OVATKO UFOT
AVARUUSALUKSIA? Jos lähdemme siitä
ajatuksesta, että ufot (tulee englanninkielisestä sanasta Unidentified Flying
Object eli tunnistamaton lentävä esine.) eivät ole avaruusaluksia vierailta
taivaankappaleilta, vaan että ne todellisuudessa ovat henkiolentoja, jotka
voivat esiintyä humanoideina ja pettää ihmisiä, löydämme tälle ajatukselle
paljon tukea käytännön havainnoista. Nämä käytännön havainnot näyttäisivät
viittaavan siihen, että jos ufoja on, niin ne ovat jotain muuta kuin
avaruusaluksia:
Kaikki eivät näe. Eräitä parhaita viittauksia siihen, että ufot eivät
ole todellisia avaruusaluksia, on se, että kaikki ihmiset eivät niitä näe
samanaikaisesti, vaikka he katsovatkin samaan suuntaan. Sillä on mahdollista,
että vaikka suuri joukko katsoo samanaikaisesti taivaalle, niin voi vain muutama
tästä joukosta nähdä jonkinlaisen avaruusaluksen, kun se muilta jää näkemättä.
Asiasta löytyy hyviä esimerkkejä ufoharrastajien omista
kirjoistakin. Niistä pari rehellistä kuvausta tulee ilmi ainakin Andrija
Puharichin kirjasta "Uri Geller, elämä ja mysteeri" (s. 190-191,
353). Nämä esimerkit näyttävät osoittavan sen, että kyse ei sittenkään ole
todellisista avaruusaluksista, vaan ainoastaan sisäisistä näyistä, joita näillä
ihmisillä on. Nämä näyt muistuttavat hyvin paljon tavallisia unia, joita meillä
jokaisella voi olla ja jotka nekin tapahtuvat vain yksilötasolla, meidän
mielessämme:
Uri, Ila ja minä
istuimme komentoauton takapenkillä, ajaja ja kaksi muuta sotilashenkilöä
etupenkillä. Ilmaisematta noille kolmelle mitään johtolankaa siitä mitä he ehkä
näkisivät Uri viittasi suoraan vuoren laelle avaruusaluksen alle kysyen heiltä
hepreaksi: "Mikä tuo on?"
Kaikki kolme katsoivat suoraan kohti
avaruusalusta sanoen oikeastaan vain: "Siellähän on vain vuori ja sinistä
taivasta. Mitä sinä näet?" Uri ei halunnut ilmaista mitä hän näki, vaan
kehotteli heitä katsomaan tarkkaan sitä kohtaa taivaalla missä avaruusalus oli.
Yksikään heistä ei nähnyt alusta. Lopulta he kysyivät Urilta: "Mitä tuossa
kohdassa on niin tärkeää?"
Uri lausui kepeästi: "Minä kun uskoin
jo että siellä olisi ufo." He käsittivät hänen sanansa pilaksi eivätkä
enää katselleet. Uri, Ila ja minä katselimme sen sijaan lumoutuneina...
Myönnän kyllä olevan mahdollista, ettei
siellä ollut avaruusalusta ensinkään. Eiväthän kolme sotilasta komentoautossa
nähneet mitään, koska taivaalla ei kenties ollutkaan mitään nähtävää. Ja minä
myönnän avaruusaluksen kuvan olleen ennestään meidän kolmen mielessä. Toisaalta
minä kuitenkin uskon, että tuon näyn sijoitti sinne joku korkeampi älyllinen
olento. Upean metallisen avaruusaluksen liito kaikessa komeudessaan Siinain
autiomaan yllä on mielessäni selvänä muistikuvana vielä tänäkin päivänä.
Muita autoja oli
menossa maantietä pitkin samaan suuntaan kuin me, ja toisia tuli vastaan. Me
kolme huomasimme aika pian, että toiset ajajat eivät katselleet sinne päinkään
kuin me. Minähän tiesin aikaisemmista kokemuksista, että nämä näytökset olivat
'vain meidän silmillemme'. En sittenkään voinut käsittää, miten muut eivät
nähneet sitä mitä me vaikka loimut ja sitten alus valaisivat niin kirkkaasti
koko seudun.
