmärtäisimme, mikä merkitys Marialla on pelastuksen välikappaleena katolisessa kirkossa, käy se ehkä parhaiten ilmi Alfonso Maria Liquorin (1697-1787) kirjoittamasta teoksesta "Le glorie di Maria" (1784, "Maria kaikessa loistossaan"). Siinä tämä kirkon opettajaksi ja pyhimykseksi kuolemansa jälkeen korotettu henkilö kuvaa Marian asemaa pelastajana. Mariasta on tehty välittäjätär Jumalan ja ihmisten välille, pelastaja, esirukoilija, syntisten ainoa toivo sekä ainoa tie pelastukseen. Tällainen käsitys on nykyään aivan tavallinen sekä paavien opetuksissa että yleisesti muutenkin:

 

Saadessaan tämän armon syntisiä varten Maria herättää heidät esirukouksillaan henkiin(s.54).

   Hänet on todella tehty rauhan välittäjättäreksi syntisten ja Jumalan välille(s.56).

   Vain Marialle on suotu heidän pelastamisensa voimallisella esirukouksellaan (s.101).

   Hän on pahantekijöitten toivo... syntisten ainoa toivo (s.102).

   Pyhä kirkko opettaa huolellisesti meitä lapsiaan, että meidän tulee tarkkaavaisesti ja luottamuksella lakkaamatta turvautua tähän rakastavaan suojelijattareen. Sen vuoksi se määrää tätä tarkoitusta varten Marialle oman erityisen palvonnan (s.106).

  Mariaa kutsutaan taivaan portiksi, kos-ka kukaan ei voi astua sisään siunattuun valtakuntaan ohittamatta häntä (s.134).

   Epäilisimmekö pyytää häntä pelastamaan meidät, kun pelastuksen tie ei ole kenellekään avoin muutoin kuin Marian kautta (s.143).

   Kuinka hän voisi olla muuta kuin armoa täynnä, kun hänet on tehty paratiisin tikapuiksi, taivaan portiksi, kaikkein todellisimmaksi välittäjäksi Jumalan ja ihmisten välillä (s.128).

   Se, jota Maria suojelee, pelastuu; se jolla tätä suojaa ei ole, menee kadotukseen (s.144)

   Usein me saamme nopeammin sen, mitä anomme, kutsumalla Marian nimeä kuin kutsumalla Jeesuksen nimeä (s.228).

   Maria on elämämme, koska hän hankkii meille armahduksen synneistämme (s.54).

   Sillä hän ... on pelastuksemme, elämämme, toivomme, neuvomme, turvamme ja apumme (s.230).(1)

 

Kun on esitetty, että vain Mariassa olisi pelastus, käy tämä oppi edellisten lausuntojen lisäksi hyvin ilmi 1800-luvulla vaikuttaneen paavi Pius lX:n (1846 - 1878) lausunnosta. Tämä paavi määritteli myös opin Marian tahrattomasta sikiämisestä. Hänen mukaansa Marian kautta on saatavissa kaikki toivo, kaikki armo ja kaikki pelastus:

 

Jumala on uskonut Marialle hyvien asioiden aarreaitan, jotta jokainen tietäisi, että hänen kauttansa on saatavissa kaikki toivo, kaikki armo ja kaikki pelastus. (2)

 

Mariaa on siis esitetty tienä pelastukseen ja että hän mm. olisi "välittäjätär" ja "puolustaja" edestämme sekä "kanssalunastajatar", joka yhdessä Jeesuksen kanssa kärsi hänen ristinkuolemassaan. Samoin on voitu suoraan esittää, että Maria on "sovituksen äiti" ja että tie taivaaseen ei käy muutoin kuin hänen kauttaan.

   Kuitenkin, kun tutkitaan Raamatun niukkoja mainintoja Mariasta, ei niissä puhuta mitään hänen välittäjätehtävästään, että hän olisi Jeesuksen sovittajakumppani tai syntisten ainoa toivo. Sen sijaan osoitetaan, että nämä monet asiat liittyvät Jeesukseen, joka on ihmisten ainoa toivo pelastuksen asiassa ja myös tie taivaaseen. Tämän osoittavat seuraavat Raamatun paikat. Voimme ymmärtää, että Jeesuksen ja hänen opetuslastensa lausunnot ovat varmasti arvovaltaisempia kuin ne lausunnot, joita ihmiset nyt, satoja vuosia myöhemmin, saattavat esittää:

 

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

 

- (Joh 10:9) Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

 

- (Apt 4:11,12) Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut.'

12. Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."

 

- (1 Kor 3:11) Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus

 

Välimiehenä olo. Toiseksi Marian asemaa pelastajana on yritetty korottaa siten, että hän olisi välittäjätär Jumalan ja ihmisten välillä. Tämä käsitys tulee esille mm. Medjugorjessa koetusta ilmestyksestä, jossa "Maria"-niminen henkilö esiintyy ja puhuu. (Voimme ymmärtää, että kyseessä ei todellakaan ole "aito Maria", vaan ainoastaan vainajahenki, joka esiintyy Mariana - ks. esim. Jes 8:19). Tässä paikassa ovat miljoonat vilpittömät katolilaiset käyneet pyhiinvaelluksella. Ilmestyksessä sanotaan:

 

Tänään kutsuin teidät, jotta te saisitte vastauksen kysymykseenne, miksi olen niin kauan teidän kanssanne. Minä olen Välittäjätär teidän ja Jumalan välillä.  (Marija, Medjugorje, Kroatia, 17.7.1986)

 

Mutta voiko syntinen kuten Maria olla syntisten välittäjänä? Esim. Luukkaan evankeliumissa (16:24), kun rikas mies rukoilee Aabrahamia, ei tämäkään voinut häntä auttaa, vaikka Aabrahamia nimitettiin jopa Jumalan ystäväksi (Jaak 2:23). Sen perusteella voidaan kysyä, kuinka Maria voisi meitä auttaa ja olla välittäjä meille?

   Ainut mahdollisuus on, että tarvitsemme täydellisen välimiehen, jollainen yksin Jeesus Kristus oli ja on, koska hän oli synnitön maan päällä eläessään (Joh 8:46: "Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin?... "). Raamattu myös kertoo, että välimiehiä on vain yksi Jumalan ja ihmisten välillä. Eli jos välimiehiä on vain yksi, ei niitä voi olla kahta. Marian on silloin mahdotonta olla kenellekään välimiehenä ja välittäjättärenä jumalasuhteessamme:

 

- (1 Tim 2:5,6) Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

6. joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,

 

- (Hebr 9:15) Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.

 

Puolustajana ja esirukoilijana olo. Marian välitystehtäviin kuuluu se, että hänet nähdään puolustajana ja esirukoilijana.

