|
|
|
Tartu kiinni |
LUKU 1 -Seurakunnan heikkouksia
Tässä kirjoituksessa käydään läpi joitakin sellaisia alueita, jotka ovat heikoilla nykyisissä läntisissä seurakunnissa ja joissa on parantamisen varaa. Tarkoitus on tutkia niitä alueita, joissa tarvitaan muutosta sekä uudistumista. Alkuun päästään sillä, että tunnistamme heikkoutemme. Kun ne on havaittu, voidaan niitä lähteä korjaamaan. Kuitenkin on hyvä muistaa, että ilman Jumalan apua ja voimaa kaikki voi jäädä vain yritykseksi. Jeesus sanoi: ”ilman minua te ette voi mitään tehdä” (Joh 15:5) ja se on syytä tiedostaa. Vain tältä pohjalta voimme saada aikaan pysyviä muutoksia.
Tärkeysjärjestys. Kokosydämisyys seurattaessa Jeesusta Kristusta on tärkeää ja sen puute on yksi ongelma. Jokaisella on vain yksi elämä elettävänä eikä sitä kannata heittää hukkaan. Joudumme kerran kaikki seisomaan kasvoista kasvoihin Jumalan edessä ja silloin meille sanotaan: ”sinä hyvä ja uskollinen palvelija” tai ”sinä paha ja laiska palvelija”. Jokainen on siis joko hyvä tai paha palvelija Raamatun valossa, mutta varmasti on parempi olla ensimmäisten joukossa, ettei meille käy huonosti. Erityisesti vapaa-ajan väärinkäyttö on asia, jossa epäonnistumme. David Wilkerson kirjoitti jo yli 30 vuotta sitten Näky-kirjassaan (s. 55) samasta asiasta. Hän totesi: ”Näen, että tulevaisuuden synti on vapaa-ajan väärinkäyttö…Minä puhun kaikesta hukkaan tuhlatusta ajasta; ajasta, joka ihmisellä on käytettävänään valitakseen itse, miten käyttää sen; ajasta, jonka hän voisi käyttää keskustelemiseen taivaallisen Isän kanssa… Tulevaisuuden suurin synti Jumalaa vastaan ei ole ruumiin väärinkäyttö, ei lihan himojen tyydyttäminen eikä edes Hänen nimensä kiroaminen. Suurin synti Jumalaa vastaan on yksinkertaisesti se, että ihmiset eivät välitä Hänestä silloin, kun Hän selvästi kutsuu. Näen tässä salassa tapahtunutta kehitystä. Lopunajan kristityt, jotka elävät paljon lähempänä Kristuksen tulemusta kuin ensimmäiset kristityt, viettävät kaikkein vähiten aikaa Hänen edessään.” Hyvä kysymys siis on, mitä teemme ajallamme, mihin käytämme vapaat tuntimme. Käytämmekö sen Jumalan hyväksi vai turhiin harrastuksiin ja TV:n seuraamiseen? Näyttää siltä, että monilla on aikaa kaikkeen epäoleelliseen, sanomalehtiin ja tiedotusvälineiden seuraamiseen, huveihin ja ystäviin, mutta ei aikaa Jumalalle. On ymmärrettävä, ettei meitä ole pelastettu vain välttääksemme helvetin ja päästäksemme taivaaseen, vaan että etsisimme ja löytäisimme Jumalan suunnitelman elämäämme varten. Vain sillä tavalla elämällämme voi olla merkitystä iäisyyden valossa ja voimme olla hyödyllisiä Jumalalle. Meidän on annettava itsemme ja elämämme hänelle, ettei se menisi hukkaan. Anna sen toteutua elämässäsi:
- (Room 12:1,2) Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. 2. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
