Etusivulle
Jarin kirjoituksia

 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä






 

ATEISMI, TEISMI JA YHTEISKUNTA

 

Luku 1. Teismi tarkastelussa

Luku 2. Taustatekijöitä: Natsismi ja kommunismi

Luku 3. Ateismi ja yhteiskunta

 

 

 

LUKU 1 -

Teismi tarkastelussa

 

 

Tässä kirjoituksessa pohditaan kristillistä teismiä ja ateismia sekä niiden vaikutusta yhteiskuntaan. Ne ovat kaksi erilaista maailmankatsomusta. Teismissä edellytetään, että on olemassa kaikkivaltias Jumala, joka on luonut kaiken ja että joudumme kerran vastaamaan elämästämme hänelle. Ateismissa sen sijaan ajatellaan, ettei ole olemassa Jumalaa, ei tilinteon päivää, ei ihmeitä eikä myöskään uskota, että elämämme jatkuu rajan takana. Tässä maailmankatsomuksessa materia on kaikki, mitä on olemassa.

   Miten nämä maailmankatsomukset vaikuttavat ihmisten ajatuksiin ja elämään? Ne, jotka ovat ateisteja, ovat vakuuttuneita siitä, että heidän näkemyksensä on oikea ja todenmukainen. He ajattelevat, että mitä enemmän yhteiskunnassa on ateisteja ja heidän laillaan ajattelevia, sitä parempi tulevaisuus on odotettavissa. Sen sijaan he pitävät kristilliseen teismiin pohjautuvaa käsitystä vanhanaikaisena, vahingollisena ja valheellisena. He torjuvat ajatuksen Jumalasta, joka voisi vaikuttaa ihmisten elämässä myönteisellä tavalla. Siksi lähdemme tutkimaan tätä aihetta mm. historian valossa. Aloitamme kristillisestä uskosta ja teismistä, jota katsomme seuraavan neljän aiheen kautta:

 

• Rikollisuus ja sen määrä

• Terveys ja hyvinvointi

• Talous

• Tiede

 

Rikollisuus ja sen määrä

 

- (Matt 22:36-39) "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"

37. Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.

38. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.

39. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.

 

 

- (Luuk 18:20,21) Käskyt sinä tiedät: 'Älä tee huorin', 'Älä tapa', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

21. Mutta hän sanoi: "Tätä kaikkea minä olen noudattanut nuoruudestani asti".

 

- (Room 13:8,9) Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.

9. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

 

Rikollisuus ja sen määrä on yksi tärkeä tekijä kansakunnan hyvinvoinnin kannalta. Sillä mitä vähemmän on rikollisuutta, sitä korkeampi kokonaishyvinvointi yhteiskunnassa on. Sensijaan sellainen yhteiskunta, jossa esiintyy korruptiota, ahneutta, ryöstöjä ja väkivaltaa, on epäinhimillinen omille kansalaisilleen. Monet kansalliset ongelmat ja rikollisuus eivät tarjoa myönteistä kasvuympäristöä lapsille ja nuorille.

   Miten kristillinen usko ja Raamattu liittyvät tähän aiheeseen? Tosiasiassa sillä on suuri merkitys. Jos noudatetaan suurinta käskyä lähimmäisen rakastamisesta, johon liittyvät myös muut käskyt, vähentää se rikollisuutta. Siellä, missä lähimmäistä rakastetaan ja arvostetaan, ei voi olla väärintekoa häntä kohtaan. Oikea lähimmäisen kohtelu on perusta sille, että rikollisuus ja lukuisat muut ongelmat vähenevät.

   Niinpä jos ihminen tulee Jumalan koskettamaksi, pitäisi sen saada aikaan myönteistä muutosta hänessä. Happamat ja katkerat henkilöt voivat muuttua myönteisemmiksi, narkomaani pystyy lopettamaan huumeiden käyttönsä ja varkaudet. Uhkapeluri saa muuta kiinnostusta kuin pelit tai terroristi voi lopettaa terroritoiminnan. Ne ovat muutoksia, jotka voivat vaikuttaa myönteisesti heidän itsensä ja muiden elämään. Jos usko on aitoa eikä pelkkää uskonnollisuutta, tällaiset muutokset ovat todennäköisiä.

   Eräs esimerkki on 1800-luvulla ollut herätys julistetun sanan johdosta. Se muutti myönteisesti monien elämän. Se johti rikollisuuden laskemiseen suhteessa 1/9: saan siitä, mitä se oli aiemmin ollut. Charles G. Finney, 1800-luvun yksi tunnetuimmista julistajista, kertoo:

 

Olen kertonut, että siveellinen tilanne muuttui suuresti tämän herätyksen kautta. Kaupunki oli uusi, aineellisesti kukoistava ja yritteliäs, mutta täynnä syntiä. Väestö oli erikoisen älykästä ja eteenpäin pyrkivää, mutta kun herätys pyyhkäisi läpi kaupungin saattaen suuret joukot sen huomatuimpaa väkeä, miehiä ja naisia kääntymykseen, tapahtui siellä järjestykseen, rauhallisuuteen ja siveellisyyteen nähden vallan ihmeellinen muutos.