   Sillä kun Jeesus nähdään katolisessa kirkossa ankarana tuomarina, jota on vaikea lähestyä, niin nähdään Maria puolestaan puolustajana ja esirukoilijana ja täynnä ymmärtämystä ja sääliä olevana äitinä, joka sitten - ylhäällä taivaassa - rukoilee Poikaansa antamaan anteeksi ja tuntemaan sääliä niitä katolilaisia kohtaan, jotka kääntyvät Marian puoleen. On myös esitetty, että Marian ei tarvitse muuta kuin näyttää Pojalleen "rinnat, joita hän on imenyt", niin hänen vihansa laantuu välittömästi (Näin mm. kirkon opettajaksi mainittu Alfonso Maria Liquori, 1696 – 1787).

   Ongelmana tässäkin opetuksessa on, että emme löydä Raamatusta yhtäkään kohtaa, jossa mainittaisiin Marian tai jonkun "pyhimyksistä" olevan puolustajamme ja esirukoilijamme taivaassa. Sen sijaan osoitetaan, että Jeesus itse on puolustaja, esirukoilija ja laupias ylimmäinen pappi. Hänen luokseen voivat kääntyä kaikki työtätekeväiset ja raskautetut. Eli jos Jeesus on täydellinen puolustaja ja esirukoilija, miksi kääntyisimme muiden henkilöiden puoleen, jotka eivät kuitenkaan voi auttaa meitä Jumalan edessä:

 

- (1 Joh 2:1,2) Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.

2. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.

 

- (Room 8:34) Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.

 

- (Hebr 7:25) jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.

 

- (Hebr 2:17,18) Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit.

18. Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.

 

- (Matt 11:28) Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.

 

Armon saaminen. Se, miten Maria on pimentänyt Jeesuksen roolin pelastajana katolisessa kirkossa, käy ilmi myös siitä, miten hänestä on tehty "kaikkien armojen jakajatar". Hänestä on tehty kaikkien armojen jakajatar siinä mielessä, että hän välitti armonsa synnyttämällä Jeesuksen tähän maailmaan, mutta myös siinä mielessä, että hän koko ajan esirukouksillaan jakaa armoa ihmisille. Monet katolilaiset uskovatkin, että kaikki Jumalan armo ja suosio tulee ihmiskunnalle vain ja ainoastaan Marian kautta. Tästä uskomuksesta on hyvänä esimerkkinä paavi Leo Xlll (1878 - 1903), joka aikanaan sanoi:

 

Totuutena voidaan vahvistaa, että Juma-lan tahdosta siitä suunnattoman suuresta kaikkien armojen aarreaitasta, jonka Jumala on varannut, ei tule meille mitään muutoin kuin Marian kautta ... kuinka suuri onkaan viisaus ja armo, joka on ilmoitettu tässä Jumalan suunnitelmassa... Maria on meidän loistava välittäjämme, hän on Kaikkivaltiaan Jumalan voimakas Äiti... (3)

 

Tämäkään paavi ei ollut lukenut Raamattuaan kovin tarkkaan. Jos katsomme Raamattua, osoittaa se hyvin selvästi, että armo on tullut ja tulee Jeesuksen, ei suinkaan Marian kautta. Marian sotkeminen asiaan on vain turhaa asioiden sekoittamista. Jeesuksen tärkeän aseman armon välittäjänä osoittavat mm. apostoli Johannes nimeään kantavassa evankeliumissaan ja Paavali kirjeessään korinttolaisille. He ovat kirjoittaneet, että armo on annettu ihmisille Jeesuksen, eikä Marian kautta. Meidän on syytä uskoa tähän asiaan, eikä yrittää tuoda rinnalle muita armonantajia, jotka eivät sitä kuitenkaan ole:

 

- (Joh 1:14,16,17) Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

16. Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle.

17. Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

 

- (1 Kor 1:4) Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,

 

Keskustelu Jeesuksen ja Marian asemasta. Jotta ymmärtäisimme, että pelastus tulee vain ja ainoastaan Jeesuksen kautta, on hyvä lukea seuraava vuoropuhelu. Siitä saamme hyvän kuvan Jeesuksen asemasta pelastuksen välineenä, johon rooliin Maria ei sovellu. Tämä vuoropuhelu on kirjasta Fifty Years in the Church of Rome (Charles Chiniquy). Siinä katolisena pappina toiminut kirjan päähenkilö käy keskusteluja esimiehensä piispan kanssa aikana, jolloin katolisen kirkon monet harhat olivat alkaneet häntä vaivata. Keskustelussa puhutaan:

 

- Herra piispa, kuka on pelastanut teidät ja minut ristillä?

- Jeesus Kristus.

- Entä kuka on verellään maksanut syntimme, Jeesus vaiko Maria?

- Jeesus Kristus.

- Kun Jeesus kulki maan päällä, kuka rakasti syntistä enemmän: Jeesus vaiko Maria?

- Jeesus.

- Tuliko yksikään syntinen koskaan Marian luokse anoen pelastusta?

- Ei, kaikki tulivat Jeesuksen luokse.

- Käänsikö Jeesus koskaan yhtään ainoata Hänen luokseen tullutta syntistä pois kehottaen menemään vaikkapa äitinsä luokse?

- Ei. Jeesus otti heidät kaikki vastaan.

- Muistatteko Raamatun lehdiltä Jeesuksen koskaan todenneen: "Menkää Marian luokse ja hän pelastaa teidät?"

- En muista.

- Muistatteko Jeesuksen lausuneen kurjille syntisille: "Tulkaa minun tyköni enkä minä aja teitä pois?"

- Kyllä, minä muistan.

- Onko Jeesus milloinkaan (mitä Raamatun ilmoitukseen tulee) antanut tiedoksemme, etteivät Hänen edellä mainitut sanansa enää olisi voimassa?

- Jeesuksen sanat ovat voimassa.

- Kuka siis on voimallisin ja ihmeellisin syntisten Vapahtaja, Jeesus vaiko Maria?

- Jeesus, tietysti.

- Herra piispa, miksi emme siis menisi Jeesuksen ja yksin Jeesuksen tykö sielumme pelastamiseksi? Miksi pappeina kutsumme kurjia syntisiä Marian luokse, kun - oman tunnustuksemme mukaisesti - Maria ei ole yhtään mitään pelastajana.

   Ei vastausta.

- Jeesus ja Maria ovat kumpikin taivaassa. Kirkon opin mukaisesti Maria on jopa otettu ruumiillisesti taivaaseen. Missä on taivaasta tullut sana, jonka mukaan tie Jeesuksen luokse kulkee Marian kautta... Löytyykö yhtään raamatullista totuutta, joka vahvistaisi edes rahdunkaan vertaa roomalaiskatolista dogmia Marian asemasta?

   Piispa ei kyennyt vastaamaan. (4)

 

2. "tahraton neitsyt". Se, että Maria on katolilaisille rakas, käy ilmi lukuisista hänelle annetuista nimityksistä. Häntä on saatettu nimittää "Taivaan kuningattareksi", Enkelten valtiattareksi", Paratiisin portiksi", "Jumalan äidiksi", "Ruusukon kuningattareksi" "Liiton arkiksi" ja ties kuinka monella muulla nimellä. Eri asia kuitenkin on, onko näillä nimillä mitään pohjaa.

