Etusivulle
Jarin kirjoituksia


 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!
















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä







 

LOGIIKKA JA KRISTINUSKO

 

 

Monien asenne kristilliseen uskoon on kielteinen. He ajattelevat, että Raamattuun ja sen ilmoitukseen uskominen ei ole järkevää. He ajattelevat, että Jumalaan ja Jeesukseen luottava ihminen kulkee kuin laput silmillä sekä omistaa vanhanaikaisen ja kapea-alaisen katsantokannan. Tällainen asenne kristillistä uskoa kohtaan on yleinen varsinkin ateistipiireissä.

   Entä kristinuskon järkevyys? Kun jotkut sanovat, ettei kristillinen usko ole järkevää, ovatko väitteen esittäjät ajatelleet asiaa kovin syvällisesti? Ovatko he pohtineet kristillisen uskon paikkansapitävyyttä ja ajankohtaisuutta? Sillä pelkästään loogisen päättelyn kautta voidaan tehdä mielenkiintoisia johtopäätöksiä. Ne tukevat kristillisen uskon järkevyyttä, mutta eivät sovi naturalistiseen maailmankatsomukseen. Ne osoittavat, miten on järkevää uskoa Jumalan olemassaoloon ja Raamatun luotettavuuteen. Näihin johtopäätöksiin ei tarvita yliopistokoulutusta vaan ainoastaan tavallista maalaisjärkeä ja loogista päättelyä. Tietysti ihmisen täytyy ensin lähteä löytöretkelle ja yrittää selvittää, onko kristillisessä uskossa järkeä. Hänen täytyy olla kiinnostunut saamaan selville, mikä on totuus. Tähän sopivat hyvin seuraavat Jeesuksen sanat:

 

- (Matt 7:8) Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

 

- (Joh 7:17) Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.

 

Maailmankaikkeus ja elämän olemassaolo. Kristillinen usko perustuu pääasiassa Jeesuksen persoonaan ja opetukseen, joka on tallennettu Uuteen testamenttiin. Meille kerrotaan Uudessa testamentissa hänen opetuksestaan ja miten hänen kauttaan voidaan päästä Jumalan yhteyteen. Ilman Jeesusta mitään Uuden testamentin kirjoituksia ei olisi edes kirjoitettu.

   Kristillinen usko ja opetus alkaa kuitenkin jo paljon varhemmin. Se alkaa Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, jossa kerrotaan kaksi tärkeää asiaa: Jumalan olemassaolo ja luominen. Tässä kirjassa pidetään Jumalan olemassaoloa itsestäänselvyytenä ja että hän sen lisäksi on luonut kaiken. Luomisen oletetaan tapahtuneen seitsemän päivän aikana. Myös Uuden testamentin puolella on lukuisia viittauksia luomiseen kuten mm. seuraavat jakeet:

 

- (Matt 19:4) Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'

 

- (Room 1:20) Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

 

- (Ef 3:9) ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, kaiken Luojassa

 

- (Ilm 4:11) "Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut".

 

- (Ilm 10:5,6) Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti

6. ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa,

 

- (Ilm 14:7) Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet".

 

Mitä sitten tulee luomisen paikkansapitävyyteen, on tunnettua, että ateistitiedemiehet eivät usko siihen. He eivät usko Jumalan olemassaoloon, Jumalan luomistyöhön eikä varsinkaan siihen, että kaikki luotiin lyhyessä hetkessä vain joitakin vuosituhansia sitten. Sen sijaan nämä tiedemiehet uskovat maailmankaikkeuden syntyyn itsestään tyhjästä, että elämä syntyi itsestään ja että kaikki nykyiset lajit ovat peräisin samasta alkusolusta. Nämä ovat lyhyesti tiivistettynä ne perususkomukset, joihin nämä tiedemiehet uskovat.

   Entä näiden materialististen selitysten järkevyys? Jos materialistiset selitystavat ovat totta, pitäisi tiedemiesten antaa selitykset seuraaviin kysymyksiin. Niihin pitäisi olla helppo vastata, mikäli kyseessä ovat tieteelliset teoriat.

 

Miten tyhjästä voi syntyä mitään? Tiedemiesten pitäisi kertoa, miten tyhjästä voi syntyä mitään kuten oletetaan tapahtuneen alkuräjähdyksessä. Tämä käsitys on vastoin fysikaalisia lakeja ja tervettä järkeä. Koskaan ei ole havaittu, että kivet, kalliot, liikennemerkit tai muut esineet ilmaantuvat itsestään tyhjästä. Miksi maailmankaikkeus, joka on niitä moninkertaisesti suurempi, muodostaisi poikkeuksen? Miksi vain maailmankaikkeus pystyi ilmaantumaan tyhjästä, kun emme havaitse samaa muiden asioiden kohdalla? Tiedemiehet hylkäävät terveen järjen ja kääntyvät taruihin, kun he uskovat tällaisiin teorioihin. On järjetöntä pitäytyä tämänkaltaiseen valeteoriaan, jossa kaiken oletetaan syntyneen ilman syytä ei-mistään. Filosofi Roland Nash on ottanut aiheeseen kantaa:

 

Filosofi Roland Nash: …ei tarvitse olla teisti (Jumalaan uskova) kokeakseen ongelmalliseksi sen uskomuksen ymmärtämisen tai hyväksymisen, että maailmankaikkeus syntyi ilman syytä ei-mistään. (1)

 

Miten elämä syntyi? Tiedemiesten pitäisi myös kertoa, miten elämä syntyi itsestään. Sillä kun myönnetään, että elämällä on alku, pitäisi osoittaa konkreettisia todisteita sen puolesta, että se todella syntyi itsestään. Jos tähän ongelmaan ei pystytä antamaan selitystä, miksi ns. tiedekirjoissa kaikesta huolimatta esitetään, että elämä syntyi itsestään? Eikö kyseessä ole tietoinen valehtelu ja toiveajatteluun perustuva oletus? Tämä käsitys on myös vastoin sitä tieteellistä havaintoa, että elämää syntyy vain elämästä - sääntö, johon ei ole löydetty yhtään poikkeusta. Naturalistiset teoriat ovat siten heikolla pohjalla. Mitä enemmän tietoa on kertynyt, sitä vaikeammaksi tämä alue on havaittu.

   Hyvän käsityksen elämän synnyn ongelmasta antaa Stanley Millerin lausunto. Miller on tullut tunnetuksi elämän syntyyn liittyvistä kokeistaan, joista on kerrottu tuhansissa kirjoissa. Kuitenkin Miller myönsi haastattelussa elämänsä loppupuolella, ettei tiede kenties koskaan löydä ratkaisua tähän ongelmaan:

 

Hän suhtautui välinpitämättömästi kaikkiin ehdotuksiin elämän alkuperästä ja piti niitä “hölynpölynä” tai “paperikemiana”. Hän suhtautui eräisiin hypoteeseihin niin halveksuen, että kun kysyin hänen mielipidettään niistä, hän vain puristeli päätään, huokaisi syvään ja hihitti – aivan kuin yrittääkseen torjua ihmiskunnan mielettömyyttä - - Hän myönsi, että tieteentekijät eivät ehkä koskaan tule tarkasti tietämään, milloin ja miten elämä sai alkunsa. “Me yritämme keskustella historiallisesta tapahtumasta, joka poikkeaa hyvin paljon tavanomaisesta tieteestä”, hän huomautti. (2)

 

Missä ovat välimuodot? Tiedemiesten pitäisi kertoa, missä ovat nähtävillä välimuodot fossiilien välillä ja puoliksi kehittyneet siivet, kädet, jalat, aistit ja muut elimet. Sillä jos Darwinin teoria pitää paikkansa, pitäisi luonnossa ja fossiileissa (maasta on kaivettu yli sata miljoonaa fossiilia) olla runsaasti näitä siirtymämuotoja. Kuitenkaan emme havaitse niitä, vaan lajit ovat täysin valmiita.

   Jopa tunnettu ateistitieteilijä, Richard Dawkins on myöntänyt, että nykyiset rakenteet ovat toimivia ja eliöt toimintakelpoisia, eikä niin, että ne olisivat puoliksi kehittyneitä. Dawkinsin kommentti viittaa vahvasti luomiseen ja siihen, että lajit olivat alusta alkaen valmiita eikä vain osittain kehittyneitä. Miksi muuten fossiileissa ja nykyeliöissä tavataan vain valmiiksi toimivia rakenteita?

 

Havaintoihin perustuva tosiasia on, että jokainen laji ja jokainen jokaisessa lajissa oleva elin, jota on tähän mennessä tutkittu, on hyvä siinä, mitä se tekee. Lintujen, mehiläisten ja lepakoiden siivet ovat hyviä lentämisessä. Silmät ovat hyviä näkemisessä. Lehdet ovat hyviä yhteyttämisessä. Elämme planeetalla, jossa ympärillämme on kenties kymmenenmiljoonaa lajia, joista jokainen ilmaisee itsenäisesti vahvan harhan näennäisestä suunnittelusta. Kukin laji sopii hyvin erityiseen elämäntapaansa. (3)

 

Hyvän kuvan välimuotojen puuttumisesta antavat seuraavat lausunnot. Ne käsittelevät sitä, mitä todisteita luonnonhistoriallisilla museoilla on evoluution puolesta tai mitä niillä ei tosiasiassa ole:

 

Tohtori Ethebridge, British Museumin paleontologi: Yhdeksän kymmenes­osaa evolutionistien puheista on pelk­kää hölynpölyä, joka ei perustu ha­vaintoihin ja jota tosiasiat eivät ollen­kaan tue. Tämä museo on täynnä to­disteita heidän näkemyksensä äärim­mäisestä virheellisyydestä. Koko tässä valtavassa museossa ei ole ainuttakaan todistuskappaletta lajien muuttumi­sesta. (4)

 

Yksikään viiden suuren paleontologisen museon virkailijoista ei voi esittää edes yksinkertaista esimerkkiä sellaisesta organismista, joka voisi olla todiste lajin asteittaisesta kehittymisestä toiseksi lajiksi. (Tri Luther Sunderlandin yhteenveto kirjassaan "Darwin's enigma”. Hän haastatteli useiden luonnonhistoriallisten museoiden edustajia ja oli näihin kirjeyhteydessä, jotta saisi selville, minkälainen todistuspohja museoilla oli evoluutio-opin puolesta. [5])

 

Seuraava lausunto jatkaa samasta aiheesta. Edesmennyt Dr Colin Patterson oli British Museumin (luonnonhistoria) vanhempi paleontologi – evoluution kannattaja ja fossiiliasiantuntija. Hän kirjoitti kirjan evoluutiosta – mutta kun joku kysyi häneltä, miksi hänen kirjassaan ei ollut yhtään kuvaa välimuodoista (siirtymävaiheessa olevista eliöistä), hän kirjoitti seuraavanlaisen vastauksen. Hän viittaa vastauksessaan maailman ehkä tunnetuimpaan paleontologiin, ateistitiedemies Stephen J. Gouldiin:

 

”Yhdyn täysin mielipiteeseesi koskien kehitysopillisten, siirtymävaiheessa olevien eliöiden kuvituksen puuttumista kirjassani. Jos olisin tietoinen ainoastakaan sellaisesta, fossiilista tai elävästä, olisin mielelläni sisällyttänyt ne kirjaani. Ehdotat, että täytyisi käyttää taiteilijaa havainnollistamaan sellaisia välimuotoja, mutta mistä hän saisi tiedot piirustuksiinsa? Rehellisesti sanottuna en voisi hankkia hänelle näitä tietoja, ja jos minun pitäisi jättää asia taiteilijan näkemyksen varaan, eikö se johtaisi lukijaa harhaan?

