LUKU 4 -
Raamatun kaupunkeja ja paikkoja
Baabel, Erek, Akkad ja
Nimrod eli Raamatun Kelah olivat aivan ensimmäisiä perustettuja kaupunkeja
vedenpaisumuksen jälkeen. Ne rakennutti Nimrod-niminen mies, joka oli
"ensimmäinen valtias maan päällä" (1 Moos 10:8). Mielenkiintoista on
todeta, että kaikki nämä kaupungit ovat nykyisin arkeologisten löytöjen
perusteella hyvin tunnettuja.
- (1 Moos 10:8-11) Ja
Kuusille syntyi Nimrod. Hän oli ensimmäinen valtias maan päällä.
9. Hän oli mahtava metsämies
Herran edessä. Siitä on sananparsi: "Mahtava metsämies Herran edessä
niinkuin Nimrod."
10. Ja hänen
valtakuntansa alkuna olivat Baabel, Erek, Akkad ja Kalne Sinearin
maassa.
11. Siitä maasta hän
lähti Assuriin ja rakensi Niiniven, Rehobot-Iirin ja Kelahin,
Niinive on myös kaupunki, jonka Nimrod perusti (Ks. yllä 1
Moos 10:8-11), ja se on nykyään hyvin tunnettu siihen liittyvien arkeologisten
löytöjen johdosta.
Erikoista tässä kaupungissa, jonka olemassaoloa pitkään
epäiltiin, on se, että se löydettiin Tell nebi Junuksen eli profeetta Joonaan
sekä Kuzundzikin kaksoiskummun alta. Niiniven löytöpaikka osoittaa siten selvän
yhteyden profeetta Joonaan, joka saarnasi tässä kaupungissa:
- (Joona 3:1-3)
Joonalle tuli toistamiseen tämä Herran sana:
2. "Nouse ja
mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sille se saarna,
minkä minä sinulle puhun."
3. Niin Joona nousi
ja meni Niiniveen Herran sanan mukaan. Ja Niinive oli suuri kaupunki Jumalan
edessä: kolme päivänmatkaa.
Kaldean Uur
- (1 Moos 11:31) Ja
Terah otti poikansa Abramin ja poikansa pojan Lootin, Haaranin pojan, ja
miniänsä Saarain, poikansa Abramin vaimon, ja he lähtivät heidän kanssaan
Kaldean Uurista mennäksensä Kanaanin maahan, ja he saapuivat Harraniin asti
ja asuivat siellä.
Eräät mielenkiintoisimmat
löydöt, mitä on tehty Lähi-Idän alueelta eli lähinnä eteläisen Babylonian
alueelta, liittyvät Aabrahamin kotikaupunkiin Kaldean Uuriin. Se on nykyään
yksi parhaiten tunnetuista muinaisista rauniokaupungeista.
Mielenkiintoiseksi nämä löydöt tekee se, että kaupunki on
paljastunut olleensa eräs sen ajan merkittävä keskus ja suurkaupunki. Sen talot
todistavat loisteliaasta ympäristöstä, siellä on ollut tehokas maanalainen
viemäröinti, useita kouluja, ja lisäksi matemaattiset taulut osoittavat, että
neliöjuurikin on ollut tunnettu. Siten onkin aivan väärä se käsitys, että
Aabraham olisi polveutunut jostain paimentolaisheimosta tai lähtenyt jostain
pienestä kyläpahasesta. Päinvastoin, tehdyt löydöt osoittavat, että Aabraham
oli suuren maailmankaupungin kansalainen, kaupungin, joka oli aikansa
politiikan ja kulttuurin keskus yli 4000 v. sitten.
Leonard Woolley, joka on tehnyt kaivauksia tässä kaupungissa, on
kirjoittanut siitä:
Meidän on
perinpohjin tarkistettava heprealaisesta patriarkasta muodostamamme käsitys
nähtyämme miten loisteliaassa ympäristössä hän oli kasvanut. Hän oli suuren
kaupungin asukas ja osallistui korkealle kehittyneen sivistyksen perinteistä.
Talot todistavat elämän mukavuudesta, vieläpä loistokkuudesta. Olemme löytäneet
temppelipalveluksissa käytettyjä hymnejä ja laattoja matemaattisine
laskutehtävineen. Näissä tauluissa oli yksinkertaisten yhteenlaskutehtävien
ohella jopa kaavoja neliö- ja kuutiojuurista. Joissakin kirjoituksissa oli
kynäilijä kopioinut kaupungin rakennuksissa olleita kirjoituksia laatien siten
lyhyen esityksen temppelin historiasta. (14)
Harran. Kun Aabraham lähti perheensä kanssa Kaldean Uurista,
niin mainitaan, että hän meni Harraniin. Tämä kaupunki mainitaan ainakin
muinaisissa assyrialaisissa ja babylonialaisissa piirtokirjoituksissa.
