LUKU 3 -
Lahjan vastaanottaminen
Edellä on käsitelty
joitakin kysymyksiä, joita ihmiselle voi herätä Pyhän Hengen kasteen tiimoilta.
On yritetty osoittaa, että se ei tarkoita samaa kuin pelastuminen tai
vesikaste, vaan että se on lahja, joka on tarkoitettu hengelliseen
palvelustyöhön. Lisäksi osoitettiin, että Jeesus ja apostolitkaan eivät
aloittaneet tehtäväänsä, ennenkuin olivat vastaanottaneet tämän lahjan.
Mutta mitä tulee nykypäivään, voidaan tämä lahja vastaanottaa
nytkin Jumalalta. Sen vastaanottamiseen liittyy seuraavia puolia, joita
kannattaa ottaa huomioon:
LUKITUT OVET
- (Apt 2:38) Niin Pietari sanoi heille:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen
lahjan.
Ennen kuin ihminen voi
vastaanottaa jotakin Jumalalta, täytyy hänen ensin avata "lukitut
ovet" eli toisin sanoen tunnustaa ne synnit Jumalalle, joista ei ole vielä
halunnut luopua. Sillä jos hänellä on syntiä ja katkeruutta sydämellään eikä kiinnostustakaan
luopua niistä, voi häneltä jäädä Pyhän Hengen kaste kokematta. Siksi kun
Pietarikin saarnasi helluntaina, puhui hän ensiksi parannuksesta ja vasta
sitten Pyhän Hengen lahjasta - järjestys on aina tämä.
Kukaan meistä ei kylläkään itse voi muuttaa omaa luontoaan,
mutta me voimme katua syntejämme ja pahoja tekojamme: katkeruutta,
kriittisyyttä, okkultismia, ettemme ole luovuttaneet elämäämme kokonaan
Jumalalle... Kun ihminen tunnustaa nämä väärät asenteensa Jumalalle, saa hän
heti puhdistuksen Jeesuksen veren kautta:
- (1 Joh 1:7) Mutta
jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on
yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa
meidät kaikesta synnistä.
Edelleen tärkeää on, että
meillä on oikeat motiivit etsiessämme Pyhän Hengen kastetta. Sillä jos
tarkoituksemme on onnelliseksi tuleminen, on se varmastikin väärä motiivi.
Samoin jos tarkoituksenamme on kerskata "valtavasta voimasta", on
sekin väärä motiivi. Sillä Pyhä Henki haluaa aina kirkastaa vain Kristusta, ei
ihmistä ja hänen ylpeätä mielenlaatuaan:
- (Joh 16:14) Hän
on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.
- (Jaak 4:6) Mutta
hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: "Jumala on ylpeitä vastaan,
mutta nöyrille hän antaa armon."
ARMON KAUTTA
VASTAANOTTAMINEN. Kuten
pelastuminen, perustuu Pyhän Hengen kasteen saaminenkin armoon. Siten, kun
kyseessä on armo, emme voi koskaan tulla niin hyviksi ja täydellisiksi, että
voisimme itse ansaita sitä. Sillä sitä ei anneta pitkän pyhityskamppailun
päätteeksi, vaan yksin armosta kuten pelastuskin. Toisaalta jos olemme
Kristuksessa, ei kukaan meistä voi olla niin huonokaan, etteikö voisi ottaa
vastaan tätä lahjaa. Meidän hyvyytemme ja huonoutemme ei estä sitä saamasta:
- (Apt 10:45) Ja
kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin
mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin
pakanoihinkin,
- (Apt 11:15-17) Ja
kun minä rupesin puhumaan, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin alussa
meidänkin päällemme.
16. Silloin minä
muistin Herran sanan, jonka hän sanoi: 'Johannes kastoi vedellä, mutta teidät
kastetaan Pyhällä Hengellä.'
17. Koska siis Jumala
antoi yhtäläisen lahjan heille kuin meillekin, kun olimme
uskoneet Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin mikä olin minä voidakseni estää
Jumalaa?"
KIRKASTETTU VAPAHTAJA. Kun halutaan vastaanottaa pelastus, perustuu se aina
siihen, mitä Jeesus on ensin tehnyt. Se perustuu siihen, että hän kantoi
syntimme ja sovitti meidät Jumalan kanssa, eikä meidän tarvitse itse enää
yrittää ansaita tätä asiaa.
