LUKU 5 -
Raamatun henkilöitä Vanhan testamentin
puolella
Suusak. Kun lähdemme tutkimaan Vanhan testamentin puolella
esiintyviä henkilöitä, niin oli heistä yksi Suusak, Egyptin kuningas ja yksi
sen hallitsijoista.
Häneen liittyen voidaan todeta, että Karnakin temppelin seinistä
Egyptissä on löydetty kirjoitus, jossa luetellaan hänen Israelissa
valloittamiaan kaupunkeja ja kyliä sekä kerrotaan hänen joukkojensa
tunkeutumisesta Gileadiin. Lisäksi Megiddosta on kaivettu esiin hänen nimeään
kantava muistomerkkikivi.
- (1 Kun 14:25,26)
Mutta kuningas Rehabeamin viidentenä hallitusvuotena hyökkäsi Suusak,
Egyptin kuningas, Jerusalemin kimppuun.
26. Ja hän otti
Herran temppelin aarteet ja kuninkaan palatsin aarteet; otti kaikki tyynni. Hän
otti myös kaikki ne kultakilvet, jotka Salomo oli teettänyt.
Nebukadnessar. Babylonian kuningas Nebukadnessar on henkilö, jonka
löydämme Raamatusta melko usein - varsinkin Danielin kirjassa häntä kuvataan
tarkemmin. Hänen kerrotaan mm. sanoneen: "Eikö tämä ole se suuri Baabel,
jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi,
valtasuuruuteni kunniaksi!" (Dan 4:27).
Tämän kuninkaan historiallisuudesta on tehty myös useita
löytöjä. Nämä tekstilöydöt ovat aivan vastaavia Danielin kirjan kanssa, jossa
tämä kuningas kerskaa rakennuttamastaan Baabelista. Eräässä kivilaatassa, jossa
on hänen nimensä, lukee seuraavalla tavalla:
"Minä olen
Nebukadnessar, Babylonian kuningas, Nabopolassarin, Babylonin kuninkaan poika.
Baabelin kadun olen kivennyt sadu-kivilevyillä suuren valtiaan Mardukin
juhlakulkueita varten. Marduk, herra, suo ikuinen elämä."
Susasta on niinikään
löydetty maljakko, jossa puhutaan sekä Nebukadnessarista että myös
Amel-Mardukista (Raamatun Evil-Merodak - 2 Kun 25:27-30). Tässä maljakossa on
teksti, jossa viitataan kuninkaan palatsiin:
Babylonian
kuninkaan Nebukadnessarin pojan Amel-Mardukin, Babylonin kuninkaan, palatsi.
- (Dan 4:25-27) Tämä
kaikki kohtasi kuningas Nebukadnessaria.
26. Kaksitoista
kuukautta tämän jälkeen, kun kuningas oli kävelemässä kuninkaallisen palatsinsa
katolla Baabelissa,
27. hän puhkesi
puhumaan sanoen: "Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä
väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni
kunniaksi!"
- (Jer 27:6) Ja nyt
minä annan kaikki nämä maat Nebukadnessarin, Baabelin kuninkaan,
palvelijani, käsiin, ja myöskin metsän eläimet minä annan hänelle, palvelemaan
häntä.
- (2 Kun 24:1) Hänen
aikanaan Nebukadnessar, Baabelin kuningas, lähti liikkeelle, ja Joojakim
tuli hänen palvelijakseen. Kolmen vuoden kuluttua tämä jälleen kapinoi häntä
vastaan.
Belsassar
- (Dan 7:1) Belsassarin,
Baabelin kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena Daniel näki unen, päänsä
näyn, vuoteessansa. Sitten hän kirjoitti tämän unen.
Yhtä lailla kuin epäiltiin
Nebukadnessarin, epäiltiin pitkään myös toisen Babylonian kuninkaan,
Belsassarin, olemassaoloa. Monet jopa ajattelivat, että kyseessä on vain
kuviteltu henkilö, jota ei ole koskaan ollut. He myös ajattelivat, ettei Belsassar
voinut mitenkään olla Raamatun mainitsema viimeinen Babylonian kuningas, koska
kaikissa tunnetuissa arkistoissa oli mainittu Naboniduksen olleen viimeinen.
