LUKU 4 -
Voit myös paastota!
Edellisissä
kappaleissa on käsitelty rukousta, sen tarkoitusta ja miten on tärkeää, että
siihen varataan aikaa. Silti rukouksen ohella voidaan harjoittaa myös paastoa,
joka on tavallaan katkeamatonta ja sanatonta rukousta. Siinä me rukoilemme ja
etsimme Jumalan tahtoa silloinkin, kun emme lausu sitä sanallisesti ääneen.
Paaston olisikin hyvä olla yksi osa hengellistä elämäämme, mutta on
valitettavaa, ettei se usein ole sitä ollut. Nykyajan seurakunnassa tämä alue
on ollut paljolti laiminlyöty.
Jos kuitenkin katsomme alkuseurakunnan
aikaa, niin oli paasto siellä käytössä. Jeesus esim. sanoi, että hänen
poismentyään opetuslapset kyllä paastoaisivat. Hän varoitti meitä myös
ulkokultaisuudesta paastotessamme. Vieläpä hän sanoi, ettei tietynlaisia
ihmisiä voida vapauttaa kuin rukouksen ja paaston kautta. Pelkästään nämä
Jeesuksen sanat osoittavat, että paasto varmasti oli käytössä siihen aikaan:
- (Matt 9:14,15) Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat
hänen tykönsä ja sanoivat: "Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi
sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"
15. Niin Jeesus sanoi heille: "Eiväthän häävieraat voi
surra, niinkauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin
ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.
- (Matt 6:16) Ja kun paastoatte, älkää olko
synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että
ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat
saaneet palkkansa.
- (Mark 9:28,29) Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin
hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet
ajaa sitä ulos?"
29. Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään
ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla."
Lisäksi
meille on hyvänä esimerkkinä apostoli Paavali, joka varmasti harjoitti paastoa
elämässään. Hän teki sitä yksityisesti mutta myös yhdessä - ilmeisesti
sopimuksesta - muiden kanssa. Niinikään Apostolien teoissa on kerrottu, että
ennen kuin Paavali ja Barnabas lähtivät ensimmäiselle lähetysmatkalleen, oli
sitä edeltänyt rukous ja paasto:
- (2 Kor 11:27) ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut,
kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja
alastomuutta.
- (Apt 13:1-4) Ja Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja
opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius,
kyreneläinen, ja Manaen, neljännysruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja
Saulus.
2. Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja
paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus
siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut."
3. Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat
kätensä heidän päällensä ja laskivat heidät menemään.
4. Niin he Pyhän Hengen lähettäminä menivät Seleukiaan ja
purjehtivat sieltä Kyproon.
Eikä
paastoa esiinny ainoastaan Uuden testamentin puolella, vaan jo vanhan liiton
puolella sitä käytettiin varsinkin useissa erikoistilanteissa. Esim. Jooel
kehottaa ihmisiä kuuluttamaan pyhän paaston ja huutamaan Herran puoleen, ja
samoin voimme löytää useita muita viittauksia paastoon.
Yksi mielenkiintoisimmista näistä
maininnoista on Niiniven tilanne; sillä kun tässä kaupungissa kuulutettiin
paasto ja käännyttiin Jumalan puoleen, väistyi myös tuomio kaupungin yltä ja se
sai lisää jatkoaikaa. Ehkä tämä sama pätee moneen nykyajan kaupunkiin
maailmassa:
- (Jooel 1:14) Kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa
koolle juhlakokous, kootkaa vanhimmat ja kaikki maan asukkaat Herran, teidän
Jumalanne, huoneeseen ja huutakaa Herran puoleen.
- (Joona 3:5,10) Niin Niiniven miehet uskoivat Jumalaan,
kuuluttivat paaston ja pukeutuivat säkkeihin, niin suuret kuin pienet.
10. Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois
pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut
tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.
n tuleva alas.(12)
- (Esra 8:21,23) Minä kuulutin siellä Ahava-joella
paaston, että me nöyrtyisimme Jumalamme edessä ja anoisimme häneltä
suotuisaa matkaa itsellemme, vaimoillemme ja lapsillemme ja kaikelle omaisuudellemme.