Toisaalta mitä tulee Pyhän Hengen lahjan saamiseen, on senkin
pohjana Jeesuksen teko. Sillä Raamatun mukaan Pyhän Hengen vuodatus oli
riippuvainen nimenomaan siitä, että Jeesus ensin kirkastettiin ja ylennettiin
Isän oikealle puolelle. Sen tarkoitus oli pohjimmiltaan osoittaa, että Jeesus
on Herra, joka on mennyt Isän oikealle puolelle.
Niinpä kun Jeesus on jo kirkastettu ja Pyhä Henki vuodatettu
2000 vuotta sitten helluntaina, ei meidän tarvitse enää odottaa mitään, vaan
voimme ainoastaan vastaanottaa tämän lahjan. Sillä ei ole mitään tekemistä
meidän ansioidemme ja tekojemme kanssa, vaan se on yksinomaan Kristuksen
ansiota ja hänen lahjansa seurakunnalle:
- (Joh 7:37-39) Mutta
juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos
joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.
38. Joka uskoo
minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden
virrat."
39. Mutta sen hän
sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä
Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.
- (Apt 2:33-36) Koska
hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on
Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen,
minkä te nyt näette ja kuulette.
34. Sillä ei Daavid
ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: 'Herra sanoi minun
Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,
35. kunnes minä panen
sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.'
36. Varmasti
tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja
Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."
- (Hebr 1:3) ja joka,
ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki
voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut
Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,
- (Joh 15:26) Mutta
kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki,
joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta.
- (Joh 16:7)
Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois.
Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos
minä menen, niin minä hänet teille lähetän.
Watchman Nee on hyvin
kirjoittanut tästä asiasta eli miten Jeesus on jo kirkastettu ja Pyhä Henki
vuodatettu sen tähden. Meidän osuutemme on vain vastaanottaa tämä lahja, joka
on jo annettu meille:
Jumalalliset
tosiasiat ovat kaiken hengellisen kokemuksen perustana. Pyhää Henkeä ei
vastaanoteta omin ponnistuksin, vaan uskossa lepäämällä siinä, mitä Herra on
tehnyt.
Ellemme vielä ole tätä kokeneet, niin
rukoilkaamme Jumalaa ilmaisemaan meille, että Pyhän Hengen kaste on korotetun
Herran lahja hänen seurakunnalleen. Silloin loppuvat omat ponnistuksemme, ja
anominen vaihtuu kiitokseksi. Näky siitä, mitä Herra oli tehnyt koko
maailmalle, lopetti ponnistuksemme syntien anteeksisaamiseksi, ja sen
näkeminen, mitä Herra on tehnyt seurakuntansa hyväksi, lopettaa ponnistuksemme
Pyhän Hengen saamiseksi. Me puuhaamme paljon vain sen vuoksi, ettemme ole
nähneet Kristuksen töitä. Kun näemme ne, niin usko kumpuaa sydämissämme, ja
uskoa seuraavat myös kokemukset.
Jokin aika sitten eräs nuori mies, joka oli
ollut uskossa vain viisi viikkoa ja sitä ennen evankeliumin kova vastustaja,
tuli kokoukseen, jossa oli juuri näistä asioista puhe. Kotiin mentyään hän
sydämestään rukoili: "Olen nyt nähnyt, että sinut on kirkastettu, ja
pyydän, että saisin kokea Pyhän Hengen voiman." Mutta sitten hän kohta
oikaisi näin: "Herra sehän oli nurinkurista. Me kaksihan olemme osapuolia,
ja Isä on luvannut meille kaksi asiaa - kirkkauden sinulle ja Hengen minulle.
Koska sinä olet saanut kirkkauden, on siis selvää, että minä olen myös saanut
Hengen. Minä ylistän sinua siitä, että sinä jo olet vastaanottanut kirkkauden
ja minä Hengen." Siitä päivästä lähtien mies tiesi Hengen asuvan
hänessä.(3)
EI TARVITSE ODOTTAA. Kun Pyhä Henki on jo annettu lahjaksi seurakunnalle,
ei häntä tarvitse enää odottaa. Jotkut ovat nimittäin ajatelleet, että kun
apostolitkin joutuivat odottamaan Jerusalemissa määrätyn aikansa, heidänkin on
vastaavasti tehtävä samoin.
Se että opetuslapset joutuivat odottamaan, johtui kuitenkin
siitä, että "Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei ollut vielä
kirkastettu" (Joh 7:39). Heidän täytyi odottaa määrättyä
historiallista hetkeä eli helluntaipäivää, jolloin Pyhä Henki tuli maan päälle
Jeesuksen lupauksen mukaan:
- (Joh 16:7)
Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen
pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta
jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän.
