Etusivulle
Jarin kirjoituksia
Jehovan todistajat Raamatun valossa

 

Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä

Luku 5 -

Mitä tämän elämän jälkeen?

Yksi Vartiotorni-seuran opeista on ajatus kaiken loppumisesta ihmisen kuollessa. Seuran opetuksen mukaan, kun ihminen kuolee, ei hänestä jää mitään sielua, vaan se merkitsee kaiken tajuisen olemassaolon loppua. Kirjassa Mitä toivoa on kuolleilla omaisillamme? tämä ajatus tuodaan esiin:

Joku voi kuitenkin kysyä: 'Eikö ihmisillä ole sielu, joka jää eloon kuolemassa?' Monet ovat opettaneet näin ja ovat jopa sanoneet kuoleman olevan portti toiseen elämään. Tämä käsitys ei kuitenkaan ole peräisin Raamatusta... Raamattu ei opeta missään, että ihmisellä on sielu, joka säilyy elossa ruumiin kuollessa.

Samoin kadotus, johon pelastumattomat joutuvat, merkitsee seuran opetuksen mukaan kaiken tajuisen olemassaolon loppua:

Panettelija sanoi Eevalle: "Ette suinkaan kuole." (1. Mooseksen kirja 3:4; Ilmestys 12:9) Mutta hän kuoli, mikään osa hänestä ei jäänyt eloon. Opetus, jonka mukaan sielu jää eloon kuoleman jälkeen, on Panettelijan keksimä valhe. Panettelija on saanut aikaan myös sen valheen levittämisen, että pahojen sieluja kidutetaan helvetissä tai kiirastulessa. Koska Raamattu osoittaa selvästi, että kuolleet ovat tiedottomia, niin nämä opetukset eivät voi olla tosia. (Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä, s. 89)

Mitä raamattu sanoo? Vaikka Jehovan todistajat eivät usko tajuisen olemassaolon jatkumiseen kuoleman jälkeen, ovat useat raamatunkohdat tätä ajatusta vastaan. Katsomme asiaa seuraavien esimerkkien valossa:

Sisäinen ja ulkoinen ihminen. Ensinnäkin on jakeita, joista käy hyvin selville, miten ihmisellä on sekä sielu että ruumis, sisäinen ja ulkoinen ihminen, ja että ihmisen sielu voi myös erkaantua ruumiista. Nämä jakeet osoittavat, että sielu on ruumiista erillinen ja jatkaa olemassaoloaan, vaikka ruumis olisikin kuollut:

- (Matt 10:28) Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin. 

(Tässä jakeessa osoitetaan, että ihmiset voivat tappaa ruumiin, mutta eivät sielua, eli sielu voi olla ruumiista riippumaton.)

- (2 Kor 12:2-4) Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen - oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää.

3. Ja minä tiedän, että tämä mies - oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää -

4. temmattiin paratiisiin ja kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua.

- (1 Kun 17:17-22) Sen jälkeen vaimon, talon emännän, poika sairastui; ja hänen tautinsa kävi hyvin kovaksi, niin ettei hänessä enää ollut henkeä.

18. Silloin vaimo sanoi Elialle: "Mitä minulla on tekemistä sinun kanssasi, Jumalan mies? Sinä olet tullut minun luokseni saattamaan minun pahat tekoni muistoon ja tuottamaan kuoleman minun pojalleni."

19. Mutta hän sanoi hänelle: "Anna poikasi minulle." Ja hän otti tämän hänen sylistään ja vei hänet yliskammioon, jossa asui, ja pani hänet vuoteellensa.

20. Ja hän huusi Herraa ja sanoi: "Herra, minun Jumalani, oletko tehnyt niin pahoin tätä leskeä kohtaan, jonka vieraana minä olen, että olet surmannut hänen poikansa?"

21. Sitten hän ojentautui pojan yli kolme kertaa, huusi Herraa ja sanoi: "Herra, minun Jumalani, anna tämän pojan sielun tulla häneen takaisin."

22. Ja Herra kuuli Eliaa, ja pojan sielu tuli häneen takaisin, ja hän virkosi henkiin.

- (2 Kor 4:16) Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.

- (Luuk 8:52-55) Ja kaikki itkivät ja vaikeroivat tyttöä. Mutta Jeesus sanoi: "Älkää itkekö, sillä hän ei ole kuollut, vaan nukkuu."

53. Niin he nauroivat häntä, tietäen tytön kuolleeksi.

54. Mutta hän tarttui hänen käteensä ja huusi sanoen: "Lapsi, nouse!"

55. Niin hänen henkensä palasi, ja hän nousi heti ylös; ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää.

- (1 Kor 2:11) Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.

