Etusivulle

Jarin kirjoituksia

 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä






 

ABORTTI PUHEENAIHEENA

 

 

Onko sinulle tehty abortti tai oletko ollut elämäntilanteessa, jossa olet suunnitellut sen tekemistä? Tämä tilanne on varmasti tullut eteen monien kohdalla ja he ovat epäröineet, miten menetellä tässä asiassa, kun eivät ole olleet siihen henkisesti valmistautuneita.

   Seuraavilla riveillä aiotaan tutkia tätä asiaa, joka ei ole niitä kevyimpiä aiheita. Tarkoitus on käsitellä varsinkin sitä, onko abortti oikein, mitä asioita käytetään sen perusteluun ja miten ihmisen kehitys tapahtuu. Nämä seikat ovat tärkeitä selvittää, koska niistä riippuu hyvin paljon se, mitä ajattelemme tästä asiasta.

   Seuraava lainaus osoittaa hyvin, miten vaikea asia odottamaton raskaus voi olla monille ihmisille, varsinkin jos he eivät ole siihen henkisesti valmistautuneet ja olleet valmiit - se voi tuntua heistä raskaalta taakalta. Esimerkistä käy myös ilmi, että kaikesta propagandasta huolimatta monilla abortin tehneillä on jälkeenpäin käsitys siitä, että he sittenkin tekivät väärin. He saattavat tuntea siitä syyllisyyttä, mutta eivät voi sitä enää peruuttaa:

 

... Hetken hiljaisuuden jälkeen Nakagawa-san jatkaa:

- Kesällä tulin raskaaksi ja halusin abortin. Luulin, etten jaksaisi mitenkään aloittaa alusta vauvanhoitoa nyt, kun Daisukekin on juuri saatu kolmivuotiaaksi. Kaikki ajattelevat nykyisin, että kaksi lasta riittää yhteen perheeseen. Koulutuskin kun maksaa niin paljon rahaa. Niinpä siis sen enempää ajattelematta menin lääkäriin ja annoin tuhota pienen elämän, joka sydämeni alla kasvoi.

   Nuoren naisen silmiin nousevat kyyneleet. Niin minunkin.

- Vasta jälkeenpäin tajusin, mitä olin tehnyt. Tuntui kuin olisin omin käsin tappanut lapseni. Silloin vasta ymmärsin, että olen syntinen. Enhän ole sen parempi kuin muutkaan murhaajat...

- Kuka sinulle sanoi, että ab-abortti on synti? Kuulitko sen kirkossa? Minusta tuntuu äkkiä vaikealta saada japanilaisia sanoja ulos suustani.

- En suinkaan. Kyllä me japanilaiset periaatteessa tiedämme, että abortti on väärin, mutta käytännössä monet sen silti tekevät. Ne, jotka saavat omantunnonvaivoja, voivat mennä erityisiin "keskostemppeleihin" rukoilemaan lapsensa sielun puolesta ja viemään sinne pienen buddhankuvan. Anoppi neuvoi minuakin menemään sellaiseen temppeliin, kun näki miten onneton olen. Mutta en halua, koska en usko niihin jumaliin.

   Minä mietin mielessäni, että Jumalan laki on näköjään kirjoitettu ihmisen omaantuntoon, olipa hän sitten kristitty tai buddhalainen. Mutta evankeliumia on jonkun julistettava - sitä ei kukaan löydä omasta sisimmästään. (1)

 

ABORTIN PERUSTELUJA

 

Jos lähdetään etsimään niitä perusteluja, joita abortin yhteydessä on yleensä esitetty, voidaan löytää ainakin kolme tärkeää seikkaa, joita jokaista aiotaan erikseen tutkia. Mikäli olet joutunut tämän asian eteen, seuraavat seikat ovat varmaan tuttuja. Nämä seikat ovat:

 

- 1. "Sikiö ei ole persoona"

- 2. "Naisella on oikeus päättää omasta ruumiistaan"

- 3. Myötätunto

 

1. "SIKIÖ EI OLE PERSOONA". Ensimmäinen peruste abortille on saattanut olla se, ettei sikiö olisi mikään oma persoonansa, täydellinen ihminen, vaan että siitä tulisi sellainen vasta syntymän yhteydessä tai jossakin myöhäisessä raskauden vaiheessa. On ajateltu, että kyseessä olisi ikäänkuin jonkinlainen kudosmöykky, joka ei edes muistuta ihmistä ja jolla ei siksi tule olla ihmisoikeuksia.