   Kirjoitin tekstin kirjaani neljä vuotta sitten [kirjassa hän kertoo uskovansa joihinkin välimuotoihin]. Jos minun pitäisi kirjoittaa se nyt, luulen, että kirja olisi melko erilainen. Gradualismi (vähittäinen muuttuminen) on käsite, johon uskon. Ei vain Darwinin arvovallan vuoksi, vaan koska käsitykseni genetiikasta tuntuu edellyttävän sitä. Kuitenkin on vaikea väittää [kuuluisaa fossiiliasiantuntijaa Stephen J.] Gouldia ja American museumin väkeä vastaan, kun he sanovat, että välimuotofossiileja ei ole olemassa. Paleontologina työskentelen paljon filosofisten ongelmien parissa tunnistaessani eliöiden muinaismuotoja fossiiliaineistosta. Sanot, että minun pitäisi vähintäänkin ’esittää valokuva fossiilista, josta tietty eliöryhmä kehittyi.’ Puhun suoraan – ei ole olemassa yhtäkään sellaista fossiilia, joka kelpaisi aukottomaksi todisteeksi.” (6)

 

Ajoitus ja ihmisen alkuperä. Edellä on käsitelty kolmea naturalistisen maailmankuvan peruspylvästä: maailmankaikkeuden syntyä itsestään tyhjästä, elämän syntyä itsestään ja evoluutioteoriaa. Todettiin, että nämä käsitykset ovat vastoin todellista tiedettä eikä niiden puolesta löydy suoria havaintoja. Ne ovat naturalistisia satuja, joita tiedemiehet kertovat kirjoissaan ja luonto-ohjelmissaan. Sen sijaan paljon järkevämpää on uskoa Jumalan luomistyöhön, johon Ensimmäinen Mooseksen kirja viittaa. Yleensä kaikella on tekijänsä, joten siinä on looginen syy pitää Raamatun opetusta luomisesta totena. Kristillisen uskon yksi perusopetus eli luominen on järkevämpi näkemys kuin oletus maailmankaikkeuden ja elämän synnystä itsestään sekä oletus elämänmuotojen periytymisestä samasta alkusolusta.

   Tästä on hyvä siirtyä ajoitukseen ja vuosilukuihin. Kun naturalistiset teoriat maailmankaikkeuden ja elämän alusta ovat vailla pohjaa, voidaan asettaa kyseenalaiseksi myös niihin liittyvät ajoitukset (maailmankaikkeuden synty itsestään 13,8 miljardia vuotta sitten, elämän synty itsestään 3-4 miljardia vuotta sitten jne.). Näillä vuosiluvuilla, jotka liittyvät maailmankaikkeuden syntyyn tyhjästä itsestään ja elämän alkuun, ei ole mitään merkitystä, jos kyseisiä asioita ei ole koskaan edes tapahtunut. Nämä vuosiluvut voidaan saman tien siirtää syrjään.

   Mitä sitten Raamattu kertoo ajoituksesta, vuosiluvuista ja ihmisen esiintymisestä maan päällä? Yksi hyvä lähtökohta ovat Jeesuksen sanat, joiden mukaan ihminen luotiin jo luomakunnan alussa, ei vasta sen loppuvaiheissa. Hän sanoi seuraavat sanat ihmisen luomisesta:

 

- (Mark 10:6) Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.

 

On selvä, että Jeesuksen sanat ovat nykykäsityksiä vastaan eivätkä ateistitiedemiehet usko niihin. Heidän kannattaisi kuitenkin ottaa huomioon seuraavat seikat ja esimerkit. Ne viittaavat vahvasti siihen, että ihminen on ollut maan päällä aivan yhtä kauan kuin muutkin elämänmuodot, ei miljoonia eikä edes tuhansia vuosia myöhemmin vaan samanaikaisesti. Samoin kannattaa ottaa huomioon, ettei museoissa ja fossiileissa ole puoliksi kehittyneitä elimiä ja muotoja. Sekin viittaa siihen mahdollisuuteen, että lajit ovat olleet heti valmiina mutta myös samanaikaisesti maan päällä. Toiset lajit, kuten dinosaurukset, ovat vain kuolleet sukupuuttoon.

   Seuraavat esimerkit siis viittaavat siihen, että ihminen on ollut maan päällä samanaikaisesti kuin kaikki ikivanhoina pidetyt elämänmuodot:

 

• Ihmisen tavaroita kuten kultaketju, rautapata ja muita ihmisen valmistamia esineitä on löydetty hiilikerrostumista ”300 miljoonan vuoden” takaa. Samoin niistä on löydetty ihmisfossiileja (Glashouver, W.J.J., So entstand die Welt, Hänssler, 1980, ss. 115-6; Bowden, M., Ape-men-Fact or Fallacy? Sovereign Publications, 1981; Barnes, F.A., The Case of the Bones in Stone, Desert/February, 1975, p. 36-39). Tällaisia löytöjä on tehty monia. Yleisen käsityksen mukaan suurin osa hiilikerrostumista syntyi erityisen hiilikauden aikana, pari sataa miljoonaa vuotta ennen dinosauruksia.

 

• Trilobiitit olivat merenpohjassa olevia eläimiä, joilla oli monimutkaiset silmät. Niiden oletetaan eläneen ns. kambrikaudella n. 500 miljoonaa vuotta sitten ja edustaneen ensimmäisiä monisoluisia eliöitä tällä planeetalla. Kuitenkin muutamat löydöt viittaavat ihmisen ja trilobiittien eläneen samanaikaisesti kuten seuraavat esimerkit osoittavat. Jos löydöt tulkitaan geologisen aikataulun mukaan, on ihminen elänyt maan päällä monta sataa miljoonaa vuotta ennen dinosauruksia.

 

William Meister teki hämmästyttävän löydön kesäkuun 1. päivänä 1968 Utahissa. Hän löysi useita trilobiittien fossiileita fossiloituneesta ihmisen sandaalinjäljestä! Mutta geologisen kerrossarjan perusteella järjestettyjen kehitysopillisten kausien mukaan trilobiitit kuolivat sukupuuttoon noin 230 miljoonaa vuotta ennen ihmisen ilmestymistä!

   … Geologi, tohtori Clifford Burdick löysi lisätodisteita tukemaan olettamusta ihmisen ja trilobiittien samanaikaisesta elämisestä. Hän löysi paljasjalkaisen lapsen jalanjälkiä, joista yhdessä oli litistynyt trilobiitti. (7)

 

• Eräs osoitus siitä, että ihminen on ollut alusta alkaen ja samanaikaisesti maan päällä kuin muutkin elämänmuodot, ovat ihmisen jalanjäljet ikivanhoina pidetyissä kerrostumissa - kerrostumissa, joiden ikänä on pidetty kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia. Tällaiset löydöt sopivat Jeesuksen sanoihin, että ihminen luotiin jo luomakunnan alussa:

 

Jos ihminen... oli olemassa niinkin varhain kuin rautahiilikaudella missään muodossa, koko geologinen tiede on niin täysin väärässä, että kaikkien geologien tulisi sanoutua irti toimistaan ja ryhtyä rekkakuskeiksi. Niinpä ainakin toistaiseksi tiede hylkää sen houkuttelevan vaihtoehdon, että ihminen olisi saanut nuo jalanjäljet aikaan. (The Carboniferous Mystery", Scientific Monthly, vol. 162, Jan. 1940, s. 14)

 

Ihmisen kaltaiset jäljet kivessä ovat arvoitus tiedemiehille. Ne eivät voi olla ihmisen, koska ne ovat aivan liian vanhat - mutta mikä outo, kaksijalkainen, amfibinen eläin on saattanut tehdä ne?

   Mikä se on, joka eli 250 miljoonaa vuotta sitten ja käveli takajaloillaan, joissa oli samantapaiset jalkaterät kuin ihmisellä?

   ... Se on tieteen arvoitus, johon tiede ei ole vielä löytänyt vastausta. Ei silti, että tiede lakkaisi yrittämästä... Mutta toistaiseksi kaikki mitä on nähtävänä on 12 jalanjälkeä, jotka oudosti muistuttavat ihmisjalkaa, kukin 9½ " pitkä ja 6 " leveä leveimmältä, harallaan olevien varpaitten kohdalta. Jäljet löydettiin hiekkakivimuodostumasta, jonka tiedetään kuuluvan Hiilikauteen, noin 12 mailia Bereasta. Ne löysi tri Wilbur G. Burroughs, Berean yliopiston geologian professori ja William Finnell.

   Äskettäin prof. Burroughsin luona kävi muutamia Kentucky-vuorten miehiä, jotka veivät hänet kukkuloilleen ja näyttivät hänelle erään toisen paikan, missä oli monia jalanjälkiä. Tämä vuoristopaikka näyttää todellakin olleen "vanha Kentucky koti" kokonaiselle perheelle salaperäisiä eläimiä, sillä prof. Burroughs kertoo, että jäljet 'vaihtelevat kooltaan aina pienistä 4 ½" pituisista aikaisemmin kuvaamieni suuruisiksi', jotka olivat lähes 10" pitkiä...

   Jalanjäljet ovat äärimmäisen kummallisia. Ne ovat juuri oikeata kokoa ollakseen ihmisen - yhdeksän tai kymmenen tuumaa pituudeltaan - ja melkein oikean muotoisia. Miltei jokainen, joka näkee ne ajattelee ensiksi, että ne ovat ihmisjalan tekemät ja on melkein mahdotonta vakuuttaa jollekin, että ne eivät ole ihmisen...

   Mutta rohkeimmatkin arviot ihmisen esiintymisestä maan päällä ovat vain miljoona vuotta - ja nämä jäljet ovat 250 kertaa niin vanhat...

   Sellainen on arvoitus. Neljännesmiljardi vuotta takaperin tämä ihmisen tapaisesti kulkeva eläin jätti jalanjälkiä laajalti levinneeseen hiekkaan, jonka aika kovetti kallioksi. Sitten hän katosi. Ja nyt tiedemiehet raapivat päätään." (Science News Letter 34, 278, 1938)

 

Monet tunnetut tieteelliset tosiasiat he­rättävät vakavia epäilyjä geologista kerrossarjaa ja geologisia aikakausia kohtaan. Yksi tällainen esimerkki voisi olla samanaikaisten ihmisjälkien ja dinosaurusten jälkien löytyminen Meksikosta, Uudesta Meksikosta, Ari­zonasta, Missourista, Kentuckysta, Il­linoisista ja muualtakin Yhdysval­loista. Näitä jälkiä esiintyy laajalla alueella, ja ne paljastuvat yleensä vain tulvien tai maansiirtokoneiden jäljiltä. Luotettavat paleontologit ovat huolel­lisesti tutkineet ne ja varmistaneet nii­den aitouden, eikä niitä voida ohittaa petoksina. Lisäksi Arizonasta ja enti­sen Rhodesian alueelta on löydetty ihmisen piirtämiä dinosaurusten kuvia luolien ja kanjonien seinämistä. (8)

 

• Nykyään pidetään mahdottomana, että dinosaurukset ja ihminen elivät samanaikaisesti. Nämä epäilijät eivät kuitenkaan ota huomioon, että dinosauruksista on löytynyt radiohiiltä, DNA:ta ja valkuaisaineita, joista minkään ei pitäisi säilyä luonnossa edes muutamaa sataa tuhatta vuotta enempää. Epäilijät eivät ota myöskään huomioon, että ihmisen perimätiedossa on runsaasti kuvauksia lohikäärmeistä, jotka muistuttavat suuresti dinosauruksia. Ne viittaavat siihen, että nämä suuret eläimet ovat eläneet samanaikaisesti ihmisen kanssa.