- (Sak 12:1) Ennustus, Herran sana Israelista. Näin sanoo Herra, joka on jännittänyt taivaan ja perustanut maan ja joka on luonut ihmisen hengen hänen sisimpäänsä:

Hengellinen kuolema. Sisäisen ja ulkoisen ihmisen ero käy ilmi myös hengellistä kuolemaa koskevista jakeista, joista hyvänä esimerkkinä on Aadamin ja Eevan tapaus. Kun Aadamille sanottiin: "...sinä päivänä... pitää sinun... kuoleman", ei hän suinkaan kuollut ruumiillisesti "sinä päivänä" eikä tullut olemattomaksi, vaan tämä koski ainoastaan hänen hengellistä elämäänsä: hän joutui eroon Jumalasta eli kuoli hengellisesti.

   Niinpä jos Aadam olisi ollut pelkkä ruumis ilman sisällä olevaa henkeä ja sielua, olisi hänen ruumiinsa välittömästi pitänyt kokea kuolema hedelmän ottamisen jälkeen - asia, jota ei kuitenkaan tapahtunut. Tämä osoittaa, että ihmisessä on muutakin kuin vain pelkkä ruumis; hänessä on sisäinen ihminen, joka on erillinen hänen ruumiistaan ja joka jää kuollessa olemaan:

- (Ef 2:1) Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne,

- (Kol 2:13) Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset,

- (Luuk 15:32) Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'" 

- (Ilm 2:11) Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.'

- (Joh 11:25,26) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.

26. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

- (Joh 8:51) Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa."

Elämän jatkuminen kuoleman jälkeen. Kun Vartiotorni-seura opettaa, ettei elämä jatku rajan takana, on useita jakeita, jotka osoittavat, että ihmisten elämä - myös vääräin - jatkuu välittömästi kuoleman jälkeen. Näiden jakeiden mukaan ei tapahdu mitään tyhjiinraukeamista, vaan ihmiset ovat tajuisia myös rajan toiselle puolelle siirryttyään:

- (Luuk 23:43) Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."

- (Job 19:25,26) Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.

26. Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan

- (Luuk 20:37,38) Mutta että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi.

38. Mutta hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät."

- (2 Kor 5:6-8) Sentähden me aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että, niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta;

7. sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.

8. Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö.

- (Fil 1:22-24) Mutta jos minun on eläminen täällä lihassa, niin siitä koituu hedelmää työlleni, ja silloin en tiedä, minkä valitsisin.

23. Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi;

24. mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi.

- (Luuk 16:22-25) Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.

23. Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.

24. Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'

25. Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.

- (Hebr 12:23) taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö,   

- (1 Piet 3:19,20) jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,

20. jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.

- (Ilm 6:9-11) Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.

10. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?"

11. Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.

- (1 Piet 4:5) Mutta heidän on tehtävä tili hänelle, joka on valmis tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.  

- (2 Piet 2:9) Näin Herra tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta, mutta tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät,

- (Ilm 1:7) Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessansa. Totisesti, amen.

- (Ilm 20:12,13) Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.

13. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.

Eriasteiset tuomiot. Eräs osoitus siitä, ettei ihmisten olemassaolo lopu kuoleman jälkeen, ovat eriasteiset tuomiot. Ne osoittavat elämän jatkumisen.

   Sillä jos olisi edessä pelkkä tyhjiin raukeaminen - myös vääräin ihmisten kohdalla - ei voisi mitenkään olla eriasteisia tuomioita ja tuomioita tekojen mukaan:

- (Matt 11:21-24) "Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet teissä, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa tehneet parannuksen.

22. Mutta minä sanon teille: Tyyron ja Siidonin on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin teidän.

23. Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, niin se seisoisi vielä tänäkin päivänä.

24. Mutta minä sanon teille: Sodoman maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sinun."

- (Mark 12:38-40) Ja opettaessaan hän sanoi: "Varokaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla

39. ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,

40. noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion."

- (Mark 14:21) Niin, Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, että hän ei olisi syntynyt."

- (Ilm 20:13) Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.

- (Kol 3:25) Sillä se, joka tekee väärin, on saava takaisin, mitä on väärin tehnyt; ja henkilöön ei katsota.

- (Matt 16:27) Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

Jeesuksen varoitukset kadotuksesta. Eräs asia, joka puhuu kadotuksen puolesta, on se, että Jeesus varoitti siitä enemmän kuin kukaan muu. Jos kadotusta ei olisi, ei kai hän pelkästä olemattomuudesta olisi varoittanut?

   Lisäksi Raamattu osoittaa, että hän tuli juuri sitä varten, ettei yhdenkään ihmisen tarvitsisi mennä tähän kauheaan paikkaan. Hän ei tullut tuomitsemaan, vaan pelastamaan ihmisiä (Joh 3:16,17).

- (Matt 8:11,12) Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa;

12. mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."

- (Matt 13:40-42) Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa.

41. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta,

42. ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

- (Matt 25:41,46) Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.

46. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." 

- (2 Tess 1:9) Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,

- (Juuda 7) samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.

- (Ilm 14:9-11) Ja heitä seurasi vielä kolmas enkeli, joka sanoi suurella äänellä: "Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä,

10. niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.

11. Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin.

- (Ilm 20:10,15) Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.

15. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.