LUKU 3
-
Luovu
syytöksistä muita kohtaan!
Jos ihmistä on kohdeltu
huonosti menneisyydessä, ei sitä kannata murehtia. Sillä jokainen voi päästä
vapaaksi, jos vain luovuttaa elämänsä Jumalalle ja Kristukselle. Ihminen voi
silloin parantua ja eheytyä niin, etteivät vanhat ikävät asiat enää vaivaa
häntä.
Kuitenkin se edellyttää valintaa. Meidän on tahdottava antaa
anteeksi ja luovuttava kaikista syytöksistä muita kohtaan. Jumalan edessä
kukaan ei ole vain uhri, vaan olemme myös itse yhtä syyllisiä. Emme voi
perustella katkeruuttamme tai muita syntejämme sillä, että meitä joskus aiemmin
on kohdeltu huonosti, koska asenteemme on aivan yhtä väärin kuin vastustajaimme
teot meitä kohtaan.
Anna siis anteeksi ja luovu kaikista syytöksistä muita kohtaan,
että voit eheytyä!
MIKSI KANNATTAA ANTAA
ANTEEKSI? Jos etsitään syitä, miksi
kannattaa luopua syytöksistä muita kohtaan eli antaa anteeksi ja armahtaa
ihmisiä, voidaan mainita ainakin kolme tärkeää syytä. Varmasti syitä löytyisi
enemmänkin, mutta ehkä nämä ovat tärkeimpiä. Syyt ovat:
Anteeksiantamattomuus
voi pidättää Jumalan anteeksiannon. Tärkein
syy antaa anteeksi on tietenkin se, että se on Jumalan tahto ja oikein. Jumala
haluaa, että annamme ihmisille anteeksi emmekä kanna heille kaunaa. Jeesus
edellytti anteeksiantamusta Isä meidän- rukouksessa, samoin anteeksiantamus on
edellytys sille, että Jumala antaa meille anteeksi. Jos kieltäydymme antamasta
muille anteeksi, ei Jumalakaan anna meille anteeksi:
- (Matt 6:12) ja anna
meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän
velallisillemme.
- (Matt 6:14,15)Sillä
jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän
taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
15. mutta jos te
ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi
teidän rikkomuksianne.
- (Matt 18:32-35)
Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha
palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta
pyysit;
33. eikö sinunkin
olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua
armahdin?'
34. Ja hänen herransa
vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken,
minkä oli hänelle velkaa.
35. Näin myös minun
taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne
anteeksi."
Itsensä onnettomaksi
tekeminen
- (1 Kor 13:4,5)
Rakkaus...
5. ... ei katkeroidu,
ei muistele kärsimäänsä pahaa.
Toinen syy antaa anteeksi on
yksinkertaisesti se, että ihminen tekee itsensä onnettomaksi, jos hän
kieltäytyy siitä. Vihan hautominen, katkeroituminen ja kärsimänsä pahan
muisteleminen on yksi varmimpia tapoja tehdä olonsa kurjaksi ja itsensä
onnettomaksi.
Rauhan saaminen ei kuitenkaan koskaan löydy syntilistoja
luettelemalla tai maailman pahuutta valittamalla. Tällainen toiminta tekee
jokaisen vain entistä surkeammaksi ja masentuneemmaksi eikä se ota huomioon
myöskään sitä, että maailma on syntiinlankeemuksen tilassa ja menee lopun
aikana yhä huonompaan suuntaan. Katso siksi vain Jeesukseen, eikä
puutteellisiin ihmisiin, ja seuraa häntä:
- (Joh 21:21,22) Kun
Pietari hänet näki, sanoi hän Jeesukselle: "Herra, kuinka sitten tämän
käy?"
22. Jeesus sanoi
hänelle: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä
tulen, mitä se sinuun koskee? Seuraa sinä minua."
Parantuminen ja
anteeksianto. Eräs hyvä syy antaa
anteeksi on, että anteeksiantamattomuus voi estää parantumisen. Sillä jos
ihmisellä on sydämessään katkeruuden juuri, jota ei ole huomioitu ja
tunnustettu Jumalalle, voi parantuminen viipyä. (Se ei tietenkään tarkoita,
että jokaisen parantumattomuuden takana olisi sama syy. Ei kannata yleistää
asioita.)