Assyrialaisissa lähteissä sen nimenä on Harranu (tie, reitti, karavaani), koska
se sijaitsi huomattavan kauppareitin varrella:
- (1 Moos
11:31)... ja he lähtivät heidän
kanssaan Kaldean Uurista mennäksensä Kanaanin maahan, ja he saapuivat
Harraniin asti ja asuivat siellä.
Sikem. Sikemin kaupunki oli eräs niistä kaupungeista, joissa
Aabraham asui. Se on nykyään kaivettu esiin ja se mainitaan lisäksi vanhoissa egyptiläisissä
piirtokirjoituksissa sekä amarnakirjeissä.
- (1 Moos 12:6) Ja
Abram kulki maan läpi aina Sikemin paikkakunnalle, Mooren tammelle asti. Ja
siihen aikaan kanaanilaiset asuivat siinä maassa.
Beetel, joka oli Aabrahamin aikainen kaupunki, on nykyään
löydetty. Se mainitaan myös egyptiläisessä piirtokirjoituksessa.
- (1 Moos 12:8) Sieltä
hän siirtyi edemmäksi vuoristoon, itään päin Beetelistä, ja pystytti telttansa,
niin että Beetel oli lännessä ja Ai idässä, ja hän rakensi sinne alttarin
Herralle ja huusi avuksi Herran nimeä.
Naahor. Rebekan kotikaupunki Naahor mainitaan usein v. 1935
löytyneissä Marin savitauluissa, jotka ovat peräisin 1700-luvulta eKr.
Aabrahamin palvelija kävi noutamassa Rebekan tästä kaupungista Iisakille
vaimoksi.
- (1 Moos 24:10) Ja
palvelija otti herransa kameleista kymmenen sekä kaikkinaisia kalleuksia
herransa tavaroista; ja hän nousi ja lähti Mesopotamiaan, Naahorin
kaupunkiin.
Sodoma ja Gomorra. Eräs dramaattisimmista kertomuksista, joita
Raamatussa mainitaan, on Sodoman ja Gomorran kohtalo. Nämä kaupungit joutuivat
hävitetyksi niissä vallitsevan pahuuden ja syntivelan vuoksi.
Niihin liittyen on mielenkiintoista, että Syyriasta tehdyissä
Eblan savitaululöydöissä, jotka ajoittuvat vuosille 2600 - 2300 eKr., puhutaan
tavaroiden myymisestä Damaskoon, Admaan, Seboimiin sekä Sodomaan ja Gomorraan.
Kaikki ovat Raamatusta tuttuja kaupunkeja. Tämä osoittaa niiden olleen todella
olemassa.
- (1 Moos 10:19) Ja
kanaanilaisten alue ulottui Siidonista Gerariin päin aina Gassaan asti sekä Sodomaan,
Gomorraan, Admaan ja Seboimiin päin aina Lesaan asti.
- (1 Moos 13:10) Ja
Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua;
ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se Sooariin saakka
niinkuin Herran puutarha, niinkuin Egyptin maa.
- (Valit 4:6) Tyttären,
minun kansani, syntivelka on Sodoman syntiä suurempi; Sodoma hävitettiin
yhtäkkiä kätten siellä riehumatta.
- (Hes 16:49) Katso, tämä
oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo
hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut.
- (Luuk 17:32,33) Muistakaa
Lootin vaimoa!
33. Joka tahtoo
tallettaa elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa,
pelastaa sen.
- (2 Piet 2:6,7) Ja
hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön,
asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät.
7. Kuitenkin hän
pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi;
Haasor on kaupunki, jonka kuninkaaksi Raamatussa mainitaan
Jaabin. Tämä kaupunki esiintyy ainakin useissa egyptiläisissä ja akkadilaisissa
kirjoituksissa.
Lisäksi mielenkiintoista on, että kaupungin kaivauksissa on
löydetty nuolenpääkirjoitustekstejä, joissa mainitaan nimi Jaabin eli juuri
saman kuninkaan nimi, joka Raamatun mukaan hallitsi tätä kaupunkia.
- (Joos 11:1) Kun
Jaabin, Haasorin kuningas, sen kuuli, lähetti hän sanan Joobabille,
Maadonin kuninkaalle, ja Simronin kuninkaalle ja Aksafin kuninkaalle
Geser on kaupunki, josta puhutaan Joosuan kirjassa. Siitä
on tehty paljon löytöjä ja se mainitaan myös egyptiläisessä
piirtokirjoituksessa.
- (Joos 16:3) Sitten
se laskeutuu länteen päin jafletilaisten alueeseen, aina alisen Beet-Hooronin
alueeseen ja Geseriin asti ja päättyy mereen.