Salaperäisyys. Eräs syy epäillä ufoja todelliseksi avaruusaluksiksi
on, että ne ilmestyvät usein autiomaassa ja paikoissa, joissa ei ole paljoa
ihmisiä. Useimmat ufoalukset nähdään tosiaan vain syrjäisissä ja autioissa
paikoissa eikä koskaan suuren kansanjoukon keskellä tai suurkaupunkien
toreilla.
Hyvä kysymys onkin, että ovatko nämä vierailut pääosin vain
mielen alueen näkyjä, jotka syntyvät ihmisten sisimmässä, mutta jotka näyttävät
tapahtuvan ulkopuolella? (Tosin on hyvä ottaa se mahdollisuus huomioon, että
jotkut näistä ilmiöistä voivat olla aitoja aineellistumisilmiöitä.)
Vaihtoehto sisäisistä näyistä tuntuisi ainakin todennäköisimmältä, koska
emmehän juuri koskaan saa kuulla tarinoita siitä, että ufot olisivat
laskeutuneet kaupunkien keskustoihin, toreille, jossa kaikki voisivat niitä
rauhassa tutkia ja tarkkailla. Sensijaan ilmiöt tuntuvat tapahtuvan yleensä
aina syrjäisissä paikoissa, joissa ei ole paljoa silminnäkijöitä:
Tarkastellaanpa
muutamia tyypillisiä väitteitä, joita ufo-olentoja tavanneet kontaktihenkilöt
usein esittävät.
Jos avaruudesta tänne saapunut vierailija
haluaisi todistaa ihmiskunnalle olemassaolonsa, hänen tarvitsisi vain
parkkeerata lautasensa kauppatorille. Miksi hän kuitenkin näyttäytyy vain
salavihkaa ja vain niille, jotka jo ennestään ovat vannoutuneita
ulkoavaruushypoteesin kannattajia? Tyypillinen vastaus tähän on, että
vierailijat eivät halua tulla havaituiksi, koska he ovat täällä vain
tarkkailemassa ihmiskuntaa. Joidenkin mielestä taas maapallon sivilisaatio ei
ole vielä riittävän korkealla tasolla ottaakseen heidät vastaan - ilmeisesti
nämä kontaktihenkilöt ovat sitten paljon meitä tavallisia möttiäisiä
sivistyneempiä. Joka tapauksessa nämä samat kontaktihenkilöt tekevät kovasti
töitä saadakseen kaikki muutkin uskomaan vierailijoiden olemassaoloon. Tässä
meillä on mielenkiintoinen ristiriita.
Ufojen kanssa kosketuksissa olleet ihmiset
kertovat myös mielellään, että niillä on tärkeä sanoma kerrottavana
ihmiskunnalle. Loppujen lopuksi tämä sanoma kuitenkin rajoittuu johonkin
sellaiseen latteuteen kuin "Eläkää rauhassa ja lopettakaa sodat" tai
"Lakatkaa tuhoamasta luontoa". Ihan hyviä ajatuksia, mutta eihän
niiden keksimiseen mitään maapallon ulkopuolista älyä tarvita, eikä juuri
paljon muutakaan. Jos ufopilotti kertoisi edes yhden ainoan sellaisen
varmennettavissa olevan tosiasian, jota ihmiskunta ei ennestään tiedä,
ufokertomusten uskottavuus kasvaisi huomattavasti.(1)
Muodonmuutokset ja muut
erikoisuudet. Jos jatkamme siitä
ajatuksesta, että ufot eivät ole kiinteitä ja aineellisia aluksia, saa se tukea
myös seuraavista havainnoista, joita on tehty. Nämä havainnot antavat ymmärtää,
että niillä on hyvin vähän tekemistä minkään materiaalisen ja kiinteän muodon
kanssa. Sensijaan ne tuntuvat tukevan sitä ajatusta, joka jo aiemmin oli
esillä; eli että kyseessä on petollinen henkimaailma tai ihmisen omat sisäiset
näyt:
Muodonmuutokset ovat monille ufoille tavallisia. Yhdessä hetkessä ne
voivat olla kiekonmuotoisia, toisessa hetkessä taas pallomaisia tai
pitkänomaisia. Ne voivat myös kadota yhtä nopeasti kuin ilmestyvät ja samoin ne
voivat materialisoitua kuin myös kadota näkymättömiin. Jos ne olisivat
tavallista, aineellista materiaa, eivät tällaiset yhtäkkiset muutokset olisi
varmaankaan mahdollisia - varsinkin jos näiden alusten sisällä on vielä niiden
oletettuja matkustajia. John Keelin, tunnetun ufotutkijan lausunto, selventää
myös asiaa:
"Tilastollinen
aineisto... osoittaa, etteivät lentävät lautaset ole stabiileja
koneita... Ne ovat todennäköisesti energian muodonvaihdoksia eivätkä ole
olemassa samalla tavoin kuin tämä kirja. Ne eivät ole pysyviä
ainerakelmia." (2)
Ufojen nopeus voi olla suunnaton, joskus yli 15 kertaa äänen
nopeus. Ne voivat myös yhtäkkiä muuttaa suuntaa jyrkässä kulmassa ja suuressa
nopeudessa. Samoin on tehty havainto, että ne eivät ole painovoimalain alaisia
ja voivat pysyä liikkumattomana ilmassa pitkiä aikoja. Tällaiset nopeudet ja
muut piirteet tuskin olisivat mahdollisia tavallisille avaruusaluksille.
