Etusivulle
Jarin kirjoituksia
Raamattu ja historia

 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä






 

LUKU 1 -

Kansojen alkuhistoria

 

 

Seitsenpäiväinen viikko

 

- (1 Moos 2:2) Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.

 

Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkupuolella tulee esille seitsenpäiväinen viikko. Se on asia, joka viittaa luomiseen, koska Jumala siinä ajassa loi kaiken.

   Merkittävää kuitenkin on, että seitsenpäiväinen viikko on tuttu eri puolilla eläville kansoille jo ammoisista ajoista asti. Se on esiintynyt vuosituhansien ajan ja maailmanlaajuisesti, joten sen syntyä on vaikea selittää muutoin kuin sillä, että se on varhaista perintöä yhteisiltä esi-isiltä:

 

"Me havaitsemme ammoisista ajoista tiedon seitsenpäiväises-tä viikosta kaikkien kansojen tietoisuudessa - etiopialaisten, arabialaisten, intialaisten keskuudessa - sanalla sanoen kaikki kansat idässä ovat kaikkina aikoina käyttäneet tätä seitsenpäiväistä viikkoa, mikä on vaikeata selittää myöntämättä, että tämä tieto on saatu ihmiskunnan yhteisiltä esi-isiltä." (4)

 

Ihmisen luominen

 

- (1 Moos 2:20-23) Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut.

21. Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla.

22. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo.

23. Ja mies sanoi: "Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu."

 

Kun jatkamme luomisaiheen käsittelyä, kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa ihmisen luomisesta. Siinä mainitaan, että kun Jumala loi ihmisen, teki hän ensin miehen ja vasta sitten vaimon. Vaimon hän teki miehen kylkiluusta, joten vaimo on "miehestä otettu".

   Tähän liittyen on mielenkiintoista todeta, että Miao-kansalla Kiinassa on säilynyt samanlainen järjestys ihmisen luomisesta. Heidänkin mukaansa ensin luotiin mies ja vasta sitten tehtiin vaimo aiemmin luodusta miehestä. Heidän järjestyksensä ei poikkea Raamatun luomiskertomuksesta.

   Eivätkä yhtäläisyydet pääty vain ihmisen oikeaan luomisjärjestykseen. Lisäksi Miao-kansan kertomuksessa tulee esille samantyyppisiä nimiä kuin Raamatun alkuluvuissa. Seet, Lemek, Nooa sekä Nooan pojat Seem, Haam ja Jaafet ovat sellaisia nimiä; tai ainakin ne muistuttavat hyvin paljon Raamatun nimiä. Kokonaisuudessaan Miao-kansan kertomus, jolla on selviä yhteyksiä Raamatun alkukertomukseen, on seuraavanlainen:

   

Maan päällä Hän teki loasta miehen, Näin luodusta miehestä Hän muodosti vaimon. Sitten patriarkka Loka teki kivistä vaa'an arvioiden maan painon pohjaan asti, laskien taivaankappaleiden massan, mietiskeli jumaluuden, Jumalan teitä. Patriarkka Loalle syntyi patriarkka Se-teh. Patriarkka Se-tehlle syntyi poika Lusu, ja Lusulla oli Kehlo ja hänelle syntyi Lama. Patriarkka Lamalle syntyi mies Nuah. Hänen vaimonsa nimi oli esiäiti Kau Po-lu-en. Heidän poikansa olivat: Lo-Han, Lo-Shen ja Jah-hu. Näin maa alkoi täyttyä heimoista ja perheistä. Luomisessa saivat osuutensa suvut ja kansat. (5)

 

Syntiinlankeemus

 

- (1 Moos 3:6) Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.

 

- (2 Kor 11:3) Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan.

 

- (1 Tim 2:13,14) Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva;

14. eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen.

