Etusivulle

Jarin kirjoituksia
Viimeiset päivät













 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä






 

 

LUKU 2 -

Nooan ja Lootin päivät 2

 

 

 

VÄKIVALTA. Kun Nooan ja Lootin päivinä yhteiskunnan yksi piirre oli turmeltuneisuus ja ylikorostunut seksuaalisuus, niin oli toinen niiden ominaisuus väkivalta. Maa tuli täyteen väkivaltaa kuten 1. Mooseksen kirjasta ilmenee. Lisäksi Paavali ennusti saman tapahtuvan viimeisinä päivinä juuri ennen Ihmisen Pojan eli Jeesuksen tulemusta:

 

- (1 Moos 6:11) Mutta maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa.

 

- (2 Tim 3:1-4) Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.

2. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita,

3. rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,

4. pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia;

 

Entä sitten, onko vastaavaa kehitystä havaittavissa nyt, nykyaikana? Olemmeko menneet parempaan vai huonompaan suuntaan, vai mikä nykytilanne on?

   Vastaus on, että vaikka emme olekaan vielä nähneet väkivallan puhkeavan täyteen kukkaansa, on silti merkkejä, jotka osoittavat muutoksen esim. 1950-luvusta olevan huomattavan. Se voidaan nähdä ainakin allaolevista esimerkeistä, joissa käsitellään muutosta niin musiikissa, televisiossa, peleissä, kaduilla kuin muissa asioissa. Mikään näistä asioista ei ole irrallinen, koska musiikki, televisio ja pelit ovat tekijöitä, jotka muokkaavat ihmisten asenteita. On myös hyvä huomata, että ennen kuin natsismi ja Hitler pääsivät valtaan, oli sitä edeltänyt voimakas okkultismin nousu (on esitetty, että Hitler ja muut korkeat natsijohtajat olivat syvästi perehtyneet okkultismiin) ja yhteiskunnan maallistuminen. Se valmisti maaperää, yhdessä talouden epävakauden kanssa, sille, että Hitlerin opit saivat ihmisissä sijaa:

 

”Viimeksi tätä luokkaa oleva massapako järjen piiristä mystiikkaan tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla. On hyvin todennäköistä, että juuri tämä Länsi-Euroopassa ja etenkin Itävallassa ja Saksassa tapahtunut okkultismin herääminen edesauttoi natsismin hyväksymistä Saksassa. Itse asiassa jotkut historioitsijat ovat viitanneet Hitleriin ’okkulttisena messiaana’”. (9)

 

Musiikki. Kehitys musiikissa on mielenkiintoinen ja puhutteleva. Kun sitä tutkitaan, niin olivat 1950-luvulla suosiossa sellaiset nimet kuin lanteitaan heilutteleva Elvis Presley sekä Chuck Berry, joita pidettiin "rohkeina" ja "radikaaleina". He olivat monille senaikaisen sukupolven suurimpia villitsijöitä.

   Edellisistä ajoista nykyiseen on kuitenkin tapahtunut pitkä kehitys! Sillä 1950-luvun radikaalit Elvis ja Chuck Berry ovat jokseenkin harmittomia ja kilttejä, kun heitä vertaa nykypäivän radikaaleihin ja heavyrock-yhtyeisiin. Monien näiden yhtyeiden sanoituksissa ihannoidaan aivan avoimesti huumeiden käyttöä, murhia, itsemurhia ja okkultismia. Sellaista ei juuri esiintynyt joitakin vuosikymmeniä tai sata vuotta sitten, vaan tällainen musiikki ja yhtyeet ovat verrattain tuore asia.

 

Televisiosta ei tarvitse paljoa puhua, koska sen ohjelmat ovat yleisessä tiedossa. Voidaan vain todeta, että sen ohjelmat olivat paljon puhtaampia ja viattomampia vain muutama vuosikymmen sitten. Samoin voidaan todeta, että väkivaltaisella ja moraalittomalla aineistolla on varmasti vaikutusta ihmisten mieliin. Esim. tohtori Leonard D. Efron, joka tutki yli 400 katsojan käyttäytymistä 22 vuoden ajan, on todennut syy-yhteyden television aineiston sekä käyttäytymisen välillä. Samoin Arnold Kahn Amerikan psykologiliitosta on todennut saman (jälkimmäinen kommentti):

 

"Enää ei voi olla mitään epäilystä siitä, etteikö laajamittainen altistuminen televisioväkivallalle olisi yksi syy yhteiskunnassa esiintyvälle agressiiviselle käyttäytymiselle, rikollisuudelle ja väkivallalle."

