LUKU 9 -
Uuden testamentin tapahtumia, asioita
ja kaupunkeja
Fariseukset ja
saddukeukset
- (Matt 22:15) Silloin
fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa
solmituksi.
- (Matt 22:23) Sinä
päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei
ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
- (Apt 23:6-10) Mutta
koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia,
huusi hän neuvoston edessä: "Miehet, veljet, minä olen fariseus, fariseusten
jälkeläinen; toivon ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen
tuomittavana."
7. Tuskin hän oli
tämän sanonut, niin nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja kokous
jakautui.
8. Sillä
saddukeukset sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ei enkeliä eikä henkeä, mutta
fariseukset tunnustavat kumpaisetkin.
9. Ja syntyi suuri
huuto, ja muutamat kirjanoppineet fariseusten puolueesta nousivat ja
väittelivät kiivaasti ja sanoivat: "Emme löydä mitään pahaa tässä
miehessä; entäpä jos henki tai enkeli on hänelle puhunut?"
10. Ja kun riita yhä
kiihtyi, pelkäsi päällikkö, että he repisivät Paavalin kappaleiksi, ja käski
sotaväen tulla alas ja temmata hänet heidän keskeltään ja viedä hänet
kasarmiin.
Fariseukset ja
saddukeukset olivat henkilöitä, jotka useaan kertaan yrittivät saada Jeesuksen
sanoistaan kiinni. Heidän mainitaan toistuvasti etsineen jotakin
"aukkoa" Jeesuksen sanoista ja toiminnasta. Esim. suuri apostoli
Paavalikin kuului toiseen näistä joukoista; hän oli fariseus ennen kääntymistään
Jumalan puoleen.
Näistä ryhmistä on kirjoitettu Raamatun lisäksi muuallakin.
Juutalainen historioitsija Josefus on maininnut ylösnousemukseen ja
iankaikkiseen elämään liittyen, että "saddukeukset opettivat sielun
kuolevan samanaikaisesti ruumiin kanssa" (Antiq.XVll, 1:4) - asia,
joka näyttää siis pitävän täysin yhtä ylläolevien jakeiden kanssa. Samoin
Josefus on vertaillut näiden kahden puolueen suhtautumista lakiin ja niiden
eroavaisuuksia:
"Fariseukset
säätivät kansalle monia isiltä perimiään käskyjä, jotka eivät ole Mooseksen
kirjoitetuissa laeissa; ja siitä syystä saddukealaiset kieltäytyvät
noudattamasta niitä sanoen olevansa velvoitetut vain kirjoitetun tooran
kuuliaisuuteen... ja siitä syystä heidän välilleen syntyi väittelyitä ja
vaikeita erimielisyyksiä."
Samaan asiaan liittyen on
Talmudissa kuvattu näiden kahden puolueen erilaista suhtautumista tulevaan
elämään:
"Saddukealaiset
käyttävät kulta- ja hopea-astioita ja sanovat: farisealaiset kieltäytyvät tästä
elämästä (nim. nautinnosta),
vaikka he eivät tulevassa elämässä tule saamaan mitään (nim.
korvausta)."
Vuorella. Kun Jeesus oli maan päällä, muuttui hänen muotonsa
eräällä vuorella, jossa olivat mukana Pietari, Jaakob ja Johannes. Tämä teki
Pietariin suuren vaikutuksen, niin että hän myöhemmin mainitsi siitä
kirjeessään:
- (Matt 17:1,2,5) Ja
kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja hänen
veljensä Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle,
yksinäisyyteen.
2. Ja hänen muotonsa muuttui
heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko, ja hänen
vaatteensa tulivat valkoisiksi niinkuin valo.
5. Hänen vielä
puhuessaan, katso, heidät varjosi valoisa pilvi; ja katso, pilvestä
kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani,
johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä."
- (2 Piet 1:17,18)
Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä
ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on
minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt."
18. Ja tämän äänen me
kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella.
Temppeli. Hyvä esimerkki siitä, miten opetuslapset eivät aina
käsittäneet Jeesuksen opetuksia vaan ymmärsivät ne usein vasta hänen
ylösnousemuksensa jälkeen, on se, kun Jeesus puhui temppelin pystyttämisestä
kolmessa päivässä - tarkoittaen sillä omaa ylösnousemustaan. Myös muut ihmiset
erehtyivät hänen suhteensa tässä asiassa. Niinpä asiasta on kirjoitettu
seuraavalla tavalla:
- (Joh 2:18-22) Niin
juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Minkä merkin sinä näytät
meille, koska näitä teet?"
19. Jeesus vastasi
ja sanoi heille: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen
kolmessa päivässä."
20. Niin juutalaiset
sanoivat: "Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu,
ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?"
