LUKU 2 -
Ihmisen
esiintyminen maapallolla
Mitä
tulee ihmiskunnan historiaan, saamme usein lukea oppikirjoista ja evoluutiota
käsittelevistä kirjoista, miten ensimmäiset ihmiset vaelsivat maan päällä jo
satojatuhansia tai jopa miljoonia vuosia sitten. On ajateltu, että ihmiset ovat
polveutuneet joistakin alemmista eläimistä, ja se vaatii tietysti aikaa.
Olisihan outoa, jos kehitys olisi tapahtunut lyhyessä ajassa, ja siksi apuun on
otettu sadattuhannet, jopa miljoonat tai miljardit vuodet.
On kuitenkin hyvä huomata, että havainnot
väkiluvun kasvusta ja ihmiskunnan historiallisesta ajasta eivät viittaa pitkiin
ajanjaksoihin. Päinvastoin, niiden perusteella voi päätellä, että ihminen on
esiintynyt maapallolla vain alle 10 000 vuoden ajan:
Väkiluvun kasvu ei tue ajatusta, että ihmiskunnan alkukohta olisi
jossain kaukana muinaisuudessa. Sen voimme nähdä seuraavista esimerkeistä:
- Laskujen mukaan
väestömäärä kaksinkertaistuu aina 400 vuoden välein (On esitetty vieläkin lyhyempiä aikoja kaksinkertaistumiselle. Lisäksi
on huomioitava, että aiemmin ei ollut aborttia ja ehkäisyä samassa määrin kuin
nykyään.). Jos perusteena käytettäisiin tätä kaksinkertaistumisnopeutta
sekä ajatusta siitä, että ihmisiä olisi ollut jo 16 000 vuotta sitten, olisi
tässä ajassa (16 000 v.) pitänyt nykyisen väestömäärän olla n. 1 099 510 000
000, joka on lähes 200 kertaa nykyistä suurempi väkimäärä. Se on niin suuri
luku, ettei maapallolla voisi edes olla sellaista väkimäärää. Se olisi liian
pieni siihen. Luku myös osoittaa, ettei ihmiskunnan alkukohtaa voi työntää
kovin kauas, muuten maapallon pinta olisi täyttynyt kuolleista ruumiista ja
nykyinen väestömäärä olisi moninkertaisesti suurempi:
Alussa mainittu 6 miljardin väestömäärän raja rikkoontuu vuonna 1999.
Viiden miljardin lisäys on siis tullut vajaassa 200 vuodessa. Sata vuotta
sitten tiedemiehet arvioivat, että maapallo
ei kestä yli 6 miljardin väestömäärää. Vuonna 1950 väestömäärä olikin
vain n. 2,5 miljardia mutta jo vuonna 1987 ylittyi 5 miljardin raja. Viimeisen
miljardin lisäykseen tarvittiin vain 11 vuotta. Vertailun vuoksi voidaan laskea
lisääntymisen nykyvauhdin johtavan siihen, että v. 3530 ihmiset täyttäisivät
koko maapallon pinnan ja v. 6826 he eivät enää mahtuisi nykyisin tunnettuun
maailmankaikkeuteen.
Jos tämän päivän luvuista lasketaan
taaksepäin ja otetaan vuotuiseksi kasvuksi nykyinen lisääntymisvauhti eli 1,6
%, olisi perusperhe elänyt vuonna 625 jKr. Siis 1375 vuotta sitten.
Kehitysopin kannattajat eivät mielellään
laske ihmisen lisääntymiseen liittyviä lukuja, koska miljoonissa vuosissa
laskettaessa luvut nousevat niin suuriksi, että tilanne muodostuu
mahdottomaksi. Maankuori olisi satojen miljoonien vuosien ajalta käytännössä kuolleiden
eläinten ja ihmisten jäänteiden peitossa ja pelkästään ihmisten määrä täyttäisi
tunnetun maailmankaikkeuden. Kuitenkin kehitysoppi vaatii pitkiä aikoja. Sen
mukaan mm. 1,6 miljoonaa vuotta sitten elänyt Homo Erectus oli pitkä ja
jäntevä, lähes nykyihmisen kaltainen. Varmasti hyvin lisääntymiskykyinen. (8)
- Jos käytettäisiin perusteena
edellä olevaa kaksinkertaistumisnopeutta (väkiluku kaksinkertaistuu 400 vuoden
välein) ja mentäisiin ajassa 4000 vuotta taaksepäin, olisi maapallolla silloin
pitänyt olla yli 1000 kertaa nykyistä vähemmän asukkaita eli vain noin 5
miljoonaa asukasta. Se tuntuu oikealta arviolta. Se sopii yhteen sen ajatuksen
kanssa, että ensimmäiset ihmiset ovat eläneet maapallolla vain joitakin
vuosituhansia sitten ja että heistä ovat polveutuneet kaikki nykyiset asukkaat.
