LUKU 3 -
Koettele äänet ja viestit!
Yksi tärkeä alue
johdatuksessa on se, että koettelee äänet, viestit ja unet, joita saa. Koettelu
on tärkeää sen takia, koska Jumalan lisäksi on toinenkin kanava, josta voidaan saada
viestejä: saatana ja paha henkimaailma. On mahdollista, että ihminen ottaa
kaikkien ratkaisujensa perusteeksi jonkin ilmapiirissä kuuluvan äänen,
perehtymättä siihen ja ottaen sen kuin lakina, vaikka se olisi paholaisesta,
vastoin kaikkea järkeä ja myös vastoin Jumalan sanaa.
Katsommekin seuraavassa niitä piirteitä, jotka ovat ominaisia
paholaisen ja pahojen henkien puheelle. Jos huomaat saamissasi viesteissä
seuraavia piirteitä, eivät ne varmastikaan ole Jumalasta:
"Erikoisjohdatus".
Ensinnäkin pahojen henkien puheelle
on ominaista, että ne vahvistavat ihmisen itserakkautta ja saavat hänet
pöyhkeilemään "suorasta erikoisesta johdatuksesta". Ne voivat saada
ihmisen ajattelemaan, miten hän on toisia kehittyneempi ja korkeammalla
hengellisellä tasolla kuin muut, miten hän ei koskaan enää tee syntiä (vaikka
esim. 1 Joh 1:8 osoittaa päinvastaista), miten hän on hyvin lähellä Jumalaa ja
miten häntä johdatetaan aivan erikoisella tavalla, miten hänen täytyy kulkea
erilainen tie tai miten hänet on valittu jotakin suurta ja erikoista tehtävää
varten. Aina kaikki on jotain suurta ja erikoista, mitä ihmiselle tapahtuu -
sellaista, mitä ei juuri muille tapahdu koskaan.
Samaa asiaa kuvaa seuraava esimerkki. Siinä oleva henkilö oli
yhteydessä ufoihin ja harjoitti mm. automaattikirjoitusta ja heilurin käyttöä,
joiden seurauksena hän joutui tällaiseen "erikoisjohdatukseen". Hän
kuitenkin vapautui myöhemmin:
... En vastannut
hänelle, mutta ajattelin, ettei tietenkään muistuta, sillä eihän hän tuntenut
Jumalaa, niin kuin minä - eihän hänelle ollut "opetettu taivaallisia
asioita". Minulla sen sijaan oli suora yhteys, ja tiesin millaista
"Jumalan valtakunnassa" oli, miten kaikki oli rauhaa ja iloa ja
onnellista yhteyttä. Olin varmalla pohjalla.
... Sisimpäni täytti syvä
rauha. Oli kuin yksin minulle olisi uskottu suloistakin suloisempi salaisuus
satumaailmasta, joka pian paljastuisi minun hämmästeltäväkseni koko
kirkkaudessaan.
... Niissä syvissä kerroksissa, joissa
jokaisessa ihmisessä piilee suuruuden-, vallan-, ja kunnianhimo, minä imin
itseeni makeat lupaukset, joiden mukaan en ainoastaan saisi kokea suuria ja
jännittäviä asioita, vaan saisin itse niissä tärkeän ja näkyvän osan. Saisin
pääosan mahtavassa näytelmässä, joka näyteltäisiin tarkkaavaiselle yleisölle.
Saisin osakseni pilkkaa ja vastustusta mutta myös ihailua ja palvontaa - ja
joka tapauksessa, se olisi paljon jännittävämpää kuin siihenastinen huomaamaton
elämäni. (18)
Musertavia. Kun edellisessä esimerkissä äänet ja viestit saivat
ihmisen pöyhkeilemään, on mahdollista, että ne voivat myös heikentää ihmisen
luottamusta Jumalaan. Äänet voivat syyttää ja musertaa ihmistä niin, että hän
joutuu epätoivoon ja tuomion alle suhteessaan Jumalaan, peläten ehkä tehneensä
anteeksiantamattoman synnin. (Joskus puhe voi muistuttaa myös ihmisen omaa
sisäistä puhetta ja ajattelua kuten: "Olet tehnyt anteeksiantamattoman
synnin, olet erikoinen, olet aina väärässä, Jumala ei rakasta sinua
jne."). Ihmiselle, joka on tässä tilassa, voi Jumalan pyhyys herättää lähinnä
kauhua ja orjallista pelkoa, jossa hän ei uskalla tutkia äänien alkulähdettä.