Ilmeisesti sama pätee myös mielensairauksiin, joiden takana on
usein syviä traumaattisia kokemuksia muiden ihmisten aiheuttamina. Tässäkin
tapauksessa anteeksianto voi johtaa parantumiseen ja vapautumiseen. Seuraavassa
on kolmen eri kirjailijan kertomaa esimerkkiä tältä alueelta. Nämä esimerkit
osoittavat, miten tärkeä merkitys on anteeksiantamuksella:
David A. Seamands: Minulla
oli poikasena astma. Nuoruusvuosinani se kehittyi pahemmaksi ja ensimmäinen
vuoteni collegessa oli niin vaikea, että en pystynyt ottamaan osaa
kevätlukukauden tentteihin. Rukoilin lakkaamatta paranemista, muut ihmiset
rukoilivat puolestani ja kerran paranemisekseni minut voideltiin ja tehtiin
kättenpäällepaneminen. Noihin rukouksiin ei vastattu.
Vuosia myöhemmin varhaisaamuisen
hiljentymiseni aikana Jumala näytti minulle hartauskirjan lauseella, että minun
tarvitsi saada parannus muistoilleni. Se merkitsi, että minun piti antaa
anteeksi jollekulle syvemmällä tasolla kuin koskaan ennen. Muutaman päivän
jouduin tutkimaan sisintäni ja rukoilemaan. En lainkaan rukoillut astmani
takia. Annoin vain Hengen hoitaa pois kaiken kaunan ja kipeät muistot. On
vaikea uskoa, mutta astmaa minulla ei ole ollut siitä päivästä lähtien! Niin,
suuri määrä rukouksia oli kohonnut ylös astmani takia, mutta en ollut valmis
vastaanottamaan Jumalan vastausta, ennen kuin syvällisempi ongelmani oli
selvitetty. Se pätee moneen muuhunkin elämän alueeseen, joilla rukouksiimme ei
aina vastata.(10)
Nicky Cruz: Onko näille viattomille uhreille toivoa?
Kerron sinulle nuoresta tytöstä,
Sharonista, joka tuli erääseen keskukseemme pyytämään apua.
Kun hän käveli sisään ovesta, hänen
päällään riippui ilmiselvästi syyllisyyden ja häpeän tumma pilvi.
Hän tuli koulukuraattorinsa kanssa, joka
esitteli hänet työntekijöillemme. Aistin siinä samassa luottamuspulan
läpitunkemattoman muurin. Oli melkein mahdotonta saada häneen katsekontaktia.
Istuuduimme kaikki ja yritimme lieventää
Sharonin jännitystä. Kun hän katsahti minuun, hänen kasvonsa olivat täynnä
ahdistusta ja hänen silmänsä olivat itkusta turvoksissa.
"Minä vihaan isääni", hän
puuskahti kiukkuisesti.
Tiesin heti, että Sharon oli insestin uhri.
Tunsin sydämessäni kipua, aivan kuin minua olisi pistetty puukolla.
Olin nähnyt liian monien tällaisten
viehättävien tyttöjen melkein tuhoutuvan sisäisesti "isien pahojen
tekojen" vuoksi. Rukoilimme hänen puolestaan ja pyysimme Jumalalta
ihmettä.
Vähempi ei riittäisi.
Yritimme tiiviisti monta päivää, jotta
voittaisimme Sharonin luottamuksen. Eräässä iltatilaisuudessa Pyhä Henki teki
lopulta läpimurron. Kun Sharon pyysi Jeesusta tulemaan sydämeensä, hän alkoi
itkeä hillittömästi. Kasvot, jotka olivat olleet täynnä häpeää, alkoivat siinä
samassa säteillä Kristuksen iloa ja rauhaa. Kun Sharon sanoi: "Nyt minä
rakastan isääni", tiesimme, että oli tapahtunut ihme, jota olimme
rukoilleet.
Anteeksiantamus on ainoa tie parantua
kokonaan tällaisista tunnevammoista.
Heti kun Sharon otti Kristuksen vastaan,
hänessä syntyi rakkaus.
Ja siitä rakkaudesta syntyi
anteeksiantamus.