   Yksi Marialle annetuista nimityksistä on myös "Tahraton neitsyt", jolla tarkoitetaan sitä, että Marian uskotaan vaeltaneen tämän maan päällä kokonaan ilman syntiä. Hänen myös uskotaan kokeneen sitä ennen "saastattoman sikiämisen" niin, että perisynti ei ollenkaan vaikuttanut hänen elämänsä alussa.

   Tämä käsitys, joka tuli katolisen kirkon opinkappaleeksi v. 1854 paavi Pius lX:n toimesta, tulee hyvin esille katolisen tiedotuskeskuksen julkaisemassa kirjassa "Katolisen uskon perusteet" (Helsinki 1992, s. 115) (Jo aiemmin mainittiin myös katolisten rukouskirjasta, jossa sanottiin, että "vähimmälläkään synnillä ei ole häneen pääsyä" ja että Jumala varjeli hänet kokonaan perisynniltä.) Tässä kirjassa sanotaan:

 

"...kirkko uskoo, että Jumala myös varjeli hänet (Marian) synnistä elämänsä loppuun asti ja otti hänet kuolemansa jälkeen ruumiineen ja sieluineen taivaaseen."

 

Katolinen katekismus (1953, s. 25) viittaa samaan asiaan. Siitäkin käy hyvin selville, miten syvälle katolilaisten oppiin on juurtunut käsitys Marian synnittömästä elämästä. Siinä tosin sanotaan, että Maria säästyi perisynnin tahroilta Jeesuksen ansioiden tähden:

 

Kuka yksin on säästynyt perisynnistä?

Kaikkein autuain neitsyt Maaria on erityisestä armosta, Jeesuksen ansioiden tähden, säästynyt kaikelta perisynnin tahralta. (Maarian perisynnittömän sikiämisen juhla).

 

Jos kuitenkin katsomme Raamattua, ei ole mitään perusteita uskoa Marian olleen synnitön. Tämä käsitys ei saa siitä mitään tukea kuten ei juuri mikään muukaan Mariaan liittyvistä uskomuksista. Niinpä Paavali, joka kirjoitti roomalaisille, sanoi, että "kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla" (Room 3:23) ja "... koska kaikki ovat syntiä tehneet" (Room 5:12).

   Samoin kun luemme Raamattua evankeliumeista, löydämme sieltä sen, miten Maria riemuitsi Jumalasta, Vapahtajastaan. Eli jos Maria riemuitsi Vapahtajastaan, osoittaa se hänenkin olleen syntinen, ei synnitön. Hän tarvitsi yhtä lailla vapautusta synneistään. Hän oli samanlainen syntinen kuin mekin olemme:

 

- (Luuk 1:46,47) Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,

47. ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani

 

3. Marian taivaaseenastuminen. Yksi Mariaan liittyviä uskomuksia on, että hänen uskotaan nousseen taivaaseen ruumiillisessa muodossa, niin ettei hänen ruumiinsa sallittu hajota. Tämähän on periaatteessa taas aivan sama asia kuin minkä Raamattu kertoo Jeesuksen kokeneen ja josta esim. Apostolien tekojen ensimmäinen luku kertoo. Huomaamme, että Mariasta on tälläkin alueella yritetty tehdä aivan Jeesuksen vertainen monien ihmisten mielissä.

   Tämä oppi tulee hyvin esille roomalaiskatolisen kirkon yleiskatekismuksesta (vuodelta 1992, julkaistu englanniksi 1994) kohdasta 966. Siinä puhutaan myös Marian asemasta "taivaan kuningattarena", joka on yksi häneen liitetyistä uskomuksista. Samoin samassa kohdassa viitataan aiemmin mainittuun uskomukseen Marian synnittömyydestä:

 

Herra otti Tahrattoman Neitsyen, joka oli säilynyt vapaana perisynnin tahroilta, hänen maallisen elämänsä päättyessä, ylös taivaalliseen kirkkauteen ruumiineen ja sieluineen ja korotti hänet kaiken olevaisen kuningattareksi (Queen of all things), jotta hän olisi täysin Poikansa kaltainen, joka on herrojen Herra ja synnin ja kuoleman voittaja. Siunatun Neitsyen taivaaseenottaminen merkitsee erityistä osallisuutta hänen Poikansa ylösnousemukseen ja enteilee muiden kristittyjen ylösnousemusta.

 

Taas joudumme kuitenkin toteamaan, että kuten on vaikea löytää todisteita Marian synnittömyydelle, on vaikea löytää todisteita myös Marian taivaaseenastumiselle. Viimeinen maininta Mariasta on se, kun hän oli yhdessä muiden kanssa rukoilemassa (Apt 1:14); sen jälkeen hänestä ei puhuta mitään. Eli voimme olettaa, että jos hän olisi todella kokenut taivaaseen astumisen, olisi siitä varmasti mainittu Raamatussa. Miksi kaikki kirjoitukset ovat kuitenkin vaiti tästä asiasta? Eikö se ole selvä osoitus siitä, ettei Marian taivaaseenastumista ole koskaan tapahtunut?

   Sensijaan mainitaan Jeesuksen sanoina, ettei kukaan muu ole noussut taivaaseen paitsi hän - tämä sulkee pois Marian. Varmasti hänen sanansa ovat arvovaltaisempia kuin ihmisten mielipiteet, jotka nyt voivat olla toisenlaisia:

 

- (Joh 3:13) Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.

 

4. "ainainen ja ikuinen neitsyt". Yksi tavallisimpia Mariaan liittyvistä uskomuksista on, että hän oli ja on "ainainen ja ikuinen neitsyt". On sanottu, että Maria synnyttäessään säilytti neitsyytensä ja ettei hänellä Jeesuksen syntymän jälkeen ollut muita lapsia. Eräs esimerkki tästä erikoisesta opista on paavi Martinus I:n v. 649 vahvistama Marian ikuisen neitseyden uskonkappale. Siinä sanotaan:

 

"Siunattu ikuisesti neitseellinen ja tahraton Maria on Jumalan äiti, koska hän menettämättä koskemattomuuttaan synnytti hänet (Jeesuksen) ja Hänen syntymänsä jälkeen säilytti neitseytensä pyhänä."

 

Ei ole oikeastaan kummallista, että kun alamme etsimään todisteita Marian ainaiselle neitsyydelle Raamatusta, emme löydä niitä yhtään. Vaikka monet vilpittömät katolilaiset haluaisivat mielellään uskoa tähän asiaan, on sille vaikea löytää vahvistusta. Sen sijaan useat Raamatun jakeet viittaavat siihen, että Maria oli tavallinen juutalainen tyttö ja myöhemmin tavallinen perheenäiti. Hänen erikoisasemansa rajoittui vain siihen, että hän oli neitsyt Pyhän Hengen tullessa hänen päällensä ja että hän sai synnyttää Jeesuksen tähän maailmaan; muuten hän vietti tavallista perheenäidin elämää. Marian perhe-elämästä ovat osoituksena seuraavat asiat:

 

Joosef, Marian aviomies. Mm. Matteuksen evankeliumista käy hyvin selville, että Mariallakin oli aviomies, Joosef nimeltään. Tässä evankeliumissa kerrotaan, miten Maria oli kihlattu tälle miehelle ja että Mariaa kutsuttiin hänen vaimokseen. Heillä oli myös aviollista kanssakäymistä Jeesuksen syntymän jälkeen, koska Joosefin kerrotaan yhtyneen Mariaan vasta tämän jälkeen. Miten Maria siis voi olla "ainainen neitsyt", jos hän samanaikaisesti harjoitti normaalia sukupuoliyhteyttä miehensä kanssa?