 

Legendojen lohikäärmeet ovat, ihme kyllä, kuin todellisia eläimiä, jotka ovat eläneet menneisyydessä. Ne muistuttavat paljon suuria matelijoita (dinosauruksia), jotka hallitsivat maata paljon ennen kuin ihmisen on oletettu ilmaantuneen. Lohikäärmeet olivat yleensä pahoja ja tuhoavia. Jokainen kansa tunsi ne mytologiassaan. (The World Book Encyclopedia, vol. 5, 1973, s. 265)

 

Muistiinmerkityn historian alkuajoista lähtien lohikäärmeet ovat tulleet esiin kaikkialla: Assyrian ja Babylonian varhaisimmissa kertomuksissa sivistyksen kehityksestä, Vanhan testamentin juutalaishistoriassa, Kiinan ja Japanin vanhoissa teksteissä, Kreikan, Rooman ja varhaiskristittyjen mytologiassa, muinaisen Amerikan vertauskuvissa, Afrikan ja Intian myyteissä. On vaikea löytää yhteiskuntaa, joka ei olisi sisällyttänyt lohikäärmeitä legendaariseen historiaansa…Aristoteles, Plinius ja muut klassisen ajan kirjailijat väittivät lohikäärmetarinoiden perustuvan tosiasioihin eikä mielikuvitukseen. (9)

 

Suomalainen geologi Pentti Eskola kertoi jo vuosikymmeniä sitten kirjassaan Muuttuva maa, miten lohikäärmeiden kuvaukset muistuttavat dinosauruksia:

 

Liskoeläinten vaihtelevat muodot tuntuvat meistä niin huvittavilta sen vuoksi, että moni niistä etäisesti ja usein irvikuvamaisesti muistuttaa nykyajan vastaavanlaisissa olosuhteissa eläviä nisäkkäitä. Hirmuliskot kumminkin olivat yleensä niin peräti poikkeavia nykyajan elämänmuodoista, että niiden lähimmät vastineet ovat löydettävissä tarustojen lohikäärmeiden kuvauksista. Kumma kyllä, että niin on laita, sillä noiden tarujen laatijat eivät tietenkään olleet tutkineet kivettymiä eivätkä edes niistä mitään tienneet. (10)

 

• Radioaktiivisuusmittaukset eivät suoraan liity kysymykseen siitä, onko ihminen elänyt eri aikaan maan päällä kuin jotkut varhaisina pidetyt elämänmuodot. Sen sijaan radioaktiivisuusmittaukset - varsinkin kivistä tehtävät mittaukset - ovat vaikuttaneet käsityksiin maapallon iästä. Niiden perusteella maapallo on arvioitu äärettömän vanhaksi. Näitä menetelmiä voidaan kuitenkin testata. Muutamat esimerkit osoittavat tämän:

 

- Oletuksena on, että kaikki näytteet ovat alussa sisältäneet vain äitialkuaineita eikä lainkaan tytäralkuaineita. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä. Eräs esimerkki tästä ovat mittaukset, joita tehtiin St. Helensin tulivuoren purkauksen jälkeen - tämä Washingtonin osavaltiossa USA:ssa ollut tulivuori purkautui vuonna 1980. Tästä purkauksesta syntynyt kivi vietiin iän määrittämiseksi viralliseen laboratorioon. Mikä oli kiven ikä? Se oli peräti 2,8 miljoonaa vuotta! Tämä osoittaa, miten iänmääritys oli pahasti pielessä. Näytteessä oli valmiiksi tytäralkuaineita, joten sama on mahdollista muidenkin kivien kohdalla. Pitoisuudet eivät välttämättä lainkaan  osoita kivien todellista ikää.

 

- Toinen esimerkki on Hualalai-saaressa tapahtunut tulivuoren purkaus 1800-luvulla. Kun tutkittiin laavakivien ikää 170 vuotta purkauksen jälkeen, saatiin kivien iäksi seuraavia lukuja. Vanhimmat näytteet osoittivat miljardien vuosien ikää eli lähes yhtä paljon kuin maapallon vanhimmat kivet. Luvut myös osoittavat, miten suuria eroja voi olla mittaustulosten ja todellisuuden välillä. Jos menetelmät ovat epäluotettavia niissä tapauksissa kun kiteytymisajankohta tiedetään, miten ne voivat olla luotettavia silloin kun sitä ei tiedetä?

 

1. 160 milj. vuotta

2. 791 milj. vuotta

3. 960 milj. vuotta

4. 1500 milj. vuotta

5. 1580 milj. vuotta

6. 2040 milj. vuotta

7. 2470 milj. vuotta

8. 2960 milj. vuotta

 

- Eräs syy suhtautua epäillen kivistä tehtäviin radioaktiivisuusmittauksiin on se, että kivien eri kohdista voidaan mitata erilaisia pitoisuuksia eli erilaisia ikiä. Sama kivi voi antaa erilaisia ikiä riippuen mittauskohdasta. Esim. tunnetusta Allende-meteoriitista on saatu useita erilaisia tuloksia ikien vaihdellessa 4480 miljoonasta 10400 miljoonaan vuoteen. Tämä osoittaa, miten hyvin pienellä alueella samassa kappaleessa voi olla erilaisia pitoisuuksia. On epävarmaa liittää kivien pitoisuudet niiden ikään.

 

- Seuraava lainaus osoittaa, miten radiohiilimittaus voi olla ristiriidassa kivistä tehtävien mittausten kanssa. Jos kiven sisällä oleva puu mitataan radiohiilimenetelmällä vain tuhansia vuosia vanhaksi, on puun ympärille muodostuneen kiven oltava nuorempi. Ainakaan kivi ei saisi olla puuta vanhempi, koska se on kiteytynyt puun ympärille. Kuitenkin kivistä tehtävä mittaus saattaa antaa iäksi jopa kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia, mikä osoittaa näiden menetelmien epäluotettavuuden:

 

Olemme julkaisseet yksityiskohtaisia raportteja, joissa puu, joka löytyi “250 miljoonan vuoden ikäisestä” hiekkakivestä tai “kymmenien miljoonien vuosien ikäisestä” vulkaanisesta kivestä, sai radiohiili-iänmäärityksessä iäkseen vain tuhansia vuosia. Kun ... geologit ottavat näytteitä vulkaanisesta kivestä, jonka tiedetään purkautuneen tulivuoresta historiallisina aikoina ja lähettävät niitä arvossa pidettyihin radiometrisen iänmäärityksen laboratorioihin, “iänmääritys” antaa lähes poikkeuksetta tulokseksi miljoonia vuosia. Tämä viittaa vahvasti siihen, että iänmäärityksen taustalla olevat oletukset ovat virheellisiä. (11)

 

- Eräs osoitus siitä, miten löydöt ovat ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa, on Glenn Rosesta Texasista löydetty hiiltynyt oksa liitukiven sisältä. Tämä liitukivi löytyi liitukerrostumasta, jossa oli selviä dinosauruksen jalanjälkiä ja myös ihmisen jalanjälkiä muistuttavia jälkiä. Liitukiven olisi siis pitänyt olla vähintään 65 miljoonan vuoden ikäinen.

   Mikä oli liitukiven sisältä löytyneen oksan ikä radiohiilimenetelmällä mitattuna? Sen iäksi saatiin vain 12 800 vuotta! Tämänkaltainen ja muut samantyyppiset löydöt viittaavat vahvasti siihen, miten oletukset miljoonista vuosista ovat huonosti perusteltuja. Todellisuudessa dinosaurusten aikakausi eli liitukausi on saattanut olla aivan lähimenneisyydessä.

 

• Mitä tulee ihmisen historiaan, esitetään usein tiedotusvälineissä joistakin löytöpaikoista, että ne ovat 10-, 30- tai 50 000 vuotta vanhoja. Väitetään, että ihmisen historia ulottuu niin kauas.

   Kysymys kuitenkin kuuluu, perustuvatko nämä löydöt varmaan tietoon? Eivät perustu, koska niitä on mahdoton tarkistaa. Yleensä löytöjen pohjana ovat radiohiilimittaukset, mutta nämä mittaukset voivat näyttää todellista ikäänsä suurempia lukuja mm. jatkuvasti heikentyneen magneettikentän takia (Magneettikentän voimakkuuden on laskettu puoliintuvan kerran 1400 vuodessa.)

   Seuraavat kommentit osoittavat, miten varma ihmisen historia on vain muutamien vuosituhansien ikäinen, ei sen enempää. Sitä vanhemmaksi oletetut löydöt ovat kyseenalaisia. Lausunnoista ensimmäisessä esiintyy radiohiilimenetelmän kehittäjä, professori W.F. Libby, joka sanoi aikanaan Science-lehdessä 3.3.1961 (s. 624), että todennettu historia ei ulotu kuin n. 5000 vuoden taakse. Hän puhui Egyptin hallitsijasuvuista, joissa niissäkin voi olla satojen vuosien virheitä (näin esitettiin mm. Suomen tv:ssä marras-joulukuussa 1996 esitetyssä 3-osaisessa sarjassa "Faaraot ja kuninkaat").

 

"Arnold [työtoveri] ja minä saimme ensimmäisen shokkimme todetessamme, että historia ulottuu vain 5000 vuotta taaksepäin... Usein sai lukea, että se ja se kulttuuri tai arkeologinen paikka on 20 000 vuotta vanha. Me opimme melko äkkiä, että näitä lukuja, näitä varhaisia aikamääriä ei tunneta tarkasti ja että Egyptin ensimmäisen dynastian aika on todellisuudessa vanhin joltisellakin varmuudella vahvistettu historiallinen aikamäärä." (12)

 

"Varhaisimmat muistiinmerkinnät, jotka meillä on ihmisen historiasta, ulottuvat vain noin 5000 vuotta taaksepäin." (The World book Encyclopedia, 1966, 6. osa, s. 12)

 

Äskeisissä kaivauksissa on yllättävimmäksi osoittautunut se äkillisyys, millä sivistys ilmaantui maailmaan. Tämä havainto on täysin vastoin sitä, mitä oli odotettu. Oli ajateltu, että kuta vanhempi aikakausi oli kysymyksessä, sitä alkukantaisemmaksi kaivausten suorittajat sen toteaisivat, kunnes kaikki sivistyksen jäljet katoaisivat ja alkuihminen ilmaantuisi. Näin ei ole tapahtunut Babyloniassa eikä Egyptissä, joissa ovat olleet vanhimmat tunnetut ihmisasutukset. (13)

 

Ensimmäisen Mooseksen kirjan sekä Jeesuksen historiallisuus. Kun on asetettu kyseenalaiseksi kristillisen uskon luotettavuus, on hyökkäysten kohteena usein ollut Ensimmäinen Mooseksen kirja, jossa kerrotaan luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja vedenpaisumuksesta. Ihmiset ovat vakuuttuneita, että tiede on osoittanut nämä Raamatun kuvaukset paikkansapitämättömäksi. Ajatellaan, että kun Darwin julkaisi teoksensa Lajien synty, se viimeistään osoitti nämä Raamatun maininnat epäluotettaviksi.

   Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Nimenomaan käytännön havainnot vahvistavat Raamatun paikkansapitävyyttä. Se johtuu seuraavista syistä:

 

• Ensinnäkin luominen. Jo edellä todettiin, että ateistitiedemiehet kääntyvät mielikuvitusjuttuihin siitä, miten maailmankaikkeus syntyi itsestään tyhjästä, miten aurinkokunta ja maapallo syntyivät itsestään, miten elämä syntyi itsestään ja miten nykyiset lajit ovat peräisin samasta alkusolusta. Näiden puolesta ei ole suoria todisteita. Tiedemiehet uskovat näihin mielikuvitusjuttuihin sen sijaan, että pitäytyisivät siihen historialliseen näkemykseen, että Jumala loi kaiken. Todisteet viittaavat selvemmin Jumalan luomistyöhön kuin kaiken syntymiseen itsestään. Tai jos esim. elämän synty itsestään olisi mahdollista, tulisi tutkijoiden tuoda esiin konkreettisia esimerkkejä tältä alueelta. Jos he eivät tähän pysty, tulisi heidän myöntää, että heillä on naturalistinen maailmankuva, joka ohjaa heidän elämäänsä ja tutkimustuloksia. Se ei kuitenkaan perustu tieteellisten faktojen pohjalle.

 

- (Ps 19:2) Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.

 

- (Room 1:19,20) sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.

20. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

 

• Mitä tulee Ensimmäiseen Moosekseen kirjaan, ovat modernistit asettaneet siitä kyseenalaiseksi myös syntiinlankeemuksen ja perisyntiopin.

   Kuitenkin tämä on yksi Raamatun perustelluimpia opetuksia. Se antaa hyvän selityksen siihen, miksi maailmassa on sotia, vihaa, kapinoita, vääryyksiä ja kärsimystä. Raamatun mukaan nämä asiat tulivat maailman Aadamin lankeemuksen kautta. Tämä oli myös syy, miksi Jeesus Kristus tuli maailmaan. Hän tuli, jotta me voimme saada syntimme anteeksi sekä korjaamaan syntiinlankeemuksen seuraukset. Lopullisesti tämä toteutuu vasta tulevassa Jumalan valtakunnassa:

 

-(Room 5:12) Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet -

 

- (1 Kor 15:26) Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.

 

- (2 Piet 3:13) Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.

 

Syntiinlankeemuksesta voimme löytää jonkin verran todisteita myös muista lähteistä. Sellaisia ovat mm. sinetin painamat ja kansojen perimätiedossa esiin tulevat kertomukset, joita alla luetellaan. Ne osoittavat, miten kansoilla on vanhastaan ollut tieto jossain vaiheessa tapahtuneesta lankeemuksesta, jolla on ollut vaikutusta tuleviin sukupolviin:

 

Niiniven läheltä Tepe Gawrasta on löydetty sinetin painama, jossa on kuva miehestä ja naisesta pää kumarassa kuin onnettomuuden painamina, ja heitä seuraa käärme. Kuvan arvellaan esittävän paratiisista karkottamista. Tätä sinettiä säilytetään Yhdysvalloissa Philadelphian museossa.