- (Apt 2:1) Ja kun
helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.
Mutta sen jälkeen kun Pyhä
Henki tuli maan päälle, ei häntä tarvitse enää odottaa. Helluntain jälkeen
ihmiset saivat Pyhän Hengen lahjan välittömästi sen jälkeen, kun heidän
puolestaan rukoiltiin. Näin tapahtui Samariassa (Apt 8), Paavalin kohdalla (Apt
9) sekä Efeson uskovien kohdalla (Apt 19) - he saivat heti Pyhän Hengen ilman
mitään odottelua. Lisäksi Korneliuksen kodissakin ihmiset sekä pelastuivat että
saivat Pyhän Hengen lahjan ilman että heidän tarvitsi odottaa mitään (Apt 10).
Niinpä kun on kyseessä sekä pelastus että Pyhän Hengen kaste, ei
niitä tarvitse enää odottaa, vaan ne täytyy vastaanottaa. Meidän on
vastaanotettava sekä ensimmäinen että toinen puolustaja eli Jeesus Kristus ja
Pyhä Henki:
- (1 Joh 2:1) Lapsukaiseni,
tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä
tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus,
joka on vanhurskas.
- (Joh 14:16) Ja minä
olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan
olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
Siten, kun ihminen
vastaanottaa Kristuksen, tulee hän Jumalan lapseksi eli saa pelastuksen. Ja kun
hän puolestaan vastaanottaa Pyhän Hengen, saa hän silloin Pyhän Hengen lahjan
eli Pyhän Hengen kasteen:
- (Joh 1:12) Mutta
kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan
lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
- (Apt 19:2) Ja hän
sanoi heille: "Saitteko (alkukielellä
"otitteko vastaan?", siinä esiintyy sama sana kuin Joh
1:12:ssa.) Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin
he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on
olemassakaan."
LAHJAN
VASTAANOTTAMINEN. Kun on kyseessä
Pyhän Hengen kaste, on se lahja kuten pelastuskin. Ja koska kyseessä on lahja,
ei sen saaminen riipu meidän hyvyydestämme tai huonoudestamme. Eikä lahjaa
tarvitse myöskään tuhansia kertoja rukoilla ja pyytää, vaan me voimme vain
ottaa sen vastaan tai kieltäytyä siitä.
Kyseessä on vähän samanlainen asia kuin jos ihminen on kylässä ja
hänelle tarjotaan kahvia. Isäntäväki on kyllä koko ajan ollut halukas antamaan
kahvia, mutta vieras kerjää yhä uudelleen samaa asiaa eikä suostu
vastaanottamaan:
Muistuu mieleeni
huvittava tapaus eräästä sisaresta, joka odotti Hengen täyteyttä ja aina huokaili,
kun Jumala ei häntä täyttänyt. Kerran hänen seurakunnassaan vieraili saarnaaja,
joka rukoili Hengen kastetta odottavien puolesta. Jälleen tämä sisar huokaili
ja jäi ilman täyteyttä. Sitten hän kutsui saarnaajan ja muutamia ystäviä
kotiinsa kahville. Siinä kahvia keitettäessä saarnaaja sanoi: "Oi, kunpa
saisin kupillisen kahvia."
Sisar vastasi: "Vain hetkinen, veli,
niin tämä on kohta valmista."
Hetken kuluttua veli jälleen huokaisi ja
sanoi: "Oi kunpa saisin kupin kahvia."
Sisar yritti kiiruhtaa, laittoi kupit
pöytään ja kaatoi kahvia kuppeihin. Yksi ja toinen otti kahvinsa ja alkoi
juoda, mutta tuo veli huokaisi syvään ja sanoi: "Kunpa saisin kupillisen
kahvia."
Sisar jo aivan kiusaantui ja sanoi:
"Veli on hyvä ja juo vain; siinähän se on jo kaadettuna kuppiin."
Silloin tuo veli sanoi: "Sinä, sisar,
olet juuri tällainen. Herra on tehnyt kaiken valmiiksi; sinun tarvitsee vain
ottaa vastaan, ja Herra täyttää sinut Pyhällä Hengellä." Tämä auttoi tuota
sisarta; nyt hän ymmärsi, että Hengen kaste on lahja, joka saadaan ilman
huokauksia, vain vastaanottamalla täydellinen lahja. Kiitos Herralle! (4)
USKO JA TUNTEET
- (Mark 11:24)
Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa
saaneenne, niin se on teille tuleva.