 

- (Matt 1:18-20) Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä.

19. Mutta kun Joosef, hänen miehensä, oli hurskas, ja koska hän ei tahtonut saattaa häntä häpeään, aikoi hän salaisesti hyljätä hänet.

20. Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä.

- (Matt 1:24,25) Herättyään unesta Joosef teki, niinkuin Herran enkeli oli käskenyt hänen tehdä, ja otti vaimonsa tykönsä

25. eikä yhtynyt häneen, ennenkuin hän oli synnyttänyt pojan. Ja hän antoi hänelle nimen Jeesus

 

Jeesuksen veljet. Toinen hyvä esimerkki Marian tavallisesta perhe-elämästä ja avioyhteydestä miehensä kanssa ovat Jeesuksen veljet sekä myös sisaret. Heidät mainitaan useamman kerran Raamatussa ja joissakin paikoin myös heidän nimensä. Eli voimme ymmärtää, että jos Marialla ja Joosefilla on yhteisiä lapsia, ei Maria voi olla neitsyt. Erikoista on, että nämä veljet eivät aluksi uskoneet Jeesukseen, mutta jo Apostolien teoissa heidät mainitaan rukoilemassa yhdessä muiden ihmisten kanssa:

 

- (Luuk 8:19-21) Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat häntä tapaamaan, mutta eivät väentungokselta päässeet hänen tykönsä.

20. Niin hänelle ilmoitettiin: "Sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat nähdä sinua."

21. Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sen mukaan tekevät."

 

- (Mark 6:3) Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.

 

- (Joh 7:3-5) Niin hänen veljensä sanoivat hänelle: "Lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapsesi näkisivät sinun tekosi, joita sinä teet;

4. sillä ei kukaan, joka itse tahtoo tulla julki, tee mitään salassa. Koska sinä näitä tekoja teet, niin ilmoita itsesi maailmalle."

5. Sillä hänen veljensäkään eivät häneen uskoneet.

 

- (Apt 1:14) Nämä kaikki pysyivät yksimielisesti rukouksessa vaimojen kanssa ja Marian, Jeesuksen äidin, kanssa ja Jeesuksen veljien kanssa

 

- (1 Kor 9:5) Eikö meillä olisi oikeus kuljettaa muassamme vaimoa, uskonsisarta, niinkuin muutkin apostolit ja Herran veljet ja Keefas tekevät?

 

- (Gal 1:19) Mutta muita apostoleja minä en nähnyt; näin ainoastaan Jaakobin, Herran veljen.

 

5. Marian rukoileminen ja palvonta on yksi katolisuuden kansanhurskauden ydin. Kirkossa todella rukoillaan ja käännytään Marian puoleen aivan kuin Jumalankin puoleen. Mariaa voidaan rukoilla ja häntä voidaan palvoa aivan kuin Jumalaa eikä sitä pidetä lainkaan kummallisena. Ihmisiä jopa kehotetaan antamaan elämänsä Marialle eli vihkiytymään tälle aivan kuten Jeesukselle (Jeesushan sanoi: "Seuratkaa minua..." - Matt 4:19). Niin ikään Mariaa on voitu pitää "taivaan kuningattarena", "jumaläitinä", joka taivaasta säätelee maailman tapahtumia. Muutos tavallisesta juutalaisesta perheenäidistä nykyiseen asemaan ihmisten mielissä on todella dramaattinen.

   Saadaksemme hyvän kuvan nykyisestä Mariaan kohdistuvasta mielenkiinnosta on sitä hyvä tutkia muutamien esimerkkien valossa. Tunnettu "Ave Maria", joka on ilmeisesti peräisin jo 1200-luvulta, kuvaa tätä hyvin. Siinä sanotaan:

 

"Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi.

Siunattu sinä vaimojen seassa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.

Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä!

 

Katolinen katekismus (1953) tuo esille saman asian. Seuraavissa kohdissa viitataan Marian, sekä myös pyhimysten, puoleen kääntymiseen:

 

Ketä pyhimystä meidän etenkin tulee kunnioittaa ja huutaa avuksi?

Varsinkin tulee meidän kunnioittaa ja huutaa avuksi autuainta neitsyttä ja Jumalan äitiä Maariaa. (s. 71)

 

Miksi meidän varsinkin tulee kunnioittaa ja huutaa avuksi Maariaa?

Meidän tulee varsinkin kunnioittaa ja huutaa avuksi Maariaa,

1) koska hän on Jumalan äiti;

2) koska hän armossa ja pyhyydessä voittaa kaikki enkelit ja pyhimykset;

3) koska hänen rukouksensa eniten hyödyttää Jumalan luona. (s. 71,72)

 

Mitä Raamattuun tulee, ei siellä puhuta mitään tästä alueesta. Siellä ei mainita mitään siitä, että meidän tulisi rukoilla Mariaa ja muita pyhimyksiä tai palvoa heitä, eikä mainita myöskään sitä, että Maria jollakin tavalla taivaassa välittäisi ihmisten rukouksia ja pyyntöjä Jeesukselle tai Jumalalle.

   Ainut viittaus, joka edes jollakin tavalla voisi viitata Marian palvontaan, on Luukkaan evankeliumissa mainittu tapaus - sekin kielteisessä merkityksessä. Tässä tapauksessa eräs nainen viittasi Marian autuuteen, koska tämä oli saanut olla Jeesuksen äitinä. Jeesus kuitenkin heti käänsi huomion Jumalan sanaan ja sen noudattamiseen, joka pitäisi tietysti toteutua meidänkin kohdallamme:

 

- (Luuk 11:27,28) Niin hänen tätä puhuessaan eräs nainen kansanjoukosta korotti äänensä ja sanoi hänelle: "Autuas on se kohtu, joka on kantanut sinut, ja ne rinnat, joita olet imenyt."

28. Mutta hän sanoi: "Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat."

 

Kun on kyseessä rukous, antoi Jeesus meille selvän mallin kuinka toimia, että rukouksemme kuultaisiin. Hänen mukaansa ihmisten tulisi joko rukoilla suoraan häntä itseään tai kääntyä Isän puoleen hänen nimessään - Mariasta ja pyhimyksistä hän ei puhunut mitään. Eli jos itse Jeesus, Jumalan Poika, on antanut meille ohjeen ja mallin, kuinka meidän tulisi toimia, miksi emme myös noudattaisi sitä?

