Etusivulle
Jarin kirjoituksia
Voiko Raamattukritiikkiin luottaa?

 

Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä

LUKU 3 -

Onko Raamatun teksti pysynyt samana?

Yksi toisinaan esitetty väite on, ettei Raamattu olisi alkuperäisessä muodossaan, vaan että sen teksti olisi muuttunut jossain myöhemmässä vaiheessa. On ajateltu, että ehkä teksti, jota tänään luemme, ei olekaan samaa kuin mitä se alunperin on ollut.

   Mutta jos katsomme tätä väitettä, ei sille juurikaan löydy todisteita. Tämän osoittavat mm. seuraavat seikat:

Käsikirjoitusten runsaus. Vaikka Uuden testamentin alkuperäisiä tekstejä ei olekaan tallella, on se seikka, että niistä kuitenkin on säilynyt runsaasti kopioita jo hyvinkin varhaisilta ajoilta, osoituksena siitä että tekstimuoto on pysynyt samana. Yleissääntö tällä alueella on, että mitä enemmän jostain tekstistä on säilynyt käsikirjoituksia, sitä varmemmin pystytään myös selvittämään alkuperäinen tekstimuoto.

   Niinpä Uudesta testamentista on säilynyt ainakin yli 24 000 Uuden testamentin tai sen osan käsikirjoitusversiota kreikkalaisina ja muina varhaisina versioina (100-400 jKr.). Tämä lukumäärä on valtavan suuri, kun vertaa, että antiikin ajan tekstien osalta on toisena Homeroksen Ilias, josta on olemassa vain 643 säilynyttä dokumenttia - eli ero on lähes 40-kertainen. Vastaavasti esim. Caesarin Gallian sodasta on vain 10 säilynyttä dokumenttia, joka on tavattoman pieni määrä Uuteen testamenttiin verrattuna, eikä kukaan silti epäile tämän teoksen luotettavuutta. Seuraava luettelo osoittaa säilyneiden kopioiden määrää (Tiedot kirjasta: "Jeesus: Totta vai tarua?" / Josh McDowell, s. 53, 54):

Lyhyt aikaväli. Mitä tulee aikaväliin alkutekstin ja varhaisimman löydetyn kopion välillä, on sekin asia, joka viittaa tekstin säilyneen samana. Mitä lyhyempi väli alkutekstin ja varhaisimman löydetyn kopion välillä on, sitä todennäköisemmin teksti on pysynyt samanlaisena.

   Uusi testamentti on tälläkin alueella hyvässä asemassa. Kun antiikin kirjallisuuden kohdalla aikaväli varhaisimmasta kopiosta itse alkutekstin kirjoittamiseen on keskimäärin 1000 vuotta, on se Uuden testamentin kohdalla vain joitakin vuosikymmeniä (riippuen Johanneksen evankeliumin kirjoitusajankohdasta), joka on moninkertaisti vähemmän kuin näissä muissa teksteissä. Lyhyt aikaväli Uuden testamentin kohdalla, kuten myös säilyneiden kopioiden suuri määrä, vahvistaa sitä kuvaa, että Uuden testamentin teksti on säilynyt meille alkuperäisenä.

   Seuraava luettelo osoittaa saman asian, eli aikavälin varhaisimman kopion ja alkutekstin välillä, eri antiikin tekstien osalta (Tiedot kirjasta: "Jeesus: Totta vai tarua?" / Josh McDowell, s. 53, 54):

Tekstimuoto sama. Kun Uudesta testamentista on säilynyt runsaasti vanhoja käsikirjoituksia, on niille ominaista se, että niissä on hyvin vähän eroja. Nämä erot ovat niin mitättömiä, ettei niillä käytännön kannalta ole merkitystä. F.C. Grant on todennut tekstien yhteneväisyydestä:

"Tarkkaavaiselle lukijalle on ilmeistä, että... tarkistus ei ole vaikuttanut yhteenkään kristillisen uskon oppiin siitä yksinkertaisesta syystä, että käsikirjoitusten tuhansien lukutapojen joukosta ei ole ilmaantunut yhtäkään, joka vaatisi kristillisen opin tarkistamista." (13)