Hän voi syvän ahdistuksen vallassa alistua jopa koko maailman tuomittavaksi ja
arvosteltavaksi, kuin on tottelematon äänille, joiden uskoo olevan Jumalasta.
Eräänä esimerkkinä vääränlaisesta pelosta on seuraava kuvaus,
joka on tunnetun horrossaarnaajan Helena Konttisen elämästä. Jos ihminen kokee
samanlaista pelkoa, voi hän olla varma, ettei se ainakaan ole Jumalasta:
"... Tämmöistä
oli koko alkukesä ja olin ihan kiukkuinen Jumalalle. Horrostilassakaan ei edes
Vapahtajan läsnäolo tuntunut suloiselta, vaan toi pelkoa. Olisin ennemmin
paennut sitä...
Vielä 19 vuorokautta näiden rangaistusten
jälkeen oli omantunnon rauha poissa. Tunsin niin kuin kadotuksen liekkiä, ja aina
Jumalan tuomio pelotti..." (19)
Erotuksena Jumalan
toiminnalle voidaan mainita se, ettei hän halua koskaan rusentaa lapsiaan tai
saattaa heitä epätoivoon suhteessaan häneen. Oikea Jumalan pyhyyden tunteminen
ei myöskään saa aikaan hänen lapsissaan kauhua, vaan pikemminkin tervettä
palvontaa sekä synnintunnon ja vapaaehtoisen elämän luovuttamisen hänelle. Hän
ei ole antanut lapsilleen orjuuden ja pelon henkeä, vaan pikemminkin lapseuden
hengen, jossa me voimme luottavaisesti huutaa "Abba, Isä!" Hän on myös
lohdutuksen Jumala, kuten Raamatussa on useaan kertaan osoitettu:
- (Room 8:15) Sillä
te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette
saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"
- (2 Kor 1:3,4)
Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden
Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,
4. joka lohduttaa
meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala
meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa
ahdistuksessa ovat.
Pakonomaisuus. Kun väärästä lähteestä olevat viestit voivat olla
musertavia, on mahdollista, että niissä esiintyy myös pakottamista, oikukasta
uhkailua, rangaistuksia tai äkillistä vihamielisyyttä. Tällainen toiminta on aina
paholaisesta. Se pyrkii pakottamaan ja ajamaan ihmistä kaikenlaisiin tekoihin -
tekoihin, jotka eivät usein johda mihinkään ja jotka ehkä saattavat ihmisen
huonoon valoon ja turmelevat hänen todistuksensa muiden silmissä.
Tähän alueeseen voivat kuulua myös pakonomaiset julkiset
tunnustukset, "todistukset" tai "profetiat", joita ihmisen
täytyy pakon vallassa lausua toisille, jotta vain voitaisiin kokea
"vapautuminen". On kuitenkin hyvä huomata, että oikean synnintunnustuksen
ei koskaan pitäisi olla mitään pakonomaista, vaan sen pitäisi tapahtua
vapaaehtoisesti ja vain Jumalalle tai niille, joita vastaan on rikottu.
Pakonomaisia julkisia tunnustuksia on aina syytä varoa ja niitä kannattaa
välttää.
Erotuksena Jumalan toiminnalle voidaan mainita se, että Jumala
ei koskaan pakota ihmistä, vaan kutsuu häntä. Jos olemme Hengellä täytettyjä,
emme silloinkaan ole pakotettuja tekemään jotain vastoin tahtoamme, vaan voimme
itse koko ajan hillitä puhettamme ja käytöstämme.
Eräänä esimerkkinä tältä alueelta sekä väärästä johdatuksesta
ovat seuraavat kaksi tapausta, jotka ovat melkein tyyppiesimerkkejä. Ne saivat
alkunsa heilurin käytön ja automaattikirjoituksen seurauksena, jotka ovat hyvin
tavallisia väärään johdatukseen vieviä asioita:
... Tämä liikutti
rouva S:n kyyneliin saakka ja hän jatkoi yhteydenpitoa heilurimenetelmällä yöt
läpeensä monen kuukauden ajan, koska tunsi siihen pakkoa, jota oli mahdotonta
vastustaa. Henki alkoi antaa hänelle käskyjä myös sisäistä sanelua käyttäen.