   Mutta pitääkö edelläoleva käsitys paikkansa? Tuleeko sikiöstä persoona vasta syntymän yhteydessä tai jossakin raskauden myöhäisessä vaiheessa? Katsomme kumpaakin vaihtoehtoa erikseen:

 

Tekeekö syntymä lapsesta persoonan? Jos ajatellaan sikiön tulevan persoonaksi vasta syntymän yhteydessä, on ensimmäinen kysymys, mikä tekee tästä hetkestä niin merkittävän? Mikä saa aikaan sen, että se tekee sikiön persoonaksi? Eikö syntymän hetki tosiasiassa merkitse vain asuinpaikan vaihdosta - vaihdosta, jossa lapsi siirtyy kohdun sisäpuolelta sen ulkopuolelle - samalla tavalla kuin mekin voimme siirtyä talon sisäpuolelta sen ulkopuolelle.

   On hyvä ymmärtää, ettei syntymän hetki tee lapsesta yhtään enempää persoonaa kuin mitä hän oli vaikkapa päivää aikaisemmin ollessaan äitinsä kohdussa. Hänellä on samat ruumiinjäsenet - suu, jalat, kädet... - molemmissa paikoissa, ja hän on myös syntymän jälkeen yhtä riippuvainen äitinsä huolenpidosta. Koko ajan on kyseessä sama yksilö, mutta muutos tapahtuu vain asuinpaikassa.

   Seuraavat entisen aborttilääkärin selostukset ultraäänikuvauksesta antavat lisää selvyyttä asiaan. Hän viittaa siihen, että tämän kuvausmenetelmän avulla voidaan nähdä, miten kohdussa oleva sikiö ei ole vain kudosmöykky ja persoonaton olento, vaan siinä esiintyy jo täysin pienen lapsen piirteet. Se voi liikkua, niellä ja nukkua - kaikki asioita, joita me itse ja pienet lapsetkin voivat tehdä kohdun ulkopuolella:

 

... Se oli ultraääni, joka ensimmäistä kertaa avasi meille ikkunan kohtuun. Me aloimme myös seurata sikiön sydänääniä elektronisilla sydänmonitoreilla. Ensimmäistä kertaa aloin miettiä sitä, mitä me teimme klinikalla. Ultraääni avasi uuden maailman. Ensimmäistä kertaa saatoimme todella nähdä ihmisen sikiön, mitata sitä, tarkkailla sitä, ja kiintyä ja rakastua siihen. Niin minulle kävi. Ultraäänikuvat sikiöstä vaikuttavat tavattoman voimakkaasti katsojaan. New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistiin tutkimus siitä, mitä mahdollisuuksia tällä tekniikalla on. Noin kymmenen vuotta sitten lehdessä julkaistiin tutkimus, jossa kymmenelle raskaana olevalle, aborttiklinikalle tulleelle naiselle näytettiin ultraäänikuva sikiöstä ennen aborttia. Vain yksi heistä teki abortin. Yhdeksän muuta lähti klinikalta edelleen raskaana. Se osoittaa, kuinka voimakasta kiintyminen on. Minäkin huomasin kiintyväni noihin syntymättömiin.(2)

 

Haluaisin vielä lisätä, että vaikka meillä oli kasapäin (kirjaimellisesti) kokemusperäistä tietoa siitä, että abortissa tuhottiin elävä ihminen, niin vasta ultraäänitekniikan myötä ajatuskaavamme todella vaihtui. Ultraäänen avulla emme ainoastaan nähneet, että sikiö on toimiva organismi, vaan saatoimme myös mitata sen elintoimintoja, punnita sen ja arvioida sen iän, nähdä sen nielevän ja virtsaavan, katsella sitä niin unessa kuin hereillä ja nähdä sen liikuttavan itseään yhtä määrätietoisesti kuin vastasyntynyt lapsikin tekee...