 

- (Joh 14:13,14) ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.

14. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.

 

- (Joh 16:23, 24) Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni.

24. Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen.

 

- (Joh 16:26) Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne;

 

Seuraava keskustelu viittaa samaan asiaan eli siihen, miten meidän tulisi rukoilla. Jos rukoilemme pyhimyksiä, ei Jumala silloin kuule meitä, koska hän vastaa vain Poikansa nimessä esitettyihin rukouksiin:

 

- Onko se kovin paha asia, Raul? Onhan kai sentään parempi rukoilla jotakin kuin olla kokonaan rukoilematta!

- Ei äiti, ei se ole ihan niin. Ellet rukoile Jumalaa Jeesuksen kautta, et todellisuudessa rukoile lainkaan. Eivät nuo "pyhimykset" ole Jumalalle yhtään tärkeämpiä kuin sinä!

- Raul! Älä semmoisia puhu! Äiti rypisti otsaansa epäuskoisen näköisenä. - Pyhimykset ovat kirkossa merkittäviä ihmisiä - eivät tällaisia tavallisia ihmisiä kuin minä!

- Äiti, Raamattu sanoo, että me olemme kaikki pyhiä! Äiti piteli jo otsaansa kauhistuneena. Minun oli pakko nauraa hänen järkytykselleen. Hän ei voinut kuvitella itseään pyhimykseksi. Eikä takuulla voinut kuvitella minua sellaiseksi!

   Nappasin Raamatun hyllystä ja etsin Uudesta testamentista Efesolaiskirjeen. - Kuules, äiti. "Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa." Tiedätkö, mitä tuo sana "pyhä" merkitsee? Se merkitsee "erilleen asetettu, hurskas, nuhteeton pyhitetty". Ja sellaisiksi me tulemme kaikki, kun Jeesus antaa meidän syntimme anteeksi ja pelastaa meidät.

- Mutta kirkko on valinnut pyhimykset siksi, että he ovat tehneet ihmetekoja... Äiti katsoi minuun epäilevästi. - Eikö heitä pitäisi kunnioittaa sen takia?

- Me pystymme kaikki tekemään ihmetekoja, äiti. Sinäkin voisit vaikka herättää kuolleita, jos Jumala tahtoisi sinun niin tekevän. Minäkin voisin. Me voisimme kaikki nähdä näkyjä. Me voisimme kaikki parantaa sairaita. Me voisimme kaikki muuttaa maailman historiaa - meissä elävän Jumalan voiman avulla.

   Äiti maisteli teetään ja katseli ulos ikkunasta. Hänen oli vaikea sulattaa sanojani. Kumosin kaiken, mitä hänelle oli ikinä opetettu, mutta silti hänellä oli tunne, että sanoissani piili vinha totuus. Vihdoin hän sanoi:

- Nyt minä käsitän, mitä tarkoitat. Enkä aio rukoilla pyhimyksiä. Enää. - Se onkin kaikkein tärkein asia! Raamattu sanoo, että on vain yksi persoona, joka voi puhua Jumalalle puolestamme - ja tuo persoona on Jeesus. Häntä sanotaan meidän "välimieheksemme". Jos me rukoilemme jotakuta muuta, me syrjäytämme Jeesuksen Hänelle kuuluvalta paikalta... (5)

 

Spiritismi. Marian ja pyhimysten palvonnassa on suuri vaara katolilaisten kannalta. Vaara on siinä, että kun he kääntyvät pyhimysten puoleen, on se itse asiassa vanhaa spiritismiä, vainaja- ja tietäjähenkien puoleen kääntymistä, jonka Raamattu kieltää. Nämä ihmiset eivät siten - vaikka vilpittömästi luulevatkin - ole tekemisissä todellisten poisnukkuneiden pyhimysten kanssa, vaan he kutsuvat elämäänsä ja kääntyvät vainajahenkien, todellisuudessa pahojen henkien puoleen. Raamattu puhuu näiden eksyttävien henkien puoleen kääntymisestä seuraavaa:

 

- (3 Moos 19:31) Älkää kääntykö vainaja- ja tietäjähenkien puoleen; älkää etsikö heitä, ettette tulisi heistä saastutetuiksi. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

 

- (3 Moos 20:6) Ja jos joku kääntyy vainaja- tai tietäjähenkien puoleen, lähtien haureudessa kulkemaan heidän jäljessänsä, sitä ihmistä vastaan minä käännän kasvoni ja hävitän hänet hänen kansastansa.

 

- (5 Moos 18:10-12) Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta,

11. joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen.

12. Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi.

 

Nicky Cruz kertoo esimerkin siitä, miten ihmiset voivat tehdä jopa parannustyötä "pyhimysten" avulla. Hänen kodissaan todella tapahtui niin, mutta todellisuudessa nämä pyhimykset tai vainajat olivat vain Raamatun mainitsemia vainajahenkiä eli demoneita, jotka tahtovat sitoa meidän elämämme (Jos olet näiden henkien sitoma, voit kääntyä Jeesuksen puoleen, joka on jo voittanut ne, Kol 2:15):

 

Jokainen uskoi, etteivät äiti ja isä vain puhuneet kuolleiden kanssa, vaan tekivät myös parannustyönsä poisnukkuneiden avulla - erityisesti Raamatun kaikkein pyhimpien pyhimysten.

   Tänä päivänä tiedän, että Jumalan sana sanoo, että elämme vain kerran. Sitten hän tuomitsee meidät ennen kuin jatkamme voittopalkintoomme tai ikuiseen rangaistukseen - eikä kummastakaan paikasta ole paluuta. No, mikä yliluonnollinen voima sitten teeskenteli olevansa isoisäni sinä iltana? Demoni. Joku saatanan pahoista työtovereista.

   Uskon, että kaunis viidakkokotimme oli tulvillaan sellaisia pirullisia olentoja. Kun äiti meni hurmostilaan, hän salli näiden pahojen, valehtelevien henkien tulla häneen ja puhua hänen kauttaan - demonien, joilla on kyky teeskennellä olevansa rakkaitamme, jotka lähettävät viestejä haudan tuolta puolen. (6)

 

Toinen puoli, mikä voidaan tässä yhteydessä ottaa esille, ovat lukuisat "Marialta" ja "pyhimyksiltä" tulleet ilmestykset, joita on koettu mm. Portugalin Fatimassa (1917; nämä "Marialta" tulleet ilmestykset ovat siinä mielessä merkittäviä, että ainakin kuusi paavia on antanut tukensa niille.), Kroatian Medjugorjessa ja lukuisissa muissa paikoissa ympäri maailmaa, ja joihin paikkoihin miljoonat hartaat katolilaiset ovat tehneet myös pyhiinvaellusmatkoja.