23. Niin me paastosimme ja anoimme tätä Jumalaltamme, ja
hän kuuli meidän rukouksemme.
- (Neh 1:4) Tämän kuultuani minä istuin monta päivää itkien
ja murehtien, ja minä paastosin ja rukoilin taivaan Jumalan edessä.
- (Dan 9:3, 21-23) Ja minä käänsin kasvoni Herran Jumalan
puoleen hartaassa rukouksessa ja anomisessa, paastossa, säkissä ja tuhassa.
21. Ja kun minä vielä puhuin rukouksessa, tuli se mies,
Gabriel, jonka minä olin nähnyt ennen näyssä, kiiruusti kiitäen minun tyköni
ehtoouhrin aikana.
22. Ja hän opetti minua, puhui minulle ja sanoi:
"Daniel, nyt minä olen lähtenyt neuvomaan sinua ymmärrykseen.
23. Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana,
ja minä olen tullut sitä ilmoittamaan; sillä sinä olet otollinen. Käsitä siis
se sana ja ymmärrä näky.
Paaston merkitys terveydelle ja milloin ei paastoa. Kun on
kyseessä paaston merkitys terveydelle, voi se hyvin edistää sitä. Sillä
varsinkin länsimaissa, jossa ihmiset ahtavat itsensä täyteen ruokaa, on paasto
varmasti hyödyllistä. On todettu, että suuri osa sairauksista länsimaissa saa
alkunsa liiasta syömisestä, mutta heti jos ihmiset rajoittavat syöntiään, alkaa
heidän terveytensä kohentua. Esim. sellaiset sairaudet kuin sydän- ja
verisuonitaudit, aikuisiän diabetes ja syöpäkin voivat johtua liikasyömisestä.
Paasto tai ainakin ruokamäärän vähentäminen on järkevää tällaisessa
tilanteessa.
On kuitenkin tilanteita ja sairauksia,
joissa paastoa ei yleensä suositella, koska siitä voi olla enemmän haittaa kuin
hyötyä. Tällaisia tilanteita voivat olla mm. sokeritaudit, jotka vaativat
insuliinihoitoa, raskaus- ja imetysaika, vakava sydän- tai verisuonisairaus,
mikäli maksan tai munuaisten toiminnassa on vajavaisuutta, kilpirauhasen liika-
tai vajaa toiminta, mikäli ihmisellä on vakavia mielenterveyshäiriötä ja
psykooseja, kasvuikäisten paastoja - varsinkaan pitempiä - ei yleensä
suositella, lisäksi mikäli ei ole aiempaa kokemusta paastosta, on hyvä aloittaa
yhden tai korkeintaan kolmen päivän paastolla. Sentähden, jos sinulla on
kyseisiä vaivoja, on sinun ehkä syytä luopua kokonaan paastosta tai harjoittaa
korkeintaan puolipaastoa. Jos et ole varma omasta tilanteestasi, kannattaa
sinun tarkistaa asia esim. lääkäriltä, joka tuntee tilanteesi.
Paaston lopetus. Paaston lopetukseen liittyy myös
tiettyjä sääntöjä. Mitä pitempi paasto on kyseessä, sitä tärkeämpää on sen
oikea lopettaminen. Se pitäisikin aina lopettaa luonnonmehulla (ensimmäiset
ateriat pelkästään sitä), erittäin kevyellä hedelmä- ja kasvisravinnolla,
ohuella vellillä ja marjakeitoilla, joita syödään sitä useampia päiviä, mitä
pitempään paasto on kestänyt. (Yleensä siirtymävaiheeksi tavalliseen
ravintoon suositellaan vähintään yhtä viikkoa pitemmän paaston jälkeen.)
Koska jos liian pian siirrytään vahvaan ruokaan, voi se olla haitallista, jopa
vaarallista ja aiheuttaa sairaustiloja. Sentähden ovat esim. 1-2 päivän paastot
säännöllisin väliajoin suoritettuna siinä mielessä helpompia, ettei niiden
jälkeen tarvitse juuri lainkaan huolehtia siitä mitä syö.
