LUKU 1 -
Voiko kaste pelastaa?
On siis esitetty se arvio,
että ihminen kasteessa kokee pelastuksen ja uudestisyntymisen, ja että hän sen yhteydessä
saa myös Pyhän Hengen.
Jos kuitenkin katsomme tätä asiaa muutamien esimerkkien
pohjalta, ei kyseinen käsitys voi pitää paikkaansa. Sitä vastaan ovat mm.
seuraavat asiat:
Paavali ja
korinttolaiset. Eräs selvimpiä
osoituksia sen puolesta, ettei kaste pelasta, ovat Paavalin sanat kirjeessään
korinttolaisille.
Sillä jos kaste pelastaisi, miksi sitten Paavali tässä kirjeessä
kiitti Jumalaa siitä, ettei ollut Korinttossa kastanut kuin muutaman henkilön,
vaikka hän toisaalla kertoo, miten hän tahtoi tehdä kaikkensa pelastaaksensa
edes muutamia? Tätä ristiriitaa näiden kahden asian välillä ei voi ymmärtää
muuta kuin siten, ettei Paavali todella pitänyt kastetta pelastuksen välineenä;
muutenhan hän ei olisi kirjoittanut kyseisellä tavalla:
- (1 Kor 1:14-17) Minä
kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja
Gaiuksen,
15. niin ettei kukaan
saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
16. Kastoinhan tosin
Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.
17. Sillä Kristus
ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei
puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
- (1 Kor 9:19-22)
Sillä vaikka minä olen riippumaton kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi,
voittaakseni niin monta kuin suinkin,
20. ja olen ollut
juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; lain alaisille
ikäänkuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain
alaiset;
21. ilman lakia
oleville ikäänkuin olisin ilman lakia - vaikka en ole ilman Jumalan lakia, vaan
olen Kristuksen laissa - voittaakseni ne, jotka ovat ilman lakia;
22. heikoille minä
olen ollut heikko, voittaakseni heikot; kaikille minä olen ollut kaikkea,
pelastaakseni edes muutamia.
Korinttolaisten
uudestisyntyminen. Kun Paavali edellisissä jakeissa kertoi siitä, ettei
hän kunnolla muistanut, keitä hän oli korinttolaisista kastanut, muisti hän
kuitenkin sen, että koko Korintton seurakunta oli kokenut uudestisyntymisen hänen
kauttaan, eli julistamansa evankeliumin sanan kautta. Tämä todistaa, ettei hän
pitänyt kastetta uudestisyntymisen välineenä:
- (1 Kor 4:15) Sillä
vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, niin ei teillä
kuitenkaan ole monta isää; sillä minä teidät synnytin evankeliumin kautta
Kristuksessa Jeesuksessa.
Kaste ja uudestisyntyminen
ovat siis kaksi aivan eri tapahtumaa, eikä Paavali käyttänyt kastetta apuna
ihmisten pelastumisessa. Sensijaan ihmiset uudestisyntyivät silloin kuten nytkin
yksinkertaisesti sanan ja sen vastaanottamisen, eli uskon kautta - näin
tapahtui korinttolaistenkin kohdalla. He uudestisyntyivät, kun he
vastaanottivat sanan sydämeensä:
- (Luuk 8:11,12) Vertaus
on tämä: siemen on Jumalan sana.
12. Mitkä tien oheen
putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa
sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.
- (1 Piet 1:23) te,
jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta
siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
- (Jaak 1:18)
Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme
hänen luotujensa esikoiset.
Raamatun esimerkit. Eräs osoitus sen puolesta, ettei kaste
automaattisesti takaa pelastusta, ovat muutamat Raamatun esimerkit. Tällainen
on Apostolien tekojen kuvaus Simon-noidasta, joka kyllä oli kastettu, mutta
jolle Pietari joutui kuitenkin sanomaan, ettei tämän sydän ollut oikea ja että
tämä joutuisi kadotukseen, ellei tekisi parannusta. Vaikka tämä henkilö sai
kasteen, ei se voinut häntä hyödyttää, koska hänen sisäinen mielenlaatunsa oli
aivan väärä Jumalan edessä:
- (Apt 8:12,13,
18-21) Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan
valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen,
sekä miehet että naiset.
13. Ja Simon
itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen
seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi.
18. Mutta kun Simon näki, että Henki
annettiin sille, jonka päälle apostolit panivat kätensä, toi hän heille rahaa
19. ja sanoi:
"Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, se saa
Pyhän Hengen."
20. Mutta Pietari
sanoi hänelle: "Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet
Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa.
21. Ei sinulla ole
osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä.
Jeesuksen sanat viidestä
tyhmästä neitsyestä sekä niistä, jotka tekivät voimallisia tekoja hänen
nimessään, ovat lisäesimerkkejä. Sillä voimme olettaa, että kaikki nämäkin
henkilöt olivat kastettuja ja ulkonaisen seurakunnan jäseniä, mutta kuitenkaan
he eivät olleet pelastettuja. Heidän kohdallaan Herra joutuikin myöhemmin
toteamaan, ettei hän ole koskaan heitä tuntenut:
- (Matt 25:11,12) Ja
myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa
meille!'