   Juttelin monta vuotta myöhemmin erään lakimiehen kanssa, joka oli tullut tässä nyt käsiteltävänä olevassa herätyksessä kääntymykseen ja toimi rikosasioissa yleisenä syyttäjänä. Tämän virkansa kautta oli hänelle tämän kaupungin rikostilasto perinpohjin tuttu. Hän sanoi tästä herätyksen ajasta: ”Olen tutkinut rikosoikeuden asiakirjoja ja huomannut sen hämmästyttävän tosiseikan, että sillä välin kuin kaupunkimme on sitten herätyksen aikojen kasvanut kolme kertaa suuremmaksi, ei rikossyytteitä ole ollut edes kolmannesta siitä, mitä niitä oli ollut siihen asti. Näin ihmeellinen vaikutus oli herätyksellä yhteiskuntaamme.” … (1)

 

Entä kirkon virheet? Monet ateistit voivat väittää sitä vastaan, että kristillinen usko saisi myönteistä muutosta aikaan ja ottavat esiin tuhannet vääryydet, joita on tehty Jumalan nimissä vuosisatojen varrella. He ovat sen perusteella varmoja, ettei ole Jumalaa. He sanovat: ”Eikö ole järjetöntä uskoa Jumalaan, kun niin paljon vääryyttä on tehty hänen nimessään?”

   Kuitenkaan nämä ihmiset eivät ota huomioon,

 • että väärät eivät peri Jumalan valtakuntaa: Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö… (1 Kor 6:9)

• että Jeesus kieltäytyy tunnustamasta väärintekijöitä: Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'. (Matt 7:23)

• että Jeesus, Johannes Kastaja ja apostolit julistivat parannusta. Jeesus myös sanoi, että ”ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte” (Luuk 13:3).

• että Jeesus varoitti miekkaan tarttumisesta ja kehotti vihamiesten rakastamiseen (Matt 26:52, 5:43,44).

• Monet eivät ota myöskään huomioon Paavalin sanoja, joissa hän varoitti julmista susista, jotka tulisivat hänen lähtönsä jälkeen. Näissä Paavalin sanoissa ilmenee hyvin historian kehitys. Ne kuvaavat niitä vuosisatoja ja Jumalan nimessä tehtyjä vääryyksiä, joita on tapahtunut. On mahdotonta kiistää, etteikö Paavali olisi osunut oikeaan. Lisäksi Paavali osoitti, että teot voivat todistaa ihmistä vastaan. Hän saattoi myös itse sanoa muille: ”Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana”, Fil 3:17.

 

- (Apt 20:29-31) Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,

30. ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.

31. Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.

 

- (Tiit 1:16) He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he hänet kieltävät, sillä he ovat inhottavia ja tottelemattomia ja kaikkiin hyviin tekoihin kelvottomia.

 

Terveys ja hyvinvointi. Hyvinvointi  voidaan jakaa psyykkiseen ja ruumiilliseen hyvinvointiin. Psyykkisessä hyvinvoinnissa yksi tärkeimmistä tekijöistä ovat varsinkin hyvät ihmissuhteet. Jos lapsella on kannustava kasvuympäristö, kavereita ja rakastavat vanhemmat, kasvaa hän kaikella todennäköisyydellä aikuiseksi, joka hyväksyy itsensä ja muut. Hänen sielunsa ja mielensä voivat hyvin, koska häntä on arvostettu ja rakastettu. Se lisää henkistä hyvinvointia. Samoin on tietysti aikuisten laita. Hekin voivat hyvin, kun heidät hyväksytään ja heitä arvostetaan.

 

- 1 (Joh 3:11) Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme

 

- (1 Piet 2:17) Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.

 

Mikä on kristillisen uskon vaikutus mielenterveyteen? Tällä alueella on tehty paljon tutkimusta. Yksi tärkeimmistä niistä on professori Andrew Simsin, entisen Royal Collage of Psychiatrists-järjestön puheenjohtajan kirja Is Faith Delusional (2). Sims on tutkinut asiaa useiden vuosien ajan ja päätynyt seuraavaan lopputulokseen:

 

Uskonnollisen uskon ja hengellisyyden hyödylliset vaikutukset mielenterveyteen ja fyysiseen hyvinvointiin ovat yksi psykiatrian ja yleensäkin lääketieteen tarkimmin varjeltu salaisuus. Jos tästä aiheesta tehdyn valtavan tutkimusmäärän tulokset olisivat viitanneet päinvastaiseen suuntaan ja olisi havaittu, että uskonto vahingoittaa mielenterveyttä, se olisi ollut etusivun uutinen jokaisessa maan sanomalehdessä.

 

Sims käyttää yhtenä todisteena American Journal of Public Health-lehden suurta meta-analyysia, joka on laadittu useiden aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella:

 

Useimmissa tutkimuksissa uskonnollinen osallistuminen korreloi hyvinvoinnin, onnellisuuden ja elämänilon, toivon ja optimismin, elämän tarkoituksen ja sisällön, paremman itsetunnon, paremman suuriin menetyksiin sopeutumisen, suuremman sosiaalisen tuen ja vähäisemmän yksinäisyyden, alhaisempien itsemurhalukujen ja vähäisempien itsemurhalle myönteisten asenteiden, vähäisemmän ahdistuneisuuden, vähempien psykoosien ja vähäisempien psykoottisten taipumusten, alhaisempien alkoholin- ja huumeidenkäyttö- sekä -väärinkäyttölukujen, vähäisemmän rikollisen toiminnan, suuremman avioliiton kestävyyden ja tyytyväisyyden - - kanssa. Päättelimme, että ihmisten suunnattomalle enemmistölle hartaan uskonnollisen uskon ja uskonharjoituksen silminnähtävät hyödyt ovat todennäköisesti riskejä suuremmat. (3)