21. Mutta hän
puhui ruumiinsa temppelistä.
22. Kun hän sitten
oli noussut kuolleista, muistivat hänen opetuslapsensa, että hän oli tämän
sanonut; ja he uskoivat Raamatun ja sen sanan, jonka Jeesus oli sanonut.
- (Matt 26:59-61)
Mutta ylipapit ja koko neuvosto etsivät väärää todistusta Jeesusta vastaan
tappaaksensa hänet,
60. mutta eivät
löytäneet, vaikka monta väärää todistajaa oli tullut esille. Mutta vihdoin tuli
kaksi,
61. ja he sanoivat:
"Tämä on sanonut: 'Minä voin hajottaa maahan Jumalan temppelin ja kolmessa
päivässä sen rakentaa.'"
- (Matt 27:40) ja
sanoivat: "Sinä, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen
rakennat, auta itseäsi, jos olet Jumalan Poika, ja astu alas
ristiltä."
Verollepano. Kun ovat kyseessä verollepanot - siihen viittaavat
allaolevat jakeet - oli niitä Rooman aikana useampikin, joista ensimmäinen
tapahtui Luukkaan mukaan keisari Augustuksen valtakautena.
Lisäksi Apostolien teoista voimme löytää viittauksen erääseen
verollepanoon, ja miten samassa yhteydessä puhutaan Juudas Galilealaisesta,
joka ilmeisesti oli jonkinlainen kapinoitsija.
Häneen liittyen on mielenkiintoista todeta, että ainakin
historioitsija Josefus on viitannut häneen (Antiq. XVll, 1.). Hän mainitsee
kirjoituksissaan tämän henkilön aiheuttamasta mellakasta ja kapinasta.
- (Luuk 2:1-3) Ja
tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki
maailma oli verolle pantava.
2. Tämä verollepano
oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.
3. Ja kaikki menivät
verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.
- (Apt 5:37) Hänen
jälkeensä nousi Juudas, galilealainen, verollepanon päivinä ja vietteli
kansaa luopumaan puolellensa; hänkin hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet
häneen, hajotettiin.
Karkotus Roomasta
- (Apt 18:2) Siellä
hän tapasi erään Akylas nimisen juutalaisen, joka oli Pontosta syntyisin ja
äsken tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet
käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Ja Paavali meni heidän
luoksensa.
Kun on kyseessä
juutalaisten karkotus Roomasta, on siihen Apostolien tekojen lisäksi viitannut
roomalainen Suetonius. Hän puhui samassa yhteydessä myös Jeesuksesta:
"Klaudius
karkotti juutalaiset Roomasta, koska heistä oli tullut Kristuksen vaikutuksesta
pysyvä epäjärjestyksen aihe."
Rooma. Kun on kyseessä Rooma, oli se silloisen Rooman valtakunnan
keskuspaikka, ja myös Uuden testamentin puolella se mainitaan pari kertaa.
Paavalikin oli Roomassa, josta kerrotaan sekä Apostolien teoissa, mutta myös
eräässä kirjeessä:
- (Joh 11:47,48) Niin
ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä me teemme, sillä
tuo mies tekee paljon tunnustekoja?
48. Jos annamme hänen
näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat
meiltä sekä maan että kansan."
- (Apt 23:11) Mutta
seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin tykönä ja sanoi: "Ole turvallisella
mielellä, sillä niinkuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin
sinun pitää todistaman minusta myös Roomassa."
- (Apt 28:16,30,31) Ja
kun tulimme Roomaan, sallittiin Paavalin asua erikseen häntä vartioivan
sotamiehen kanssa.
30. Ja Paavali asui
omassa vuokra-asunnossaan kaksi täyttä vuotta ja otti vastaan kaikki, jotka
hänen tykönsä tulivat;
31. ja hän julisti
Jumalan valtakuntaa ja opetti Herran Jeesuksen Kristuksen tuntemista kaikella
rohkeudella, kenenkään estämättä.
- (2 Tim 1:16,17)
Antakoon Herra laupeutta Onesiforuksen huonekunnalle, sillä usein hän on minua
virvoittanut, eikä ole kahleitani hävennyt;
17. vaan kun
hän tuli Roomaan, etsi hän minua innokkaasti ja löysi minut.
Damasko. Eräs niistä paikoista, joissa Paavali oli kääntymyksensä
jälkeisinä ensimmäisinä aikoina, oli Damasko. Siihen on viitattu sekä
Apostolien teoissa että Paavalin kirjeissä:
- (Apt 9:22-25) Mutta
Saulus sai yhä enemmän voimaa ja saattoi Damaskossa asuvat juutalaiset ymmälle
näyttäen toteen, että Jeesus on Kristus.