Kuitenkin asiat ovat nyttemmin muuttuneet, koska Babyloniasta
löydettiin eräs toinen asiakirja, josta kävi selville erikoinen asia. Siitä
kävi selville, että Belsassar olikin kyseisen viimeisen kuninkaan, Naboniduksen
poika, ja että hän toimi kanssahallitsijana yhdessä isänsä kanssa aina
Babylonian kukistumiseen asti. Hänen isänsä Nabodinus oli vain ottanut
"virkavapaata" ja lähtenyt 10 vuodeksi Arabiaan.
Niinpä Belsassar oli todella kuninkaana Babyloniassa yhdessä
isänsä kanssa. Tätä hänen asemaansa valtakunnan toisena hallitsijana kuvaa myös
seuraava Danielin kirjan jae. Tässä jakeessa kerrotaan Danielille luvatun
valtakunnan kolmannen valtamiehen - ei toisen - asemaa, mikäli hän pystyy
selittämään seinälle ilmestyneen kirjoituksen. Tämä jae siis osoittaa
valtakunnalla olleen siihen aikaan kaksi hallitsijaa, joista Belsassar oli
toinen:
- (Dan 5:16) Mutta
sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Nyt
siis, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, niin
sinut puetaan purppuraan, ja kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi, ja sinä
olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä."
Danielin kirjan mainintaan
on viitannut myös Yalen yliopiston professori R.P. Dougherty. Hän on verrannut
Danielin kirjaa muihin ikivanhoihin kirjoituksiin ja todennut samasta asiasta:
"Raamatun kertomusta
voidaan pitää parempana, koska se mainitsee Belsassarin nimen, koska se
ilmaisee Belsassarin omanneen kuninkaan vallan ja koska se on selvillä siitä,
että valtakunnassa oli kaksi hallitsijaa." (15)
Kyyros. Kun on kyseessä Kyyros eli Koores, on hän Raamatun
mainitsema "vapauttajakuningas".
Hänen historiallisuutensa käy ilmi ainakin tunnetusta ns.
Kyyroksen lieriöstä. Siinä tämä hallitsija kertoo Babylonian valtauksesta ja
vankien palauttamisesta kotimaihinsa. Lisäksi kreikkalaiset historioitsijat
ovat kirjoittaneet hänestä.
- (2 Aikak 36:22) Mutta
Kooreksen, Persian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena herätti Herra,
että täyttyisi Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta,
Kooreksen, Persian kuninkaan, hengen, niin että tämä koko valtakunnassansa
kuulutti ja myös käskykirjassa julistutti näin:
Job. Eräs koetelluimpia henkilöitä Raamatun sivuilla on
varmastikin Job. Hän on myös mies, joka mainitaan Hesekielin kirjassa yhdessä
kahden muun esimerkillisen henkilön eli Nooan ja Danielin kanssa:
- (Job 1:1) Uusin
maassa oli mies, jonka nimi oli Job. Tämä mies oli nuhteeton ja rehellinen,
pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa.
- (Hes 14:13,14,20)
"Ihmislapsi! Jos maa tekisi syntiä minua vastaan olemalla uskoton ja minä
ojentaisin sitä vastaan käteni ja murtaisin siltä leivän tuen ja lähettäisin
siihen nälän ja hävittäisin siitä ihmiset ja eläimet,
14. ja sen
keskellä olisivat nämä kolme miestä: Nooa, Daniel ja Job, niin oman
henkensä he vanhurskaudellaan pelastaisivat; sanoo Herra, Herra.
20. ja Nooa ja
Daniel ja Job olisivat sen keskellä, eivät he voisi - niin totta kuin minä
elän, sanoo Herra, Herra - pelastaa poikaansa eikä tytärtänsä; vain itse he
vanhurskaudellaan pelastaisivat henkensä.