 

Syntiinlankeemus on asia, josta voimme löytää jonkin verran todisteita. Tällaisia todisteita ovat mm. sinetin painamat ja kansojen perimätiedossa esiin tulevat kertomukset, joita alla luetellaan. Ne osoittavat, miten kansoilla on vanhastaan ollut tieto siitä, että jossakin vaiheessa on tapahtunut lankeemus, jolla on ollut vaikutusta tuleviin sukupolviin:

 

Niiniven läheltä Tepe Gawrasta on löydetty sinetin painama, jossa on kuva miehestä ja naisesta pää kumarassa kuin onnettomuuden painamina, ja heitä seuraa käärme. On arveltu, että kuva saattaa esittää paratiisista karkottamista. Tätä sinettiä säilytetään Yhdysvalloissa Philadelphian museossa.

 

Mesopotamiasta on löydetty toinenkin sinetin painama. Siinä on kuvattu mies ja nainen istumassa puun molemmilla puolilla. Llisäksi aivan naisen takana on pystyasennossa oleva käärme. Tämä tuntuu olevan tarkka kuvaus syntiinlankeemuksesta ja osoittaa, että Mesopotamiassa asuvilla kansoilla on ollut tietoa tästä tapahtumasta.

 

Eräs Sumerilainen runo siltä osalta kuin se on pystytty tulkitsemaan, tuntuu viittaavan syntiinlankeemukseen. Siinä puhutaan naisesta, joka söi kiellettyä ja hänestä tätä kautta tuli ilmeisesti synnin äiti. Tämä tuntuu olevan kuin kuvaus Eevasta, Aadamin puolisosta, joka ensin lankesi syntiin ja houkutteli siihen miehensäkin. (Alfred Jeremias, "Das Alte Testament im lichtes des alten orients", Leipzig 1930, 4. osa, s. 99):

 

"Nainen söi sitä, mikä oli kiellettyä ja nainen, synnin äiti, teki väärin. Synnin äidillä oli tuskallinen kokemus."

 

Syntiinlankeemuskertomukset, jotka ovat levinneet erilaisina versioina kansojen keskuuteen, ovat eräs viittaus tämän tapahtuman historiallisuuteen. Yksi tällainen perimätieto on säilynyt santaaleilta, intialaiselta kansanheimolta. Mielenkiintoista siinä on, että siinä syntiinlankeemuksen lisäksi mainitaan vedenpaisumuksesta ja kieltensekoituksesta:

 

Koleanin mukaan kauan, kauan sitten Thakur Jiu, Aito Jumala, loi ensimmäisen miehen, Haramin, ja ensimmäisen naisen, Ayon, ja pani heidät asumaan kauaksi Intiasta länteen, seudulle, jonka nimi oli Hihiri Pipiri. Siellä olento nimeltä Lita houkutteli ihmiset valmistamaan riisiolutta. Sen jälkeen olento yllytti heitä kaatamaan osan oluesta maahan uhriksi saatanalle. Haram ja Ayo tulivat lopusta oluesta juovuksiin ja nukahtivat. Herätessään he huomasivat olevansa alasti ja häpesivät.

   Skrefsrudiin Koleanin tarinan yhtäläisyydet Raamatun kertomukseen tekivät syvän vaikutuksen.

   Mutta tarina jatkui vielä...

   Ayo synnytti myöhemmin Haramille seitsemän poikaa ja seitsemän tytärtä, jotka menivät naimisiin ja perustivat seitsemän sukukuntaa. Nuo sukukunnat vaelsivat maahan, jota kutsuttiin Kroj Kamaniksi, ja siellä niitä kohtasi rappio. Thakur Jiu kutsui ihmisiä "palaamaan yhteyteensä". Kun nämä kieltäytyivät, Thakur Jiu vei "hurskaan pariskunnan" turvaan erääseen luolaan Harata-vuorelle (huom. nimen yhdennäköisyys Raamatun Ararat-nimen kanssa). Sitten Thakur Jiu antoi muun ihmiskunnan hukkua tulvaan. Sittemmin "hurskaan pariskunnan" jälkeläiset lisääntyivät moninkertaisesti ja vaelsivat tasangolle, jota kutsuttiin Sasan Bedaksi ("sinappipelloksi"). Siellä Thakur Jiu erotti heidät moneksi eri kansaksi (Baabelin kieltensekoitus?) (6)

 