12. Mutta hän
vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä.'
- (Matt 7:22,23) Moni
sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta
ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi
kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23. Ja silloin minä
lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni,
te laittomuuden tekijät.'
Kaste ja pelastus eri
tapahtumia. Raamatussa on joitakin
hyviä esimerkkejä siitä, miten kaste ja pelastus ovat eri tapahtumia, jotka
saattoivat tapahtua aivan eri aikaankin. Selvimpiä esimerkkejä ovat ristillä
oleva ryöväri, Kornelius sekä Efesossa olevat opetuslapset:
Ryöväri. Ensinnäkin ristillä oleva ryöväri on hyvä esimerkki
siitä, ettei pelastus ole sidottu kasteeseen. Tämä henkilö pelastui ja pääsi
paratiisiin, vaikkei ollut ehtinyt käydä edes kasteella. Hän pelastui
yksinkertaisesti sitä kautta, että hänellä oli syntynyt usko Jeesukseen ja sen
seurauksena kääntyminen hänen puoleensa:
- (Luuk 23:39-43) Niin toinen
pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole
Kristus? Auta itseäsi ja meitä."
40. Mutta toinen
vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä,
joka olet saman rangaistuksen alainen?
41. Me tosin kärsimme
oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä
ei ole mitään pahaa tehnyt."
42. Ja hän sanoi:
"Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."
43. Niin Jeesus sanoi
hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman
minun kanssani paratiisissa."
Kornelius
seuralaisineen on toinen esimerkki kasteen
ja pelastuksen eriaikaisuudesta. Sillä he täyttyivät Pyhällä Hengellä jo ennen
kastettaan, joten he olivat varmasti pelastuneita jo siinä vaiheessa. Kasteen
he saivat vasta pelastumisensa sinetiksi:
- (Apt 10:44-48) Kun
Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen
kuulivat.
45. Ja kaikki ne
uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana,
hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
46. sillä he kuulivat
heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
47. "Ei kaiketi
kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän
Hengen niinkuin mekin?"
48. Ja hän
käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät
häntä viipymään siellä muutamia päiviä.
Efesossa olevat
opetuslapset ovat kolmas esimerkki
samalta alueelta. Nämä opetuslapset (Opetuslapsi on Raamatun tavallinen
pelastuneista ja uskovista käyttämä nimitys; mm. Apt 6:1, 11:26, 13:52)
olivat olleet uskossa jo ennen vesikastettaan, jonka he sitten saivat Paavalin
kautta. Ilmeisesti nämä henkilöt olivat tulleet pelastukseen juuri vähän aikaa
aikaisemmin, kun evankelista Apollos oli vieraillut paikkakunnalla (Ks. Apt
18:24-28):
- (Apt 19:1-5) Kun
Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja
tapasi siellä muutamia opetuslapsia.
2. Ja hän sanoi
heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?"
Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan."
3. Ja hän sanoi:
"Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat:
"Johanneksen kasteella."
4. Niin Paavali
sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan
häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen."
5. Sen
kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
1 Piet 3:20,21. Eräs asia, jolla on yritetty perustella kastetta
pelastuksen välineenä, ovat Pietarin 1. kirjeessä olevat pari jaetta:
- (1 Piet 3:20,21)
jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan
päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan
sielua, pelastuivat veden kautta.
21. Tämän
vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan
saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen
Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
Mitä tulee edelläoleviin
jakeisiin, on kuitenkin hyvä huomioida, että Nooa sekä kirjeen vastaanottajat
olivat jo kaikki uskossa. Ensinnäkin Nooa oli "hurskas ja nuhteeton mies
ja vaelsi Jumalan yhteydessä" (1 Moos 6:9) jo ennen vedenpaisumusta. Hän
myös rakensi arkin uskon kautta (Hebr 11:7) eli usko oli mukana kaikessa hänen
tekemisessään. Niinikään kirjeen vastaanottajilla oli kaikilla usko, kun
Pietari heille kirjeensä kirjoitti. Hän mm. sanoi, että he uskon kautta
varjeltuisivat pelastukseen:
- (1 Piet 1:4,5)
turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka
taivaissa on säilytettynä teitä varten,
5. jotka Jumalan voimasta
uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi
viimeisenä aikana.
On hyvä sentähden
ymmärtää, että usko Kristukseen on aina perusta ja muut asiat tulevat vasta sen
jälkeen. Jos meillä ei ole uskoa, ei kasteellakaan ole sen suurempaa
merkitystä, vaan se jää meille vain rituaaliksi muiden joukossa. Uskon
merkitykseen viittaavatkin mm. allaolevat jakeet. Monissa näistä jakeista
puhutaan uskon kautta vanhurskauttamisesta sekä joissakin liitetään myös usko
kasteen yhteyteen (mm. Gal 3:26,27, Kol 2:12, Mark 16:16 - Ks. myös Apt
8:36,37):
- (Gal 3:26,27) Sillä
te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa
Jeesuksessa.