 

Edellä käsiteltiin psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä. Ihmisen hyvinvointi riippuu kuitenkin myös ruumiillisista, ei vain henkisistä tekijöistä. Jos häneltä puuttuu ruokaa, jos hänellä on huono terveys tai hän ei saa hoitoa ollessaan sairas, vähentää tämä hyvinvointia. Mikäli näihin asioihin ei tule apua, on ihmisen vaikea olla tyytyväinen. Näiden asioiden arvo huomataan usein vasta silloin, kun ne menetetään. Terveenä ja ravittuna niitä voi pitää itsestäänselvyyksinä.

   Mikä on Raamatun ohje, kun ovat kyseessä vaikeissa elämäntilanteissa olevat ihmiset? Tästä aiheesta on Uuden testamentin puolella runsaasti opetusta ja jakeita. Ne esiintyvät sekä Jeesuksen että apostolien opetuksessa. Niissä kehotetaan köyhien, sairaiden tai ongelmissa olevien ihmisten auttamiseen. Ongelmana vain on, että olemme hitaita niitä toteuttamaan. Uskomme ei ole aina tarpeeksi käytännöllistä, että se ulottuisi lähimmäisiin asti:

 

- (Mark 14:7) Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, voitte heille tehdä hyvää, mutta minua teillä ei ole aina.

 

- (1 Joh 3:17,18) Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?

18. Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.

 

- (Jaak 2:15-17) Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla

16. ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?

17. Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.

 

- (Tiit 3:14) Oppikoot meikäläisetkin, tarpeen vaatiessa, harjoittamaan hyviä tekoja, etteivät jäisi hedelmättömiksi.

 

Jotkut ovat noudattaneet edellisiä Raamatun opetuksia. Sen seurauksena monet hyväntekeväisyyteen keskittyneet kristilliset järjestöt ovat saaneet alkunsa. Esim. Punainen risti syntyi, kun lämminsydäminen kristitty Henri Dunant näki haavoittuneiden hätää taistelutantereella ja alkoi suunnitella keinoja sen lievittämiseksi. Samalla alueella toimi myös Florence Nightingale, hurskas kristitty joka uudisti sekä sotilas- että yleistä sairaanhoitoa. Samoin tunnettuja ovat Pelastusarmeijan perustaja William Booth ja Pelastakaa lapset -järjestön perustaja Eglantyne Jebb. Jälkimmäinen järjestö sai alkunsa, kun Jebb työskenteli nälkäänäkevien keskieurooppalaisten lasten hyväksi Ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

   Entä sairaalat ja orpokodit? Afrikassa ja Intiassa on satoja kouluja, sairaaloita ja orpokoteja, joita ei olisi olemassa ilman lähetystyötä. Se on saanut paljon myönteistä aikaan ongelmallisten tai hädässä olevien ihmisten hyväksi:

 

Vaikka kristillistä kirkkoa on arvosteltu paljon kautta koko historiansa, on se kuitenkin ollut edelläkävijä köyhien sairaanhoidossa, auttamassa vangittuja, kodittomia tai kuolevia ja parantamassa työolosuhteita. Intiassa parhaat sairaalat ja niiden yhteydessä toimivat oppilaitokset ovat seurausta kristillisestä lähetystyöstä jopa niin, että monet hindut käyttävät näitä sairaaloita enemmän kuin hallituksen ylläpitämiä tietäen saavansa sieltä parempaa hoitoa. On arvioitu, että toisen maailmansodan alkaessa Intian sairaanhoitajista 90 % oli kristittyjä, ja että 80 % heistä olisi saanut koulutuksensa lähetyssairaaloissa. (4)

 

Kirkossa huolehdittiin tämän puoleisen maailman asioista yhtä lailla kuin tulevankin; näytti siltä, että lähes kaikki se, mitä afrikkalaiset saivat aikaan, sai alkunsa kirkon lähetystyöstä. (Nelson Mandela omaelämäkerrassaan Pitkä tie vapauteen / Long Walk to Freedom)

 

Eräs esimerkki uskon käytännöllisyydestä on John Wesley, joka oli 1700-luvulla tunnettu julistaja ja metodistiliikkeen isä. Hänen vaikutuksestaan Englanti sai kokea todellista yhteiskunnallista uudistumista niin, että huomattavia poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia parannuksia toteutui. Ne vähensivät yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta ja köyhyyttä, nostaen tuhansien ihmisten elintasoa. Historioitsija J. Wesley Bready on jopa arvioinut, että Wesleyn veljesten uudistusliike esti Englannin ajautumisen samanlaiseen vallankumoukseen ja väkivaltaan, joka Ranskassa tapahtui:

 

Wesleyn sanomassa painottui evankeliumin kokonaisvaltaisuus. Ei riittänyt, että ihmisen sielu pelastui, vaan myös mielen, ruumiin ja ihmisten elinympäristön tuli muuttua.