Asiasta mainitaan lisäksi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa (esim. 1 Moos 10:32:
Nämä olivat Nooan poikien heimot sukukuntiensa ja kansakuntiensa mukaan; ja
niistä haarautuivat kansat maan päälle vedenpaisumuksen jälkeen.).
- Jos 100 000 vuotta sitten
olisi ollut vain 2 asukasta ja väestön kaksinkertaistumisnopeus olisi kerran
tuhannessa vuodessa, pitäisi nykyisen väestömäärän olla 2 535 300 000 000 000
000 000 000 000 000. Tämä on aivan järjetön luku nykyiseen 6 miljardiin (= 6
000 000 000) verrattuna, ja osoittaa, ettei ihmisiä ole voinut olla siihen
aikaan olemassa. Se osoittaa, että ihmiskunnan alkukohdan täytyy olla paljon
lähempänä, vain joidenkin vuosituhansien takana.
- Maapallon nykyinen
väestön kasvuvauhti on n. 1,7 % vuodessa, ja jos sama kasvuvauhti olisi
jatkunut ainoastaan 1300 vuoden ajan, riittäisi se jo aikaansaamaan nykyisen 6
miljardin ihmismäärän. Tämä osoittaa, että maapallo voi tulla asutetuksi jo
lyhyessä ajassa, eikä siihen tarvita edes kymmeniätuhansia vuosia kuten on
esitetty.
IHMISKUNNAN HISTORIA. Ihmiskunnan alkukohta on asia, jota on yritetty
siirtää varhaisemmaksi kuin se todella on. On puhuttu kymmenistä- ja
sadoistatuhansista vuosista sekä ”esihistoriallisesta aikakaudesta”, jolloin
ihminen vaelsi maan päällä. Uskotaan, että tiede olisi pystynyt todistamaan
ihmisen varhaisen olemassaolon sekä periytymisen alemmista elämänmuodoista.
Tosiasia kuitenkin on, että tiedämme ihmiskunnan historiasta
vain joidenkin vuosituhansien ajalta. Varhaisimmat muistiinmerkinnät ulottuvat
vain n. 5000 vuoden taakse Egyptin hallitsijasukuihin ja niissäkin voi olla
suuria virheitä. Virhemarginaali niissä voi olla satoja vuosia (Ks. eteenpäin:
Egyptin hallitsijasuvut!).
Vanhimmat löydetyt käsikirjoitukset eivät tue ajatusta
ihmiskunnan pitkästä historiasta ja pitkiä ajanjaksoja tarvitaankin vain toisen
teorian, kehitysopin, tukemiseksi. Mielenkiintoista on myös havaita, että kun
käytetään apuna arkeologisia ja muita löytöjä, ovat seuraavat asiat ilmaantuneet
lähes samanaikaisesti maailmaan. On todennäköistä, että jos ihmisiä olisi ollut
jo miljoona vuotta sitten, olisivat ne ilmaantuneet jo silloin, mutta näin ei
ole tapahtunut:
- Rakennusten teko ja
kaupunkien rakentaminen (vrt. 1 Moos 4:17 Ja Kain yhtyi vaimoonsa, ja tämä tuli
raskaaksi ja synnytti Hanokin. Ja hän rakensi kaupungin ja antoi sille
kaupungille poikansa nimen Hanok.)
- Metallien käyttö (vrt. 1
Moos 4:22 Myöskin Silla synnytti pojan, Tuubal-Kainin; hänestä tuli
kaikkinaisten vaski- ja rauta-aseiden takoja. Ja Tuubal-Kainin sisar oli
Naema.)
- Keramiikka
- Kirjoitustaito
- Maanviljelys (vrt. 1Moos
3:23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään
maata, josta hän oli otettu.)