Olen huomannut, että insestin uhreja kalvaa
katkeruus ahdistelijoita kohtaan. He eivät voi parantua, ennen kuin katkeruuden
tilalle tulee aito anteeksiantamus.(11)
Neil T. Anderson: Tapasin
Daisyn ollessani juuri valmistunut ja toimiessani erään hyvin suuren seurakunnan
opiskelijatyössä...
Mutta kun ryhmän vetäjä kuuli, että Daisy
oli ollut viiden vuoden aikana kolme kertaa mielisairaalassa vainoharhaisen
skitsofrenian vuoksi, hän koki olevansa täysin riittämätön auttamaan häntä. Hän
pyysi minulta, että tapaisin Daisyn. Vaikka en ole saanut muodollista
koulutusta tältä sielunhoidon alueelta, suostuin puhumaan Daisyn kanssa...
Aloimme tavata viikoittain. Oletin hänen
vaikeuksiensa johtuvan joko hänen elämästään sattuneesta moraalisesta
lankeamisesta tai jonkin sellaisen kohteeksi joutumisesta tai okkultismiin
osallistumisesta. Kyselin häneltä moraalisista kysymyksistä enkä löytänyt
mitään ongelmaa. Kysyin oliko hän koskaan ollut mukana okkultismissa. Hän ei
ollut koskaan edes lukenut kirjaa kyseisestä aiheesta. Nyt raavin jo todella
päätäni, koska en pystynyt selvittämään hänen vakavien ja selkeiden
hengellisten ristiriitojensa lähdettä.
Eräänä päivänä aloimme sitten puhua hänen
perheestään...
"Puhutaan isästäsi", ehdotin.
"En aio puhua isästä", Daisy
napautti. "Jos puhut isästä, minä häivyn."
"Odotahan Daisy. Jos et puhu isästäsi
täällä, missä voit sitten puhua hänestä? Jos et käsittele näitä tunne-elämän
kysymyksiä täällä, missä pystyt käsittelemään niitä?" ...
Daisy alkoi kohdata ratkaisemattomat
tunteensa isäänsä kohtaan ja tehdä työtä anteeksiantamuksen kanssa. Tässä
olikin hänen ongelmansa ydin. Muutamassa kuukaudessa tämä nuori nainen, jonka
kohdalla psykiatrit olivat heittäneet toivonsa, edistyi huimasti ja ryhtyi
tekemään seurakuntamme lapsityötä.(12)
MITEN VOIDAAN LUOPUA
SYYTÖKSISTÄ? Jos halutaan luopua
syytöksistä eli antaa anteeksi, voi se onnistua. Kannattaa huomioida mm.
seuraavia tekijöitä:
Päätös, ei tunne. Ensinnäkin anteeksiantaminen on aina päätös, ei
tunne. Siinä ei tarvitse odottaa erikoisia rakastavia tunteita, vaan ihminen
voi heti tehdä tahdon valinnan ja antaa anteeksi. Tunteet voivat kyllä seurata
myöhemmin, mutta ne eivät ole asialle välttämättömiä. Matt 18:ssa olevaa
henkilöä kutsuttiin pahaksi palvelijaksi sen tähden, että hän ei tahtonut antaa
anteeksi. Kyse ei ollut siitä, ettei hän tuntenut mitään positiivisia tunteita,
vaan siitä, ettei hän tahtonut oikealla tavalla:
- (Matt 18:29-33)
Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen
minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.
30. Mutta hän ei
tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi
velkansa.
31. Kun nyt hänen
kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja
menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32. Silloin hänen
herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija!
Minä annoin sinulle anteeksi kaiken velan, koska sitä minulta pyysit;
33. eikö sinunkin
olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'
Odota ihmettä! Syytöksistä luopuminen itsestään käsin voi olla aika
vaikeaa, mahdotontakin. Ne voivat yhä uudelleen palata ihmisen mieleen niin
että hän hautoo samoja asioita uudelleen.
Jos kuitenkin olet tässä tilanteessa, tulee tähän avuksi Jumalan
armo. Sillä hän voi tehdä sen, mikä ihmiselle on mahdotonta. Sinun täytyy vain
kääntyä hänen puoleensa ja odottaa sitten ihmettä eli että hän poistaa
syyttävät ajatukset mielestäsi. Seuraava käytännön esimerkki kuvaa tätä hyvin:
Oletko katkera? Et
voi unohtaa sinulle tehtyä vääryyttä. Anna Kristuksen anteeksiantamuksen
täyttää sydämesi. Omista se uskon kautta ja toimi sen mukaan.