   Wesleyn näkemyksen ansiosta hänen työnsä Isossa-Britanniassa oli paljon enemmän kuin evankeliointia. Hän avasi apteekin, kirjakaupan, ilmaisen koulun, turvakodin leskille ja nousi vastustamaan orjuutta jo kauan ennen kuin tunnetuin orjuuden vastustaja William Wilberforce oli syntynyt. Wesley edisti kansalais- ja uskonnonvapautta ja herätti ihmiset näkemään, miten julmasti köyhiä riistettiin. Hän perusti kehruu- ja käsityöpajoja sekä opiskeli itsekin lääketiedettä voidakseen auttaa puutteenalaisia.

   Wesleyn ponnistelut johtivat työntekijöiden oikeuksien paranemiseen sekä turvallisuussäännösten laatimiseen työpaikoille. Britannian entinen pääministeri David Lloyd George sanoi, että yli sadan vuoden ajan metodistit olivat ammattiyhdistysliikkeen pääasialliset johtajat.

   …Robert Raikes keksi aloittaa pyhäkoulut, koska halusi antaa työläisten lapsille mahdollisuuden koulunkäyntiin. Muut Wesleyn herätyksen koskettamat uudistivat orpokoteja, mielisairaaloita, sairaaloita ja vankiloita. Esimerkiksi Florence Nightingale ja Elizabeth Fry tulivat tunnetuiksi sairaanhoidon sekä vankilalaitoksen kehittämisestä ja uudistamisesta. (5)

 

Talous. Miten kristillinen usko vaikuttaa talouteen? Yleensä ne maat, joissa on ollut hengellistä herätystä ja joissa on annettu suuri arvo kymmenelle käskylle, Jeesuksen vuorisaarnalle sekä Uuden testamentin eettisille opetuksille, ovat menestyneet hyvin. Tällaisia valtioita ovat olleet mm. pohjoismaat, Pohjois-Amerikka, Länsi-Eurooppa ja Australia. Jos tarkastellaan niiden kehitystä pitkällä aikajaksolla eli vuosisatojen perspektiivillä, ovat ne menestyneet hyvin, paljon paremmin kuin valtiot, joissa on ollut ateistinen tai panteistinen maailmankatsomus vallalla.

   Seuraavat kommentit viittaavat siihen, ettei ole aivan sama, mitä uskomme ja ajattelemme. Se vaikuttaa talouteen ja elämään yhteiskunnassa:

 

Buenos Airesin kansallisen yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan hallinto-opin professori Mariano Grondona sanoo, ettei yksikään maa idässä tai lännessä ollut ”kehittynyt maa” ennen 1600-lukua: ”Protestanttinen uskonpuhdistus oli se tekijä, joka toi taloudellisen kehityksen Pohjois-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.” (6) Hän myös huomauttaa, että talouden kasvu protestanttisissa maissa on taantunut osittain juuri sen takia, että maiden hengellinen elämä on laantunut. (7)

 

Keskiaikaa sanotaan englanniksi ’The Dark Ages’iksi. Tämän pimeän aikakauden aikana Jumalan sanan ei sallittu levittävän mitään valoa… Reformaatio ja protestanttisuuden syntyminen 1500-luvulla merkitsivät sitä, että kansa sai mahdollisuuden kuulla saarnattua Jumalan sanaa. Tämän mukana ei tullut vain herätys vaan myös taloudellinen kehitys. Sitä seurannutta aikaa tavataan sanoa merkantilismiksi, joka kiinnitti huomion kauppaan ja oli siten ensimmäinen läpimurto markkinataloudelle. (8)

 

Kun 18 amerikkalaista turistia vieraili Kiinassa, he tapasivat Kiinan Sosiaalitieteellisen akatemian tutkijan, joka hämmästytti vieraita arvioimalla lännen menestyksen syitä näin (9):

 

Luulimme aluksi, että kyse oli poliittisesta järjestelmästä. Sitten keskityimme talouteenne. Mutta kuluneiden 20 vuoden aikana me olemme tajunneet, että kulttuurinne ydin on uskonnossanne: kristinuskossa. Sen vuoksi länsi on niin voimakas. Kristillinen sosiaalisen ja kulttuurisen elämän moraalinen perusta oli se, mikä teki mahdolliseksi kapitalismin nousun ja sitten siirtymisen demokraattiseen politiikkaan. Meillä ei ole mitään epäilystä tästä. (10)

 

Seuraava esimerkki viittaa samaan aiheeseen. Siinä verrataan Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa toisiinsa, nimenomaan mennyttä historiaa. Periaatteessa Etelä-Amerikalla olisi ollut aivan samanlaiset mahdollisuudet kehittyä ja suuret luonnonvarat, mutta siellä ei ole ollut samanlaista vaurautta kuin pohjoisempana. Lainauksessa esitetään myös syy siihen, miksi toinen alue on vaurastunut ja toinen ei.

   Muuttuuko tilanne tulevina vuosina, kun Etelä-Amerikan hengellinen tilanne on muuttunut, kun taas esim. Yhdysvallat on ajautunut kauas pois siitä hengellisestä perinnöstä, joka sen isillä oli? Yhdysvalloista on tullut mm. suurin pornon tuottaja ja sen turmeleva viihdeteollisuus vaikuttaa kaikkialla maailmassa. On todennäköistä, että sen merkitys kansojen joukossa tulee hiipumaan ja sen parhaat päivät alkavat olla takanapäin. Muut valtiot tulevat rinnalle ja ohi kehityksessä.