   Juuri tästä minä löysin itseni; tämän empiirisen vallankumouksen, kaiken tämän uuden tiedon edessä aloitin tuskallisen prosessin, jossa muutin mieltäni abortin oikeutuksesta. Olin vihdoinkin hyväksynyt paradigman muutoksen.(3)

 

Tuleeko sikiöstä persoona jossakin raskauden vaiheessa? Kun on esitetty toista vaihtoehtoa persoonaksi tulemiselle, on saatettu esittää sen tapahtuvan jossakin raskauden vaiheessa, varsinkin jossain sen myöhäisessä vaiheessa.

   Tässä teoriassa on kuitenkin ongelmia - seikkoja jotka osoittavat, ettei se ole kovin varmalla pohjalla.

    Ongelmana teoriassa ovat keskosina syntyneet lapset. Ne ovat ongelma, koska monet keskosina syntyneet lapset ovat tulleet tähän maailmaan samanikäisinä kuin abortoidut kanssasisarensa ja -veljensä, jopa aikaisemmin. Kun normaali raskaus kestää yleensä n. 40 viikkoa, niin voivat jotkut lapset syntyä jopa 20 viikkoa sitä ennen keskosina ja jäädä silti eloon. Tämä 20 viikkoa ennen normaalia synnytysaikaa osoittaa, että sikiön täytyy olla persoona jo tässä vaiheessa, koska se jää eloon kuten myöhemmin syntyneet lapset. Nykysuuntaus onkin se, että yhä pienempiä keskosia voidaan pitää hengissä äidin kohdun ulkopuolella. Aikaraja niiden iän suhteen on koko ajan pienentynyt.

   Meidän täytyy siksi käsittää, ettei mikään raskauden myöhempi kuten ei varhaisempikaan vaihe voi olla persoonaksi tulemisen ajankohta, koska mikään kehitys ei voi alkaa ikäänkuin keskeltä, raskauden aikana. Tälle käsitykselle ei voida löytää mitään selviä perusteluja eikä sitä voida todistaa.

   Sensijaan ainut järkevä mahdollinen kohta ihmiselämän alulle on hedelmöittymisen hetki, koska hedelmöittynyt munasolu sisältää jo kaiken, mitä ihmisyksilön kehittymiseen tarvitaan. Sen perimään ei tarvitse lisätä mitään, vaan siinä on kaikki perintöaines myös kohdunulkoista ehkä 100 vuoden pituista elämää varten. Koko ajan, hedelmöityksestä asti, on kyseessä sama yksilö, joka kasvaa ja kehittyy. Saman asian tuo esille Daavidin kirjoittama Psalmi:

 

- (Ps 139:16) Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

                                                                          

2. "NAISELLA OIKEUS PÄÄTTÄÄ RUUMIISTAAN". Toisena mahdollisena perusteena abortille on sanottu, että "naisella on oikeus päättää ruumiistaan ja mitä sille tekee". On esitetty, että abortti on samanlainen toimenpide kuin viisaudenhampaan tai umpilisäkkeen poisto, jossa poistetaan vain tarpeeton ruumiinosa.

   Tämä käsitys ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Se ei pidä paikkaansa, koska sikiö ei ole samanlainen ruumiinjäsen kuin esim. kädet, jalat tai pää, joka olisi ihmisessä koko elämän ajan, vaan se on äidin kehossa vain määrätyn hetken, n. 9 kuukautta - tai ehkä vähemmänkin, jos lapsi syntyy keskosena. Sikiö tai lapsi on vain kasvamassa äidin kohdussa, mutta ei kuitenkaan ole osa äidin ruumista.

   Kun on kyseessä sikiön alku, ei se senkään puolesta ole naisen omaa ruumista, vaan se on saanut alkunsa miehen ja naisen sukusolujen yhteensulautumisesta. Muut sitä edeltävät vaiheet kuten sukusolujen valmistuminen ovat olleet valmistusta mahdollista hedelmöitystä varten, joka saa aikaan uuden, perimältään ainutlaatuisen, yksilön syntymän. Samoin istukka, napanuora ja sikiökalvot, jotka ovat kehityksessä tarpeellisia ja välttämättömiä, eivät nekään ole osa äidin ruumista, vaan kuuluvat sikiön muodostamiin elimiin.