Vähäiset todisteet
aluksista. Vaikka monet
ufokontaktihenkilöt uskovat olleensa jopa ufojen sisällä tutkittavana (Monet
kontaktihenkilöt ja Uuden aikakauden liikkeen ihmiset uskovat myös
vilpittömästi siihen, että he ovat vierailta tähdiltä kuten Siriukselta.),
niin ovat todisteet näistä aluksista melko pieniä, niin että niistä ei ole
valokuvia sisältä eikä juuri muutakaan luotettavaa aineistoa. Myöskään
tilanteita, joissa suuri joukko tutkijoita olisi päässyt tutkimaan maahansyöksynyttä
ufoa tai muuten katsomaan alusta, ei ole raportoitu.
Tämä saa meidät takaisin siihen käsitykseen, että ehkäpä ufot
eivät ole kiinteitä ja materiaalisia samalla tavalla kuin esim. lentokoneet tai
autot maan päällä. Jos ne olisivat aineellisia, löytäisimme varmaankin enemmän
todisteita.
Seuraava John Kielin lausunto viittaa samaan asiaan. Se on
yhdistelmä monien silminnäkijöiden kommenteista, ja mielenkiintoista siinä on
juuri se, että monet silminnäkijöistä eivät pitäneet ufoja missään mielessä
mekaanisina:
"kerta
toisensa jälkeen silminnäkijät ovat kertoneet minulle vaimealla äänellä: 'Olen
sitä mieltä, että näkemäni kohde ei ollut missään mielessä mekaaninen. Minulle
tuli sellainen olo, niinkuin se olisi ollut elossa.'" (3)
Henkinen edistyneisyys.
Yksi ufoihin liitetty piirre on,
että ne ovat huippuälykkäitä ja korkeammalla henkisellä tasolla kuin me.
Juuri tähän liittyy se arvoitus, että miksi ne meitä
edistyneempinä tekevät kuitenkin melko mitättömiä asioita kuten pysäyttävät
autoja, häiritsevät ja säikyttelevät ihmisiä, ottavat maaperänäytteitä sekä
hiipivät asukkaiden nurkissa yöaikaan? Miksi olennot, joiden pitäisi olla
paljon edistyneempiä, matkustavat pitkiä matkoja tehdäkseen näin mitättömiä
asioita? Tätä ei varmaankaan voisi odottaa meitä paljon sivistyneemmiltä
olennoilta.
Samaan asiaan viittaa allaoleva lainaus. Siinä Ingerlise
Provstgaard, joka oli ufojen kanssa tekemisissä, joka harjoitti
automaattikirjoitusta ja joka vapautui myöhemmin, kertoo, miten hänen ufoilta
saamansa lupaukset pettivät kerta toisensa jälkeen:
Meille luvattiin,
että saisimme Svendin morsiamen Benten kanssa - joka hänkin oli ollut mukana
kokeilussamme, joskin puolisydämisemmin kuin me - tavata avaruuden olentoja.
Useita kertoja saimme jonkinlaisia viestejä siitä kuinka meidän pitäisi
suhtautua ja valmistautua tapaamiseemme. Sitten meidän käskettiin ajaa tiettyyn
paikkaan tiettynä ajankohtana ja odottaa.
Kerta toisensa jälkeen tapahtui kuitenkin
jotain ennen kuin ehdimme ulos, niin että tapaamisesta ei tullut mitään.
