Etusivulle
Jarin kirjoituksia
Voiko Raamattukritiikkiin luottaa?

 

Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä

LUKU 4 -

Ajoitus

Kun on kyseessä evankeliumien eli Jeesuksen elämästä kertovien kirjojen kirjoittamisajankohta, ovat eräät tutkijat halunneet ajoittaa niiden synnyn hyvin myöhäiseksi. He ovat sanoneet, että "Uusi testamentti ei voi olla kovin tarkka, koska se on kirjoitettu niin paljon Jeesuksen ajan jälkeen." He ovat pitäneet evankeliumeja epäluotettavina, koska uskovat niiden olevan melko myöhäistä alkuperää.

   Mutta miten asia on? Pitääkö käsitys myöhäisestä kirjoitusajankohdasta paikkansa vai ei? Seuraavassa tutkimme todisteita, jotka osoittavat aivan päinvastaista. Ne viittaavat siihen, että evankeliumit on kirjoitettu jo melko varhaisessa vaiheessa.

Kirjoittajat tunnettuja. Yksi selvä todiste evankeliumien synnyn varhaisuudesta on se, että niiden kirjoittajat olivat joko itse apostoleja, jotka elivät samanaikaisesti Jeesuksen kanssa (Matteus, Johannes), tai sitten he olivat yhteydessä apostoleihin (Markus ja Luukas). Sellaiset lähteet kuin Papias, Irenaeus, Eusebius, Origenes, Kleemens Aleksandrialainen sekä Muratorion katkelma myös vahvistavat kirjoittajien henkilöllisyyden, niin että ei ole mitään epäselvyyttä siitä, kuka kirjat on kirjoittanut. Esim. Markuksesta ja hänen nimeään kantavasta evankeliumista on säilynyt seuraava perimätieto (Papiaksen, Hierapoliksen piispan lausunto. Hän tunsi apostoli Johanneksen):

Vanhimmalla [apostoli Johanneksella] oli tapana sanoa myös näin: "Markus, joka oli ollut Pietarin tulkki, kirjoitti tarkoin muistiin kaikki, mitä hän [Pietari] mainitsi joko Kristuksen puheista tai teoista, ei kuitenkaan aikajärjestyksessä. Sillä hän ei ollut Herran kuulija eikä seuraaja; mutta jälkeenpäin, kuten sanoin, hän seurasi Pietaria, joka sovelsi opetuksensa tarpeen mukaan eikä sanellakseen Herran sanojen kokoelmaa.

   Sen vuoksi Markus ei tehnyt yhtään virhettä kirjoittaessaan tällä tavoin muistiin joitakin seikkoja sitä mukaa kuin Pietari niitä mainitsi; sillä hän kiinnitti huomiota juuri tähän yhteen seikkaan; siihen, ettei jättäisi mainitsematta mitään, mitä oli kuullut, eikä lisäisi mukaan yhtään väärää todistusta. (16)

Niinpä voidaan kysyä, miten kirjat voivat olla myöhäistä alkuperää, jos kirjoittajat olivat selvästi Jeesuksen ja apostolien aikalaisia? Apostolien elinaika - monet heistä kuten Pietari kuolivat jo 60-luvulla - asettaa omat aikarajansa evankeliumien synnylle. On varmasti mahdotonta, että he olisivat voineet kirjoittaa niitä kuolemansa jälkeen. Samoin asioiden tarkistaminenkaan heiltä ei olisi enää siinä vaiheessa onnistunut.

   Johtopäätös siis on, että nämä tekstit on täytynyt kirjoittaa paljon aikaisemmin kuin yleensä on oletettu. Esim. tunnettu liberaali tutkija John A.T. Robinson tuli siihen tulokseen - uudelleen asiaa tutkittuaan - että kaikkien evankeliumien on täytynyt syntyä vuosien 40 - 65 välillä. Vain ennakolta omaksutut näkemykset voivat johtaa siihen ajatukseen, että ne ovat myöhäistä alkuperää.