Katsomme seuraavassa
muutamia lainauksia, jotka viittaavat samaan asiaan. Ne osoittavat, miten
äkillisellä tavalla sivistys on ilmaantunut maailmaan vain joitakin
vuosituhansia sitten. Lausunnoista ensimmäisessä esiintyy radiohiilimenetelmän
kehittäjä, professori W.F. Libby, joka sanoi aikanaan Science-lehdessä 3.3.1961
(s. 624), että todennettu historia ei ulotu kuin n. 5000 vuoden taakse. Hän
puhui Egyptin hallitsijasuvuista:
"Arnold
[työtoveri] ja minä saimme ensimmäisen shokkimme todetessamme, että historia
ulottuu vain 5000 vuotta taaksepäin... Usein sai lukea, että se ja se kulttuuri
tai arkeologinen paikka on 20 000 vuotta vanha. Me opimme melko äkkiä, että
näitä lukuja, näitä varhaisia aikamääriä ei tunneta tarkasti ja että Egyptin
ensimmäisen dynastian aika on todellisuudessa vanhin joltisellakin varmuudella
vahvistettu historiallinen aikamäärä." (9)
"Varhaisimmat
muistiinmerkinnät, jotka meillä on ihmisen historiasta, ulottuvat vain noin
5000 vuotta taaksepäin." (The World book Encyclopedia, 1966, 6. osa, s. 12)
Äskeisissä
kaivauksissa on yllättävimmäksi osoittautunut se äkillisyys, millä sivistys
ilmaantui maailmaan. Tämä havainto on täysin vastoin sitä, mitä oli odotettu.
Oli ajateltu, että kuta vanhempi aikakausi oli kysymyksessä, sitä
alkukantaisemmaksi kaivausten suorittajat sen toteaisivat, kunnes kaikki
sivistyksen jäljet katoaisivat ja alkuihminen ilmaantuisi. Näin ei ole
tapahtunut Babyloniassa eikä Egyptissä, joissa ovat olleet vanhimmat tunnetut
ihmisasutukset. (10)
Mutta mistä sitten johtuu, että
edelläolevat asiat ilmaantuivat näinkin myöhään ja lähes samanaikaisesti? Onko
siihen järkevää selitystä?
Vastaus tietenkin on, ettei ihmisiä yksinkertaisesti ollut
aikaisemmin olemassa eikä asuttamassa maata. Jo aiemmissa kappaleissa
todettiin, miten väkiluku on vähitellen lisääntynyt, ja että esim. 2000 vuotta
sitten (Rooman valtakunnan aika) ihmisiä oli paljon vähemmän kuin nyt, ja 2000
eKr. vielä vähemmän kuin Rooman valtakunnan aikana. Itseasiassa, kun menemme
vain joidenkin vuosituhansien taakse, on hyvin pian tultava vastaan nollapiste,
jolloin ei ollut yhtään ihmistä maan päällä. Se on ainut järkevä johtopäätös,
jos hyväksytään sivistyksen myöhäinen ilmaantuminen maapallolle ja väkiluvun
vähittäinen kasvu.
Lisäksi on hyvä huomata, että kun asutus on alun perin lähtenyt
Lähi-idästä leviämään muualle ja kun väkiluku on kasvanut (1 Moos 1:28: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää
maa..."), niin ovat sellaiset paikat kuin Pohjois- ja Etelä-Amerikka
sekä Australia tulleet pääosin asutetuiksi vasta 1700-luvun jälkeen, kun ne
siirtolaisuuden myötä saivat asukkaita. Maan täyttyminen asukkaista vasta
näinkin myöhään osoittaa sen, ettei ihmiskunnan alkukohta voi olla kuin
joidenkin vuosituhansien takana.
Egyptin
hallitsijasuvut. Kun prof. Libby viittaa Egyptin hallitsijasukuihin (Ks. taaksepäin!),
niin on todettava, että edes tiedot heidän ajoituksestaan eivät välttämättä
pidä paikkaansa. Usein historianajoituksessa on pantu suuri arvo juuri näistä
hallitsijoista laadittuihin luetteloihin.
Kuitenkaan egyptiläisillä itsellään ei ollut mitään tällaisia
luetteloita, vaan ne on kaikki laadittu vuosisatoja jälkeenpäin muiden toimesta
(Manethon n. 285 eKr.).
Lisäksi Herodotos on maininnut, että Egyptissä on yhteen aikaan
ollut ainakin 12 kuningasta. Jos se pitää paikkansa, tekee pelkästään se
hallitsijoista laaditut luettelot hyvin epävarmoiksi ja johtaa siihen, että
monien hallitsijoiden oletetaan eläneen varhemmin kuin he todellisuudessa ovat
eläneet. Virhemarginaali näissä luetteloissa voi olla vuosisatoja.
Siitä, miten epävarmoja nämä luettelot
ovat, ja miten ne voivat sisältää jopa vuosisatojen virheen, antaa kuvan myös
Suomen tv:ssä marras-joulukuussa 1996 esitetty 3-osainen sarja "Faaraot ja
kuninkaat". Se osoittaa, että tiedot Egyptin kuninkaiden hallitusajoista
ovat epävarmalla pohjalla ja miten he ovat voineet elää myöhemmin kuin yleensä
on oletettu.