Saatoimme esimerkiksi saada sanoman, että
emme olleet vielä oppineet tarpeeksi korkeampien sfäärien oloista, emmekä siksi
olleet vielä valmiita tapaamiseen. Tai meille sanottiin, että kyseessä oli
ollut vain koe, jolla testattiin olimmeko todella valmiit lähtemään. Kerran
saimme viime hetkellä tehtäväksemme ylipuhua neljännen henkilön - työtoverimme
hänkin - tulemaan mukaamme. Oli jo myöhä, kun sitkeästi seisoimme hänen
ovellaan ja yritimme kertoa tälle hämmentyneelle miehelle, että hänen täytyisi
lähteä mukaamme tapaamaan Ufoa. Hän sanoi, että tällainen ei todellakaan ollut
hänen heiniään ja kun valitimme, että hänen takiaan tapaamisesta ei nyt tullut
mitään, hän suhtautui siihen erityisen tyynesti. Meidän oli pakko luovuttaa.
Mutta joka kerran kun tapaaminen peruuntui,
pettymystämme lievitettiin oikealla rohkaisevien lupausten ja sanojen ryöpyllä.
Me näkisimme pian, pian - pian - "sisaremme ja veljemme taivaan
avaruuksissa". Ja koko ajan minulle kirjoituksen kautta opetettiin, miten
asiat toimivat tällä korkeammalla tasolla ja miten siellä elettiin, minne mekin
kohta olisimme valmiit nostettavaksi. (4)
Venuksesta ja Marsista. Kun ovat
kyseessä ufojen asuinsijat, on erikoista, että ne usein ovat ilmoittaneet
olevansa aivan lähiplaneetoilta kuten Saturnuksesta, Venuksesta ja jopa
Marsista. Ne ovat ilmoittaneet olevansa kotoisin näiltä lähiplaneetoilta,
vaikka voisimme olettaa niiden olevan kauempaakin avaruudesta. Esim. Rolf
Telanon kirjassa "Bolearis; tulemme avaruudesta", joka on kirjoitettu
1954, esitetään, että kirjoittaja on ollut yhteydessä "Venuksen
päätemppelin ylipapittareen" ja että venuslaiset ovat vuosituhansien
aikana tehneet useita vierailuja maan päälle auttaen maan asukkaita.
Ongelmana edellisessä ajatuksessa vain on, että missä ovat
Venuksen, Marsin ja näiden lähiplaneettojen asukkaiden avaruusalukset ja missä
itse asukkaat? Sillä kun viimeisten vuosien ja vuosikymmenien aikana on tehty
kuvauksia lähiplaneetoista ja lähetetty niihin luotaimia, ei sieltä ole löydetty
mitään elämää eikä liioin avaruusaluksia eli ufoja - nämä planeetat ovat
päinvastoin näyttäneet autioilta. Mistä tämä johtuu, vai johtaako se meidät
takaisin siihen ajatukseen, että jos ufot ovat olemassa ja ovat näiltä
planeetoilta, ei kyse ainakaan voi olla aineellisista aluksista tai olennoista?
Ei eroteta. Jos mennään eteenpäin siinä ajatuksessa, että ufot
eivät ole todellisia avaruusaluksia, tulee se ilmi myös siinä, että henkilöt,
jotka väittävät olevansa yhteydessä ufoihin ja astraalitason henkiolentoihin,
eivät useinkaan itse erota, kumman kanssa ovat olleet tekemisissä, koska
vaikutukset ovat hyvin samankaltaiset. He eivät erota näitä kontaktoijia, koska
kummatkin voivat pysytellä välillä näkyvillä tai näkymättömissä ja viestiäkin
samalla tavalla. Seuraava Ultra-lehdessä ollut artikkeli "Kriisipalvelua
tarvitaan rajatiedon alueella" on eräs esimerkki tästä. Se tuo hyvin
esille sen, että välttämättä ufot eivät olekaan aineellisia aluksia, kuten on
esitetty, vaan niiden olemassaoloon täytyy olla jokin muu selitys:
"... Muuten,
omien ja muiden kokemusten pohjalla olen todennut, että monessa tapauksessa on
hyvin vaikea erottaa, milloin kontaktoijina ovat olleet ufot ja milloin
astraalitason henkiolennot. Molemmat ovat välistä näkyviä, välillä näkymättömiä.
Viestit tulevat joskus sanoina, mutta myös impulsseina tajuntaan.
Vaikutuksetkin ovat hyvin samankaltaiset..." (5)