Tiedot yhteiskunnasta. Sekä evankeliumit että Apostolien teot sisältävät useita historiallisia, maantieteellisiä ja uskonnollisia tietoja sen ajan yhteiskunnasta - tietoja, jotka ovat melko yksityiskohtaisia ja joita on sitä vaikeampi selittää, mitä myöhemmäksi nämä kirjat ajoitetaan. Tällaisia tietoja ovat seuraavat asiat:

• Henkilöiden arvonimet. Esim. Luukas käyttää juuri oikeita arvonimiä ja virkanimikkeitä eri henkilöistä - nimikkeitä, joiden tietäminen jälkeenpäin olisi ollut ongelmallista, koska henkilöiden tittelit ja virka-alueet vaihtuivat tiheään. Ehkä juuri oikeiden nimikkeiden käyttäminen ja oikeaan aikaan on tehnyt asiaan perehtyneihin tutkijoihin suurimman vaikutuk-sen. Järkevin selitys on hyväksyä se ajatus, että kirjoitelmat eivät ole syntyneet kovin kauaa varsinaisten tapahtumien jälkeen.

• Jerusalemiin (se hävitettiin v. 70 j.Kr) ja maantieteeseen liittyvät tiedot on voitu vahvistaa useaan kertaan. Salomon pylväskäytävä (Joh 10:23), Betesdan lammikko (Joh 5:2) ja useat muut löydöt ovat sellaisia, jotka ovat vahvistaneet tekstien yhteneväisyyden arkeologian kanssa.

   Kun tekstissä on tällaisia, varsinkin Jerusalemiin liittyviä asioita, on niitä vaikea kirjoittaa kovin myöhään, koska kaupunki hävitettiin v. 70 eikä siitä jäänyt juuri mitään jäljelle. Ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka ovat tunteneet hävitystä edeltäneen historian ja kaupungin rakennukset hyvin, ovat voineet kirjoittaa näistä asioista. Tämä asettaa selvästi omat aikarajansa evankeliumien synnylle. Ne eivät ole voineet syntyä kovin myöhään.

• Silminnäkijäkuvaukset. Edellä mainittiin, että teksteissä on runsaasti yksityiskohtia ja silminnäkijäkuvauksen kaltaisia selontekoja, joita on vaikea selittää, jos ne ajoitetaan kovin myöhäisiksi. Järkevin vaihtoehto on hyväksyä se selitys, että kirjoitusten on täytynyt syntyä sen sukupolven aikana, joka on itse ollut paikalla näkemässä ja kokemassa tapahtumat.

Apostolien tekojen ja evankeliumien välinen suhde. Kun etsitään evankeliumien ajoittamisen avainta, löytyy yksi tärkeä avain Apostolien tekojen ajoittamisesta. Jos tiedetään sen kirjoitusajankohta, on evankeliumien täytynyt jo sitä ennen olla valmiina.

   Sillä lähes kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että evankeliumien (ainakin kolmen ensimmäisen) on täytynyt syntyä ennen Apostolien tekoja mm. seuraavien seikkojen takia:

1. Evankeliumit käsittelevät vain vuoteen 30 jKr. ulottuvaa aikaa, kun taas Apostolien teot käsittelee n. vuoteen 60 jKr. ulottuvaa aikaa, eli niiden päättymisen välillä on lähes 30 vuoden ero.

2. Luukas, joka kirjoitti nimellään kulkevan evankeliumin sekä Apostolien teot, kirjoitti evankeliumin ensin - Ks. Luuk 1:1 ja Apt 1:1.