Rukous. Toinen asia, joka läntisissä seurakunnissa on heikoilla, on rukous tai sen puute. On totta, ettei se ole ongelma kaikkien elämässä, mutta hyvin monet käyttävät siihen päivän aikana vain joitakin minuutteja, mikä on hyvin vähän. Syynä siihen voi olla juuri edellisessä kappaleessa mainittu syy: vapaa-ajan väärinkäyttö; meillä on aikaa kaikkeen muuhun kuten tiedotusvälineiden seuraamiseen, ihmisten kanssa jutusteluun tai harrastuksiin. Mitkään niistä itsessään eivät ole huonoja asioita, mutta jos ne varastavat meiltä sen ainoan ajan, jonka voisimme käyttää rukoukseen, muodostuvat ne ongelmaksi. Miten sitten voimme korjata edellisen ongelman, löytyy siihen yksi keino: meidän on varattava aikaa rukoukseen, pyrittävä lisäämään sitä. Se voi tarkoittaa, että jos ennen olemme rukoilleet puoli tuntia, pyrimme nyt rukoilemaan tunnin, kaksi tai vieläkin enemmän. Tai jos ennen olemme rukoilleet tunnin, nyt rukoilemme kaksi tai kolmekin tuntia. (Samaa voidaan tietysti soveltaa esim. kotikokouksiin. Jos ennen on rukoiltu puoli tuntia, voidaan nyt rukoilla tunti sen sijasta. Rukouksen määrää voi lisätä, jos jättää keskustelun hieman vähemmälle.). Usein saamme nähdä, kun lähdemme pienestä liikkeelle, että rukous tulee yhä helpommaksi. Sen tekee mahdolliseksi Jumalan Pyhä Henki, joka auttaa heikkouttamme ja jolloin on mahdollista rukoilla jopa useita tunteja päivässä. Ilman Jumalan apua se ei onnistuisi samalla tavalla. Tärkein hyöty rukouksesta on kuitenkin se, että se valmistaa tietä Jumalan toiminnalle. Israelin historiasta voidaan nähdä, että aina kun kansa huokaili ja kääntyi Jumalan puoleen, valmisti Herra heille vapautuksen. Näin ei tapahtunut vain Mooseksen aikana vaan myös tuomareiden ja Samuelin aikana (2 Moos 2:23,24 / 4 Moos 20:16 / 1 Sam 7). Vapautus oli seuraus siitä, että oli ensin käännytty Jumalan puoleen.
- ( 4 Moos 20:16) Mutta me huusimme Herran puoleen, ja hän kuuli meidän huutomme ja lähetti enkelin, joka vei meidät pois Egyptistä. Ja katso, me olemme nyt Kaadeksessa, kaupungissa, joka on sinun maasi rajalla.
Kestävästä rukouksesta puhuu seuraava lainaus. Se osoittaa, että meidän on rukoiltava kestävästi (Kol 4:2. Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa), jos haluamme nähdä ihmisten pelastuvan ja Jumalan toimivan. Yksin kestävä rukous voi murtaa ne ajatusrakennelmat ja valheet, joiden vallassa ihmiset ovat. Se voi tehdä heidät vastaanottaviksi Jumalan pelastussanomalle ja etteivät he joudu kadotukseen. Meidän on ensin ponnisteltava Jumalan edessä, jos haluamme nähdä muutoksen ihmisten elämässä:
Mutta Jaakob ei rukoillut sillä tavoin. Hän kamppaili koko yön ja sitten hän huudahti: ”En päästä sinua, ennen kuin siunaat minua”, Muutamat eivät ole koskaan oppineet, miten painiskellaan rukouksessa. Sen tähden he eivät tiedä, miten voitetaan. Emme saa voittoa ihmisten edessä, ennen kuin voitamme Jumalan edessä, ja voittaaksemme ihmisten edessä meidän on opittava ponnistelemaan. … Jokainen Jumalan käyttämä mies on ollut rukouksen mies. Jos et ole koskaan oppinut, miten on rukoiltava, jos et ole koskaan oppinut, kuinka painiskellaan Jumalan kanssa, jos et ole koskaan oppinut, miten koetaan tuskaa, jos et tiedä mitään synnytystuskista, silloin et myöskään tiedä, mitä merkitsee saada hengellisiä tuloksia. Jos haluat nähdä Jumalan kirkastettuna julistustyössäsi, sinun on aivan ensiksi tultava rukouksen mieheksi. (1)