Veli Magnusson-vainaja kertoi eräästä
opettajasta, joka kristillisyydestään huolimatta tahtoi menettää
kärsivällisyytensä vallattomien oppilaittensa kanssa. Kuitenkin hän olisi
halunnut näyttää tosi valoa oppilailleen, ja hän kärsi tästä heikkoudestaan
rukoillen ja taistellen. Kerran hän taas oli menettämäisillään
kärsivällisyytensä, ja hän huokaisi ylöspäin. Silloin hänelle selvisi tämä
valoisa, ihana totuus: Kristus on minun kärsivällisyyteni. Hän uskoi sen ja
toimi sen mukaan, ja voitto tuli. Tämä on sitä elämän vanhurskautta, joka
vuotaa Jumalasta uskon perusteella, Fil 3:9. (13)
Etsi juurta!
- (Hebr 12:15) ja
pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei
mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet
sen kautta tule saastutetuiksi.
Usein katkeruudessa on ongelmana,
ettei sitä huomata eikä tunnusteta Jumalalle. Sillä meillä voi olla syyttävä ja
tuomitseva ja muita halveksiva asenne ilman että sitä kunnolla havaitsemme.
Meillä voi olla samanlainen asenne kuin Matt 18. luvun armottomalla
palvelijalla, joka sanoi "Maksa, minkä olet velkaa" (Matt 18:28).
Siten lapset voivat sydämessään tuomita vanhempiaan, mies
vaimoaan ja vaimo miestään ilman että he ymmärtävät tehdä asiasta parannusta.
Sellainen vaativa ja tuomitseva mieli, jota Hebrealaiskirjeessä kuvataan
katkeruuden juureksi, ei tietenkään voi tuottaa mitään hyvää hedelmää.
Ainoastaan, jos ihminen havaitsee väärän juuren ja tunnustaa sen syntinä
Jumalalle, voi hän vapautua. Seuraavaa esimerkki kuvaa hyvin, millaista on
katkeruudesta johtuva tuomitseminen ihmisen elämässä:
"Yhtäkkiä
sydämeni täytti kiitollisuus miehestäni", hän sanoi. "Oudointa oli,
että olin koko ajan ajatellut syyn olevan miehessäni. Olin vihainen, koska hän
ei ikinä pyytänyt anteeksi eikä myöntänyt olevansa pahoillaan mistään. Vasta
nyt tajuan, että olin ymmärtänyt asian aivan väärin. Minähän olin itsekäs ja
vaativainen ja tarvitsin anteeksiantamusta."(14)
Valitse kiitollisuus! On hyvin tyypillistä, että kun meille on sattunut
loukkaavia tilanteita, muutumme katkeriksi ja alamme syyttää ihmisiä. Me
itseasiassa valitsemme olla katkeria sensijaan, että voisimme olla kiitollisia.
Niinpä jos ihmisen on mahdollista valita olla katkera, on hänen
varmasti mahdollista valita olla kiitollinen. Hän voi valita kiitollisuuden
sensijaan että hän toimisi normaalilla tavalla. Aina kun ihmiselle nousee
katkera, syyttävä tai napiseva ajatus, voi hän pyrkiä kiitollisuuteen. Tämä
pätee varmasti menneisiin hylkäämisiin että myös nykyelämän tilanteisiin ja
huoliin. Sentähden sinäkin voit valita kiitollisuuden ja kiittää sekä menneistä
että nykyisistä ja alkaa myös siunata ihmisiä sensijaan että jatkuvasti
valittaisit heidän vikojaan. Kiitollisuus on Raamatussa tärkeä asia ja siihen
viittaavat mm. seuraavat jakeet:
- (1 Kor 10:10)
Älkääkä napisko, niinkuin muutamat heistä napisivat...
- (1 Tess 5:18)
Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden
Kristuksessa Jeesuksessa.
- (Ef 5:20) Kiittäen
aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
- (Ps 50:23) Joka
kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua, joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä
annan nähdä Jumalan autuuden.
- (Ps 118:24) Tämä
on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.
- (Kol 2:6,7)
Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin
vaeltakaa hänessä,
7. juurtuneina häneen
ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja
olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.