Burmassa asuvien karenien perimätieto kertoo myös syntiinlankeemuksesta. Eräässä heidän lauluistaan kerrotaan, miten Y'wa eli tosi Jumala aluksi loi maailman, osoitti sitten "koetinhedelmän", mutta Mu-kaw-lee petti kaksi ihmistä. Tällöin ihmiset tulivat alttiiksi sairaudelle, vanhenemiselle ja kuolemalle:

 

Aluksi Y'wa antoi maailmalle muodon. Hän osoitti ruuan ja juoman. Hän osoitti "koetinhedelmän". Hän antoi tarkat käskyt. Mu-kaw-lee petti kaksi ihmistä. Hän sai heidät syömään koetinhedelmää. He eivät totelleet; eivät uskoneet Y'waa... Kun he söivät koetinhedelmää, he tulivat alttiiksi sairaudelle, vanhenemiselle ja kuolemalle (7)

 

Vedenpaisumus

 

- (Moos 7:6) Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, kun vedenpaisumus tuli maan päälle

 

- (Jes 54:9) Sillä tämä on minulle, niinkuin olivat Nooan vedet: niinkuin minä vannoin, etteivät Nooan vedet enää tulvi maan ylitse, niin minä vannon, etten enää vihastu sinuun enkä sinua nuhtele.

 

- (Matt 24:37-39) Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.

38. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin,

39. eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.

 

Vedenpaisumus on asia, johon viittaavat ainakin noin 140-150 vedenpaisumuskertomusta, jotka on löydetty eri puolilta maailmaa ja kansanheimojen keskuudesta. Monet näistä kertomuksista ovat tietenkin värittyneet ja muuttuneet matkan aikana, mutta olennaista niissä kaikissa on, että vesi mainitaan tuhon aiheuttajana. Joissakin kertomuksissa, kuten babylonialaisessa ja kiinalaisessa, mainitaan myös ennen vedenpaisumusta olleista kuninkaista ja dynastioista. Lisäksi eräässä niistä, Gilgames-kertomuksessa, kuvataan "miten koko ihmisten suku oli savimaaksi käynyt!":

 

Lyötyään lujasti sotajoukkojen tavoin. Rauhoittui meri, tyyntyi pyörtävä myrsky, loppui paisumus vetten... Koko ihmisten suku oli savimaaksi nyt käynyt. Ylisen kaltainen kostea aukea... Vuorelle Nisirin ajautui laiva. Nisirin vuori pidätti laivan, sen vankkua ei suonut.

 

Usko vedenpaisumukseen tulee esille myös muulla tavalla. Seuraava kertomus kuvaa, miten eräs intiaaniheimo piti kyyhkystä pyhänä lintuna, koska tämä lintu toi pajupuunlehden suuren tulvan aikana! Vastaavia kertomuksia löytyisi varmaan enemmänkin:

 

Edelleen on melkein kaikilla kansoilla yhtäpitävä kertomus vedenpaisumuksesta. Tässä suhteessa on sangen ihmeellistä, miten maapallon vastakkaisilla äärillä asuvat kansat kuitenkin niin tarkkaan kertovat samaa, suuresta tulvasta, joka peitti kaikki vuoret, suuresta laivasta, jossa pelastui kahdeksan tai neljä ihmistä, vieläpä monessa yksityiskohdassaan yhtäpitävästi. Niinpä tapasivat eurooppalaiset Pohjois-Amerikassa intiaaniheimon, joka pitää villiä kyyhkystä pyhänä lintuna eikä tapa sitä; ja kun heiltä kysyttiin syytä tähän, niin he selittivät, että juuri tämä lintu suuren tulvan aikana toi heidän isälleen pajupuunlehden suureen laivaan. Pajupuunlehti on muodoltaan, kooltaan ja väriltään hyvin öljypuun lehden näköinen. Eikö tämä selvästi todista samaa muinaiskertomusta Nooasta ja hänen pojistaan? (8)

 

Nooan arkki

 

- (Hebr 11:7) Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.

 

- (1 Piet 3:20) jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.