   Me voimme ymmärtää, että nämäkään ilmestykset eivät ole todellisuudessa tulleet näiltä poisnukkuneilta pyhiltä - esim. Marialta tai Pyhältä Teresalta - vaan ainoastaan eksyttäviltä hengiltä, jotka ovat tekeytyneet näiksi ihmisiksi (2 Kor 11:14: Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.). Valhettelevat henget voivat hyvin jäljitellä rakkaita vainajiamme, koska ne tietävät hyvin paljon maan päällä eläneiden ihmisten elämästä (Esim. Apt 19:15). Monet näiden ilmestysten näkijät, kuten tavalliset meediot, ovat siten eksyksissä, koska he eivät tiedä, mihin ovat yhteydessä ja miltä saavat ilmestyksensä.

   Jotta tämä asia ei jäisi epäselväksi, ei meidän tarvitse muuta kuin tarkastella näiden ilmestysten sisältöä. Jos niissä todella puhuu Raamatun Maria, eikö sopisi odottaa, ettei hän ainakaan korottaisi itseään pelastuksen tieksi tai joksikin muuksi, mitä Raamatussa ei mainita? Eikö hänen pitäisi pikemminkin korottaa yksin Jeesusta pelastuksen tienä, koska tämä oli alkuseurakunnan selvä opetus? Kuitenkin me näemme näissä monissa ilmestyksissä aivan toisenlaisen opetuksen. Kyseessä ei varmastikaan ole Raamatun Maria. Sen sijaan voimme hyvin päätellä, että nämä ilmestykset ovat riivaajien oppeja ja valheoppia, josta Paavali varoitti:

 

- (1 Tim 4:1) Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja

 

- (Gal 1:8,9) Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.

9. Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.

 

Esimerkkeinä näistä ilmestyksistä ja ilmoituksista voidaan mainita seuraavat tapaukset. Niistä käy hyvin selville, miten "ilmestysten Maria" tuo esille oppia, joka alkuseurakunnalle oli aivan tuntematon:

 

Jeesus haluaa sinun palvelevan häntä, jotta ihmiset tuntisivat ja rakastaisivat minua. Hän haluaa aloittaa kaikkialla maailmassa uskon minun Tahrattomaan sydämeeni. Kaikille niille, jotka tähän uskoon haluavat liittyä, lupaan pelastuksen. Heidän sielunsa ovat Jumalalle rakkaita niin kuin ne kukat, joita asetan hänen valtaistuintansa koristamaan. (Lucia Santos, Fatima, 13.6.1917)

 

Minä lupaan olla kaikkien kanssa heidän kuolinhetkellään ja tuoda heille sen armon, jota he pelastuakseen tarvitsevat, jos he viiden kuukauden ensimmäisenä lauantaina tunnustavat syntinsä, vastaanottavat pyhän ehtoollisen, rukoilevat rukousnauhan rukoukset ja ovat minun seuranani 15 minuutin ajan ajatellen rukousnauhan ihmetekoja, helpottaen siten minun oloani. (Lucia Santos, Portugali, 10.12.1925)

 

Minä rakastan teitä äidillisellä rakkaudella ja kutsun teitä avautumaan täydellisesti minulle niin, että minä teidän jokaisen kautta voisin kääntää ja pelastaa maailman, jossa on paljon syntiä ja moraalittomuutta (Marjana, Medjugorje, Kroatia, 25.8.1992)

 

Tänään kutsuin teidät, jotta te saisitte vastauksen kysymykseenne, miksi olen niin kauan teidän kanssanne. Minä olen välittäjätär teidän ja Jumalan välillä. (Marija, Medjugorje, Kroatia, 17.7.1986)

 

Kaikki maailman lapset tulevat pian tietämään, että minä olen kaiken armon välittäjätär. (Julia Kim, Naju, Etelä-Korea, 26.11.1991)

 

Minä tahdon puhaltaa henkeni niihin lapsiini, jotka eivät tunne minua, ja antaa valon loistaa heistä kuin virran. Mutta kuinka he voivat ymmärtää sanojani, jos he pitävät sydämensä suljettuina? (Julia Kim, Naju, Etelä-Korea, 21.10.1986)

 

Ne jotka kieltäytyvät tunnustamasta minua taivaan ja maan kuningattareksi, tulevat näkemään Jumalan mahtavuuden ja heidän ylpeytensä ja jäykkäniskaisuutensa murtuu. He tulevat näkemään totuuden ja tietämään, että Jumala ei ole tullut pienemmäksi, vaikka hän on antanut kunnian mitättömälle luodulle. Päinvastoin hän on kirkastunut hyveitteni ja kuuliaisuuteni ansiosta. (Cyndi Cain, Bella Vista, Arkansas, USA, 8.1.1992)

 

Maria Taivaan kuningattarena ja äitijumalattarena. On merkittävää, että kun katolisuudessa Maria on korotettu Taivaan kuningattaren ja äitijumalattaren asemaan, on tämä täysin yhteneväistä aikaisemmin vallinneiden pakanallisten tapojen kanssa. Taivaan kuningatar- ja äitijumalatarkultti ei suinkaan ole kristillistä perua, vaan se on pakanallisuutta, jota esiintyi ympäröivissä Välimeren maissa jo Jeesuksen aikana sekä useita vuosisatoja tämän jälkeen - viimeiset jumalattarien temppelit hävitettiin 500-luvulla.

   Silloinkin pakanat rukoilivat ja palvoivat jumalataräitiään ja kääntyivät tämän puoleen. Ainut ero oli siinä, että niihin aikoihin äitijumalattaren nimi ei ollut Maria, vaan tunnetumpia olivat mm. Semiramis, Astarte, Isis ja Artemis. Samoin nämä senaikaiset "taivaan kuningattaret" kuvattiin yleensä täynnä sääliä ja armoa oleviksi äitihahmoiksi - kuten Mariakin - jotka sitten lupasivat apuaan ja armoaan ihmisille. Yhteneväisyydet nykyiseen Maria-kulttiin ovat aivan ilmeiset.

   Paavo Hiltunen on kuvannut Isis-palvonnan yhtäläisyyttä nykyiseen Marian palvontaan. Tämä kultti oli 300-400-luvun Roomassa levinnein äitikulteista:

 

Kun vertaa tätä Isiksen sanomaa uskolliselle kannattajalleen ja sitä, mitä "Maria" puhuu seuraajilleen niin sanotuissa Marian ilmestyksissä eri puolilla maapalloa, hämmästyy sanontojen samankaltaisuutta. Puhuiko Isiksen kautta sama henki, joka nyt esiintyy Mariana?

   Isis oli uskovilleen samaa, mitä Maria seuraajilleen: pelastaja, rakastaja, lahjojen antaja, suojelija, auttaja. Hänen valtansa ulottui kuoleman valtakuntaankin. Kuten Maria, Isiskin kykeni auttamaan toivottomissakin tapauksissa. Hän paransi jopa sokeita, halvaantuneita ja lääkärien hylkäämiä. Kirjoitukset ja taulut, joille häneen uskovat ovat piirtäneet kiitoksensa, ovat samanlaisia kuin Lourdesissa.