Megiddo mainitaan ensimmäisen kerran jo Joosuan kirjassa. Se
oli myös kuningas Salomon aikana yksi hallintopaikoista. Tämä kaupunki on
nykyään kaivettu esiin ja se mainitaan lisäksi eräässä egyptiläisessä
piirtokirjoituksessa ja Eblan savitauluissa.
- (Joos 17:11)
Isaskarista ja Asserista joutui Manasselle Beet-Sean ja sen tytärkaupungit,
Jibleam ja sen tytärkaupungit, Een-Doorin asukkaat ja sen tytärkaupungit,
Taanakin asukkaat ja sen tytärkaupungit, Megiddon asukkaat ja sen
tytärkaupungit, kolme kukkulaa.
Siilo. Yksi keskeisimpiä jumalanpalveluksen keskuspaikkoja
jo Joosuan aikana oli Siilo, joka sittemmin jäi filistealaisten käsiin n. 1050
eKr. ja hävitettiin Israelin pahuuden tähden. Myös profeetta Samuel vietti
lapsuutensa vuodet tässä paikassa:
- (Joos 18:1) Ja
kaikki israelilaisten seurakunta kokoontui Siiloon, ja he pystyttivät sinne
ilmestysmajan, sittenkuin maa oli tullut heille alamaiseksi.
- (1 Sam 1:24) Mutta
kun hän oli hänet vieroittanut, vei hän hänet kanssansa ottaen mukaansa kolme
härkää, yhden eefa-mitan jauhoja ja leilin viiniä; niin hän toi hänet Herran
huoneeseen Siiloon. Mutta poika oli vielä pieni.
- (Ps 78:60) Hän
hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten
keskelle.
- (Jer 7:12) Menkääpä
minun asuinpaikkaani, joka oli Siilossa, jossa minä ensin annoin nimeni asua, ja
katsokaa, mitä minä olen sille tehnyt kansani Israelin pahuuden tähden!
Mispa. Yksi Israelin tuomareista oli gileadilainen Jefta,
joka oleskeli mm. Mispa-nimisessä kaupungissa. Tämä kaupunki on nykyään
kaivettu esiin.
Lisäksi voidaan mainita, että tell en-Nasbe-nimisestä paikasta,
joka sijaitsee Jerusalemista n. 12 kilometriä pohjoiseen, on löydetty
saviastiain kahvoja. Niissä lukee nimi "Mispa".
- (Tuom 11:11) Niin
Jefta lähti Gileadin vanhinten kanssa, ja kansa asetti hänet päämiehekseen ja
päällikökseen. Ja Jefta lausui Herran edessä Mispassa kaiken, mitä oli
puhunut.
Oofirin Kulta. Oofir oli Raamatun mukaan paikka, josta usein noudettiin
kultaa. Vaikka sen nimistä paikkaa ei olekaan löydetty, on sen olemassaolo
voitu kuitenkin epäsuorasti todistaa. Sillä Tel Avivin pohjoispuolelta olevasta
satamasta on löydetty kahdeksannen vuosisadan puoliväliltä eKr. oleva
saviruukun sirpale - tähän saviruukun sirpaleeseen on kirjoitettuna:
"Oofirin
kultaa Beth-Horoniin: 30 sekeliä."
- (1 Kun 9:27,28)
Tähän laivastoon Hiiram lähetti palvelijoitaan, meritaitoisia laivamiehiä,
Salomon palvelijain mukaan.
28. He menivät
Oofiriin ja noutivat sieltä kultaa neljäsataa kaksikymmentä talenttia ja
toivat sen kuningas Salomolle.
Hiskian Tunneli. Yksi Juudan vanhurskaista hallitsijoista oli Raamatun
mukaan kuningas Hiskia, joka rakennutti Jerusalemia jonkin verran.
Häneen liittyen on tehty erikoinen löytö; sillä Jerusalemista on
kaivettu esiin n. 520 metriä pitkä, hänen nimellään tunnettu, vesijohtotunneli
- tunneli joka rakennettiin aluksi piirityksen varalta, että kaupunkiin
saataisiin vettä. Lisäksi samasta tunnelista voidaan mainita, että v. 1880
löydettiin sen toisesta päästä kallioon hakattu kuusirivinen teksti. Tässä
tekstissä kerrotaan tunnelin valmistumisesta ja kahden työmiesjoukon ilosta,
kun he kohtasivat toisensa Oofelin kukkulan uumenissa.
- (2 Kun 20:20) Mitä
muuta on kerrottavaa Hiskiasta ja kaikista hänen urotöistään, ja kuinka hän
rakensi lammikon ja vesijohdon ja johti veden kaupunkiin, se on
kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.