   Täytyy siis ymmärtää, ettei sikiö ole missään vaiheessa osa äitinsä ruumista, vaan ihmisyksilö, joka kehittyy äitinsä kohdussa ja saa ravintonsa tältä. Kyseessä on koko ajan lapsi, joka kasvaa tässä paikassa - siihen viittaa myös kuvaus, jossa enkeli kutsui sikiötä pojaksi jo kolme kuukautta ennen syntymää -, mutta ei kuitenkaan ole osa äitinsä ruumista. Jos emme ota tätä selvää tosiasiaa huomioon, joudumme varmasti sivuraiteelle:

 

- (Luuk 1:36) Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi.

 

3. MYÖTÄTUNTO. Yksi tavallisimmista syistä perustella aborttia on myötätunto. On saatettu sanoa, että "se on sekä äidille että lapselle hyvä, että abortti suoritetaan".

   Voidaan kuitenkin kysyä, onko myötätunto oikea peruste aborttiin? Vaikka voimme ymmärtää niiden ihmisten vaikeaa tilannetta, jotka joutuvat tämän asian eteen, voidaanko sitä silti perustella abortilla? Kun on selvästi tiedossa, että abortissa tuhoutuu pieni lapsi eikä vain epämääräinen kudosmöykky, on tämä peruste kyseenalainen. Yhtä hyvin voitaisiin hyväksyä vastasyntyneiden ja vähän vanhempien lasten surmaaminen, jos he eivät sattuisi meitä miellyttämään. Näiden kahden asian välillä ei olisi muuta eroa kuin lyhyt ajanjakso ja lasten asuinpaikka - toiset heistä olisivat kuollessaan vielä äidin kohdussa; toiset olisivat jo sen ulkopuolella.

   Pelkkä myötätunto ei ole hyvä peruste, vaikka se voi aluksi näyttää siltä. Se on huono peruste, koska se tuhoaa jo alkaneen lapsen elämän:

 

Minua yllätti se, että havaitsin kummassakin tapauksessa toimivana arvona olevan myötätunnon ja rakkauden. Myötätunnosta naisia neuvottiin hankkimaan abortti. Samasta syystä kehotettiin myös pidättäytymään abortista. Kaikki olivat myötätuntoisia. Mutta kuka oli oikeassa?

   Minun oli löydettävä ohjeita, joiden mukaan päättää, kuka oli oikeassa, Mitaksi oli otettava enemmän kuin myötätunto. Minulta meni kauan, kun kävin läpi kaikki tekijät, jotka vaikuttivat abortista tehtävään päätökseen, mutta pitkän, vaikean ja sydäntäluotaavan matkan jälkeen huomasin tulleeni suoraan niiden leiriin, jotka voimakkaasti pyrkivät turvaamaan syntymättömän lapsen elämän mahdollisuudet. Toisin sanoen abortti alkoi tuntua vaihtoehdolta, jota en voinut hyväksyä ratkaisemaan ei -toivottua raskautta.(4)

 

MITEN KEHITYS TAPAHTUU? Ihmisyksilön kehityksestä tiedetään, että se tapahtuu vähitellen prosessin kautta. Kun ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä, ei hedelmöittynyt munasolu muutu heti kolmen kilon tytöksi tai pojaksi tai aikuiseksi ihmiseksi, vaan kaikki tapahtuu vähitellen - useiden kuukausien aikana.

   Samasta kehityksestä tiedetään, että se on jatkuvaa aina aikuisikään asti; ne ruumiinosat, jotka meillä ovat koko ajan, kasvavat ja muuttuvat. Saman kehityksen tähden jokainen meistä on erikokoinen äidin kohdussa kuin esim. 1-, 5-, 12- ja 20-vuotiaana, vaikka koko ajan on kyseessä sama yksilö ja samat jäsenet - aivan kuten Paavali osoitti omasta itsestään:

 

- (Gal 1:15) Mutta kun hän, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja kutsunut armonsa kautta, näki hyväksi...

 

Entä kohdunsisäinen kehitys? Siinä voimme nähdä useita kehitysvaiheita, jotka seuraavat toisiaan. Näistä kehitysvaiheista voidaan huomata, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa syntymätön lapsi muistuttaa täysin tähän maailmaan syntyneitä ihmisiä; hänellä esiintyvät samat ruumiinjäsenet. Katsomme kehitysvaiheita luettelomaisesti lävitse:

 

- Vaikka uusi yksilö on toisena elinviikkonaan omenansiementä pienempi, riittää se pysäyttämään äidin kuukautiset. Tästä lähtien syntymätön lapsi vaikuttaa äitinsä ruumiiseen koko raskauden ajan.