3. Edellä mainittiin, että Luukas kirjoitti evankeliuminsa ennen Apostolien tekoja.

   Kuitenkin yleisen käsityksen mukaan Matteuksen ja Markuksen evankeliumit on kirjoitettu jo ennen Luukasta. Lisäksi kirkon perimätiedon mukaan Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin evankeliumeista ensimmäisenä (Näin totesi Irenaeus, joka sanoi Matteuksen julkaisseen evankeliuminsa ensimmäisenä hebrealaisten keskuudessa heidän omal-la kielellään. Irenaeuksen lausunnon tekee merkittäväksi se, että hän oli yhteydessä Polykarpokseen, joka oli apostoli Johanneksen opetuslapsi.). Tämä osoittaisi, että kolme ensim-mäistä evankeliumia ovat kirjoitus-järjestyksessään Matteus, Markus (edellä todettiin myös, että Markus oli Pietarin tulkki) ja Luukas, ja että Luukkaan kirjoittama Apostolien te-ot valmistui vasta näiden jälkeen.

Niinpä jos tiedetään, milloin Apostolien teot on kirjoitettu, on evankeliumien jo sitä ennen täytynyt olla valmiina.

   Mutta milloin Luukas kirjoitti Apostolien teot? Onko se myöhäistä perua vai onko se kirjoitettu ajallisesti lähellä niitä tapahtumia, joita siinä mainitaan? Seuraavassa esitämme muutamia syitä siihen, miksi on perusteltua uskoa sen olleen valmiina jo 60-luvun alkupuolella:

• Luukas ei kertaakaan Apostolien teoissa mainitse v. 70 tapahtunutta järkyttävää Jerusalemin ja sen temppelin tuhoa, jossa kuoli arviolta miljoona ihmistä. Samoin hän ei mainitse siihen johtavaa v. 66 alkanutta kapinaa roomalaisia vastaan. Tämä on sikäli merkittävää, että Apostolien teoissa Jerusalem on keskeinen tapahtumapaikka ja Luukas silti mainitsee v. 44 tapahtuneen pienemmän kahakan juutalaisten ja roomalaisten välillä. Varmasti hän olisi maininnut näistä vuosien 66 ja 70 tapahtumista, jos ne olisivat olleet ajankohtaisia. Hänen vaikenemisensa niistä on selvä viittaus siihen, että hänen on täytynyt kirjoittaa teoksensa ennen kyseisiä tapahtumia.

• Kun Jeesus Luukkaan varhaisemmassa teoksessa ennustaa Jerusalemin temppelin tuhon, joka tapahtui v. 70, ei Apostolien teoissa mainita kuitenkaan mitään tämän profetian täyttymisestä. Varmasti Luukas olisi siitä maininnut, jos se olisi silloin ollut ajankohtaista. 

   Itse asiassa ei missään Uuden testamentin kirjassa ole viittaustakaan Jerusalemiin ja sen temppelin tuhoon. Siitä puhutaan aina vain tulevana asiana, ennustuksena, ei kertaakaan jo tapahtuneena tosiasiana. Tätä vaikenemista ei voi selittää muuta kuin sillä, että kirjoitusten on täytynyt olla valmiina jo pitkälti ennen kyseistä tuhoa.

• Luukkaan kuvaus Roomasta ja sen hallintakoneistosta on varsin rauhanomainen. Hän ei mainitse mitään keisari Nerosta, joka kohdisti kristittyihin laajoja vainoja v. 64 jälkeen - vaikka mainitsee muita keisareita (Augustus, Tiberius, Klaudius /Apt 11:28). Tämä viittaa siihen, että Luukkaan on täytynyt kirjoittaa Apostolien teot jo ennen kyseistä aikaa, eli ennen vuotta 64.

• Apostolien teot päättyy siihen, että apostoli Paavali on elossa Roomassa eikä siinä mainita mitään hänen kuolemastaan (v. 64?). Luukas ei mainitse myöskään Pietarin (v. 65) eikä Jaakobin (v. 62) marttyyrikuolemista (jopa historioitsija Josefus mainitsee jälkimmäisen henkilön kuolemasta), vaikka hän silti kertoo tarkasti toisten "vähäisempien" johtohenkilöiden kuten Stefanuksen ja toisen Jaakobin kuolemista.