- (Jaak 5:11) Katso,
me ylistämme autuaiksi niitä, jotka ovat kestäneet; Jobin kärsivällisyyden
te olette kuulleet, ja lopun, jonka Herra antaa, te olette nähneet. Sillä
Herra on laupias ja armahtavainen.
Daavid. Kuningas Daavid on varmastikin eräs Vanhan
testamentin merkkihenkilöitä, josta mainitaan useammassa kirjassa.
Lisäksi Daavidista ja hänen historiallisuudestaan voimme löytää
todisteita kiveen hakattuna, koska v. 1993 Tel Danista Pohjois-Israelista
löydettiin kivipaaden kappaleesta hänen nimensä. Siinä viitattaneen hänen hallitsijansukuunsa:
"Daavidin huone"
- (Ruut 4:22) Oobedille
syntyi Iisai, ja Iisaille syntyi Daavid.
- (Ps 18:51) sinun,
joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi,
Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.
- (Jes 29:1) Voi
Arielia, Arielia, kaupunkia, jonne Daavid asetti leirinsä! Liittäkää vuosi
vuoteen, kiertäkööt juhlat kiertonsa,
- (Jer 22:2) sano:
Kuule Herran sana, sinä Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella,
sinä ja sinun palvelijasi ja kansasi, jotka käytte sisälle näistä porteista.
- (Aamos 6:5)
jotka sepustatte lauluja harpulla säestäen ja sommittelette soittimia
kuin mikäkin Daavid;
- (Matt 15:22) Ja
katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra,
Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun
tytärtäni."
- (Apt 2:29) Te
miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme
Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen
hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä.
- (Ilm 22:16) Minä,
Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen
Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."
Profeetta Naatan eli samoihin aikoihin kuin Daavid, ja häntä
voitaneen nimittää kuninkaan "hoviprofeetaksi", koska hänellä oli
usein asiaa Daavidille. Hänet mainitaan useammassakin Raamatun kirjassa:
- (2 Sam 12:1) Ja
Herra lähetti Naatanin Daavidin tykö. Kun hän tuli hänen tykönsä, sanoi hän
hänelle: "Kaksi miestä oli samassa kaupungissa, toinen rikas ja toinen
köyhä.
- (2 Aikak 9:29) Mitä
muuta Salomosta on kerrottavaa, hänen sekä aikaisemmista että myöhemmistä
vaiheistaan, se on kirjoitettuna profeetta Naatanin historiassa,
siilolaisen Ahian ennustuksessa ja näkijä Jeddon näyssä Jerobeamista, Nebatin
pojasta.
- (Ps 51:1,2)
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi,
2. kun profeetta
Naatan tuli hänen luokseen, sen jälkeen kuin hän oli yhtynyt Batsebaan.
Edomilainen Dooeg, joka hänkin eli Daavidin aikoihin, ei varmastikaan
ollut Raamatun esimerkillisimpiä henkilöitä. Hän mm. vainosi Daavidia, ja
sentähden Daavid kirjoittaakin hänestä eräässä psalmissaan:
- (1 Sam 22:9) Niin
edomilainen Dooeg, joka seisoi siinä Saulin palvelijain kanssa, vastasi ja
sanoi: "Minä näin Iisain pojan tulevan Noobiin, Ahimelekin,
Ahitubin pojan, luo.
- (Ps 52:1,2)
Veisuunjohtajalle; Daavidin mietevirsi,
2. kun edomilainen
Dooeg tuli ja ilmoitti Saulille, sanoen hänelle: "Daavid on mennyt
Ahimelekin taloon."
Benhadad. Kun puhutaan vieraiden maiden kuninkaista, niin oli
Benhadad, Aramin kuningas yksi sellainen.
Mitä sitten tulee hänen historiallisuuteensa, niin todistaa
siitä ainakin Pohjois-Syyriasta v. 1940 löydetty kivipaasi, jossa on tämän
kuninkaan nimi. Lisäksi Assyrian kuninkaan Salmanassar lll:n mustassa
obeliskissa on kirjoitettu hänestä sekä myös Israelin kuningas Ahabista (1 Kun
16:28-30) seuraavasti:
"Minä ylitin
Eufratin; Karkarissa minä tuhosin Benhadadilta 1200 sotavaunua, 1200
ratsumiestä ja 20 000 miestä sekä israelilaiselta Ahabilta 2000 sotavaunua ja
10 000 miestä."