23. Ja pitkän ajan
kuluttua juutalaiset pitivät keskenään neuvoa tappaaksensa hänet.
24. Mutta heidän
salahankkeensa tuli Sauluksen tietoon. Ja he vartioivat porttejakin yöt päivät,
saadakseen hänet tapetuksi.
25. Mutta hänen
opetuslapsensa ottivat hänet yöllä, päästivät hänet muurin aukosta ja
laskivat alas vasussa.
- (2 Kor 11:32,33) Damaskossa
kuningas Aretaan käskynhaltija vartioi damaskolaisten kaupunkia ottaaksensa
minut kiinni,
33. ja muurin
ikkuna-aukosta minut laskettiin korissa maahan, ja niin minä pääsin
hänen käsistänsä.
- (Gal 1:17) enkä
lähtenyt ylös Jerusalemiin niiden luo, jotka ennen minua olivat apostoleja,
vaan menin pois Arabiaan ja palasin taas takaisin Damaskoon.
Antiokia, Ikonion ja
Lystra. Kun Paavalilla oli
kaikenlaisia koetuksia lähetysmatkoillaan, oli hänellä niitä myös Antiokian,
Ikonionin ja Lystran kaupungeissa. Näistä kolmesta kaupungista mainitaan sekä
Apostolien teoissa että mm. kirjeessä Timoteukselle. Nämä kirjeen kohdat ja
Apostolien teot osoittavat toisiaan tukien, miten Paavali on todella kokenut
kyseiset asiat:
- (Apt 13:14,49-52) Mutta
he vaelsivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan; ja
he menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat.
49. Ja Herran sanaa
levitettiin kaikkeen siihen maakuntaan.
50. Mutta juutalaiset
yllyttivät jumalaapelkääväisiä ylhäisiä naisia ja kaupungin ensimmäisiä miehiä
ja nostivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan, ja ne ajoivat heidät pois
alueiltansa.
51. Niin he
pudistivat tomun jaloistansa heitä vastaan ja menivät Ikonioniin.
52. Ja opetuslapset
tulivat täytetyiksi ilolla ja Pyhällä Hengellä.
- (Apt 14:1-6,19-22) Ikonionissa
he samoin menivät juutalaisten synagoogaan ja puhuivat niin, että suuri joukko
sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskoi.
2. Mutta ne
juutalaiset, jotka eivät uskoneet, yllyttivät ja kiihdyttivät pakanain
mieltä veljiä vastaan.
3. Niin he
oleskelivat siellä kauan aikaa ja puhuivat rohkeasti, luottaen Herraan, joka
armonsa sanan todistukseksi antoi tapahtua tunnustekoja ja ihmeitä heidän
kättensä kautta.
4. Ja kaupungin
väestö jakaantui: toiset olivat juutalaisten puolella, toiset taas
apostolien puolella.
5. Mutta kun pakanat
ja juutalaiset ynnä heidän hallitusmiehensä mielivät ryhtyä pahoinpitelemään
ja kivittämään heitä,
6. ja he sen
huomasivat, pakenivat he Lykaonian kaupunkeihin, Lystraan ja
Derbeen, ja niiden ympäristöön.
19. Mutta sinne
tuli Antiokiasta ja Ikonionista juutalaisia, ja he suostuttivat
kansan puolellensa ja kivittivät Paavalia ja raastoivat hänet kaupungin
ulkopuolelle, luullen hänet kuolleeksi.
20. Mutta kun
opetuslapset olivat ko
koontuneet hänen
ympärilleen, nousi hän ja meni kaupunkiin. Ja seuraavana päivänä hän lähti
Barnabaan kanssa Derbeen.
21. Ja julistettuaan
evankeliumia siinä kaupungissa ja tehtyään monta opetuslapsiksi he palasivat
Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan
22. ja vahvistivat
opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat:
"Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan
valtakuntaan."
- (2 Tim 3:10,11)
Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, vaellustani, aivoitustani, uskoani,
pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni,
11. vainoissa ja
kärsimyksissä, samanlaisissa kuin minun osakseni tuli Antiokiassa,
Ikonionissa ja Lystrassa. Mimmoisia vainoja olenkaan kärsinyt, ja
kaikista Herra on minut pelastanut!
Makedonian maakunta oli eräs niistä paikoista, joissa Paavali
vaikutti apostolinvirkansa aikana. Hän kirjoittaa tästä maakunnasta
useammassakin kirjeessään. Nämä useat kohdat osoittavat jälleen sen, miten
Paavali on todella ollut tällä alueella:
- (Apt 19:21) Kun
kaikki tämä oli tapahtunut, niin Paavali hengessä päätti kulkea
Makedonian ja Akaian kautta ja matkustaa Jerusalemiin ja sanoi:
"Käytyäni siellä minun pitää nähdä myös Rooma."