 

Mesopotamiasta on löydetty toinenkin sinetin painama. Siinä on kuvattu mies ja nainen istumassa puun molemmilla puolilla. Lisäksi aivan naisen takana on pystyasennossa oleva käärme. Tämä tuntuu olevan tarkka kuvaus syntiinlankeemuksesta ja osoittaa, että Mesopotamiassa asuvilla kansoilla on ollut tietoa tästä tapahtumasta.

 

Eräs Sumerilainen runo siltä osalta kuin se on pystytty tulkitsemaan, tuntuu viittaavan syntiinlankeemukseen. Siinä puhutaan naisesta, joka söi kiellettyä ja hänestä tätä kautta tuli ilmeisesti synnin äiti. Tämä tuntuu olevan kuin kuvaus Eevasta, Aadamin puolisosta, joka ensin lankesi syntiin ja houkutteli siihen miehensäkin. (Alfred Jeremias, "Das Alte Testament im lichtes des alten orients", Leipzig 1930, 4. osa, s. 99):

 

"Nainen söi sitä, mikä oli kiellettyä ja nainen, synnin äiti, teki väärin. Synnin äidillä oli tuskallinen kokemus."

 

Syntiinlankeemuskertomukset, jotka ovat levinneet erilaisina versioina kansojen keskuuteen, ovat eräs viittaus tämän tapahtuman historiallisuuteen. Yksi tällainen perimätieto on säilynyt santaaleilta, intialaiselta kansanheimolta. Mielenkiintoista kertomuksessa on, että siinä syntiinlankeemuksen lisäksi mainitaan vedenpaisumuksesta ja kieltensekoituksesta:

 

Koleanin mukaan kauan, kauan sitten Thakur Jiu, Aito Jumala, loi ensimmäisen miehen, Haramin, ja ensimmäisen naisen, Ayon, ja pani heidät asumaan kauaksi Intiasta länteen, seudulle, jonka nimi oli Hihiri Pipiri. Siellä olento nimeltä Lita houkutteli ihmiset valmistamaan riisiolutta. Sen jälkeen olento yllytti heitä kaatamaan osan oluesta maahan uhriksi saatanalle. Haram ja Ayo tulivat lopusta oluesta juovuksiin ja nukahtivat. Herätessään he huomasivat olevansa alasti ja häpesivät.

   Skrefsrudiin Koleanin tarinan yhtäläisyydet Raamatun kertomukseen tekivät syvän vaikutuksen.

   Mutta tarina jatkui vielä...

   Ayo synnytti myöhemmin Haramille seitsemän poikaa ja seitsemän tytärtä, jotka menivät naimisiin ja perustivat seitsemän sukukuntaa. Nuo sukukunnat vaelsivat maahan, jota kutsuttiin Kroj Kamaniksi, ja siellä niitä kohtasi rappio. Thakur Jiu kutsui ihmisiä "palaamaan yhteyteensä". Kun nämä kieltäytyivät, Thakur Jiu vei "hurskaan pariskunnan" turvaan erääseen luolaan Harata-vuorelle (huom. nimen yhdennäköisyys Raamatun Ararat-nimen kanssa). Sitten Thakur Jiu antoi muun ihmiskunnan hukkua tulvaan. Sittemmin "hurskaan pariskunnan" jälkeläiset lisääntyivät moninkertaisesti ja vaelsivat tasangolle, jota kutsuttiin Sasan Bedaksi ("sinappipelloksi"). Siellä Thakur Jiu erotti heidät moneksi eri kansaksi (Baabelin kieltensekoitus?) (14)

 

Burmassa asuvien karenien perimätieto kertoo myös syntiinlankeemuksesta. Eräässä heidän lauluistaan kerrotaan, miten Y'wa eli tosi Jumala aluksi loi maailman, osoitti sitten "koetinhedelmän", mutta Mu-kaw-lee petti kaksi ihmistä. Tällöin ihmiset tulivat alttiiksi sairaudelle, vanhenemiselle ja kuolemalle:

 

Aluksi Y'wa antoi maailmalle muodon. Hän osoitti ruuan ja juoman. Hän osoitti "koetinhedelmän". Hän antoi tarkat käskyt. Mu-kaw-lee petti kaksi ihmistä. Hän sai heidät syömään koetinhedelmää. He eivät totelleet; eivät uskoneet Y'waa... Kun he söivät koetinhedelmää, he tulivat alttiiksi sairaudelle, vanhenemiselle ja kuolemalle (15)

 

• Nykyajan modernistit ovat asettaneet kyseenalaiseksi myös vedenpaisumuksen, joka mainitaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Kuitenkin varma tosiasia on, että kaikissa suurissa vuoristoissa on merieläinten jäänteitä kilometrien korkeudessa. Lisäksi eri kansoilta on säilynyt satoja vedenpaisumuskertomuksia. Jos nämä havainnot eivät riitä vedenpaisumuksen todisteeksi, mikä sitten riittää? Modernistit sivuuttavat selvät todisteet, jotka ovat nähtävillä luonnossa ja ihmisten perimätiedossa. Syy tällaiseen asenteeseen on varmasti se, että tutkijat katsovat kaikkea evoluutiosilmälasien ja pitkien ajanjaksojen kautta. He eivät ymmärrä, että vedenpaisumuksen yhteydessä ovat syntyneet lyhyessä ajassa ne luonnon erikoisuudet, joihin on ajateltu kuluneen miljoonia vuosia. Seuraavat lainaukset liittyvät aiheeseen:

 

Himalajan jäätiköissä on härkien ja hevosten luita. Jäävyörymä, joka oli saanut alkunsa 5000 metrin korkeudessa olevalta jäätiköltä, toi tullessaan tuollaisia luita.

   Suuri englantilainen retkikunta, joka pääsi miltei Mount Everestin huipulle, löysi näissä korkeuksissa kivettyneitä kaloja, jotka makasivat vuorella. (16)

 

Maailmasta tunnetaan puolisen tuhatta eri kulttuuria, muiden muassa Kreikan, Kiinan, Perun sekä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen joukosta, joiden legendojen ja myyttien kirjoon liittyy väkevä kertomus suuresta tulvasta, joka on muuttanut kansan historian kulkua. Monissa tarinoissa selviytyjiä on harvalukuinen joukko, aivan kuin Ukko-Nooan tapauksessa. Monesti tulvan aiheuttajina pidettiin jumalia, jotka olivat syystä tai toisesta kyllästyneet ihmiskuntaan. Väki oli kenties turmeltunutta, kuten Nooan aikana ja Pohjois-Amerikan lounaisosien hopi-intiaanien tarussa tai oli käynyt liian monilukuiseksi ja meluisaksi, kuten Gilgamesh-eepoksessa. (17)

 

Tunnettu antropologi Sir James Frazer on kerännyt vedenpaisumuksesta kertovaa perimätietoa mitä erilaisimmista ja kaukaisimmista paikoista kuten Leeward-saarilta, Bengalista, Kiinasta ja Malesiasta. Kaikkialla maailmassa kansojen ja takapajuisten heimojen muistissa on säilynyt tämä pelottava tapahtuma. Pääasiassa ne ovat yhtä mieltä siitä, että vedenpaisumus oli rangaistus raskaista synneistä ja että vain muutamat hurskaat ihmiset pelastuivat.

   Josefus Flaviusta pidetään yleisesti antiikin ajan luotettavimpana historioitsijana. Hän kirjoittaa teoksessaan Antiquities of the Jews (Juutalaisten historia): ”Armenialaiset nimittivät tätä paikkaa (jossa Nooa ja hänen perheensä tulivat ulos arkista) Apobaterioniksi, maihin nousupaikaksi.” (18)

 

Entä Jeesukseen liittyvä historiallisuus? Hän on Uuden testamentin keskus, jota ilman Uuden testamentin kirjoituksia ei olisi edes kirjoitettu. Ovatko hänestä mainitut asiat luotettavia vai eivät?

   Tässä tulevat avuksi Raamatun ulkopuoliset lähteet. Jos muissa varhaisissa lähteissä mainitaan samat asiat kuin Uuden testamentin kirjoituksissa, silloin voidaan tietysti olettaa, että kyseessä ovat todelliset ja historialliset tapahtumat.

   Mitä sitten muut varhaiset lähteet kertovat Jeesuksesta? Ne mainitsevat aivan samoja perusasioita kuin Uuden testamentin kirjoitukset, joten ne vahvistavat Uuden testamentin historiallisuutta. Savua ei synny ilman tulta eli jos Jeesus ei olisi historiallinen henkilö ja hänestä Uudessa testamentissa mainitut tapahtumat totta, ei muissa lähteissä olisi varmastikaan mainittu mitään Jeesuksesta. Seuraavat piirteet löytyvät Raamatun ulkopuolisista varhaisista kirjoituksista.

 

- Jeesus oli viisauden täyttämä ihminen, mikäli häntä yleensä voidaan ihmiseksi kutsua (Josefus).

- Jeesus tunnettiin nimellä Jeesus Nasaretilainen (Talmud).

- Hän sanoi, ettei ollut tullut kumoamaan, vaan täyttämään lain (Talmud).

- Hän oli opettaja (Josefus, Talmud).

- Hänellä oli opetuslapsia (Talmud).

- Hän teki ihmeitä (Josefus, Talmud).

- Hänen opetuslapsensa paransivat sairaita ja tekivät ihmeitä (Talmud).

- Pilatus (26-36 jKr) tuomitsi hänet kuolemaan (Tacitus, Josefus) vaikutusvaltaisten juutalaisten miesten yllytyksestä (Josefus) ja keisari Tiberiuksen (14-37 jKr) hallituskaudella (Tacitus).

- Hänet tuomittiin kuolemaan ristillä (Josefus, Tacitus, Thallus, Talmud).

- Hänen ristiinnaulitsemisensa yhteydessä vallitsi pimeys (Thallus).

- Hänet ristiinnaulittiin pääsiäisen yhteydessä (Talmud).

- Hän nousi ylös (Josefus).

- Jeesuksen seuraajat pitivät häntä Jumalana ja lauloivat ylistysvirsiä hänelle (Plinius nuorempi).

- Hänellä oli juutalaisia ja kreikkalaisia seuraajia (Josefus).

- Usko Kristukseen oli kotoisin Juudeasta (Tacitus, Josefus), josta se oli levinnyt Roomaan asti (Tacitus).

- Jeesuksen seuraajia nimitettiin kristityiksi (Josefus, Tacitus, Suetonius, Plinius nuorempi).

- Jeesuksella oli Jaakob-niminen veli (Josefus).

- Jeesusta kutsuttiin Kristukseksi eli Messiaaksi (Josefus).

 

Jotta asia tulisi selväksi, otamme esille muutamia kommentteja liittyen Raamatun ja Uuden testamentin historiallisuuteen. Nämä kommentit osoittavat, miten arkeologinen ja muu aineisto on toistuvasti vahvistanut kirjoitusten paikkansapitävyyttä ja historiallisuutta:

 

Arkeologia tekee eräässä mielessä juuri sitä. Jos muinaiset historialliset yksityiskohdat ovat osoittautuneet kerta kerran jälkeen oikeiksi, se lisää luottamustamme myös niihin kyseisen historioitsijan kirjoituksiin, joita ei voi samalla tavalla tarkastaa.

   Pyysin, että McRay kertoisi asiantuntijan mielipiteensä. – Vahvistaako vai heikentääkö arkeologia Uuden testamentin luotettavuutta, kun arkeologian tutkijat tarkastavat kirjoitusten sisältämiä yksityiskohtia?

   Mcrayn vastaus tuli ilman aikailua. – Uuden testamentin luotettavuus kasvaa tutkimusten myötä, siitä ei ole epäilystäkään. Aivan niin kuin minkä tahansa muinaisen dokumentin luotettavuutta edistää se, kun kaivausten edetessä todetaan, että kirjoittaja on antanut oikeita tietoja jostakin paikasta tai tapahtumasta…

   – Sekä liberaalien että konservatiivisten tutkijoiden yleinen mielipide on, että Luukas oli historiankirjoittajana hyvin tarkka, vastasi McRay. – Hän oli oppinut, hän oli kaunopuheinen, hänen kreikkansa lähenteli klassista tasoa, hän kirjoitti kuten koulutettu mies, ja arkeologiset löydöt ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että Luukas oli tarkka siinä, mitä kirjoitti.