- (1 Kun 20:1) Ja
Benhadad, Aramin kuningas, kokosi kaiken sotajoukkonsa. Hänellä oli
mukanaan kolmekymmentä kaksi kuningasta sekä hevosia ja sotavaunuja. Ja hän
meni ja piiritti Samariaa ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan.
Sargon. Kun ovat kyseessä Assyrin kuninkaat, mainitsee
Raamattu heistä useita: Salmanassar, Tiglatpileser eli Puul, Sanherib ja
Sargon. Heistä kaikista on löytynyt aineistoa lisäksi muissa lähteissä.
Niinpä Sargonista, kuninkaasta jonka olemassaoloa pitkään
epäiltiin, on säilynyt seuraava piirtokirjoitus hänen palatsistaan
Khorsabadista:
"Minä
piiritin Samariaa ja valloitin sen. Minä vein pois sen asukkaista 27 290...
minä annoin heidän osuutensa toisille (muista maista siirretyille). Asetin
virkamieheni hallitsemaan heitä ja panin heidän maksettavakseen entisen
kuninkaan veron."
- (Jes 20:1,2) Sinä
vuonna, jona Tartan, Sargonin, Assurin kuninkaan, lähettämänä, tuli
Asdodiin, ryhtyi taisteluun Asdodia vastaan ja valloitti sen
2. siihen aikaan
Herra puhui Jesajan, Aamoksen pojan, kautta sanoen: "Mene, riisu säkkipuku
lanteiltasi ja vedä kengät jalastasi." Hän teki niin: kulki vaipatta ja
avojaloin.
Sanherib oli myös yksi Assyrian kuninkaista ja hän pyrki tekemään
valloituksia. Niinpä häneltä on säilynyt teksti, joka puhuu Jerusalemin
piirityksestä. Siinä mainitaan myös Juudan kuninkaan, Hiskian, nimi:
"Hiskian
itsensä minä suljin kuin häkkilinnun Jerusalemiin, hänen kuninkaalliseen
kaupunkiinsa."
- (2 Aikak 32:1) Näiden
tapausten ja Hiskian vakaan vaelluksen jälkeen tuli Sanherib, Assurin kuningas,
ja hyökkäsi Juudaan, piiritti sen varustettuja kaupunkeja ja aikoi valloittaa
ne itsellensä.
- (Jes 36:1,2) Kuningas
Hiskian neljäntenätoista hallitusvuotena hyökkäsi Sanherib, Assurin kuningas,
kaikkien Juudan varustettujen kaupunkien kimppuun ja valloitti ne.
2. Ja Assurin
kuningas lähetti Laakiista Rabsaken suuren sotajoukon kanssa kuningas Hiskiaa
vastaan Jerusalemiin, ja hän pysähtyi Ylälammikon vesijohdolle, joka on
Vanuttajankedon tien varrella.
Omri. Vaikka Raamatussa ei paljoa puhuta Omrista, Israelin
kuninkaasta, niin löytyy hänen nimensä kuitenkin muista lähteistä. Niinpä hän
sekä hänen poikansa Ahabkin mainitaan 1800-luvulla löytyneessä kuuluisassa
Mooabin kivessä. Lisäksi Omrin ajasta lähtien Israel esiintyy asiakirjoissa
nimellä Bit-Humri eli Omrin huone, joka viitannee tämän kuninkaan arvostukseen
vieraissa valtakunnissa.
"Minä olen
Meesa, Kemosin poika... Mooabin kuningas, diibonilainen... Israelin kuningas
Omri... sorti Mooabia kauan, koska Kemos oli vihastunut maahansa. Ja hänen
poikansa tuli kuninkaaksi hänen sijaansa ja sanoi: 'Minä sorran
Mooabia..."