 

Erään eteläamerikkalaisen kerrotaan kysyneen: Mistähän johtuu se, että Pohjois-Amerikka on menestynyt niin hyvin ja Etelä-Amerikka niin huonosti? Pohjois-Amerikka on maailman rikkain alue, Etelä-Amerikka sen köyhimpiä. Henkilö, jolle tämä kysymys esitettiin, vastasi: Se johtuu siitä, että espanjalaiset menivät Etelä-Amerikkaan etsimään kultaa (engl. gold), kun sitä vastoin englantilaiset menivät Pohjois-Amerikkaan etsimään Jumalaa (engl. God). Tosiasia on, että alkuaikoina Pohjois-Amerikkaan muutti huomattavalta osalta Euroopassa uskonsa tähden vainoa ja ahdinkoa kärsineitä protestantteja kristittyjä. (11)

 

Kuten todettiin, korkea elintaso ja hyvinvointi eivät ole itsestään selvyys. Silläkin voi olla yhteyttä siihen, mitä ajattelemme alkuperästämme. Se ei tarkoita, että maailmankatsomus vaikuttaa joka ainoaan siirtoon talouselämässä, mutta on sillä jotakin merkitystä.

   Jos ajatellaan tilannetta esim. Intiassa, niin yksi suuri syy tämän kauniin maan ongelmiin ja kärsimyksiin saattaa olla nimenomaan hindufilosofia. Kun ensimmäinen ja toinen käsky sanovat, ettei meidän tule pitää muita Jumalia ainoan todellisen Jumalan rinnalla eikä tehdä jumalankuvia (2 Moos 20:3,4: Älä pidä muita jumalia minun rinnallani. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.), ei Intiassa ole noudatettu tätä. Sen sijaan siellä on suojeltu rottia ja muita tuhoeläimiä, koska niitä pidetään pyhinä. Vaikka ne tuhoavat runsaasti viljaa, niitä suojellaan. Tällaiset asiat vaikuttavat varmasti talouteen, koska ne pitävät miljoonia nälässä. Ilman filosofiaa, jossa rotat ja muut eläimet asetetaan ihmisten edelle, voisi Intia olla menestyneempi maa. K. P. Yohannan, itsekin intialainen, kertoo tilanteesta ja kotimaassaan esiintyvistä ongelmista:

 

En yritä vähätellä Aasian kansojen sosiaalisia ja aineellisia tarpeita, mutta on tärkeää korostaa uudelleen, että Aasian perusongelma on hengellinen. Länsimaisten medioiden keskittyessä lähes sataprosenttisesti nälkäongelmaan näyttäen TV:ssä kuvia nälkiintyneistä lapsista amerikkalaisten on vaikea välttyä saamasta sitä väärää kuvaa, että nälkä olisi suurin ongelma.

   Mutta mikä aiheuttaa nälän? Aasialaiset kristityt tietävät, että nämä kauheat tilanteet ovat vain oireita todellisesta ongelmasta – hengellisestä orjuudesta saatanallisiin filosofioihin. Avaintekijä – kaikkein unohdetuin sellainen – Intian nälkäongelman ymmärtämiseksi on hindu-uskonnon järjestelmä ja sen vaikutus ruoan tuotantoon. Useimmat ihmiset tuntevat ”pyhät lehmät”, jotka harhailevat vapaina syöden tonneittain viljaa lähistöllä olevien ihmisten nähdessä nälkää. Mutta vähemmän tunnettu ja pahempi syyllinen on toinen uskonnon suojeluksessa oleva eläin – rotta.

   Sielunvaellukseen uskovien mukaan rottaa on suojeltava, koska se todennäköisesti vastaanottaa sielun sen hengellisen evoluution matkalla kohti Nirvanaa. Vaikka monet eivät usko näin ja yrittävät myrkyttää rottia, laajamittaiset pyrkimykset sen tuhoamiseksi on torjuttu uskonnolliselta taholta. Eräs Intian valtiomiehistä on sanonut: ”Intian ongelmat eivät koskaan lopu ennen kuin sen uskonto muuttuu..”

   Rotat syövät tai tuhoavat 20 prosenttia Intian ruokaviljasta joka vuosi. Eräs äskettäin Pohjois-Intian viljankasvatusalueella Hapurissa tehty tarkastus osoitti, että jokaisessa talossa on keskimäärin kymmenen rottaa…

   Voisi olettaa, että rotan Intiassa aiheuttamat tuhot tekisi siitä halveksunnan kohteen. Sen sijaan ihmisten hengellisen sokeuden tähden rottia suojellaan joissakin paikoissa ja jopa palvotaan, kuten temppelissä, joka sijaitsee parikymmentä kilometriä etelään Bikanerista Pohjois-Intiassa. (12)

 

Rabi Maharaj, entinen hinduguru viittaa samaan aiheeseen. Hän uskoi, että hinduismi, sen fatalistinen usko karmaan, reinkarnaatioon ja vääriin jumaliin, oli Intian ongelmien perimmäinen syy.