- (1 Joh 5:14,15) Ja
tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen
tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä.
15. Ja jos me
tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että
meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet.
Kun vastaanotetaan
pelastus, tapahtuu se aina uskon kautta. Me emme välttämättä koe mitään
erikoisia tunteita sillä hetkellä, kun vastaanotamme sen. Emmekä myöskään saa varmuutta
pelastuksesta itseämme ja tunteitamme tarkkailemalla, vaan katsomalla sanaan.
Tunteet voivat kyllä seurata, mutta omana aikanaan.
Silti aivan samoin on myös Pyhän Hengen kasteen suhteen. Kun
olemme ottaneet sen vastaan, voimme yhtä hyvin olla iloisia kuin masentuneita
tai surullisiakin - tunteilla ei ole niinkään merkitystä. Kyseessä on vähän
samanlainen asia kuin jos ihmisellä on taskussaan tuhannen markan seteli, jonka
hän on vastaanottanut. Se on hänellä riippumatta siitä, miltä hänestä juuri
sillä hetkellä tuntuu.
Lisäksi kun vastaanotamme Jumalalta Pyhän Hengen kasteen, voimme
jo etukäteen kiittää saamastamme lahjasta. Sillä kuten kahvipöydässä on
soveliasta kiittää tarjotuista herkuista, on se varmasti yhtä soveliasta Jumalan
lahjojen suhteen. Ihminen voi tässä tilanteessa myös laittaa vaikka itse kädet
päällensä ja katsoa kellosta ajankohdan, jolloin hän uskoi vastaanottaneensa.
R.A. Torrey on kertonut erään esimerkin Pyhän Hengen lahjan
vastaanottamisesta:
"Oletteko siis
saanut Pyhän Hengen kasteen?"
"Minä en tunne
sitä."
"Enhän minä sitä
teiltä kysynytkään. Lukekaa nuo jakeet uudelleen!"
Raamattu oli avoinna 1. Johanneksen kirjeen
5. luvun kohdalta, ja hän luki jakeet 14 ja 15: "Ja tämä on se uskallus,
joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin
hän kuulee meitä."
"Odottakaahan hiukan; oliko tuo rukous
Hänen tahtonsa mukainen?"
"Epäilemättä se oli."
"Kuultiinko se?"
"Kyllä se kuultiin."
"Lukekaa eteenpäin."
"Ja jos me tiedämme hänen kuulevan
meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä
olemme häneltä anoneet."
"Tiedämme siis mitä?"
"Että meillä on myös kaikki se, mitä
olemme häneltä anoneet."
"Mitä te anoitte?"
"Pyhän Hengen kastetta."
"Onko teillä se?"
"Minä en tunne sitä, mutta Jumala
sanoo niin, joten minun on täytynyt saada se."
Muutamia päiviä myöhemmin tapasin hänet
jälleen ja kysyin häneltä, oliko hän todella saanut sen, minkä hän
vilpittömässä uskossa omaksui.
Hänen kasvonsa säteilivät onnea, kun hän
vastasi: "Olen."(5)
PELKO VÄÄRÄSTÄ. Mikäli etsitään Pyhän Hengen kastetta toisten kätten
päällepanon kautta, on siinäkin tärkeää, ettei anna kenen tahansa
epäluotettavien henkilöiden laskea käsiä päällensä (Tällä alueella ei
kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin. Monet ihmiset ovat omassa mielessään
suuria "asiantuntijoita" ja tuomitsevat todellisiakin Jumalan
palvelijoita väärin perustein.) Sillä pahat henget voivat helposti siirtyä
ihmisestä toiseen ja ihminen voi joutua kärsimään, kunnes hän vapautuu niistä.
- (Jaak 4:7) Olkaa
siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.
Toisaalta jos ihminen
etsii Pyhän Hengen kastetta ja hän on sitä ennen pelastunut sekä katkaissut kaikki
väärät siteet esim. okkultismiin ja tuonut ne Jeesuksen veren alle, niin ei ole
varmastikaan pelkoa mistään väärästä hengestä. Jeesus itse sanoi asiasta:
- (Luuk 11:11-13) Ja
kuka teistä on se isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle
kalan sijasta käärmeen,
12. taikka joka hänen
pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin?
13. Jos siis te,
jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa
ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä
anovat!"