   McRay lisäsi, että monissa satamatarinaa vastaavissa tapauksissa tutkijat olivat aluksi luulleet joitakin Luukkaan viittauksia vääriksi, mutta myöhemmät löydöt ovat vahvistaneet, että hän on kirjoittanut tiedot oikein… Eräs etevä arkeologi tutki huolellisesti Luukkaan maininnat kolmestakymmenestäkahdesta maasta, viidestäkymmenestäneljästä kaupungista ja yhdeksästä saaresta eikä löytänyt yhtään virhettä. (19)

 

Keith N. Schoville: "On tärkeää ymmärtää, että arkeologisista kaivauksista on saatu suuri määrä todisteita, jotka osoittavat täysin selvästi, ettei Raamattu ole hurskasta väärentelyä. Tähän mennessä yhtäkään Raamatun historiallista kohtaa ei ole voitu todistaa vääräksi niiden todisteiden perusteella, joita on saatu arkeologisista tutkimuksista." (20)

 

Nelson Glueck: "Voidaan sanoa ehdottoman varmasti, ettei yksikään arkeologinen löytö ole koskaan asettanut mitään raamatunkohtaa kyseenalaiseksi. On tehty kymmeniä arkeologisia löytöjä, jotka vahvistavat Raamatun historialliset lausunnot joko pääpiirteissään taikka yksityiskohtaisesti." (21)

 

A.N. Sherwin-White, klassisen ajan historian tutkija, ja jota on pidetty etevimpänä roomalaisen lain tuntijana, on tutkinut erityisesti Apostolien tekoja (Roman Society and Roman law in the New testament, Oxford: Oxford university press, 1963, s. 173). Hän toteaa, että yritykset kieltää sen luotettavuus näyttävät pakostikin mielettömiltä. Luukas kirjoitti Apostolien tekojen lisäksi yhden evankeliumeista:

 

Apostolien tekojen historiallinen tarkkuus on osoittautunut ällistyttäväksi... kaikki yritykset kieltää Apostolien tekojen perustavaa laatua oleva historiallisuus edes pienissä yksityiskohdissa näyttävät nyt pakostikin mielettömiltä. Rooman historian tutkijat ovat jo pitkään pitäneet sitä itsestäänselvänä.

 

Kivi vai Jumala? Tämän kirjoituksen alkukappaleissa on käsitelty kristillisen uskon ja Raamatun luotettavuutta. On perusteltua luottaa siihen, että Raamatun kirjoitukset perustuvat historiallisiin tapahtumiin. Lisäksi, kun on kyseessä maailmankaikkeuden olemassaolo ja elämä, ainoa looginen selitys näille asioille on Jumalan luomistyö. Joudutaan hylkäämään terve järki, jos ajatellaan kaikkien nykyisten elämänmuotojen syntyneen itsestään jostain alkuräjähdyksen tilasta, jonka tilavuus oli vain nuppineulan koko (ajatus nuppineulan kokoisesta tilasta on esitetty useissa aihetta käsittelevissä julkaisuissa.) Vai eikö ole hölmöä uskoa, että "nuppineulasta" voi tulla visertäviä lintuja, kaloja ja meri niiden ympärille, norsuja, hyttysiä, puita, hevosia, hyvältä maistuvia mansikoita, banaaneja ja miljardeja taivaankappaleita? Jos uskomme tällaiseen, emme varmastikaan ole viisaita.

   Seuraavaksi otamme esille lisää argumentteja jumalauskon ja raamatullisen maailmankuvan puolesta. Sillä jos vertaa kristillistä jumalauskoa länsimaissa yleiseen naturalistiseen maailmankuvaan, on jumalausko loogisempi selitys monien asioiden olemassaololle. Naturalistisen maailmankuvan perusoletuksesta, että materia on kaikki mitä on olemassa, on vaikea selittää monimutkaisia asioita ja niiden alkua. Miten kiven kaltaisesta elottomasta aineesta ovat voineet syntyä itsestään seuraavat asiat?

 

Sukupuolisuus. Naturalismista käsin on vaikea selittää seksuaalisuutta ja sukupuolten olemassaoloa. Miten kiven kaltaisesta elottomasta aineesta voivat tulla itsestään romanttinen rakkaus, miehen ja naisen toisiinsa sopivat sukupuolielimet, toisiinsa sopivat sukusolut, naisen mahdollisuus raskauteen, rinnat joiden avulla voidaan ruokkia syntynyt lapsi jne.? Naturalisteilla ja ateisteilla ei ole vastauksia näihin kysymyksiin ja se onkin ymmärrettävää. Sen sijaan Raamattu antaa näihin asioihin selvän vastauksen: Jumala loi naisen ja miehen sekä eläin- ja kasvikunnan. Siksi nämä asiat ovat olemassa.

 

Elämä. Jo alussa käsiteltiin elämän olemassaoloa. Siihen on kaksi vaihtoehtoa: elämä on alkanut itsestään kiven kaltaisesta elottomasta aineesta tai Jumala on elämän luoja. Varmasti jälkimmäinen vaihtoehto on tosi, koska milloinkaan ei ole havaittu elämän syntyvän itsestään elottomasta aineesta. Vain elämä voi saada aikaan elämää, eikä tähän sääntöön ole löydetty yhtään poikkeusta. Niinpä jos elämällä on alku ja vain elämä voi saada aikaan elämää, on loogisin vaihtoehto elämän olemassaololle elävä Jumala, joka on ollut olemassa jo ennen elämän alkua maaplaneetan ulkopuolella. Se on järkevämpi selitys kuin että kiven kaltainen eloton aine olisi saanut aikaan elämää.

 

Tunteiden olemassaoloa on vaikea selittää kiven kaltaisesta elottomasta aineesta. Miten kivi tai muu eloton materiaali voi muuttua niin, että se alkaa iloita, surra, suuttua, pelätä, nauraa, rakastaa tai kokea muita tunteita? Jos oletamme tämän tapahtuneen itsestään, emme varmastikaan ole viisaita. Sen sijaan parempi selitys on, että tunteet ovat seurausta Jumalan luomistyöstä. Rakastava ja tunteva Jumala loi ensimmäisen ihmisparin omaksi kuvakseen ja se selittää tunteiden olemassaolon kuten myös muut erikoiset ihmiseen liittyvät ominaisuudet.

 

- (1 Moos 1:27) Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

 

Älykkyyttä ja ajattelua on vaikea selittää kiven kaltaisesta elottomasta aineesta. Miten kivi tai eloton aine voi itsestään muuttua ajattelevaksi ja suunnitelmia tekeväksi olennoksi?

   Parempi vaihtoehto on Raamatun opetus. Sen mukaan älykkyyttä on ollut olemassa ennen meitä eli Jumalassa. Me olemme saaneet osan tästä älystä, eikä niin, että älymme olisi peräisin jostain kivestä. Ajatteleva ja älykäs Jumala on loogisin vaihtoehto älyn olemassaololle.

 

Moraalia eli tajua oikeasta ja väärästä on vaikea selittää kiven kaltaisesta elottomasta aineesta. Miten kivi, maa-aines tai jokin kaasu voisi vaikuttaa sen, että joku alkaa tuntea syyllisyyttä tekemisistään (Isä, joka on laiminlyönyt lapsiaan juomisen takia ja haluaa hyvittää sen), että joku alkaa tuntea katkeruutta muiden tekemisistä (“Hän varasti minulta, valehteli minusta, oli loukkaava minua kohtaan”) tai että joku tekee eron eri tekojen välille? Näille asioille täytyy löytyä parempi selitys kuin pelkkä materia.

   Mitä moraalista voidaan päätellä? Paras lähtökohta on, että moraalin ja etiikan alku on tuonpuoleinen ja perustuu Jumalan hyvään luonteeseen. Koska hän on hyvä ja täydellinen ja koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, selittää se moraalisten arvojen ja normien merkityksen. Materialistisesta maailmankuvasta käsin niitä on vaikea selittää, mutta teismi ja Jumalan olemassaolo on paras lähtökohta niiden esiintymiselle. Useat naturalistitkin ovat myöntäneet, että moraalisia arvoja on vaikea selittää naturalismin pohjalta, mutta teismi on todennäköisempi vaihtoehto:

 

J.L. Mackie: Jos -- on olemassa - - moraalisia arvoja, ne tekevät Jumalan olemassaolon todennäköisemmäksi kuin mikä olisi tilanne ilman niitä. Niinpä on olemassa - - puolustettavissa oleva argumentti moraalista Jumalan olemassaoloon. (22)

 

Paul Draper: “Moraalinen maailma - - on hyvin todennäköinen teismin pohjalta” (23)

 

Onko kristillinen usko hyödyllistä? On tavallista, että ihmiset kuvittelevat itsensä moderneiksi ja järkeviksi. He ajattelevat, että juuri heidän näkemyksensä ovat perusteltuja, mutta muut ovat enemmän tai vähemmän erehtyneet.

   Sama asenne ilmenee suhteessa kristilliseen uskoon ja raamatulliseen maailmankuvaan. On tavallista, että ihmiset torjuvat kristillisen uskon ja heille julistetun evankeliumin. Yksi syy tähän on mm. käsitys, ettei kristillinen usko ole hyödyllistä. Monelle tulevat tässä mieleen Jumalan nimessä tehdyt vääryydet vuosisatojen aikana. Niiden ajatellaan todistavan kristillisen uskon pätemättömäksi.

   Kuitenkin tässä asiassa kannattaa ottaa huomioon se, mikä on alkuperäinen kristillinen opetus eli mitä Jeesus ja apostolit opettivat. Sillä jos jotkut toimivat päinvastoin kuin Jeesus ja apostolit opettivat, ei syy varmastikaan ole Jeesuksen ja apostolien vaan ihmisten, jotka toimivat vastoin heidän opetustaan. Ihmiset eivät noudata sitä, mihin Jeesus ja apostolit kehottivat kuten lähimmäisen rakastamiseen (Matt 5:44-48, Matt 22:36-40, Room 13:8-10, 1 Kor 13:1-13, 1 Joh 3:11,17,18) ja ettei tule tavoitella maallista valtaa (Matt 20:25-28, 1 Piet 5:3). He ovat tottelemattomia ja harjoittavat vääryyttä, vaikka heitä on kehotettu toimimaan päinvastoin.

   Kyseessä on hiukan samanlainen asia kuin jos joku nykyihminen rikkoo maallista lakia, esim. varastaa tai vahingoittaa lähimmäistään. Kukaan ei sano, että vika on silloin lainsäätäjissä vaan ihmisessä, joka tahallaan tekee väärin. Laki voi olla hyvä, mutta kaikki eivät noudata sitä. Tulisi tehdä ero sen välillä, mitä on säädetty ja onko sitä noudatettu vai ei.

   Tässä asiassa kannattaa ottaa huomioon myös seuraavat Jeesuksen ja apostolien opetukset. Ne osoittavat hyvin selvästi, että väärät eivät peri Jumalan valtakuntaa.

 

- (1 Kor 6:9) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö

 

- (Matt 7:21-23) Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.

22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'

23. Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

 

- (Luuk 13:5) Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."

 

Monilla on siis käsitys, ettei kristillinen usko ole hyödyllistä, mutta silloin he jättävät huomiotta monia seikkoja, joilla on ja on ollut myönteistä yhteiskunnallista merkitystä. Katsomme muutamia yhteiskunnan osa-alueita.

 

Rikollisuus vähenee. Maailmassa on paljon terrorismia, anarkiaa, varkauksia, väkivallantekoja, seksuaalista hyväksikäyttöä, lahjusten ottoa ja muuta rikollisuutta. Samoin on alkoholi- ja huumeriippuvuutta ja perheet hajoavat, koska emme aina kunnioita Raamatun opetusta avioliiton pysyvyydestä. Kaikki nämä lisäävät yhteiskunnan kuluja huomattavasti (Esim. Kauppalehti arvioi 16.9.2011, että Suomessa alkoholista aiheutuu vuodessa miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle ja epäsuorasti jopa viisi miljardia euroa.).

   Sen sijaan Jeesuksen ja apostolien selvä opetus on, että meidän tulee luopua vääryyksistämme ja tehdä parannus. Se tarkoittaa käytännössä rikollisuuden lopettamista ja vääristä elämäntavoista luopumista kuten seuraavat jakeet osoittavat:

 

- (Ef 4:28) Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.

 

- (2 Tim 2:19) Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti: "Herra tuntee omansa", ja: "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee".