 

Nooan arkista ja sen havaitsemisesta Araratin vuorilla on säilynyt tietoa historiankirjoissa. Seuraavassa lainauksessa (Tauno Linkoranta: Kun maailma hukkui, Yliopisto-lehti 17 / 1999) viitataan siihen, miten ihmiset kävivät tämän arkin luona ja toivat sieltä jäänteitä jo kauan ennen Jeesuksen maanpäällistä elämää. Arkki oli niihin aikoihin ilmeisesti vielä yleisessä tiedossa:

 

... Raamatun mukaan arkki pysähtyi Araratin vuorelle, eikä ihmisillä antiikin tai keskiajan aikana ollut mitään syytä epäillä asian todenperäisyyttä. Heprealainen, armenialainen, syyrialainen ja mesopotamialainen kulttuuri tunnistivat arkin olemassaolon jo huomattavasti kristittyjä aikaisemmin, ja tuoreempaan islamilaiseen maailmaan legenda omaksuttiin myös sulavasti.

 

Eikä asiassa mitään kummastelemista ollutkaan, sillä aikalaisten mukaan kuka tahansa, joka kiipesi tarpeeksi korkealle Araratin rinteeseen, saattoi nähdä arkin omin silmin. Joskus se jopa voitiin nähdä tasangoltakin mustana hahmona jäätikköä ja lunta vasten. Varhaiset säilyneet kommentitkin asian tiimoilta olivat kuivan toteavia.

 

Babylonialainen pappi Berossus kirjoitti vuoden 275 eaa. tienoilla, miten arkin luo kiivenneet ihmiset raaputtivat pikeä sen kyljestä itselleen amuleteiksi. Toisten lähteiden mukaan aluksesta vietiin myös puukappaleita samassa tarkoituksessa. Matka arkin luo oli kuitenkin sen verran hankala, että ainakaan vielä muutamaa vuosisataa myöhemmin reliikkien etsijät eivät olleet ehtineet tehdä kovin suurta tuhoa.

 

100-luvulla elänyt juutalainen historioitsija Flavius Josephus kertoikin, miten "armenialaiset esittelevät arkin jäännöksiä tänäkin päivänä". Samoin hän huomautti, miten vuoren lähellä sijaitsevan Nahitsevan kaupungin nimi merkitsi armenian kielellä "maihinlaskupaikkaa". 300-luvulla elänyt Salamiin Epiphanius antoi tukea tälle lausunnolle käyttäessään arkin näkyvää olemassaoloa todisteena kristinopin paikkansapitävyydestä: "Oletatteko todella vakavasti, että emme pysty todistamaan kantaamme, kun vielä tänäkin päivänä Nooan arkin jäännöksiä näytetään Kurdien maassa?" Oman vahvistuksensa arkin olemassaolosta antoi myös 1200-luvun kuulu Aasian-matkaaja Marco Polo.

 

Baabelin torni

 

- (1 Moos 11:1-9) Ja kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi.

2. Kun he lähtivät liikkeelle itään päin, löysivät he lakeuden Sinearin maassa ja asettuivat sinne.

3. Ja he sanoivat toisillensa: "Tulkaa, tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi." Ja tiiltä he käyttivät kivenä, ja maapihkaa he käyttivät laastina.

4. Ja he sanoivat: "Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan."

5. Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat rakentaneet.

6. Ja Herra sanoi: "Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.

7. Tulkaa, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä."

8. Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta.

9. Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan.

 

Baabelin torni on eräs niitä asioita, josta on olemassa perimätietoa eri kansoilla. Se on tullut esille jopa kivilaattojen maininnoista sekä kansojen tarinoissa. Ainakin seuraavanalaisia mainintoja on säilynyt meidän aikoihimme asti:

 

- Meksikon historiasta (Mexican antiquity, 9. osa, s. 321) on säilynyt kertomus, josta voimme löytää monia yhtymäkohtia Raamatun tekstiin. Siinä kuvataan mm. vedenpaisumusta, ihmisten lisääntymistä sen jälkeen, tornin rakentamista sekä kielten sekoitusta. Erikoinen yhtymäkohta on myös se, että vuoret olivat 15 kyynärän peitossa, aivan kuten Ensimmäisessä Mooseksen kirjassakin mainitaan (1 Moos 7:20):