- (Room 15:26) Sillä Makedonia
ja Akaia ovat halunneet kerätä yhteisen lahjan niille Jerusalemin
pyhille, jotka ovat köyhyydessä.
- (1 Kor 16:5) Aion
nimittäin tulla teidän tykönne kuljettuani läpi Makedonian, sillä minä
kuljen Makedonian kautta;
- (2 Kor 8:1) Mutta
me saatamme teidän tietoonne, veljet, mitä Jumalan armo on vaikuttanut
Makedonian seurakunnissa:
- (Fil 4:15)
Tiedättehän tekin, filippiläiset, että evankeliumin alkuaikoina, kun
lähdin Makedoniasta, ei mikään muu seurakunta kuin te yksin käynyt
minun kanssani tiliyhteyteen annetusta ja vastaanotetusta.
- (1 Tess 1:7,8) niin
että te olette tulleet esikuviksi kaikille uskoville Makedoniassa ja
Akaiassa.
8. Sillä teidän
tyköänne on Herran sana kaikunut; ei ainoastaan Makedoniaan ja Akaiaan,
vaan kaikkialle on teidän uskonne Jumalaan levinnyt, niin ettei meidän tarvitse
siitä mitään puhua.
Efeso oli myös eräs niistä paikoista, joissa apostoli
Paavali vaikutti. Siellä Paavalille oli avautunut ovi suureen ja hedelmälliseen
työhön, vaikka vastustajia olikin paljon:
- (Apt 19:1) Kun
Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien,
Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia.
- (1 Kor 16:8,9) Mutta
Efesossa minä viivyn helluntaihin saakka;
9. sillä minulle on
avautunut ovi suureen ja hedelmälliseen työhön, ja vastustajia on paljon.
VIITTAUKSET:
1. Millar Burrows:
"What Mean These Stones?" Vosin teoksessa Bible Archaeology.
2. Sama, s. 291-292
3. Keith N. Schoville:
"Biblical Archaeology in Focus" (Grand Rapids, Mich.: Baker Book
House, 1978, s. 156)
4.Tri John Kitto
kirjassa Encyclopedia of Biblical Literature, II, hakusana "Sabbath",
s. 655
5. E.V. Koskinen: Alusta loppuun, s. 12
6. Don Richardson: Iankaikkisuus heidän sydämissään,
s. 52,53.
7. Sama, s. 96.
8. Fr. Bettex: Raamatun ensimmäinen lehti, s. 5
9. Sit. kirjasta: "Oliko vedenpaisumus ja Nooan arkki
mahdollinen?", Toivo Seljavaara, s. 6,7.
10. Joseph P. Free:
Archaeology and Bible history, 12. p. 1973 - Sit. kirjasta:
"Voiko
Raamattuun luottaa", Uuras Saarnivaara, s. 187.
11. Armas Salonen: Sumeri ja sen henkinen perintö
(Keuruu 1962), s. 138,139.
12. Sit. kirjasta: "Voiko Raamattuun luottaa", Uuras
Saarnivaara, s. 229.
13. Sit. kirjasta "Miksi uskon?", Richard Wurmbrand, s. 54.
14. Arkeologia ja Raamattu, s. 102, julkaisijat Kirjatoimi ja
Kirjeopisto Codex.
15. Raymond Philip
Dougherty: "Nabonidus and Belshazzar", 1929, s. 200.
16. Sit. kirjasta "Nasaretilaisen historia", toimittaneet
Risto Uro ja Outi Lehtipuu.
LÄHDEKIRJALLISUUS:
Apostoliset Isät, (suomalainen teologinen kirjallisuusseura)
Arkeologia ja Raamattu (kustantaja Kirjatoimi)
Eskola Timo ja Junkkaala Eero: Tyhjän
haudan arvoitus
Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos, Jeh. tod.
Keller, Werner: Raamattu on oikeassa
Little, Paul: Tiedä miksi uskot
Richardson, Don: Iankaikkisuus heidän sydämissään
Saarnivaara, Uuras: Voiko Raamattuun luottaa?
Santala Risto: Kenenkä te sanotte minun olevan?
Sama
:Kristinuskon juuret ll
Sama
: Paavali ihmisenä ja opettajana
Seljavaara, Toivo: Oliko vedenpaisumus ja Nooan
arkki mahdollinen?
Stewart, John: Mikä on Raamattu?
Unger, Merrill, F.: Raamatun lukijan käsikirja
URO, RISTO ja OUTI LEHTIPUU:
Nasaretilaisen historia
Wurmbrand, Richard: Miksi uskon?