- (1 Kun 16:22,23)
Mutta se osa kansaa, joka seurasi Omria, sai voiton siitä osasta kansaa, joka
seurasi Tibniä, Giinatin poikaa. Ja Tibni kuoli, ja Omri tuli kuninkaaksi.
23. Juudan kuninkaan
Aasan kolmantenakymmenentenä ensimmäisenä hallitusvuotena tuli Omri Israelin
kuninkaaksi, ja hän hallitsi kaksitoista vuotta; Tirsassa hän hallitsi
kuusi vuotta.
- (Miika 6:16) Mutta
Omrin ohjeita noudatetaan ja kaikkia Ahabin suvun tekoja; ja heidän
neuvojensa mukaan te vaellatte, että minä saattaisin sinut autioksi ja sen
asukkaat pilkaksi; ja te saatte kantaa minun kansani häväistyksen.
Jeehu. Yksi Israelin monista kuninkaista oli Jeehu. Hänen
nimensä esiintyy ainakin Salmanassar lll:n mustassa obeliskissa, jota
säilytetään British Museumissa. Edellämainitun Omrin nimi on myös samassa
obeliskissa:
"Jeehun, Omrin
pojan vero. Hopeaa, kultaa, kultamaljan, kultatuopin, rautaisia pikareita,
kultaisia kannuja, lyijytankoja kuninkaan vuodetta varten ja keihäitä minä sain
häneltä."
- (2 Kun 10:36) Ja
aika, jonka Jeehu hallitsi Israelia Samariassa, oli kaksikymmentä kahdeksan
vuotta.
Jerobeam ll. Kun Vanhan testamentin puolella mainitaan kaksi
Jerobeam-nimistä kuningasta, niin oli Jerobeam ll heistä jälkimmäinen.
Megiddosta on löydetty sinetti, jossa lukee hänen nimensä:
"Shema,
Jerobeamin palvelija."
- (2 Kun 14:23)
Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, viidentenätoista hallitusvuotena tuli
Jerobeam, Jooaan poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa
neljäkymmentä yksi vuotta.
Manasse. Yksi Juudan pahimpia kuninkaita oli varmastikin
Manasse, kunnes hän elämänsä loppupuolella teki parannuksen. Assyrian
kuninkaista sekä Easarhaddon (681 - 669) että Assurbanipal (669 - 626)
mainitsevat hänet asiakirjoissaan.
- (2 Kun 21:9) Mutta
he eivät totelleet, ja Manasse eksytti heidät tekemään pahaa enemmän kuin ne
kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.
- (Jer 15:4) Minä
panen heidät kauhistukseksi kaikille valtakunnille maan päällä Manassen,
Hiskian pojan, Juudan kuninkaan, tähden, kaiken tähden, mitä hän teki
Jerusalemissa.
Pekah. Kun assyrialaisissa lähteissä on mainittu useita
Juudan ja Israelin kuninkaita - ainakin 10 - on yksi heistä Pekah. Hänestä ja
myös Hooseasta on Tiglat-Pileser kirjoittanut seuraavasti:
"Kuninkaansa
Pekahin he olivat syösseet vallasta. Minä asetin Hoosean heidän johtajakseen.
Häneltä minä sain kymmenen leiviskää kultaa ja tuhat leiviskää hopeata."
- (2 Kun 15:29,30) Israelin
kuninkaan Pekahin aikana tuli Tiglat-Pileser, Assurin kuningas, ja
valloitti Iijonin, Aabel-Beet-Maakan, Jaanoahin, Kedeksen, Haasorin, Gileadin
ja Galilean, koko Naftalin maan, ja vei asukkaat pakkosiirtolaisuuteen
Assuriin.
30. Mutta Hoosea,
Eelan poika, teki salaliiton Pekahia, Remaljan poikaa, vastaan ja löi hänet
kuoliaaksi ja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa Jootamin, Ussian pojan,
kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena.