 

On mahdotonta kuvata kuvailla Intiaa niille, jotka eivät ole sitä itse nähneet. Kurjuus, köyhyys, sairaudet ja taikausko ovat tyrmääviä. Kylät antavat jo järkyttävän kuvan, mutta niiden lukemattomien miljoonien elämä, jotka tungeksivat Intian kaupungeissa, herättää vieraassa silmitöntä kauhua…

   Sydämeeni koski, kun katsoin Intian kärsiviä kansanjoukkoja. Ihmettelin, miksi länsimaiden ihmiset etsivät hengellistä tietoa Intiasta. Kokemuksesta tiesin, että hinduismi, sen fatalistinen usko karmaan, reinkarnaatioon ja vääriin jumaliin, oli Intian ongelmien perimmäinen syy. Oli länsimaisten ihmisten sokeutta kääntyä etsimään valaistusta idän mystiikasta! Siinä ei ollut muuta kuin pimeyttä, ja Intian ahdinko todisti selvääkin selvemmin, miten syvää tämä pimeys oli. Semmoinen valtava petos saattoi olla peräisin vain siitä samasta pirullisen älykkäästä lähteestä, joka myös ajaa miljoonat ihmiset tuhoamaan itsensä huumeiden näennäisparatiisin takia. (13)

 

Tiede. Entä tiede? Tällä alueella monet haluavat erottaa kristillisen teismin ja tieteen toisistaan. Siinä he tekevät kuitenkin virheen eivätkä ota huomioon historian kehitystä. Sillä esim. nykyinen Eurooppa voisi muistuttaa hyvin paljon nykyistä Intiaa, jos kristillinen usko ei olisi vaikuttanut tässä maanosassa. Täällä voitaisiin palvoa jumalakuvia, pelätä henkien kostoa, pitää luontoa jumalallisena sekä elää samanlaisessa kurjuudessa, missä miljoonat hindut ovat vuosisatoja eläneet. Tällainen yhteiskunta ei olisi otollinen tieteen ja tutkimuksen kehitykselle.

   Hyvän kuvan siitä, millainen Eurooppa oli ennen evankeliumin leviämistä, löydämme Apostolien teoista. Siinä kohtaamme tilanteen, jossa Paavali julisti ateenalaisille evankeliumia. Tilanne Ateenassa muistutti nykyistä Intiaa, koska tässä kaupungissa oli runsaasti jumalakuvia:

 

- (Apt 17:16,17, 22-30) Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia.

17. Niin hän keskusteli synagoogassa juutalaisten ja jumalaapelkääväisten kanssa ja torilla joka päivä niiden kanssa, joita hän siellä tapasi.

22. Niin Paavali astui keskelle Areiopagia ja sanoi: "Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia.

23. Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle'. Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan.

24. Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,

25. eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.

26. Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,

27. että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;

28. sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa'.

29. Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.

30. Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

 

Kun palataan takaisin tieteeseen, ovat monet historioitsijat myöntäneet, että kristillinen maailmankuva, jossa luontoa ei tehdä jumalalliseksi, on vaikuttanut myönteisesti tieteen kehitykseen (Osler, Margaret & Barber, Paul Lawrence: Religion, Science and Worldwiew). Tässä käsityksessä luontoa voidaan tutkia, koska se on Jumalan kädestä lähtenyt taideteos ja jossa on matemaattiset lait. Sen sijaan panteistinen maailmankuva eli luonnon tekeminen jumalalliseksi, joka on yleistä hindulaisuudessa, luonnonkansojen parissa ja myös varhaisessa Euroopassa, voi olla este tutkimukselle. Luontoa ei haluta tutkia, koska sitä pidetään sopimattomana.

   Eräs tärkeä havainto on, että modernissa merkityksessä tiede on saanut alkunsa vain yhden kerran eli 1500-1700-lukujen Euroopassa, jossa vallitsi kristillinen teismi. Se ei saanut alkuansa sekulaarissa yhteiskunnassa, vaan nimenomaan yhteiskunnassa, jota kristillinen usko on inspiroinut. Lähes kaikki johtavat tieteentekijät uskoivat luomiseen. Heidän joukossaan olivat Francis Bacon, Robert Boyle, Isaac Newton, Johannes Kepler, Kopernikus, Galileo Galilei, Blaise Pascal, Michael Faraday, James Clerck Maxwell, John Ray, Louis Pasteur jne. He eivät olleet valistuksen vaan kristillisen teismin edustajia:

 

Nämä ovat yhden länsimaiden historian kaikkein pitkäaikaisimman ja tehokkaimman kiistakirjoituksiin perustuvan kampanjan käyttämiä iskulauseita. Mutta vaikka tällä kampanjalla on ollut hyvin merkittävä vaikutus älylliseen maailmaan yleisesti, se ei näytä tehneen mitään vaikutusta itse tieteentekijöihin. Tieteellisen vallankumouksen toteuttajat olivat tunnettuja uskostaan Jumalaan ja heidän edustamansa perinne on jatkunut tieteessä. Esimerkiksi lähes koko 1800-luvun ajan tieteen tekeminen pysyi yhtä paljon uskonnollisena kuin maallisena kutsumuksena – pyrkimykset Jumalan kätten työn ymmärtämiseen jatkuivat. (14)

 

Toiseksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei tieteellinen vallankumous syntynyt yhtäkkiä tyhjästä, vaan sitä edelsi pitkä suotuisa kehitys. Tässä tärkeässä roolissa olivat kristillisen kirkon tukemat yliopistot, joita oli vuoteen 1500 mennessä Euroopassa noin kuusikymmentä. Ne syntyivät keskiaikaisen kirkon aktiivisella tuella, ja niissä luonnontieteen tutkimuksella ja tähtitieteellä oli huomattava asema. Niissä vallitsi huomattava tutkimuksen ja keskustelun vapaus, jota suosittiin. Näissä yliopistoissa oli satojatuhansia opiskelijoita, ja ne osaltaan valmistivat maaperää sille, että tieteellinen vallankumous oli mahdollinen Euroopassa 1500-1700-luvuilla. Se ei syntynyt yhtäkkiä tyhjästä, vaan sitä edelsi sille suotuisa kehitys:

 

Keskiaika loi perustan länsimaisen yhteiskunnan suurimmalle saavutukselle: modernille tieteelle. Väite, jonka mukaan tiedettä ei ollut ennen ”renessanssia”, on yksinkertaisesti epätosi. Tutustuttuaan klassisten kreikkalaisten tutkimuksiin keskiajan oppineet kehittivät ajattelusysteemejä, jotka veivät tiedettä paljon antiikin saavutuksia pitemmälle. Yliopistot, joissa akateemista vapautta varjeltiin hallitsijoiden vallankäytöltä, perustettiin 1100-luvulla. Nämä instituutiot ovat aina tarjonneet turvapaikan tieteelliselle tutkimukselle. Jopa kristillinen teologia osoittautui ainutlaatuisen sopivaksi rohkaisemaan luonnon tutkimista, jonka uskottiin olevan Jumalan luomusta. (15)

 

Karkea käsitys keskiajasta kristinuskon aikaansaamana pysähtyneisyyden vuosituhantena on suurelta osin hävinnyt aikakautta tuntevien tutkijoiden parista, mutta se jatkaa elinvoimaisena tieteen historian popularisoijien parissa – ehkä siksi, että viimeaikaiset popularisoijat ovat epäkriittisesti luottaneet edeltäjiinsä sen sijaan, että he olisivat tutustuneet aiheesta tehtyyn tutkimukseen. (16)

 

Entä nykyaika ja tiede? Monet ateistit ovat omineet tieteen. He ajattelevat, että he itse ovat tieteellisiä, ja vain ateismiin ja naturalismiin perustuva maailmankuva on tosi.

   He eivät ota kuitenkaan huomioon, että sekä ateismissa että teismissä joudutaan turvautumaan uskoon nimenomaan maailmankaikkeuden alkuperää koskevissa kysymyksissä. Ristiriitaa ei ole tavallisessa tieteessä, vaan menneisyyden tulkinnassa. Kumpi vaihtoehto on oikea: Onko kaikki syntynyt itsestään vai onko kaikella tekijänsä? Vain jompikumpi näistä kahdesta uskoon perustuvasta vaihtoehdosta on oikea.

   Uskon merkitys tulee esiin seuraavassa luettelossa, jossa esiintyviin asioihin kukaan ateismiin pohjautuva tiedemies ei voi antaa suoria vastauksia. Se johtuu siitä, että kukaan nykyihminen ei ole ollut niitä näkemässä. Voidaan keksiä erilaisia tarinoita siitä, miten ne ovat syntyneet itsestään tai mitä olisi pitänyt tapahtua, mutta kenelläkään ei ole suoria todisteita.

 

• Galaksien synty

• Aurinkokunnan synty

• Maapallon synty

• Elämän synty

 

Kun monet ateistit ovat omineet tieteen, eivät he ota myöskään huomioon, että tieteen piirissä monet uskovat toisin kuin he. Muutamat kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että monet tiedemiehet uskovat Jumalan olemassaoloon ja että hän vastaa rukouksiin. Tekeekö se heidän tieteen harjoittamisestaan huonompaa? Tuskin. Merkillepantavaa myös on, että USA, jossa kristilliset arvot ovat olleet tärkeitä, on ollut tieteen huippua. Valtiot, joissa ateismi on ollut pääuskomuksena, eivät ole yltäneet samaan.

 

Jotkut tutkimukset auttavat valottamaan hieman käsillä olevaa kysymystä. Taannoin vuonna 1916 ammattiaan harjoittavilta tiedemiehiltä kysyttiin, uskoivatko he Jumalaan – erityisesti Jumalaan, joka on aktiivisesti yhteydessä ihmiskuntaan, ja jota voi rukoilla ”odottaen saavansa vastauksen.” Tämän määritelmän mukaan deistit eivät usko Jumalaan. Lopputulos on kuuluisa: Suunnilleen 40 prosenttia uskoi tällaiseen Jumalaan, 40 prosenttia ei, ja 20 prosenttia ei ollut varma. Tutkimus uusittiin vuonna 1997 käyttäen tismalleen samaa kysymystä, ja tulos noudatti pitkälti samaa kaavaa, niiden määrän, jotka eivät uskoneet, kasvaessa vähäisesti (45 prosenttiin). (17)

 

Galileo Galilei. Keskustelu G. Galileista ja kysymys siitä, kiertääkö aurinko maata vai maa aurinkoa, on aihe, jota ei voi sivuuttaa. Se on useiden ateististen tiedemiesten lempiaihe. Se on nostettu esiin melkein aina ensimmäisenä, kun on haluttu hyökätä kristillistä uskoa vastaan.