 

Seuraava esimerkki osoittaa, mitä voi tapahtua, kun Jumala vaikuttaa ihmisten elämään. Kuvaus on 1800-luvulta ja se osoittaa, miten rikollisuus väheni erään Jumalan liikehdinnän aikana. Aina jos Jumala vaikuttaa ihmisten elämässä, pitäisi sen saada aikaan tämäntyyppisiä muutoksia.

 

Olen kertonut, että siveellinen tilanne muuttui suuresti tämän herätyksen kautta. Kaupunki oli uusi, aineellisesti kukoistava ja yritteliäs, mutta täynnä syntiä. Väestö oli erikoisen älykästä ja eteenpäin pyrkivää, mutta kun herätys pyyhkäisi läpi kaupungin saattaen suuret joukot sen huomatuimpaa väkeä, miehiä ja naisia kääntymykseen, tapahtui siellä järjestykseen, rauhallisuuteen ja siveellisyyteen nähden vallan ihmeellinen muutos.

   Juttelin monta vuotta myöhemmin erään lakimiehen kanssa, joka oli tullut tässä nyt käsiteltävänä olevassa herätyksessä kääntymykseen ja toimi rikosasioissa yleisenä syyttäjänä. Tämän virkansa kautta oli hänelle tämän kaupungin rikostilasto perinpohjin tuttu. Hän sanoi tästä herätyksen ajasta: ”Olen tutkinut rikosoikeuden asiakirjoja ja huomannut sen hämmästyttävän tosiseikan, että sillä välin kuin kaupunkimme on sitten herätyksen aikojen kasvanut kolme kertaa suuremmaksi, ei rikossyytteitä ole ollut edes kolmannesta siitä, mitä niitä oli ollut siihen asti. Näin ihmeellinen vaikutus oli herätyksellä yhteiskuntaamme.” …

   … Niin julkinen kuin persoonallinen vastustus väheni asteettain. Rochesterissa en siitä mitään tietänyt. Pelastuksella oli suuri vuoksiaikansa, herätykset olivat niin voimakkaita ja liikkuivat niin laajalti ja ihmiset ennättivät tutustua sekä niihin itseensä ja niiden tuloksiin siksi paljon, että heitä peloitti ryhtyä niitä vastustamaan niin kuin aikaisemmin. Papit niinikään ymmärsivät niitä paremmin, ja jumalattomat tulivat vakuutetuiksi siitä, että ne olivat Jumalan tekoja. Tämä käsitys niistä tuli miltei yleiseksi, niin ilmiselvä oli enimpäin kääntymysten terve luonne, niin todella uudistuneita, ”uusia luomuksia”, olivat kääntyneet, niin perinpohjainen muutos tapahtui sekä yksilöissä että yhteiskunnissa ja niin pysyviä ja epäämättömiä olivat hedelmät.

 (24)

 

Toinen esimerkki kertoo hengellisestä vankilatyöstä, ja miten se on johtanut vankien rikollisen uran loppumiseen. Heistä on tullut veronmaksajia yhteiskunnalle sekä vähäosaisten auttajia. Monet ovat samalla vapautuneet alkoholista ja huumeista, jotka nekin ovat sekä vangille itselleen että yhteiskunnalle sosiaalimenojen muodossa suuri menoerä. Tuhannet ovat riippuvaisia alkoholista ja huumeista.

 

Vuosien saatossa on tullut lukuisa joukko vankeja uskoon, vain harvoista on kirjoitettu elämänkertoja tai lehtiartikkeleita… Raamattu sanoo, että ”Jeesus Kristus on kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen”, jopa taloudellisesti. Varmasti jokaisen vankilassa istuneen, varsinkin päihteiden käyttäjän, kukkaron pohjalle jää nyt enemmän ”lateja” kuin ennen, kun ne menivät kurkusta alas tai piikkinä suoneen. Mutta on siitä taloudellista hyötyä yhteiskunnallekin. Yksi vankipäivä maksaa yhteiskunnalle noin 150 euroa. Jos kuvitellaan nyt niin, että nämä 27 entistä vankia eivät olisikaan tulleet uskoon, vaan jatkaneet entistä latuaan ja kukin heistä olisi saanut 10 vuotta kakkua lisää lusittavaksi. Niin olisi valtion kassasta pitänyt löytyä lähes 15 miljoonan euron lisärahoitus, jotta heidät olisi voitu pitää muurien sisäpuolella. Puhumattakaan niistä kustannuksista mitä he olisivat ehtineet aiheuttamaan rikoksillaan muurien ulkopuolella ennen kiinni jäämistään. Nyt Jeesus on kääntänyt vaakakupin toiseen asentoon vaikuttamalla näiden ihmisten elämään niin, että heistä on tullut rehellistä työtä tekeviä veronmaksajia, vieläpä yhteiskunnan syrjäytyneiden ja vähäosaisten auttajia. (25)

 

Demokratia ja yhteiskunnan vakaus.

 

- (1 Tim 2:1,2) Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,

2. kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.

 

Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle kehotetaan rukoilemaan mm. esivallan puolesta, että saataisiin viettää rauhallista elämää. Se on parempi kuin että yhteiskunnassa on epäjärjestys, rajoittamaton diktatuuri tai jatkuva kapinointi hallitsijoita vastaan. On parempi taloudelliselle ja muulle kehitykselle, että johtomiehet pyrkivät hyvään.

   Eräät tutkijat ovat todenneet, että nimenomaan kristillisellä lähetystyöllä on ollut myönteinen merkitys demokratian kehitykselle ja yhteiskunnan vakaudelle. Näin on voitu nähdä tapahtuneen Afrikan ja Aasian maissa. Siellä, missä on ollut aktiivista lähetystyötä, on nykypäivänä parempi tilanne kuin alueilla, missä lähetystyöntekijöiden vaikutus on ollut pienempi tai olematon. Se tulee esille sellaisissa asioissa kuin että lähetysalueilla talous on tänä päivänä kehittyneempää, terveystilanne suhteellisesti parempi, lapsikuolleisuus vähäisempää, korruptio alhaisempaa, lukutaito yleisempää ja koulutukseen pääsy helpompaa kuin muilla alueilla. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sama kehitys on tapahtunut jo aiemmin, ja siinäkin kristillisellä uskolla on varmasti ollut oma vaikutuksensa.

 

Tutkija: Lähetystyö synnytti demokratian

 

Texasin yliopiston apulaisprofessori Robert Woodberryn mukaan 1800- ja 1900-luvun alun protestanttisten lähetystyöntekijöiden vaikutus demokratian kehitykseen on ollut luultua merkittävämpi. Lähetystyöntekijät eivät olleetkaan demokratiakehityksen sivuroolissa, vaan he olivat oleellinen osa demokratian kehitystä monissa Afrikan ja Aasian maissa. Asiasta kertoo Christianity Today-lehti.

   Robert Woodberry on tutkinut lähetystyöntekijöiden ja demokratiaan vaikuttavien tekijöiden suhdetta lähes viidentoista vuoden ajan. Hänen mukaansa siellä, missä protestanttiset lähetystyöntekijät ovat vaikuttaneet keskeisesti. Siellä talous on tänä päivänä kehittyneempää ja terveystilanne suhteellisesti parempi kuin alueilla, joilla lähetystyöntekijöiden vaikutus on ollut pienempi tai olematon. Lähetystyöntekijöiden historiallisesti vahvoilla alueilla lapsikuolleisuus on tänä päivänä vähäisempää, korruptio alhaisempaa, lukutaito yleisempää ja koulutukseen pääsy helpompaa, erityisesti naisille…

   Robert Woodberryn mukaan myönteinen vaikutus oli nimenomaan protestanttisilla herätyskristityillä. Sen sijaan valtioiden palkkaamalla papistolla tai katolisilla lähetystyöntekijöillä ennen 1960-lukua ei ollut samanlaista vaikutusta.

  Protestanttiset lähetystyöntekijät olivat riippumattomia valtion kontrollista. ”Yksi keskeinen stereotypia lähetystyössä on, että se liittyi kolonialismiin. - - Mutta protestanttiset työntekijät, jotka eivät olleet valtion rahoittamia, suhtautuivat jatkuvasti hyvin kriittisesti kolonialismiin”, Woodberry sanoo Christianity Todaylle.

   Woodberryn pitkäjänteinen työ on saanut kehuja. Muun muassa Baylorin yliopiston tutkimusprofessori Philip Jenkins on todennut Woodberryn tutkimuksesta, että ”yritin vaikka kuinka etsiä siitä aukkoja, mutta teoria kestää. Sillä on tärkeä vaikutus kristinuskon maailmanlaajaan tutkimukseen.” Christianity Today-lehden mukaan jo yli kymmenen tutkimusta on vahvistanut Woodberryn löydöt. (26)

 

Naisten asema. Yksi syytös kristillistä uskoa vastaan on, että se on patriarkaalista ja on heikentänyt naisten asemaa. Tämän syytöksen ovat esittäneet varsinkin feministiliikkeen jäsenet ja muut samanlaisen ajatustavan omaksuneet. Nämä ihmiset ajattelevat naisen aseman riippuvan siitä, että hän toimii täsmälleen samoin kuin mies (esim. naispappeus) eikä siinä, että hän on arvokas itsessään ja varsinkin Kristuksen kautta. Tässä näkökannassa naisen arvo mitataan vain hänen samankaltaisuudellaan miehen kanssa eikä hänen identiteetillään pelkästään naisena.

   Kuitenkin on ristiriitaista, että samat feministiliikkeen jäsenet, jotka väittävät edustavansa naista, ajavat voimakkaasti aborttia, joka on todellisen naisellisuuden hylkäämistä. Todelliseen naisellisuuteen ei kuulu lapsen tappaminen äidin kohtuun tai sen ulkopuolelle. Sen sijaan äidin ja lasten välinen läheinen suhde ja lapsista huolehtiminen on tervettä naisellisuutta. Nykyiset feministiliikkeen johtajat ovat unohtaneet sen.

   Toinen ongelma, mikä on seurannut feministiliikkeen voimakkaan toiminnan aikana, on yksinhuoltajaäitien määrän kasvu. Tämäkin asia on yleistynyt vasta nykyisen sukupolven aikana, kun on luovuttu kristillisistä periaatteista ja avioliiton pysyvyydestä. Monet naiset ovat suuremman taakan alla kuin he olivat ennen nykyisen feministiliikkeen aikakautta. Se ei ole helpottanut, vaan pahentanut heidän asemaansa.

   Entä se syytös, että kristillinen usko olisi heikentänyt naisten asemaa? Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa historian valossa. Asia on juuri päinvastoin, koska kristillinen usko vaikutti mm. lasten heitteillejätön (useimmiten tyttöjä) poistumiseen, paransi naisten asemaa avioliitossa sekä paransi naisleskien asemaa. Kristillisessä seurakunnassa naisten asema oli parempi sekä heidän osuutensa oli suurempi kuin roomalaisessa yhteiskunnassa yleensä.

 

Sosiologian ja vertailevan uskontotieteen professori Rodney Stark on kirjoittanut kirjan kristinuskon kasvusta ja menestyksestä sekä analysoinut naisten merkitystä kristinuskon leviämisessä. Starkin mukaan kristittyjen naisten asema oli hyvä kristinuskon varhaisvaiheista alkaen. He nauttivat korkeampaa statusta ja turvallisuutta kuin esimerkiksi roomalaiset kanssasisarensa, joiden asema oli taas huomattavasti korkeampi kreikkalaisten naisten. Kristillisissä yhteisöissä ei myöskään hyväksytty abortteja tai vastasyntyneiden tappamista – molemmat olivat ankarasti kiellettyjä. Niinpä kristinusko oli hyvin suosittua naisten keskuudessa, (Chadwick 1967; Brown, 1988) ja se levisi varsinkin yläluokkalaisten naisten kautta heidän miehilleen. (27)

 

Sitä paitsi on turha kieltää sitä, minkä jopa kristinuskon pakanalliset vastustajat avoimesti tunnustivat: että tämä uusi uskonto veti puoleensa epätavallisen paljon naisia ja että monet naiset saivat seurakunnan opeista sellaista lohtua, jota vanhat uskonnot eivät kyenneet antamaan. Kuten olen maininnut, Kelsos piti naisten suhteettoman suurta osuutta kristittyjen joukossa todisteena kristinuskon irrationaalisuudesta ja rahvaanomaisuudesta. Julianus moitti kirjoituksessaan Misopogon (Parranvihaaja) Antiokian miehiä siitä, että he antoivat vaimojensa tuhlata omaisuuttaan ”galilealaisille” ja köyhille, millä oli ollut se onneton seuraus, että kristittyjen ”ateismi” oli saanut osakseen yleistä ihailua. Ja niin edelleen. Varhaista kristinuskoa koskeva todistusaineisto ei suoraan sanoen jätä mitään sijaa epäilykselle siitä, etteikö tässä olisi kyse uskonnosta, joka veti voimakkaasti puoleensa naisia ja joka ei olisi levinnyt läheskään yhtä laajalle eikä yhtä nopeasti, jollei sillä olisi ollut piirissään niin paljon naisia. (28)

 

Orjuus. Kun kristillinen usko paransi naisten ja lasten asemaa, paransi se myös orjien asemaa ja lopulta vaikutti tämän instituution häviämiseen. Rooman valtakunnassa orjuus oli yleistä ja myös kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa yhteiskunnan jäsenistä 15-30 prosenttia oli orjia ilman kansalaisoikeuksia. Sen sijaan kristillinen usko toi muutoksen tilanteeseen. Monet kritisoivat nykyään keskiaikaa pimeänä aikakautena, mutta juuri sinä aikana orjuus katosi Euroopasta muutamia reuna-alueita lukuun ottamatta.