 

- Noin 3 viikon ikäisenä lapsen sydän alkaa pumpata verta sen omassa ruumiissa. Sen veriryhmä voi olla myös aivan eri kuin äidillä. Muutamia päiviä tämän jälkeen tulevat esille käsien ja jalkojen alut.

 

- Noin 6 viikon ikäiseltä lapselta voidaan mitata aivojen sähkökäyrä, EEG. Sen mittaaminen on sikäli merkittävää, että ihmiselämän loppuminen määritellään yleensä tämän toiminnon lakkaamisesta.

 

- 7-8 viikon ikäiselle lapselle ovat jo muodostuneet kädet, jalat, sormet ja varpaat sekä myös kasvot, joissa ovat silmät, nenä ja suu. Myös yksilölliset sormenjäljet muodostuvat pian tämän jälkeen eivätkä ne enää muutu kuin kokonsa puolesta. Tässä vaiheessa lapsi kykenee tarttumaan käsillään ja tuntemaan kipua. Useimmat abortit tehdään juuri 8. viikon kohdalla.

 

- 14 viikon ikäinen lapsi on aikuisen kämmenen kokoinen ja hänen sydämensä pumppaa verta joka päivä 24 litraa. Samoin kasvojen piirteet alkavat muistuttaa vanhempien kasvoja jo tässä vaiheessa.

 

- 20-21-viikkoisia lapsia voidaan nykyään pitää hengissä myös kohdun ulkopuolella ja he jäävät elämään. Joissakin maissa abortoidaan vielä tätä vanhempia lapsia.

 

ADOPTIO VAIHTOEHTONA. Kun ymmärretään, että abortti on väärin, koska se lopettaa jo alkaneen ihmiselämän (koeputkihedelmöityksessä ja tietyissä ehkäisymenetelmissä, kuten kierukan käytössä, kohtaamme saman eettisen ongelman, koska niissä voi tuhoutua ylimääräisiä hedelmöittyneitä munasoluja.), jää jäljelle vain se vaihtoehto, että saattaa raskauden loppuun ja antaa lapsen elää. Se on syytä saattaa loppuun, koska muuten se johtaa jo alkaneen ihmiselämän tuhoutumiseen.

    Poikkeuksen tähän asiaan voi tuoda vain yksi seikka, ja se on tilanne, jossa äidin henki on vaarassa. Jos äidin henki on vaarassa, johtaa se siihen, ettei lapsellakaan ole mahdollisuuksia. Hänellä ei ole mahdollisuuksia, koska hänen elämänsä on sidottu äidin elämään. Tällaisissa tilanteissa, joita tulee eteen erittäin harvoin, voidaan ymmärtää raskauden keskeyttämisen olevan ehkä perusteltua.

   Toisaalta jos itse olet raskaana ja siinä tilanteessa, että voimasi lapsesta huolehtimiseen ovat rajalliset, on sinun syytä miettiä toisenlaisia vaihtoehtoja. Tilanteissa, joissa tuntuu, ettei pysty huolehtimaan lapsesta - esim. raiskauksen kautta raskaaksi tuleminen - on syytä kysyä, voiko antaa lapsen adoptoitavaksi. Joskus adoptio on paras vaihtoehto tässä tilanteessa. Se voi olla parasta lapsen kannalta, äidin kannalta, mutta myös monien lapsettomien avioparien kannalta, jotka ovat pitkään toivoneet lasta itselleen. Jos olet tässä tilanteessa, ja et kykene huolehtimaan lapsestasi, kannattaa sinun miettiä adoptiota yhtenä hyvänä vaihtoehtona.

 

TÄYDELLINEN ANTEEKSIANTO. Eräs virhe, jonka usein teemme, on, että emme ajattele asioita iankaikkisuuden valossa. Saatamme ajatella, että meillä on vain tämä lyhyt elämä, ja siksi emme tule pohtineeksi sitä, että jotain olisi tämän elämän jälkeen.