 

"Väittely televisioväkivallan vaikutuksista on samaa kuin väittely tupakoinnin ja syövän yhteydestä." (10)

 

Edelleen voidaan todeta, että kun televisio ja muut tiedotusvälineet tuovat esille vain huonoja puolia asioista, antaa se kaikesta vääristyneen näkemyksen. Sen seurauksena yhä useammista äärimmäisyyksistä tulee osa tavallista käyttäytymistä, kuten seuraavassa lainauksessa hyvin osoitetaan:

 

Tiedotusvälineet ovat yksi vihollisen käyttämistä pääasiallisista työkaluista, joilla se kylvää eksytystä ja hajaannusta ihmisten keskuuteen. Vaikka tämä ei ehkä olekaan näiden ihmisten tarkoitus, se on lopputulos. Uutiset itsessään vääristelevät todellisuutta karkeasti. Vain äärimmäiset tapahtumat ylittävät uutiskynnyksen, ja useimmat niistä ovat väkivaltaisuuksia. Hyvät uutiset eivät myy, ja jopa ne hyvät tapahtumat, jotka uutisoidaan, eivät heijasta todellisuutta oikein.

   …Linnoitukset ovat pohjimmiltaan valheita, joita ihmiset uskovat. Mitä useampi ihminen uskoo tietyn valheen, sitä voimakkaammaksi tuo linnoitus tulee. Vihollinen käyttää tiedotusvälineitä kylvääkseen kaikesta vääristyneen näkemyksen. Sen seurauksena yhä useammista tiedostusvälineiden esittämistä äärimmäisyyksistä tulee osa tavallista käyttäytymistä. (11)

 

Pelit ovat myös kokeneet muutoksen. Kun vielä 1970-luvun alkupuolella pelattiin jokseenkin harmittomia pelejä kuten Monopoli, Afrikan tähti ja lautapelit, ovat nyt niiden oheen tulleet myös väkivaltaa ja okkultismia sisältävät tietokone-, video- ja roolipelit. Monilla niistä on varmasti aivan samanlainen vaikutus kuin televisiolla ja muilla samanlaisilla tekijöillä. Ne vaikuttavat mieliin negatiivisesti ja tekevät kynnyksen väärintekoon matalammaksi.

   Seuraavassa esimerkissä entinen roolipelaaja, joka tuomittiin elinkautiseen murhasta, kertoo, miten nämä pelit vaikuttivat häneen. Hän totesi, että hänen tietoinen mielensä tottui ja turtui väkivaltaan niin, ettei hän enää hallinnut ajatuksiaan. Mikä vaikutus on sillä, jos miljoonat lapset ja nuoret kokevat hänen tavallaan? Se on mahdollista, koska pelit ovat suosittuja:

 

- Peli tapahtuu kokonaan pelaajien mielessä ja mielikuvituksessa... Jos sitä pelataan vaikka kolme tai viisi kertaa viikossa, neljästä kahdeksaan tuntia kerralla, pelaajan tietoinen mieli tottuu väkivaltaan. Hän ei enää hallitsekaan omia ajatuksiaan. Leikistä tulee totta. Pelaaja alkaa elää peliä kuin todellisuutta. Kaikki, mitä hän tekee tai sanoo, liittyy peliin. Hän ei enää pelaa huvin vuoksi vaan koska hänen on pakko. Peli on saanut hänet kokonaan valtaansa. Se on niin vaarallista, etten oikein osaa selittää sitä. (12)

 

Saatananpalvonta. Kun elämme yhteiskunnassa, jossa monet ennen väärinä pidetyt asiat ovat tulleet hyväksytyiksi tai ainakin tunnetuiksi, on yksi sellainen asia saatananpalvonta. Sitäkään ei juuri tavattu pohjoismaissa tai muualla muutamia vuosikymmeniä sitten, mutta nyt se on yleistynyt osoittaen kehityksen suunnan. Se on asia, jossa saatetaan vahingoittaa sekä itseä että sivullisia, ja siihen ajautuvat varsinkin laitoslapset ja ne, joilla on ollut vaikeuksia vanhempiensa kanssa.