Sir Frederic Kenyon on sanonut samasta asiasta:

"Alkuperäisen kirjoittamisen ja varhaisimman säilyneen kirjallisen todistuskappaleen väliaika käy niin pieneksi, ettei sillä ole asiallista merkitystä, ja viimeinen peruste epäilylle, että Raamattu olisi olennaisesti matkallaan muuttunut, on nyt poistunut. Uuden testamentin kirjojen oikeaperäisyyttä samoin kuin niiden yleistä väärentämättömyyttä ja muuttumattomuutta voidaan nyt pitää täysin vahvistettuna." (14)

Lainaukset Uudesta testamentista. Yksi todiste Uuden testamentin alkuperäisyyden puolesta ovat kirkkoisien lainaukset siitä. Vaikka ei olisi säilynyt yhtään Uuden testamentin käsikirjoituskopiota ja osaa, voitaisiin silti koko Uusi testamentti, 11 jaetta lukuunottamatta, rekonstruoida niistä lainauksista, joita on säilynyt kirkkoisiltä 300 v. Jeesuksen ajan jälkeen. British Museumin suorittaman tutkimuksen mukaan löytyy nyt arviolta 89 000 kohtaa, jotka on otettu alkukirkon kirjoituksiin Uudesta testamentista. Tämä luku on hyvin mittava ja osoittaa, miten paljon Uutta testamenttia on käytetty jo varhaisina aikoina. Sir Frederic Kenyon on kirjoittanut lainausten määristä:

"Ei voida liian voimakkaasti vakuuttaa, että Raamatun - ja tässä tapauksessa erityisesti Uuden testamentin - tekstin pääsisällys on varma. Uuden testamentin käsikirjoitusten, varhaisten käännösten ja kirkon varhaisimpien kirjoittajien siitä käyttämien lainausten lukumäärä on niin suuri, että on käytännöllisesti katsoen varmaa, että jokaisen epäilyksenalaisen kohdan oikea lukutapa on säilynyt ainakin jossakin näistä teksteistä. Tätä ei voida sanoa mistään muusta muinaisesta kirjasta maailmassa." (15)

VANHAN TESTAMENTIN TEKSTI. Edellisissä kappaleissa on käsitelty pääasiassa Uuden testamentin tekstiä. Mitä kuitenkin tulee Vanhan testamentin tekstin säilymiseen muuttumattomana, on siitäkin todisteita. Niistä voidaan mainita seuraavat kaksi asiaa:

Lainaukset Uudessa testamentissa. Yksi hyvä todiste on tietenkin se, että Uuden testamentin puolella on lainauksia ja viittauksia Vanhaan testamenttiin. Näitä lainauksia on jopa useita satoja ja niitä esiintyy niin Jeesuksen puheissa kuin esim. Paavalin kirjeissä.

   Oleellista sadoissa lainauksissa kuitenkin on, että ne vahvistavat Vanhan testamentin tekstimuotoa. Ne osoittavat tekstien pysyneen samanlaisina aivan kuten kirkkoisien lainaukset Uudesta testamentista vahvistavat Uuden testamentin tekstejä. Ne antavat hyvän kuvan siitä, että Vanhan testamentin teksti, josta viimeisimmät kirjat saivat muotonsa noin 400 vuotta aiemmin, ei ole juuri nimeksikään muuttunut niistä ajoista, jolloin se tallennettiin muistiin.

Kuolleen meren kirjakääröt ovat toinen vahva todiste tekstien pysymisestä samana. Nämä kääröt, jotka on löydetty Kuolleen meren läheltä ja joista vanhimmat ajoittuvat 300-luvulle eKr., eivät juuri eroa nykyisistä kirjoista. Päinvastoin nämä kääröt, joita on löydetty kaikista Vanhan testamentin kirjoista Esterin kirjaa lukuunottamatta, ovat hyvin vastaavia nykyisten kanssa. Siten ajatus, että Vanhan testamentin tai koko Raamatun teksti olisi oleellisesti muuttunut, on pohjaa vailla, eikä sitä voida todistaa. Sensijaan voimme hyvin uskoa, että tekstit ovat säilyneet olennaisilta osiltaan samoina.