   Kun eurooppalaiset myöhemmin panivat orjuuden alulle uudessa maailmassa ja kun tämä instituutio oli suurimmillaan ns. valistuksen aikana, vaikuttivat varsinkin kveekarit ja metodistit siihen, että orjuus kiellettiin Englannissa ja muissa maissa. Se paransi ihmisoikeuksia:

 

Orjuus jatkui ja laajeni koko valistuksen kypsän kauden, 1700-luvun neljän viimeisen vuosikymmenen ajan. Vasta aivan vuosisadan lopulla tehtiin suurissa siirtomaavaltioissa ensimmäiset lakialoitteet orjakaupan lakkauttamisesta. Abolitionistinen liike syntyi Englannissa kahden kristillisen lahkon, kveekareiden ja metodistien aloitteesta. Niiden julistuksissa ja päätöksissä orjuus tuomittiin erityisenä syntinä eikä niinkään ihmisoikeuksien loukkauksena. (29)

 

Sairaalat ja sosiaalityö. Kristillinen usko on vaikuttanut myönteisesti lukuisilla alueilla, mukaan lukien sosiaalityö. Köyhyys, sairaus, nälkä ja kodittomuus ovat suuria ongelmia monilla maailman alueilla, mutta ne yhteiskunnat, joissa on vallinnut kristillinen usko ja joissa on ollut hengellisiä herätyksiä, kärsivät niistä vähemmän. Mikään yhteiskunta ei tietenkään ole täydellinen, mutta jos maailmassa ei olisi evankeliumia, olisi paljon vähemmän sairaaloita sekä enemmän köyhiä ja nälkäisiä. Useimmat sairaalat maailmassa ovat saaneet alkunsa kristillisen uskon vaikutuksesta:

 

Keskiajalla pelkästään benediktiiniläiset ylläpitivät läntisessä Euroopassa yli kahtatuhatta sairaalaa. 1100-luku oli tässä suhteessa erityisen huomattava, varsinkin siellä, missä Johanniittain ritarikunta toimi. Esimerkiksi vuonna 1145 perustettiin Montpellieriin suuri Pyhän Hengen sairaala, josta tuli pian lääketieteellisen koulutuksen ja vuonna 1221 Montpellierin lääketieteellisen tiedekunnan keskus. Lääkinnällisen hoidon lisäksi nämä sairaalat tarjosivat ruokaa nälkäisille, huolehtivat leskistä ja orvoista ja jakoivat almuja kaikille tarvitseville. (30)

 

Vaikka kristillistä kirkkoa on arvosteltu paljon kautta koko historiansa, on se kuitenkin ollut edelläkävijä köyhien sairaanhoidossa, auttamassa vangittuja, kodittomia tai kuolevia ja parantamassa työolosuhteita. Intiassa parhaat sairaalat ja niiden yhteydessä toimivat oppilaitokset ovat seurausta kristillisestä lähetystyöstä jopa niin, että monet hindut käyttävät näitä sairaaloita enemmän kuin hallituksen ylläpitämiä tietäen saavansa sieltä parempaa hoitoa. On arvioitu, että toisen maailmansodan alkaessa Intian sairaanhoitajista 90 % oli kristittyjä, ja että 80 % heistä olisi saanut koulutuksensa lähetyssairaaloissa. (31)

 

Kirkossa huolehdittiin tämän puoleisen maailman asioista yhtä lailla kuin tulevankin; näytti siltä, että lähes kaikki se, mitä afrikkalaiset saivat aikaan, sai alkunsa kirkon lähetystyöstä. (Nelson Mandela omaelämäkerrassaan Pitkä tie vapauteen / Long Walk to Freedom)

 

Koulutus ja lukutaito. Kristillinen usko on muuttanut Eurooppaa myönteiseen suuntaan sivistyksen alueella. Lukutaito ja kirjakieli ovat syntyneet pääasiassa hurskaiden kristittyjen toimesta. Esim. täällä Suomessa Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja ja kirjallisuuden isä, painatti ensimmäisen ABC-kirjan sekä Uuden testamentin ja osia muista Raamatun kirjoista. Kansa oppi niiden kautta lukemaan. Lukuisissa muissa kansoissa kehitys on tapahtunut samanlaisen prosessin kautta:

 

Kristinusko loi läntisen sivistyksen. Jos Jeesuksen seuraajat olisivat jääneet hämäräksi juutalaiseksi lahkoksi, useimmat teistä eivät olisi oppineet lukemaan ja loput olisivat lukeneet käsin kopioiduista kääröistä. Ilman järkeen, edistykseen ja moraaliseen tasa-arvoon sitoutunutta teologiaa koko maailma olisi nykyään missä ei-eurooppalaiset yhteiskunnat olivat suunnilleen vuonna 1800: Maailma lukuisine astrologeineen ja alkemisteineen, mutta vailla tiedemiehiä. Despoottinen maailma ilman yliopistoja, pankkeja, tehtaita, silmälaseja, savupiippuja ja pianoja. Maailma, missä useimmat lapset eivät eläisi viiden vuoden ikään ja missä monet naiset kuolevat synnytykseen – maailma, joka todella eläisi ”pimeitä aikoja”. Moderni maailma syntyi vain kristityissä yhteiskunnissa. Ei islamin piirissä. Ei Aasiassa. Ei ”sekulaarissa” yhteiskunnassa – koska sellaista ei ole ollut. (32)

 

Kristillinen lähetystyö on aina ollut luonteeltaan laaja-alaista ihmisten auttamista niin, että siinä on riennetty sairaiden, vammaisten, nälkäisten, kodittomien ja syrjittyjen avuksi. Kristillinen lähetystyö on rakentanut lukuisissa Afrikan maissa koko koulujärjestelmän pohjan perus- ja ammattikoulutuksen osalta. Samoin lähetys on osallistunut merkittävällä tavalla terveydenhuollon verkoston muodostamiseen… Tunnettu afrikkalainen tutkija, Yalen yliopiston professori Lamin Sanneh on väittänyt, että Afrikassa lähetystyöntekijät ovat tehneet suurimman palveluksen paikallisille kulttuureille luomalla kirjakielen pohjan. (33)

 

MORAALIKYSYMYKSET. Vaikka kristillinen usko on vaikuttanut myönteisesti yhteiskunnan kehitykseen, ovat monet kielteisiä evankeliumia kohtaan. Yksi syy tähän ovat varsinkin viime vuosikymmeninä käydyt kiistat moraalikysymyksistä liittyen seksiin, aborttiin ja sukupuolivähemmistöihin. Tässä asiassa kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

 

Pohjimmiltaan kysymys oikeasta ja väärästä

 

- (Jes 5:20) Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!

 

Pohjimmiltaan useissa kiistoissa on kysymys oikeasta ja väärästä. Ovatko kaikki ihmisen tekemät teot oikein vai onko olemassa tekoja, jotka ovat väärin? Yleensä kaikki myöntävät, että on kaikkia koskevia moraalisia arvoja, mutta muutamissa asioissa voidaan kiistellä siitä, mikä kuuluu sille puolelle rajaa, joka erottaa siveellisen epäsiveellisestä. Niinpä maallistuneet ihmiset saattavat selittää:

 

• "Seksi ilman avioliittoa ei ole väärin"

• "Abortti ei ole väärä teko"

• "Homoseksuaalinen seksi ei ole väärin"

 

Sen sijaan kristitty, joka luottaa Jeesuksen ja apostolien opetukseen, pitää heidän opetustaan myös ylimpänä auktoriteettina. Niinpä oikean ja väärän rajaa etsitään heidän opetuksistaan kuten mm. seuraavista jaelistoista. Niissä määritellään tekoja, jotka ovat väärin ja erottavat meidät Jumalasta, jos tahallamme harjoitamme niitä. Muutkin ihmiset yleensä myöntävät suoraan, että esim. murhat ja varkaudet ovat jaelistoissa mainituista asioista väärin. He myöntävät niiden kuuluvan väärien asioitten joukkoon:

 

- (Gal 5:19-21) Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,

20. epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,

21. kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.

 

- (1 Kor 6:9,10) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,

10. eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

 

- (Ilm 22:15) Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.

 

Kysymys ei ole siis siitä, että joku nykykristitty olisi muita parempi ja itse keksii, mikä on oikein ja väärin. Sen sijaan kysymys on niiden kirjoitusten luotettavuudesta, jotka tulivat Jeesuksen asettamien apostolien kautta. Ovatko ne totta vai valhetta? Kristitty uskoo ne todeksi, mutta maallistuneet ihmiset saattavat kieltää niiden olevan totta ja ajankohtaisia nykypäivänä. Tässä on pohjimmainen syy kiistojen olemassaololle.

 

Seuraukset. Jos ei oteta huomioon Raamattua ja hylätään Jeesuksen ja apostolien opetukset, voidaan tekojen seurauksista itsestään kuitenkin päätellä jotain. Sillä jos teoista on huonoja seurauksia, on teon itsessään silloin oltava paha. Niinpä jos tarkastellaan esim. uskomusta, että "seksi ilman avioliittoa ei ole väärin" eli "on oikein olla seksiyhteydessä ilman avioliittoa", on siitä seuraavanlaisia seurauksia:

 

• Jos harrastetaan monia irtosuhteita, leviävät taudit herkemmin. Esim. Afrikassa AIDS on tappanut satojatuhansia ihmisiä, koska tauti on päässyt leviämään irtosuhteiden kautta. Reilu 20 vuotta sitten AIDS levisi voimakkaasti myös USA:n homoseksuaalien parissa, koska heillä on tavallista kansaa enemmän seksisuhteita.

• Mitä enemmän on irtosuhteita, sitä todennäköisemmin perheet hajoavat. Uskottomuus ja puolison pettäminen ei ole hyväksi parisuhteelle vaan rikkoo liittoja. Lapset joutuvat myös kärsimään aikuisten valinnoista ja perheiden hajoamisesta. Tällä on vaikutusta myös taloudellisesti, koska yhteiskunnan sosiaalikulut lisääntyvät. Esim. USA:ssa v. 2008 tehty tutkimus osoitti, että avioerot ja avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset maksoivat veronmaksajille 112 miljardia dollaria vuosittain (Girgis et al 2012:46). Samoin Etelä-Suomen sanomat kertoi 31.10.2010 tilanteesta Suomessa: Lasten ja nuorten laitoshoitoon pian miljardi, Lasten ongelmat kärjistyneet rajusti sitten 1990-luvun alun...    Yhden lapsen laitoshoito maksaa jopa 100 000 euroa vuodessa.…  Lisäksi Aamulehti raportoi 3.3.2013: Syrjäytynyt nuori maksaa 1,8 miljoonaa. Jos yksikin saadaan takaisin yhteiskuntaan, tulos on plussalla.

• Syntyvien lasten kannalta vanhempien irtosuhteet eivät ole hyvä lähtökohta. Sillä jos vanhemmat eivät ole ensin kunnolla sitoutuneet toisiinsa, saattaa lapsen kohtalona usein olla abortti, adoptio tai kasvaminen yksinhuoltajavanhemman kanssa.