   Erikoista nykyisessä toiminnassa on, että ero esim. 1960-1970-luvun vaihteessa suosiossa olleeseen hippiliikkeeseen on huomattava. Kun hippiliikkeen tunnuksena oli vielä "rock, rauha ja rakkaus", ja heitä kutsuttiin "kukkaiskansaksi", on taas osana nykyistä toimintaa turha ja järjetön väkivalta, itsensä vahingoittaminen sekä okkultismi. 

   Jos verrataan näitä kahta asiaa, joista toisessa asiassa olivat osallisena meidän vanhempamme ja sen aikainen sukupolvi sekä toisessa pääosin nykyajan nuoret, on ero näiden kahden suuntauksen välillä ilmeinen. Sen kautta voidaan nähdä, miten myöhempi sukupolvi on mennyt pahuudessa aina pidemmälle kuin edellinen. Kehitys on tapahtunut erityisesti viimeisen 40 vuoden aikana. Mitä tapahtuu, jos kuljemme kehityksessä seuraavat 20-40 vuotta samaan suuntaan?

   Katsomme lainausta Raamatusta, joka osoittaa samanlaisen kehityksen. Siinäkin jälkeläiset tekivät pahemmin kuin isänsä. Nyt on tapahtunut samoin:

 

- (Jer 16:11,12) niin sano heille: Sentähden että teidän isänne hylkäsivät minut, sanoo Herra, ja seurasivat muita jumalia, palvelivat niitä ja kumarsivat niitä, mutta hylkäsivät minut eivätkä noudattaneet minun lakiani. Ja te olette tehneet pahemmin kuin teidän isänne, ja katso, te vaellatte kukin pahan sydämenne paatumuksessa, kuulematta minua.

 

Koulumaailmassa on tapahtunut muutosta. Kun esim. Amerikan kouluissa suurimmat ongelmat 1960-luvulla olivat vielä sillä tasolla kuin kotiläksyjen laiminlyönti, jonossaetuilu, metelöinti ja muut samantasoiset asiat, ovat kolme pääongelmaa nyt murhat, huumeet ja väkivalta. Moniin kouluihin on asennettu jopa aseiden tarkastuslaitteita, jottei aseita vietäisi kouluun. Pelätään, että joku alkaa ampua silmittömästi muita kohti, kuten on silloin tällöin tapahtunut.

   Muita ongelmia ovat tuottaneet koulujen porteilla norkoilevat huumediilerit, nuorison lisääntynyt alkoholinkäyttö sekä opettajien kunnioituksen väheneminen. 1800-luvulla tai vielä 1960-luvun alkupuolella edellisiä asioita ei juuri esiintynyt. Samoin opettajien sanaa ja muita auktoriteetteja kunnioitettiin, mutta siinäkin on tapahtunut muutosta pikkuhiljaa. Elämme yhteiskunnassa, jossa opettajien ja vanhempien ihmisten arvostus on vähentynyt koko ajan.

   Katsomme lehtiartikkelia, joka kertoo kehityksestä Britannian kouluissa. Se kuvaa ongelmia, jotka ovat tulleet Britannian kouluihin, mutta samanlaista kehitystä on varmasti tapahtunut muuallakin viimeisinä vuosikymmeninä. On hyvä ymmärtää, että tämän päivän lapset ja nuoret ovat huomispäivän aikuisia:

 

Väkivalta vaivaa brittikouluja

 

Väkivalta varjostaa koulunkäyntiä Britanniassa. Tällä hetkellä maan peruskoulut erottavat keskimäärin 10 oppilasta päivässä väkivaltaisen käytöksen takia. Vaikka suurin osa hyökkäyksistä kohdistuu vielä muihin koululaisiin, joutuvat myös opettajat yhä useammin uhreiksi.

   Opettajien ammattijärjestöt ovatkin poliisin tukemana alkaneet vaatia hallitukselta radikaaleja toimenpiteitä häiriköitten kuriinpanemiseksi. Opettajapiireissä pelätään, että nykymenon jatkuminen muuttaa koulupihat taistelukentiksi ja ajaa tulevaisuuden opettajat muihin ammatteihin.