   Jopa Isiksen arvonimet muistuttavat hämmästyttävästi kristillisen Jumalan äidin arvonimiä: rakas herratar, rakastava äiti, Taivaan kuningatar, valtaistuimelle noussut jumalatar, meren kuningatar, armon jakajatar, pelastajatar, tahraton, pyhä kuningatar (sancta regina). (7)

 

Myös seuraavat lainaukset osoittavat hyvin, miten senaikaisissa Välimeren maissa esiintyi jumalatarpalvontaa, joka täysin on verrattavissa nykyiseen Maria-villitykseen. Toinen lainaus tuo selvästi esille sen tosiasian, että Maria, jota katolilaiset nyt rukoilevat ja palvovat, on tosiasiassa Isis-jumalatar Marian hahmossa. Pakanuutta ei siis ole hävitetty, vaan Isis on Mariassa saanut uuden muodon:

 

"Juuri Jeesuksen syntymän aikoihin Roomassa vaikutti monia suosittuja mysteerikultteja, joiden päähahmo oli äitijumalattaren kaltainen. Näitä olivat mm. Caereen, Kybeelen (Magna Mater), Artemiin, Astarten ja Isiksen kultit, joista löytyy merkkejä aina 400-luvun alkuun saakka. Näihin jumaluuksiin yhdistettiin ominaisuuksia ja epiteettejä, jotka kaikki löytyvät myöhemmin Mariaan yhdistettyinä, kuten aamun/meren tähti, uskovien äiti ja Taivaan kuningatar."(8)

 

"Mariasta tuli väline, jolla täytettiin kirkkoon liittyneen puolipakanallisen kansanjoukon tarve saada korvike jumalattarilleen. Tosiasiassa Jeesuksen äidistä ei tullutkaan taivaan kuningatarta, vaan siksi tuli antiikin jumalatar, jota palveltiin kaikissa Välimeren ympärillä olevissa maissa. Se oli turmiollinen perintö."(9)

 

Saadaksemme samasta asiasta uuden näkökulman, katsomme sitä seuraavien esimerkkien valossa. Katsomme sitä sen valossa, mitä Raamattu puhuu tästä alueesta ja miten nykyään esim. Aasiassa esiintyy vastaavaa jumalataräidin palvontaa kuin mitä Marian palvonta on. Nämä esimerkit osoittavat hyvin, että nykyinen "taivaan kuningattaren" palvonta ei suinkaan ole uutta ja että sitä esiintyy samanmuotoisena muissa maissa. Jumala oli ja on kuitenkin vihastunut tähän epäjumalanpalvontaan:

 

1. Raamatun viittaukset taivaan kuningattareen

 

- (Jer 7:17-19) Etkö näe, mitä he tekevät Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla?

18. Lapset kokoavat puita, isät sytyttävät tulen, ja vaimot sotkevat taikinaa valmistaaksensa uhrikakkuja taivaan kuningattarelle, ja he vuodattavat juomauhreja muille jumalille, minulle mielikarvaudeksi.

19. Minulleko he tuottavat mielikarvautta, sanoo Herra, eivätkö pikemmin itselleen, omaksi häpeäksensä?

 

- (Apt 19:27,28) Ja nyt uhkaa se vaara, että ei ainoastaan tämä meidän elinkeinomme joudu halveksituksi, vaan myöskin, että suuren Artemis jumalattaren temppeliä ei pidetä minäkään ja että hän menettää mahtavuutensa, hän, jota koko Aasia ja koko maanpiiri palvelee."

28. Kun he sen kuulivat, tulivat he vihaa täyteen ja huusivat sanoen: "Suuri on efesolaisten Artemis!"

 

2. Taivaan kuningattaren palvonta nykyisessä Aasiassa

 

"Kuukalenterin kolmas kuukausi on Matsun kuukausi. Meren jumalatar, Taivaan kuningatar, Taivaan pyhä äiti, Taivaan keisarin jalkavaimo on palvonnan kohteena sadoissatuhansissa kodeissa ja noin neljässäsadassa temppelissä. Sadattuhannet pyhiinvaeltajat suuntaavat kulkunsa läntisen rannikon kalastuskeskukseen, Peikangin kaupunkiin, jonne Matsun syntymäpäivän suurin pai-pai keskittyy.

   ... Meren jumalattaresta on aikojen kuluessa tullut lempeä, kuolematon auttaja, joka on läsnä kaikkialla. Kalastajat rukoilevat varjelusta merellä, maanviljelijät sadetta pelloilleen, nuoret äidit poikalapsia, sairaat parantumista. Sotaväkeen lähteville nuorille miehille saatetaan ripustaa kaulaan Matsun temppelistä saatu amuletti...  Taivaan pyhän äidin apu kelpaa kaikille." (Matleena Pinola: Pai-pai, s. 58 - 60)

 

"Buddhalaisuus joutui kuitenkin kuitenkin käymään läpi voimakkaan muuttumisprosessin ennen kuin se oli valmis kiinalaisten uskonnoksi. Ulkopuolelta tulleiden oppien oli mukauduttava kiinalaiseen ajatteluun... Buddhalaisten suuren suosion saavuttanut Armon jumalatar, Kwum Yum, sai kilpailijakseen taolaisten Taivaan kuningattaren eli Tin Haun. Nämä kilpailevat jumaluudet löytyvät nykyisin monista temppeleistä rinta rinnan samalta alttarilta, sulassa sovussa keskenään." (Olavi Vuori: Hyvät henget ja pahat, s. 35)

 

Entä Marian ja pyhimysten kuvat? Kun katolisessa kirkossa Maria on korotettu korkealle, ovat eräs muoto tästä hänen kuvansa ja patsaansa, joita voidaan tavata lähes jokaisesta katolisesta kirkosta. Niissä jokaisessa on tavallisesti jonkinlainen kuva- ja patsaskokoelma hänestä, ja niiden edessä ihmiset voivat rukoilla ja palvoa. Näissä kuvissa voi olla mukana myös Jeesus, mutta yleensä vain pienenä lapsena. Asetelmissa tavallisesti korostuukin hallitseva ja aikuinen Maria sekä pieni Jeesus, jota Maria kantaa käsivarsillaan. Maria, jota katolilaiset pitävät taivaan kuningattarena, on tälläkin alueella saanut etulyöntiaseman Jeesukseen nähden.

   Erikoista on, että saadakseen tukea Marian ja pyhimysten palvonnalleen, on kirkko jopa poistanut kymmenen käskyn luettelosta toisen käskyn, jossa kielletään jumalankuvien tekeminen ja palvominen. Tämä käsky on korvattu sillä, että kymmenes käsky (Älä himoitse... ) on jaettu kahteen osaan - näin käskyjen määrä on saatu pysymään samana.

   Seuraava vertailu katolisen katekismuksen (1953, s. 4) ja Raamatun välillä osoittaa tämän. Siitä käy selville, miten käskyt ovat kokeneet muutoksen:

 

Katolinen katekismus:

 

1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita Jumalia minun rinnallani.