Hänen oli laskettava kaikki tuntemansa kirkot, lueteltava
oopperalaulajamiehensä eläessään laulamia oopperarooleja jne. Henki pystyi aina
hälventämään mieleen nousseet epäilyt. Hengen vaikutus muuttui yhä
piinallisemmaksi ja sai perverssejä, eroottisia muotoja ilmeten pakonomaisina
kuvitelmina, jollaiset olivat olleet rouva S:lle aina vieraita. Hänen oli
maattava öisin tuntikausia vuoteessa liikahtamatta tai pidettävä kättään niin
kauan kylmässä vedessä kunnes sitä särki. Äänet lisääntyivät, toisinaan hän
joutui kuuntelemaan kokonaista puhekuoroa. Kun itsemurha-ajatukset alkoivat
vallata hänen mielensä, hän kääntyi erään spiritualistisen piirin puoleen
pyytäen apua vapautuakseen piinaavasta hengestä.
Eräs sivistynyt
taiteilijapersoonallisuus, rouva Bn. koki automaattikirjoituskokeilujensa
seurauksena täydellisen persoonallisuuden muutoksen. Hän raivosi, hieroi
keskeytyksettä ohimoitaan ja kirkui: - Herra Jumala, auta minua, Herra Jumala,
auta minua. Hän saattoi polvistua kadulle rukoilemaan ja kieltäytyi ravinnosta
sillä perusteella, että joutuisi helvettiin, jos söisi kello kuuden jälkeen. (20)
Ristiriitaisuus. Kun ovat kyseessä pahoista hengistä lähtöisin olevat
viestit, on niiden yksi piirre ristiriitaisuus. Vaikka viestit voivat olla
hyvin täsmällisiä niin, ettei kyse voi olla sattumasta, voivat ne olla myös
ristiriitaisia, puutteellisia ja virheellisiä niin, etteivät luvatut asiat
toteudu tai niiden täyttyminen siirtyy jatkuvasti.
Viestien ailahtelevaisuus on yksi tärkeimmistä vääristä
lähteistä olevien viestien piirteistä. Sentähden jos ihmisen saamissa
viesteissä on yksikin ristiriitaisuus tai jokin luvattu asia ei toteudu, on
heti syytä epäillä, ettei kyse ole Jumalan Hengen toiminnasta, vaan
eksyttävistä hengistä.
Seuraava esimerkki osoittaa hyvin, mistä tässä asiassa on kyse.
Siinäkään luvatut asiat eivät aina toteutuneet ja henkilö pyrki tukahduttamaan
kaikki mieleensä nousevat epäilyt, mikä on niin tavallista. Hän kuitenkin pääsi
irti väärästä johdatuksestaan, johon oli ajautunut mm. automaattikirjoituksen
ja ufojen kautta:
"Siinä kaikki,
enempää ei tarvittu, että minä olin valmis sulkemaan silmäni varoitusvaroilta,
jotka olivat melko selviä. Olihan merkillistä, että kaikkien saamieni lupausten
täyttyminen siirtyi siirtymistään. Miksi joku, jonka piti olla itse rakkauden
valtakunnasta, piti minua moisessa piinapenkissä ja miksi hän joskus puhui
minulle kuin loukkaantunut pikkulapsi? Miksi hän useita kertoja osoitti
käsittämätöntä päättämättömyyttä tai tietämättömyyttä aivan yksinkertaisissa
asioissa - eikö Jumala ollut kaikkivoipa ja kaikkitietävä? Minä vaimensin
kaikki kysymykset, sillä ne eivät olisi kestäneet kriittistä tarkastelua.
Haluni tukahdutti ne." (21)
Toinen huomioitava asia
on, ettemme koskaan torju muiden apua johdatuksessa. Sillä jos ihmisellä on jyrkän
erehtymätön asenne ja hän ajattelee olevansa "suorassa, erikoisessa
johdatuksessa ja yhteydessä", on hän silloin itse suuressa vaarassa eksyä.
Hän on vaarassa eksyä, koska elää väärässä varmuudessa ja erehtymättömyydessä,
eikä ota huomioon muiden mielipiteitä, jotka kuitenkin voisivat ohjata häntä
oikeaan.
Smith Wigglesworth on selostanut tätä asiaa eräässä kirjassaan.
Hän kertoo naisesta, jonka saamissa viesteissä oli ristiriitaisia tietoja ja
joka ei koetellut niitä. Nainen myös torjui muiden avun jyrkästi, koska uskoi
olevansa suorassa ja erikoisessa johdatuksessa:
... Tässä kohtaa
tiedot eivät pitäneet paikkaansa. Yksikään pankki ei ollut ollut auki puoli
kahdeksalta, ja tutkimukset osoittivat, että mainittu pankki ei edes
ollut koko paikkakunnalla.
Miten tämä sanoma vaikutti? Nuori nainen
kallisti sille korvansa. Hän kiinnitti siihen niin paljon huomiota, että hän ei
kuunnellut ketään muuta.