27. Sillä kaikki te,
jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
- (Kol 2:12) ollen
haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen
kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala,
joka herätti hänet kuolleista.
- (Mark 16:16) Joka uskoo
ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
- (Joh 5:24)
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo
häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän
joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
- (Joh 15:3) Te
olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.
- (Joh 20:31) mutta
nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan
Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.
- (Apt 10:43) Hänestä
kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit
anteeksi hänen nimensä kautta."
- (Apt 13:38,39)
Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan
teille syntien anteeksiantamus
39. ja että jokainen,
joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä
te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.
- (Room 1:15-17)
omasta puolestani minä siis olen altis teillekin, Roomassa asuvaisille, julistamaan
evankeliumia.
16. Sillä minä en
häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin
uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös
kreikkalaiselle.
17. Sillä siinä
Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on:
"Vanhurskas on elävä uskosta".
- (Room 3:22,25,
26,28) se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen
tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään
erotusta.
25. jonka Jumala on
asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa
vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
26. jumalallisessa
kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän
itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
28. Niin päätämme
siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain
tekoja.
- (1 Kor 1:21) Sillä
kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan
Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta
pelastaa ne, jotka uskovat,
- (1 Kor 15:1,2)
Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka
minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa
myös pysytte
2. ja jonka
kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin
minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.
- (Hebr 4:2) Sillä
hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän
kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut
niihin, jotka sen kuulivat.
- (Ef 1:13) Hänessä
on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne
evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
- (2 Tim 3:15) ja
koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat
tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on
Kristuksessa Jeesuksessa.
Kasteen armosta on usein saatettu puhua myös kasteen yhteydessä. On
ajateltu, että me voimme aina palata kasteen armoon ja että kasteen varaan rakennettu
usko kestää rajankin yli. Kasteen armosta on myös sanottu, että siinä ihmiselle
lahjoitetaan Kristus kaikkine taivaallisine aarteineen.
Kun on kyseessä termi "kasteen armo", on kuitenkin
hyvä huomata, ettei se ole peräisin Raamatusta. Sitä ei siellä sellaisenaan
mainita missään. Samoin sen käyttöön liittyy pari muutakin ongelmaa, jotka
ovat:
Katsommeko Kristukseen
vai kasteeseen? Ensinnäkin kasteen
armon ongelma on se, että me saatamme alkaa tuijottaa enemmän omaan
kasteeseemme - "Minut kastettiin silloin!" - kuin yksin Kristukseen.
Tämähän oli juuri galatalaisten harhapolku, kun he käänsivät katseensa
tekoihinsa ja erilaisiin seremonioihin, yrittäen siten saada niistä lohdutusta.
Kuitenkin Paavali yritti uudestaan kääntää heidän katseensa yksin Kristukseen,
koska muuta perustusta pelastukselle ei voida laittaa:
- (Gal 3:1,2) Oi te
älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus
Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
2. Tämän vain tahdon
saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta
- (1 Kor 3:11) Sillä
muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus
Kristus.
Ilman kastetta olevat. Jos armon saaminen sidottaisiin kasteeseen,
merkitsisi se myös sitä, että ne henkilöt, jotka eivät ole ehtineet käydä
kasteella, eivät voisi edes pelastua. He eivät voisi pelastua, vaikka heillä
muuten olisi ehtinyt syntyä elävä usko Jeesukseen. Ristillä oleva ryövärikin,
josta Luukas evankeliumissaan kertoo, ja jolle Jeesus lupasi taivaaseen pääsyn,
olisi ollut tällainen henkilö, ja olisi jäänyt paratiisin ulkopuolelle.(Luuk
23:42,43). Kuitenkin hän sinne pääsi, eli kasteella ei ollut vaikutusta hänen
iäiseen kohtaloonsa.
Niinpä on hyvä ymmärtää, ettei armo ole sidottu kasteeseen, vaan
Jeesuksen persoonaan. Se on sidottu hänen persoonaansa, koska muutenhan siitä
tulisi meidän tekomme, joka ensin olisi suoritettava, että voisimme pelastua.
Jos emme turvaa hänen persoonaansa ja pane luottamustamme häneen, ei
kasteestakaan ole silloin itsestään mitään hyötyä. Armo tuli ihmisille
nimenomaan Jeesuksen kautta jo 2000 vuotta sitten, eikä vasta nyt, esim.
kasteen kautta:
- (Joh 1:17) Sillä
laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen
Kristuksen kautta.
- (1 Kor 1:4) Minä
kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu
teille Kristuksessa Jeesuksessa,