 

Entä homoseksuaalisuus ja transseksuaalisuus? Monet puolustavat vilpittömästi näitä taipumuksia ja marssivat niiden puolesta, mutta tosiasiassa niissä on kyse ajatuksista ja himoista, joita ihmisellä on mielessään. Jokaisella meistä on vääriä ajatuksia ja himoja, mutta Jumala kutsuu meitä elämään, jossa olemme yhä enemmän vapaita niistä. Valitettavasti olemme usein kaukana täydellisyydestä, mutta Jumalan malli on, että emme elä himojen ja väärien ajatusten mukaan:

 

- (Mark 7:21-23) Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat,

22. aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.

23. Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen."

 

- (Matt 5:28) Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.

 

- (Mark 4:18,19) Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan,

19. mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.

 

- (Room 6:12) Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,

 

- (Room 13:14) vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät.

 

- (Gal 5:16) Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä.

 

- (Ef 4:22) että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,

 

- (Kol 3:5) Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,

 

- (1 Tim 6:9,10) Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen.

10. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.

 

- (2 Tim 2:22) Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta, uskoa, rakkautta, rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.

 

- (1 Piet 1:14) Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte,

 

- (2 Piet 3:3) Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan

 

- (1 Joh 2:16,17) Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.

17. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.

 

- (Jaak 1:14,15) Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;

15. kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.

 

- (Juuda 17,18) Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet,

18. sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan".

 

Usein himoissa ja vääristyneessä ajattelussa (esim. syömishäiriö anorexia nervosa on hyvä esimerkki vääristyneestä ajattelusta. Ihminen voi kuvitella olevansa lihava vaikka olisi äärimmäisen laiha) on taustalla määrättyjä tekijöitä kuten vaikeat ihmissuhteet, seksuaalinen hyväksikäyttö ja muut samanlaiset tekijät. Esim. naishomoseksualistien taipumusta voi selittää osaltaan se, että monilla heistä on puuttunut äiti lapsuudessa. Sen on havaittu olevan paljon yleisempää kuin muilla naisilla:

 

Marcel T. Saghirin ja Eli Robinsin (1973) tutkimus ei perustunut potilasotokseen vaan he rekrytoivat homoseksuaalit haastateltavat homojärjestöjen kautta. He havaitsivat, että 27 % lesboista ja 2 % heteronaisista oli kokenut äidin menetyksen ennen 10:tä ikävuottaan. Usein lesbonaisten ja heidän äitiensä välinen suhde oli katkennut tai sitä kuvasi etäisyys ja välinpitämättömyys. Sitä vastoin suhde isään oli läheisempi. (34)

 

Entä ns. sukupuolineutraali avioliitto ja sen eettisyys? Se on lasten kannalta ongelmallinen. Sillä niissä tapauksissa, joissa homoseksuaaliset parit aikovat hankkia lapsia (se on mahdollista mm. spermapankkien ja kohdunvuokrauksen kautta tai että jompikumpi homoseksuaaleista on ollut väliaikaisessa heteroseksuaalisessa suhteessa), merkitsee se lapsen erottamista biologisesta isästään ja äidistään syntymästään saakka pelkästään, koska aikuiset pitävät tällä tavalla määriteltyä avioliittoa oikeutenaan. Sukupuolineutraali avioliittolaki syrjii siten lapsia aikuisten kustannuksella. Aikuisten vapaudet asetetaan lasten perusoikeuksien edelle.

   Ne, jotka ovat itse kasvaneet homoseksuaalisessa perheessä, ovat myös kritisoineet käytäntöä, jossa lapselta riistetään oikeus isään tai äitiin tällä tavoin. Jean-Dominique Bunel, joka kasvoi lesboäitinsä ja tämän naiskumppanin kanssa, kertoo, miten hän koki asian. Hän kärsi isän puutteesta. Hän toisaalla myös kertoo, että jos sukupuolineutraali avioliitto olisi ollut voimassa jo hänen kasvuaikanaan, hän olisi haastanut valtion oikeuteen, koska se mahdollisti hänen lapsen oikeuksiensa loukkauksen:

 

Koin isän puutteen ikään kuin amputaationa… Kärsin isän puutteesta, hänen päivittäisen läsnäolonsa ja maskuliinisen luonteensa ja esimerkkinsä puutteesta, joka olisi tasapainottanut äitini suhdetta rakastajattareensa. Olin tietoinen tästä puutteesta hyvin varhain. (35)

 

Entä abortin eettisyys? Miksi monet puolustavat aborttia ja pitävät sitä hyvänä valintana määrätyissä tilanteissa? Miksi he seisovat tämän asian takana? Varmasti suurin syy on, että he eivät pidä aborttia vääränä tekona. Näiden ihmisten tulisi kuitenkin miettiä vastausta seuraaviin kysymyksiin:

 

- Pidätkö ihmisen surmaamista oikeana tekona?

- Miten perustelet, ettei kohdussa oleva sikiö ole ihminen?

 

Niinpä kun jotkut puolustavat aborttia, saattavat he selittää, ettei kohdussa oleva sikiö ole ihminen. He päätyvät tähän ratkaisuun siitä huolimatta, että sikiöllä on samat ruumiinjäsenet kuin syntyvällä vauvalla: silmät, kädet, jalat, suu, nenä... Eikö tässä hylätä selvät tieteelliset faktat? Eikö ole ilmeistä, että kohdussa oleva sikiö on sama ihminen, joka myöhemmässä vaiheessa syntyy eli tulee kohdun ulkopuolelle? Kannattaa myös muistaa, että jotkut keskosina syntyvät lapset eivät ole paljoakaan vanhempia kuin myöhään abortoidut lapset.

 

Jos on nimittäin niin, että kehittyvä sikiö vastaa moraalisesti lasta, silloin abortti vastaa moraalisesti lapsenmurhaa. Vain harva olisi sitä mieltä, että hallituksen pitäisi antaa vanhempien päättää itse, tappavatko he lapsensa… Niiden, jotka ovat valmiita puolustamaan naisten oikeutta päättää itse raskauden keskeyttämisestä, tulisi ottaa kantaa väitteeseen, jonka mukaan kehittyvä sikiö vastaa ihmistä, ja yrittää näyttää, miksi väite on väärä. Ei riitä, että sanoo, että lain tulisi olla neutraali moraalisissa ja uskonnollisissa kysymyksissä. Abortin sallimisen puolustaminen ei ole sen neutraalimpaa kuin sen kieltämisen vaatiminen. Kummallakin kannalla olevat olettavat taustalla piilevään moraaliseen ja uskonnolliseen kiistaan jonkin vastauksen. (36)

 

LOPPUPUHE; ONKO TOTUUTTA OLEMASSA? Tässä kirjoituksessa on käsitelty kristillisen uskon paikkansapitävyyttä ja miten se antaa loogisen selityksen monille asioille kuten maailmankaikkeuden olemassaololle, elämälle, ihmisen erikoisille ominaisuuksille (tunteet, kieli, äly, moraali...). Naturalistisesta maailmankuvasta käsin samoja asioita on paljon vaikeampi perustella.

   Miksi sitten ihmiset suhtautuvat välinpitämättömästi Raamatun sanomaan ja torjuvat sen? Eräs selitys löytyy monista Uuden testamentin teksteistä. Niiden mukaan hengellinen sokeus ja valheisiin uskominen pitää ihmisen erossa Jumalasta. Ihminen uskoo valheisiin (Jumala ei ole olemassa, elämä syntyi itsestään, Darwinin teoria, Jumala ei tuomitse ihmisiä vääristä teoista...) ja se estää häntä kääntymästä Jumalan puoleen. Tähän viittaavat mm. seuraavat jakeet:

 

- (1 Kor 2:14) Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.

 

- (2 Kor 4:3,4) Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,

4. niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.

 

- (Matt 13:14,15) Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.

15. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'

 

- (Room 1:25) nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.

 

- (Ef 4:17,18) Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,

18. nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden,

 

Mitä ihmisen täytyy sitten tehdä tullakseen totuuden tuntemiseen? Ensimmäinen ehto on tietysti se, että hän haluaa ottaa asioista selvää. Vain etsivä voi löytää, ei sellainen ihminen, joka etukäteen torjuu kaiken. Tähän sopivat hyvin seuraavat Jeesuksen sanat:

 

- (Matt 7:8) Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

 

- (Joh 7:17) Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.

 

Lisäksi Raamatun opetus on, että totuus ja iankaikkinen elämä henkilöityy nimenomaan Jeesuksen persoonassa. Jos käännymme hänen puoleensa, tulemme totuuden tuntemiseen ja vastaanotamme iankaikkisen elämän. Jeesus itse sanoi mm. seuraavat sanat, joihin ei kannata suhtautua yliolkaisesti. Sillä jos ne ovat totta ja torjumme Jeesuksen, menetämme silloin iankaikkisen elämän. Älä sen tähden ota tätä riskiä vaan toivota Jeesus tervetulleeksi elämääsi!

 

- (Joh 8:44-46) Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.

45. Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.

46. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?

 

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

 

- (Joh 8:23,24) Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.

24. Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne."

 

- (Joh 5:39,40) Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

40. ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

 

PELASTUSRUKOUS. Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.

 

 

 

 

 

VIITTAUKSET:

 

1. Ronald Nash: ”Miracles and Conceptual Systems”, Douglas Geivettin & Gary Habermasin (toim.) teoksessa In Defence of Miracles (Grand Rapids, IVP, 1997), s. 122

2. J. Morgan: The End of Science: Facing the Limits of Knowledge in the Twilight of Scientific Age (1996). Reading: Addison-Wesley

3. Richard Dawkins: Jumalharha (The God Delusion), s. 153

4. Thoralf Gulbrandsen: Puuttuva rengas, s. 94

5. Sit. kirjasta "Taustaa tekijänoikeudesta maailmaan", Kimmo Pälikkö ja Markku Särelä, s. 19.

6. Carl Wieland: Kiviä ja luita (Stones and Bones), s. 15,16

7. Scott M. Huse: Evoluution romahdus, s. 25

8. Scott M. Huse: Evoluution romahdus, s. 24

9. Francis Hitching: Arvoitukselliset tapahtumat (The World Atlas of Mysteries), s. 159

10. Pentti Eskola: Muuttuva maa, s. 366

11. Carl Wieland: Kiviä ja luita (Stones and Bones), s. 34

12. Science, 3.3.1961, s. 624

13. P.J. Wiseman: New Discoveries in Babylonia About Genesis, 1949, s. 28.

14. Don Richardson: Iankaikkisuus heidän sydämissään, s. 52,53.

15. Don Richardson: Iankaikkisuus heidän sydämissään, s. 96.

16. Raamatullinen aikakauskirja, s. 17

17. Kalle Taipale: Levoton maapallo, s. 78

18. Richard Wurmbrandt: Miksi uskon (The Answer to Moscow’s Bible), s. 52

19. Lee Strobel: Tapaus Kristus (The Case for Christ), s. 132-134,136

20. Keith N. Schoville: "Biblical Archaeology in Focus" (Grand Rapids, Mich.: Baker Book House, 1978, s. 156)

21. Nelson Glueck: Rivers of the desert, 1959, s. 31

22. J.L.Mackie: The Miracle of Theism. Oxford: Clarendon Press, 1982.

23. Paul Copan: “The Moral Argument” teoksessa Paul Copan & Paul K. Moser (toim.) The Rationality of Theism. London: Routledge, 2003.

24. Charles G. Finney: Ihmeellisiä herätyksiä, s. 245, 246

25. Harri Lampinen: Katkaistu kahle, s. 6,7

26. Matti Korhonen, Uusi tie 6.2.2014, s. 5.

27. Mia Puolimatka: Minkä arvoinen on ihminen?, s. 130

28. David Bentley Hart: Ateismin harhat (Atheist Delusions: The Christian Revolution and its Fashionable Enemies), s. 224,225

29. Pekka Isaksson & Jouko Jokisalo: Kallonmittaajia ja skinejä, s. 77

30. David Bentley Hart: Ateismin harhat (Atheist Delusions: The Christian Revolution and its Fashionable Enemies), s. 65

31. Lennart Saari: Haavoittunut planeetta, s. 104

32. Rodney Stark: The victory of reason. How Christianity led to freedom, capitalism and Western Success. New York, Random House (2005), s. 233

33. Usko, toivo ja terveys, s. 143, Risto A. Ahosen artikkeli

34. Ari Puonti: Homoseksuaalisuus – hämmennyksestä selkeyteen, s. 101

35. Jean-Marc Guénois: “J’ai été élevé par deux femmes”, Le Figaro 1.10.2013

36. Michael J. Sandel: Oikeudenmukaisuus (Justice. What’s the Right Thing to Do?), s. 283,284