   Uuden testamentin kirjoituksista voimme kuitenkin löytää opetuksen, että tämän elämän jälkeen on tuomio, jolloin punnitaan kaikki tekomme, sen, mitä olemme tässä ruumiissamme tehneet. Sinun, joka et ole tähän mennessä miettinyt näitä asioita, kannattaa pohtia sitä mahdollisuutta, että ehkäpä ne sittenkin pitävät paikkansa. Ne osoittavat, että jos tahallamme teemme syntiä emmekä välitä tekojemme seurauksista, emme voi periä Jumalan valtakuntaa:

 

- (1 Kor 6:9,10) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,

10. eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

 

- (Room 14:12) Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.

 

- (2 Kor 5:10) Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.

 

Edelliset jakeet osoittavat, että jokaisen on tehtävä Jumalalle tili itsestään. Jos elämme sydän paatuneena ja ajattelemme, ettei siitä ole mitään seurauksia, petämme silloin varmasti itsemme.

   Hyvä uutinen kuitenkin on, että me voimme saada anteeksi. Raamattu osoittaa, miten Jumala on jo valmistanut jokaiselle anteeksiannon lähettämällä oman Poikansa syntien sovitukseksi. Se tapahtui lähes 2000 vuotta sitten, ja jos sinä nyt itse käännyt Jeesuksen Kristuksen puoleen ja haluat luovuttaa elämäsi hänelle, voit sinä henkilökohtaisesti kokea syntien anteeksiantamuksen (Voit yksinkertaisesti rukoilla "Herra Jeesus, tule elämääni ja anna syntini anteeksi."). Tämän osoittavat seuraavat Raamatun kohdat:

 

- (Apt 13:38) Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus...

 

- (Apt 10:43) Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta.

 

- (1 Joh 2:12) Minä kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä synnit ovat teille anteeksi annetut hänen nimensä tähden.

 

Kun mennään takaisin aborttiin tai asioihin, joita sinulla tai muilla voi olla tunnollaan, voi myös ne saada anteeksi. Vaikka ihminen olisi syyllistynyt suuriin synteihin tai pieniin, on hänellä aina mahdollisuus anteeksiantoon. Lainaus käytännön elämästä osoittaa tämän:

 

- Jeesus on kerran ristillä riippunut nimenomaan siksi, että saisit aborttisi anteeksi, vakuutan. Hän kärsi sinun rangaistuksesi, koska rakastaa sinua.

- Niin, sitähän minä olen kuunnellut ja koettanut uskoa aina siitä lähtien, kun palasit kesälomalta. Sitä ennen syntien anteeksiantamus ei minua kiinnostanut. Luulin, etten voisi uskoa luomiseen ja ihmeisiin. Mutta nyt tajuankin, että paljon vaikeampaa on uskoa anteeksiantamukseen. Se tuntuu niin - niin itsekkäältä, aivan liian helpolta: kun vain uskoo, niin saa anteeksi, eikä tarvitse sovittaa tekoaan.

- Te japanilaiset ette tosiaan ole tainneet tottua saamaan mitään ilmaiseksi. Lahjatkin pitää aina korvata toisilla lahjoilla.

- Aivan niin! Jo pienenä äiti teroitti meidän lasten mieleen, että vastalahja on annettava heti, muutoin menettää luottamuksen naapurien silmissä, vakuuttavat rouvat. - Ja onhan olemassa sananlaskukin: Ilmaiseksi saatu tulee kalliiksi.

- Ei syntien anteeksiantamuskaan ilmainen ole, sillä sen hinta on Jumalan Pojan veri. Mutta hän on sen jo kerran maksanut, ei meidän tarvitse toista kertaa ryhtyä syntejämme sovittamaan.

- Onko sitten varmasti totta, että kaiken saa anteeksi, kun pyytää Jumalalta Jeesuksen nimessä?

- On se totta. Usko sinäkin vain kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen tähden.(5)

 

 

 

VIITTAUKSET:

 

1. Mailis Janatuinen: Tapahtui Tamashimassa, s. 17

2. Bernard Nathanson: Antakaa minun elää, s.107.

3. Bernard Nathanson: Antakaa minun elää, s.123-124.

4. Bill Hybels: Kristityt seksihullussa kulttuurissa, s.89-90.

5. Mailis Janatuinen: Tapahtui Tamashimassa, s. 18

 

 

Linkki: http://www.kotipetripaavola.com/abortti.html

 

 

 

 

 

 

 

 




shopify analytics ecommerce