2. Älä turhaan lausu Herran Jumalasi nimeä.

3. Muista pyhittää lepopäivä.

4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.

5. Älä tapa.

6. Älä aviota riko.

7. Älä varasta.

8. Älä lausu väärää todistusta.

9. Älä himoitse lähimmäisesi puolisoa.

10. Älä himoitse lähimmäisesi tavaraa.

 

Raamattu (5 Moos 5:6-21):

 

1. 'Minä olen Herra, sinun Jumalasi... Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

2. Älä tee itsellesi jumalankuvaa, älä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä...

3. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä...

4. Ota vaari lepopäivästä...

5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi...

6. Älä tapa.

7. Älä tee huorin.

8. Älä varasta.

9. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

10. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa. Älä halaja lähimmäisesi huonetta, älä hänen peltoansa, älä hänen palvelijaansa, palvelijatartansa, härkäänsä, aasiansa, äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.'

 

Katolisen kirkon tuki kuvainpalvonnalle tulee hyvin esille myös Trenton kirkolliskokouksessa (istunto 25) aikanaan säädetystä päätöksestä. Tässä päätöksessä annettiin kirkon vahva tuki kuvien kunnioittamiselle ja palvonnalle. Säädöksessä sanottiin:

 

"Kristuksen ja neitsyt Marian, Jumalan äidin kuvia, samoin kuin muiden pyhimysten kuvia tulee pitää kirkossa. Ja niille on osoitettava kunnioitusta ja niitä on palvottava."

 

Vaikka katolinen kirkko hyväksyy kuvainpalvonnan, on meille kuitenkin osoitettu Raamatussa, ettei se missään nimessä ole Jumalan tahto. Useat jakeet osoittavat hyvin, ettei hän halua ihmisten tekevän jumalankuvia, eikä miehen tai naisen kuvaa. Samoin on osoitettu, ettei hän halua ihmisten tekevän patsaitakaan, joita hän vihaa. Seuraavassa luettelossa on mukana myös kohta siitä, kuinka apostoli Paavali kiivastui, kun hän näki Ateenan kaupungin olevan aikanaan täynnä jumalankuvia:

 

- (3 Moos 26:1) "Älkää tehkö itsellenne epäjumalia älkääkä pystyttäkö itsellenne jumalankuvia tai patsaita, älkää myöskään asettako maahanne kiviä, joissa on kuvia, kumartaaksenne niitä, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.

 

- (5 Moos 4:15,16) Ottakaa siis itsestänne tarkka vaari - sillä te ette sinä päivänä, jona Herra puhui teille tulen keskeltä Hoorebilla, nähneet hänestä minkäänkaltaista muotoa -

16. ettette menettele kelvottomasti ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, ette minkään muotoista patsasta, ette miehen tai naisen kuvaa,

 

- (5 Moos 27:15) 'Kirottu olkoon se, joka tekee jumalankuvan, veistetyn tai valetun, taitajan käden tekemän, kauhistukseksi Herralle, ja joka salaa sen pystyttää.' Ja kaikki kansa vastatkoon ja sanokoon: 'Amen.'

 

- (5 Moos 16:22) älä myöskään pystytä itsellesi patsasta, sillä niitä Herra, sinun Jumalasi, vihaa."

 

- (Jes 44:15-19) Se on ihmisillä polttopuuna; hän ottaa sitä lämmitelläkseen, sytyttää uunin ja paistaa leipää, vieläpä veistää siitä jumalan ja kumartaa sitä, tekee siitä jumalankuvan ja lankeaa maahan sen eteen.

16. Osan siitä hän polttaa tulessa, toisen osan ääressä hän syö lihaa, paistaa paistin ja tulee ravituksi; hän myöskin lämmittelee itseänsä ja sanoo: "Hyvä, minun on lämmin, minä näen valkean."

17. Ja lopusta hän tekee jumalan, jumalankuvan, jonka eteen hän lankeaa maahan, jota hän kumartaa ja rukoilee sanoen: "Pelasta minut, sillä sinä olet minun Jumalani."

18. Eivät he tajua, eivät ymmärrä mitään, sillä suljetut ovat heidän silmänsä, niin etteivät he näe, ja heidän sydämensä, niin etteivät he käsitä.

19. Ei tule heidän mieleensä, ei ole heillä järkeä eikä ymmärrystä, että sanoisivat: "Osan siitä olen polttanut tulessa, olen paistanut sen hiilillä leipää, paistanut lihaa ja syönyt; tekisinkö tähteestä kauhistuksen, lankeaisinko maahan puupölkyn eteen!"

 

- (Apt 17:16) Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia.

 

Toisinaan katolilaiset saattavat kaikesta huolimatta puolustella jumalankuviaan sillä, että ne ovat ainoastaan muistuttamassa näistä henkilöistä sekä luomassa yhteyttä Jumalaan.

   Tähän voidaan kuitenkin sanoa, että Jumala ei varmastikaan tarvitse yhteydenpitoon kanssamme kuvia, jotka hän on kieltänyt. Hän ei varmastikaan toimi kommunikaatiossa ihmisten kanssa kuvien kautta, koska onhan olemassa suorempi ja myös ainoa yhteys hänen Poikansa kautta (Joh 14:6). Miksi emme käyttäisi tätä, jo valmista, yhteyttä?

   Toinen hyvä kysymys on, miksi kenenkään pitäisi muistella muita - kuolleita henkilöitä - jos hänellä on asiaa Jumalalle? Eivätkö muut henkilöt ja asiat vain etäännytä meidät Jumalasta ja vie ajatuksemme pois hänestä? Miksi tarvitsisimme turhaa rekvisiittaa ympärillemme ja josta kuitenkaan ei ole meille mitään hyötyä? Seuraava keskustelu osoittaa "rekvisiitan" turhuuden:  

 

Äidin mainittua pettymyksestään kirkkoon asia jäi kiusaamaan minua. Mietin, miten hän asetti patsaita esille kodissaan. Hän yritti niin ankarasti tehdä oikeat asiat. Mutta hänellä ei ollut aitoa suhdetta. Yhtenä iltapäivänä ajoin huvikseni hänen luokseen. Kävelin ulko-ovesta sisään ja sanoin:

- Nämä jumalankuvat on otettava alas jalustalta, äiti! Hän oli kauhuissaan. - Mutta Raul, eivät ne ole epäjumalankuvia. En minä niitä rukoile... Hänen äänensä vaimeni, kun hän yritti voimattomasti selittää, että kuvat olivat "vain muistuttamassa".

- Mitä sinä tarkoitat, ettet muka rukoile näitä? Mitä varten nämä kynttilät sitten ovat? Et sinä voi pitää tätä kamaa ympärilläsi. Se estää sinua tuntemasta Jeesusta. Sitten aloin kertoa hänelle, mitä Raamattu sanoo epäjumalankuvista ja siitä, kuka Jeesus Kristus todellisuudessa on. (10)

 

 

 

 

 

 




shopify analytics ecommerce