RUKOUKSEN MERKITYS. Kun vastaanotamme Pyhän Hengen kasteen, on se vain
alku uudelle elämänvaiheelle. Se ei tee ketään ihmistä täydelliseksi, vaikka se
auttaakin ihmistä hänen hengellisessä elämässään ja palvelutyössään.
Toisaalta kun ihminen on ensimmäisen kerran vastaanottanut Pyhän
Hengen kasteen, voi hän myöhemmin tulla täytetyksi Pyhällä Hengellä vielä
täydellisemmin. Esim. Niilo Yli-Vainio, jota Jumala käytti herätyksen
välikappaleena, vastaanotti Pyhän Hengen kasteen kielilläpuhumisineen
ensimmäisen kerran jo vuonna 1946, mutta tuli myöhemmin, vuonna 1977, Pyhällä
Hengellä täytetyksi vielä voimallisemmin. Syynä oli varmastikin se, että hän
jatkuvasti etsi ja rukoili Jumalalta suurempaa voimaa ja sitä, että ihmiset
voisivat pelastua. Jumala vastasi hänen etsintäänsä.
Rukouksen merkitys Pyhän Hengen kasteen jälkeen onkin suuri. Jos
ihminen laiminlyö rukouksen, voi hänestä tulla kuin vuotava seula. Mutta jos
hän pysyy rukouksessa, voi hän uudelleen tulla täytetyksi Pyhällä Hengellä kuten
apostoleillekin tapahtui helluntain jälkeen:
- (Apt 4:31) Ja kun
he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he
tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa
rohkeasti.
SYY JA SEURAUS. Kun etsitään henkikastetta, on tärkeätä, ettemme pane
rekeä hevosten eteen. Sillä monet ovat ikäänkuin "pumppaamalla"
yrittäneet saada kielilläpuhumisen tai muun lahjan, eivätkä ole ymmärtäneet,
että kielilläpuhuminen on yksi henkikasteen seuraus ei itse syy. Sillä ihminen
voi puhua Jumalan antamilla kielillä vasta kun Pyhä Henki tuo hänen mieleensä
uusia sanoja (Silloin pitäisi olla rohkeutta avata suunsa!), ei sitä
ennen.
Mahdollista myös on, että "pumppaamalla" tai
"puristamalla" tuotettu kielilläpuhuminen ei olekaan Jumalan antama,
vaan sielullinen lahja, josta pitäisi sanoutua irti (Jos hokee joitain sanoja
tuhansia kertoja ja saa tämän hokemisen kautta lopulta kielilläpuhumisen
lahjan, ei todennäköisesti ole kyse Jumalan lahjasta.).
Toisaalta voi kysyä, että onko kielilläpuhuminen henkikasteen
ainut seuraus. Sillä vaikka se apostolien aikana olikin tavallisin merkki, jota
nytkin kannattaa tavoitella, ei silti voida sanoa sen aina seuranneen
henkikastetta:
- (1 Kor 12:8,10,11)
Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman
Hengen vaikutuksesta;
10. toinen lahjan
tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella
henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan
selittää kieliä.
11. Mutta kaiken
tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.
- (1 Kor 12:30) Eihän
kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä?
Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?
R.A. Torrey, joka
kirjoitti kirjan "Pyhän Hengen kaste", totesi, ettei hänen aikanaan
1800-luvulla juurikaan tavattu kielilläpuhumista, vaikka monet varmastikin
olivat kokeneet itse henkikasteen. Hän sanoi:
Tutkiessani
aikaisemmin Pyhän Hengen kastetta panin merkille, että monissa tapauksissa ne,
jotka olivat kastettuja, "puhuivat kielillä", ja mieleeni tuli usein
kysymys: "Jos ihminen on kastettu Pyhällä Hengellä, eikö hän silloin
puhukin kielillä?" Mutta en tavannut ketään, joka olisi puhunut, ja
ihmettelin usein, onko nykyään ketään sellaista, joka on todella saanut Pyhän
Hengen kasteen.(6)
VIITTAUKSET:
1. Niilo Yli-Vainio: Sinä voit täyttyä Pyhällä
Hengellä, Takakansi
2. R.A.Torrey: Pyhän Hengen kaste
3. Watchman Nee: Elämän rikkaus Kristuksessa, s.52
4. Niilo Yli-Vainio: Sinä voit täyttyä Pyhällä
Hengellä, s.30
5. R.A.Torrey: Pyhän Hengen kaste, s.60,61
6. Sama, s.16