   Tätä asiaa pitää kuitenkin lähestyä historian valossa. Pitää ottaa huomioon mm. seuraavat tekijät:

 

• Käsitys maapallokeskeisestä maailmankaikkeudesta on peräisin kreikkalaisesta maailmankuvasta. Uusi testamentti ei puhu, kuten ei Vanha testamenttikaan, tästä asiasta suoraan. Sen sijaan asian takana oli kreikkalainen tiedemies Ptolemaios ja hänen astronomiaa käsittelevä teoksensa. Se vaikutti astronomeihin vuosisatojen ajaksi:

 

Ptolemaioksen maailmankäsitys loi pohjan yleisesti hyväksytylle oletukselle, että Maa on maailmankaikkeuden keskipisteessä ja pysyy paikallaan… Ptolemaios viimeisteli maakeskisen mallinsa vuonna 150 jKr. teoksessaan Hẻ megalẻ syntaxis (Suuri kokoelma) Siitä tuli astronomian vaikutusvaltaisin teos vuosisadoiksi. Itse asiassa jokainen eurooppalainen astronomi sai siitä vaikutteita eikä kukaan heistä vakavissaan asettanut maakeskistä maailmankaikkeuden mallia kyseenalaiseksi. (Simon Sing: Big Bang, s. 36,38)

 

• Kun on esitetty, että Galileo Galilein tapauksessa oli kyse uskon ja tieteen välisestä taistelusta, ei oteta huomioon, että Galileo itse oli harras katolilainen, joka kirjoituksissaan kunnioitti Jumalaa. Hän piti ihmistä Jumalan kuvaksi luotuna, ja siksi ihmisellä on kyky saada maailmankaikkeudesta luotettavaa tietoa.

 

• Kun on esitetty, että Galileo Galilein tapauksessa oli kyse uskon ja tieteen konfliktista, ei oteta huomioon, että sekä tieteen että uskon edustajat jakautuivat suhtautumisessaan Galileon teoriaan. Jotkut kirkonmiehet olivat hänen puolellaan, toiset vastaan. Samoin jotkut tiedemiehet vastustivat hänen ajatuksiaan. Näin on aina uusien teorioiden ilmaantuessa.

   Aurinkokeskeisen mallin ymmärtäminen saattoi tuntua ja voi edelleen tuntua havaintojen vastaiselta. Esim. almanakoissa ja sanomalehdissä ei puhuta nykyäänkään maan, vaan auringon nousu- ja laskuajoista. Meistä näyttää siltä, että aurinko liikkuu, mutta maa pysyy paikallaan. Emme tunne jatkuvaa tuulta liikkeen johdosta tai että maa karkaisi jalkojemme alta. Tässä suhteessa on ymmärrettävää, että mielipiteet aurinkokeskeisyydestä jakautuivat vuosisatoja sitten. Yksi syy, miksi Galileo Galilei oli muita paremmassa asemassa, oli myös teleskooppi, joka oli aikansa tehokkain ja jota kaikilla ei ollut käytössä. Se oli uusi keksintö, joka vaikutti aurinkokeskeisen mallin esiintuloon.

 

• Jos käsitys maapallokeskeisestä maailmankaikkeudesta onkin väärä, voidaan myös nykyisestä ateistisesta tiedemaailmasta löytää huonosti perusteltuja tai suorastaan järjettömiä teorioita.

   Yksi tällainen teoria on alkuräjähdysteoria. Siinä oletetaan, että nuppineulan kokoisesta tilasta on syntynyt nykyinen maailmankaikkeus ja elämä. Monet aihetta käsittelevät kirjat ovat nimenomaan painottaneet, miten kaikki alkoi yhdestä pisteestä, jonka tilavuus oli nuppineulan koko tai vieläkin pienempi.

   Entä materialistisen selityksen järkevyys?   Tätä teoriaa ja asiaa voi verrata siihen, että joku ottaa tulitikkurasian (se on paljon suurempi kuin nuppineula) käteensä, ja sanoo sitten, että sen sisältä tulee kaikenlaisia asioita. Hän väittää, että kyseessä on tieteellinen fakta eikä sitä kannata epäillä, koska kaikki järkevät tiedemiehet uskovat siihen. Niinpä, hänen sanojensa mukaan, rasian sisältä on mahdollista tulla rasiaa moninkertaisesti suurempia ja monimutkaisempia asioita kuten: miljardit galaksit ja tähdet, aurinko joka lämmittää meitä, planeetat, vesi, kalliot, puut, karjuvat leijonat, monimutkainen ihminen, visertävät ja lentelevät linnut, inisevät hyttyset, vihreä ruoho, meressä liikkuvat valaat, karhut tai hyvältä maistuvat mansikat, mustikat, porkkanat, banaanit, pähkinät, herneet ja muut herkut.

   Voiko edellistä teoriaa epäillä? Varmasti voi. On maailman suurin ihme, jos kaikki edelliset ja ympärillämme olevat asiat ovat syntyneet itsestään rasian tai nuppineulan kokoisesta tilasta, joka on niitä monin verroin pienempi. Se on täysi mahdottomuus ja logiikan vastaista, vaikka muuta väitettäisiin. Tällaiseen teoriaan uskominen ei ole järkevää. Emme yhtään liioittele, jos pidämme sitä yhtenä maailman hulluimmista ajatuksista. Siihen sopivat hyvin seuraavat Paavalin sanat, joissa hän totesi tämän maailman viisauden olevan hullutus Jumalan silmissä:

 

- (1 Kor 1:19,20) Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi".

20. Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?

 

- (Room 1:20-22) Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

21. koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

22. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet

 

- (1 Kor 3:18-20) Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.

19. Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa";

20. ja vielä: "Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi".

 

 

 

 

 




free hit counters