 

Pelottavat sateet ja salamat taivaasta hävittivät ihmiset ja myös koko maan ilman mitään poikkeusta, ja korkeimmatkin vuoret olivat viidentoista kyynärän korkuisen veden peitossa ja vallassa. Vedenpaisumuksen jälkeen ihmiset lisääntyivät maan päällä ja rakensivat sangen korkean zacualin (tornin) etsiäkseen siitä turvaa siltä varalta, että toinen maailma hävitettäisiin. Pian sen jälkeen heidän kielensä sekoitettiin, ja kun he eivät kyenneet ymmärtämään toisiaan, he hajaantuivat maan eri osiin. (9)

 

- Yksi viittaus kielten sekoitukseen on Baabelista löydetty kertomus, jossa puhutaan tornin tuhoutumisesta ja kielten sekoituksesta Raamattua muistuttavalla tavalla. Ainut suurempi ero on se, että tarina kerrotaan monijumalisesti:

 

Tämän temppelin rakentaminen loukkasi Jumalia. Yhdessä yössä he heittivät maahan, mitä oli rakennettu. He hajoittivat heidät eri maihin ja tekivät heidän puheensa oudoksi. He estivät työn edistymisen. (10)

 

- Kun sumerilaisia on usein pidetty ensimmäisenä tunnettuna historiallisena kansana Lähi-idässä, on heiltäkin säilynyt tietoa ihmiskunnan alkutapahtumista. Niistä oli yksi esimerkki edellä oleva kertomus "synnin äidistä" (Katso syntiinlankeemus-kappale!), mutta myös seuraava heidän runonsa liittyy ihmiskunnan alkuhistoriaan. Siinä puhutaan ajasta ennen kielten sekoitusta, kun kaikki ihmiset ylistivät ylijumala Enliliä yhdellä kielellä:

 

Olipa kerran aika, jolloin ei ollut käärmettä, ei ollut skorpionia, ei ollut hyeenaa, ei ollut leijonaa, ei ollut pelkoa, ei ollut kauhua, ihmisellä ei ollut kilpailijaa. Olipa kerran aika, jolloin Suburin ja Hamazin maat (sittemmin) monikielinen Sumer, prinsiyden jumalallisten lakien suuri maa, Uri, jolla oli kaikki, mikä asiaan kuuluu, Martun maa, joka lepäsi turvallisuudessa, koko maailma, ihmiset kaikki yhdessä ylistivät ylijumala Enliliä yhdellä kielellä. (11)

 

- Eräs erikoinen viittaus muinaiseen Baabelin torniin löytyy Nabopolassarilta, joka oli Uus-babylonialaisen valtakunnan perustaja (626-605 eKr.) ja kuulun Nebukadnessarin isä. Hänen lausunnossaan puhutaan Baabelin tornista ja sen rakentamisesta:

 

Siihen aikaan käski Marduk minua pystyttämään Baabelin tornin, joka oli muinoin tuhoutunut, laskemaan maahan lujan perustuksen tornin huipun yltäessä taivaaseen.

 

Hänen poikansa Nebukadnessar on jatkanut samasta asiasta ja puhunut tornin kilpailemisesta taivaan kanssa:

 

Minä rakensin edelleen Etemenankin tornille niin että se kilpaili taivaan kanssa.

 

- Maapihka. Eräs yksityiskohta, joka voidaan ottaa esille Baabelin tornin rakentamisesta, on maapihkan ("Ja tiiltä he käyttivät kivenä, ja maapihkaa he käyttivät laastina...") eli asfaltin käyttäminen laastina; asia, joka on tullut esille myös muinaisten tornirakennusten tutkimuksista.

   Tutkimukset näiden rakennusten muuraustekniikasta ovat osoittaneet, että ennen kaikkea vain perustuksiin käytettiin asfaltoitua tiiltä. Tällaisen muuraustekniikan etuna oli se, että saatiin perustus ja muurirakennelma vettä läpäisemättömäksi ja vastustuskykyiseksi.

 

 

 

 

 

 




shopify analytics ecommerce