Joojakin. Yksi Juudan viimeisistä kuninkaista oli Joojakin,
joka joutui antautumaan Baabelin kuninkaalle. Häneen liittyen voidaan mainita,
että Babylonista, läheltä Ishtarin porttia, on löydetty 300 kiilakirjoitustaulua,
joissa esiintyy myös Joojakinin nimi muiden vangittujen ruhtinaiden nimien
joukossa.
Samoin Tell Beit Mirsimistä ja Beet-Semesistä on löydetty
saviruukun kahvoja, joissa on Joojakinin nimi. Näissä kahvoissa lukee:
"Kuuluu
Eljakimille, Joojakinin taloudenhoitajalle."
- (2 Kun 24:12) Niin
Joojakin, Juudan kuningas, antautui Baabelin kuninkaalle äitineen ja
palvelijoineen, päällikköineen ja hoviherroineen. Ja Baabelin kuningas otti
hänet vangiksi kahdeksantena hallitusvuotenaan.
- (Jer 52:31) Mutta
kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakin, Juudan
kuningas, oli viety pakkosiirtolaisuuteen, kahdennessatoista kuussa,
kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, korotti Evil-Merodak,
Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan
Joojakinin pään ja päästi hänet pois vankilasta.
- (Hes 1:2,3)
Kuukauden viidentenä päivänä, kuningas Joojakinin pakkosiirtolaisuuden
viidentenä vuotena,
3. tuli Jumalan sana
pappi Hesekielille, Buusin pojalle, Kaldean maassa Kebar-joen varrella, ja
hänen päällensä tuli siellä Herran käsi.
Daniel. Yksi Raamatun viisaimmiksi mainituista ihmisistä oli
profeetta Daniel. Hän eli samanaikaisesti kuin toinen profeetta Hesekiel, ja
hänet mainitaankin Hesekielin kirjassa, kun puhutaan hänen viisaudestaan:
- (Dan 1:17) Ja
Jumala antoi näille neljälle nuorukaiselle taidon käsittää kaikki kirjoitukset
ja kaiken viisauden; ja Daniel ymmärsi myös kaikkinaiset näyt ja unet.
- (Hes 28:3) ja
katso, viisaampi sinä oletkin kuin Daniel, ei mikään salaisuus ole
sinulta pimitetty;
Sanballat, Tobia ja
ylipappi Joohanan olivat Nehemian
aikaan eläneitä henkilöitä. Heistä Sanballat ja Joohanan mainitaan ainakin kuuluisissa
Elefantinen saaren papyruslöydöissä. Lisäksi Tobiaan perhehauta on löydetty
Jordaniasta, Araq El Emiristä, Ammanin läheltä. Näistä henkilöistä kaksi
ensimmäistä olivat ankaria muurin rakentamisen vastustajia:
- (Neh 2:19) Mutta
kun hooronilainen Sanballat ja ammonilainen virkamies Tobia ja
arabialainen Gesem sen kuulivat, pilkkasivat he meitä, osoittivat meille
halveksumistaan ja sanoivat: "Mitä te siinä teette? Kapinoitteko te
kuningasta vastaan?"
- (Neh 12:23) Leevin
jälkeläisistä ovat perhekunta-päämiehet merkittyinä aikakirjaan Joohananin,
Eljasibin pojan, aikaan asti.
Jesaja. Eräs Vanhan testamentin "suurista"
profeetoista on Jesaja. Hänen nimensä tulee esille muissakin Raamatun
kirjoissa:
- (2 Kun 19:1,2) Kun
kuningas Hiskia sen kuuli, repäisi hän vaatteensa, pukeutui säkkiin ja meni
Herran temppeliin.
2. Ja hän lähetti
palatsin päällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä pappien vanhimmat,
säkkeihin puettuina, profeetta Jesajan, Aamoksen pojan, tykö.
- (2 Aikak 26:22)
Mitä muuta on kerrottavaa Ussiasta, hänen aikaisemmista ja myöhemmistä
vaiheistaan, sen on profeetta Jesaja, Aamoksen poika, pannut kirjaan.
- (Jes 1:1) Jesajan,
Aamoksen pojan, näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Ussian,
Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä.