Kerron sinulle, mikä vaara tässä on: Jos
sinun kanssasi ei voi keskustella, sinä olet väärässä. Jos sinä olet oikeassa
ja kaikki muut ovat väärässä, mutta jos sinä et siedä sitä, että asiaa
tutkitaan, tai jos sinun totuutesi ei kestä päivänvaloa, niin sinä olet
väärässä, kuka tahansa oletkin! Säästyt monelta ikävyydeltä, jos otat huomioon,
mitä muut sanovat. Älä sano jyrkästi: "Kyllä minä tiedän. MINÄ TIEDÄN,
että minä olen oikeassa." (22)
Äkilliset ehdotukset ja
hedelmätön lopputulos. Jos jatketaan
paholaisesta lähtöisin olevaa johdatusta, ovat sille ominaisia äkilliset
ehdotukset ja hedelmätön lopputulos. On mahdollista, että pakottava, vaativa ja
itsepintainen ääni (Jumalan ääni ei koskaan ole tällainen, vaan se on kuin
hyvän ystävän rauhallinen puhe, josta on seurauksena rauha. Esim. pieni Samuel,
kun kuuli Herran äänen, luuli sitä ensin pappi Eeliksi, joka piti hänestä
huolta.) vaatii äkillisiin tekoihin ilman harkintaa käyttäen joskus tukena
irrallisia Raamatun jakeita. Ihmistä voidaan esim. kehottaa jättämään perhe tai
sanoutumaan irti työstä "Kristuksen pikaisen tulon takia" - Sano
itsesi heti irti työstä ja ala elää uskosta! - vaikka Raamattu osoittaa, että "jos
joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän
on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi" (1 Tim 5:8) ja että "jo
silloin, kun olimme teidän tykönänne, me sääsimme teille, että kuka ei tahdo
työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä" (2 Tess 3:10).
Toisaalta kun ihminen on näiden väärästä lähteestä olevien
äänien vallassa, voi hän ajautua mitä kummallisimpiin tapoihin: hän voi
pukeutua kuluneisiin vaatteisiin "nöyryyden tai kuuliaisuuden
merkiksi", hän voi kieltää itseltään ruuan ja unen, hän voi kokea
"synnytystuskia" sielujen takia, "sijaiskärsimyksiä"
toisten puolesta tai sitten hän "kuuliaisuudesta Jumalalle" pelkää
ottaa pienintäkään askelta yksinkertaisimmissakin asioissa, kuten kaupassa
käyntien kohdalla, mattojen pudistelussa tai siinä, minkä takin hän laittaa
päällensä. Hän ei ymmärrä, että Jumala on antanut meille terveen järjen ja
valinnan vapauden tällaisissa asioissa niin, että voimme itse valita, miten
niissä toimimme ja mihin aikaan.
Seurauksena väärien äänten kuuntelusta kuitenkin vain on, että
ihminen joutuu haaksirikkoon ja hänen todistuksensa menettää arvonsa muiden
silmissä. Väärästä johdatuksesta on hyvänä esimerkkinä seuraava kuvaus. Siinä
oleva henkilö oli tekemisissä ufojen kanssa, mutta hän vapautui myöhemmin
väärästä lähteestä tulleesta johdatuksestaan:
Rauhoituin jälleen ja
tunsin itseni jos mahdollista entistäkin onnellisemmaksi ja toiveikkaaksi. Mitä
todellakaan pelkäisin, jokuhan valvoi jokaista ottamaani askelta!
Tämän tästä taivutin päätäni taaksepäin ja
tähyilin tähtitaivaalle. Tulisivatko he? Miten? Milloin? Minä olin valmis,
tahdoin tuonne ylös - kaukaisuuteen - se oli sinä hetkenä ainoa toiveeni. Olin polttanut
kaikki sillat takanani, ainakin melkein. Olin valmis jättämään opettajan työni,
kuten minulle oli ilmoitettu pari päivää aiemmin, ja omaisuuteni myytäisiin
niin pian kuin mahdollista - skootterini olin jo myynyt polkuhintaan, ja siitä
saamani rahat antaisin johonkin hyväntekeväisyystarkoitukseen
"tervehdyksenä valkeuden enkeliltä". Kaikki kirjoitusten mukaan.
Mutta mieluiten tahtoisin, että he noutaisivat minut tänä iltana ja
unohtaisivat palauttaa takaisin maan päälle, sillä eihän täällä ollut mitään,
mitä voisi verrata sisarten ja veljien luona vallitsevaan paratiisilliseen
tilaan. (23)