   Kouluväkivallan laajuus tuli esiin opetusministeriön julkaistaessa ensimmäistä kertaa historiassa häiriköintitilastot viime kesälukukaudelta. Ministeriö kirjasi kahden kuukauden ajalta yhteensä 80 000 tapausta.

   Väkivaltaiseen käytökseen syyllistyi yhteensä 62 000 oppilasta, mikä edustaa noin prosenttia koko koululaispopulaatiosta. Suurimman riehujaryhmän muodostivat 13-15-vuotiaat pojat, joilla oli sormensa pelissä 77 prosentissa tapauksista.

   Peräti 16 800 väkivaltaisesti käyttäytynyttä oppilasta sai viime kesänä joko pysyvästi tai väliaikaisesti lähtöpassit koulusta. Neljäsosassa tapauksista häiriköitten uhriksi joutui joko opettaja tai muu henkilökuntaan kuulunut aikuinen. Yhteensä 288 oppilaalle annettiin potkut koulusta opettajaan kohdistuneen fyysisen vahingonteon takia.

   Koululaitosta huolestuttanee väkivallan yleistymisen ohella sen mahdollinen raaistuminen. Vakavammat tapaukset kuten puukotukset ovat yhä harvinaisia, mutta kouluja häiritsee se, että joka neljäs yläkoululainen kantaa mukanaan jonkinlaista asetta. Tämä selviää oikeusministeriön 5000 oppilaalle teettämästä kyselystä.

   ... Koulut toivovat hallitukselta uusia valtuuksia koulurauhan turvaamiseen. Esityslistalla on kaksi asiaa. Erottamisprosessin yksinkertaistaminen ja läpivalaisimien hankkiminen oppilaitoksiin. Jälkimmäinen ehdotus on saanut ylipoliisipäällikkö Sir John Stevensistä arvovaltaisen tukijan... (Etelä-Suomen Sanomat, 18.8.2004)

 

Muutos kaupungeissa on myös puhutteleva. Se ilmenee siinä, kun verrataan jälleen 1950-lukua tai 1960-lukua nykyiseen aikaan. Kaupungeissa on tapahtunut sisäistä muutosta, jonka näkee vuosikymmenten kuluessa.

   Niinpä David Wilkerson ja Nicky Cruz, jotka ovat asuneet New Yorkissa ja tehneet siellä työtä, antavat kuvauksen tämän suuren kaupungin muutoksesta muutamien vuosikymmenten aikana, eli alkaen 1950-luvun lopusta. Silloin kaupunki oli vielä jokseenkin rauhallinen eivätkä kaikki edes lukinneet oviaan. Nyt sellaisesta voidaan vain haaveilla (vrt. Jeesuksen sanat, Matt 24:12: Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus):

 

David Wilkerson: "Muistan, kun tulin ensi kerran tähän kaupunkiin vuonna 1958", Dave kertoi. "Kolmekymmentä vuotta sitten kaupunki oli pelottava, mutta suhteellisen rauhallinen. Vaikka asiat olivat huonosti, silti oli rauhallista nykyiseen verrattuna. Kaduilla saattoi kävellä vapaasti. Upper West Sidella jotkut eivät edes lukinneet oviaan.

   "Keskuspuisto oli rauhallinen, rikoksia siellä tapahtui hyvin vähän. Tosin brutaaleja väkivaltarikoksiin syyllistyviä nuorisojengejä oli, mutta jengitappelut käytiin enimmäkseen syrjässä. He eivät yleensä häirinneet aikuisia, vaan tappelivat reviiristään'." (13)

 

Nicky Cruz: Väkivaltaisen nuoruuteni kaupunki on kymmenen kertaa pahempi kuin Daven ja minun ensi kertaa törmätessä toisiimme Brooklynin kaduilla - silloin joskus, kun olin tuntematon Nicky Cruz, murhanhimoisen Mau Mau -jengin päällikkö.

   Aivan kuin uusi, hirvittävä pahan varjo olisi ottanut haltuunsa väkivaltaa tihkuvat betonikanjonit. Tilanne on paljon pahempi kuin mitä TV ja elokuvat kuvaavat... (14)

 

 

 

 

 




free hit counters