Armo ja sen väärinkäyttö. Eräs seurakunnassa esiintyvä ongelma on, että emme ymmärrä armoa kunnolla. Ei ymmärretä, että kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen Jeesuksen Kristuksen kautta ja antaa pelastaa itsensä, on seuraus se, että hän saa syntinsä anteeksi ja tulee armon alle. Hän ei tule ainoastaan armahdetuksi vanhoista synneistään, vaan on siitä lähtien joka ainoa hetki armon alla (Room 6:14). Hän on armon alla huolimatta siitä, että olisi langennut syntiin, ja hän on armon alla sekä Jumalan rakkauden kohde, vaikka olisi epäonnistunut eikä kykene elämään pyhitettyä elämää. Hänen lankeemuksensa eivät voi muuttaa hänen asemaansa mihinkään, koska hänen kelvollisuutensa perustuu Kristukseen, ei häneen itseensä. Monien on vaikea ymmärtää tätä asiaa ja he elävät jatkuvissa itsesyytöksissä (Mikset pysty parempaan… Jumala ei rakasta sinua) ja uskovat Jumalan olevan heihin tyytymätön, vaikka asia on juuri päinvastoin. Heidän on vaikea uskoa, että heidät on siirretty armon piiriin, jossa kaikki vaatimukset, syytökset, laki ja tuomio on täysin poistettu yltämme kuten seuraavat jakeet hyvin osoittavat. Katsomme näitä jakeita, joiden seurauksena meidän on hyvä armahtaa myös itseämme, koska Jumala on sen jo tehnyt meille:
- (Room 8:1) Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
- (Room 5:1,2) Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, 2. jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
- (Fil 1:7) Ja oikein onkin, että minä näin ajattelen teitä kaikkia, koska te olette minun sydämessäni, te, jotka sekä ollessani kahleissa että evankeliumia puolustaessani ja vahvistaessani olette kaikki minun kanssani armosta osalliset.
- (1 Piet 2:10) te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette "Jumalan kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette armahdetut".
- (1 Piet 5:12) Silvanuksen, uskollisen veljen, kautta - jona häntä pidän - olen lyhyesti teille tämän kirjoittanut, kehoittaen teitä ja vakuuttaen, että se armo, jossa te olette, on Jumalan totinen armo.
Kun armon ymmärtäminen on suuri ongelma seurakunnassa, voi sitä olla sen väärinkäyttökin. Se tarkoittaa ajatustapaa, jossa ihminen vieraantuu Jumalasta ja paaduttaa itsensä niin, ettei hän enää valvo vaellustaan. Hän saattaa ajatella, että ”Mehän olemme armon alla, joten ei ole niin väliä miten me elämme”. Hän tekee armosta keppihevosen, jolla hän puolustelee tekojaan. Hän ei ota huomioon seuraavia jakeita, joissa Paavali varoitti tällaisesta ajatustavasta:
- (Room 6:14,15) Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. 15. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! 16. Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
Niinpä kun armo on annettu, on ihmeellistä, että saamme elää siinä. Älköön se kuitenkaan saako ketään puolustelemaan vääriä tekojaan vaan vapautumaan niistä, koska se on yksi armon tarkoitus (Tiit 2:11,12). Jokaisen kannattaa pitää tilivälit lyhyenä Jumalan kanssa, tunnustaa synnit heti langettuaan hänelle, ja haluttava lisäksi täydellistä vapautumista kaikista vajavaisuuksistaan. Se on Jumalan tahto jokaisen elämää varten.
|