   Luukkaan vaikeneminen on sikäli merkittävää, että Apostolien teoista noin puolet käsittelee Paavalia, suuri osa Pietaria ja Jaakobkin on keskeinen hahmo. Ainut järkevä selitys on se, että Luukkaan on täytynyt kirjoittaa teoksensa ennen näiden henkilöiden kuolemaa. Muuten ei mitenkään ole selitettävissä, miksi hän ei olisi niistä kirjoittanut.

Paavalin kirjeet. Vaikka ei olisi yhtään todisteita evankeliumien varhaisesta syntyajasta, löytyy niiden antama kuva Jeesuksesta myös muualta Uudesta testamentista. Paavali, jonka kirjeiden on yleisesti tunnustettu syntyneen 50-60 jKr. välisenä aikana, on kirjoittanut Jeesuksesta aivan vastaavalla tavalla. Hänen esittämänsä kuva Jeesuksesta ei juuri poikkea siitä kuvasta, jonka evankeliumit tuovat esille.

   Merkittäväksi Paavalin esittämän kuvan tekee se, että hänkin oli Jeesuksen ja ensimmäisten opetuslasten aikalainen. Hän tapasi muita apostoleja pari kertaa (Gal 1:18, 2:1,9) ja vaikutti samanaikaisesti.

   Paavalin kirjeissä (Merkitty P:llä) ja evankeliumeissa (E) on seuraavanlaisia yhtäläisyyksiä. Nämä yhtäläisyydet osoittavat, että evankeliumit antavat aivan samanlaisen kuvan Jeesuksesta kuin Paavalin kirjeet, joiden oletetaan syntyneen 50-60-luvuilla:

Kaiken luoja:

- (Joh 1:3 E) Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

- (Kol 1:16 P) Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen,

Jumala, joka tuli ihmiseksi:

- (Joh 1:1,14 E) Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.

14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

- (Fil 2:5-8 P) joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,

7. vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;

8. hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.

- (Room 9:5 P) heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!

Tuli pelastamaan ihmisiä:

- (Luuk 19:10 E) sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on."

- (1 Tim 1:15 P) Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.

Kaiken tuomari:

- (Matt 16:27 E) Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

- (2 Kor 5:10 P) Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.

Saapuu toistamiseen:

- (Matt 24:30 E) Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.

- (1 Tess 4:15,16 P) Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.

16. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;

Tuli lainalaiseksi ja täytti lain:

- (Matt 5:17 E) Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.

- (Gal 4:4,5 P) Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen,

5. lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.

Kärsi:

- (Luuk 17:25 E) Mutta sitä ennen pitää hänen kärsimän paljon ja joutuman tämän sukupolven hyljittäväksi.

- (Hebr 2:18 P) Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.

Synnitön:

- (Joh 8:45,46 E) Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.

46. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?

- (Hebr 4:15 P) Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.

Kavallettiin:

- (Matt 26:25 E) Niin Juudas, joka hänet kavalsi, vastasi ja sanoi: "Rabbi, en kai minä ole se?" Hän sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanoit."

- (1 Kor 11:23 P) Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän,

Oli Pilatuksen edessä:

- (Matt 27:2 E) ja he sitoivat hänet ja veivät pois ja antoivat hänet maaherran, Pilatuksen, käsiin.

- (1 Tim 6:13 P) Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee, ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka Pontius Pilatuksen edessä todisti, tunnustaen hyvän tunnustuksen, minä kehoitan sinua,

Ristiinnaulittiin:

- (Luuk 23:33 E) Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.

- (1 Kor 2:8 P) sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet -

- (2 Kor 13:4 P) Sillä vaikka hänet ristiinnaulittiin, kun hän oli heikko, elää hän kuitenkin Jumalan voimasta; olemmehan mekin hänessä heikot, mutta me elämme hänen kanssaan Jumalan voimasta teitä kohtaan.

- (Gal 3:1 P) Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?

Nousi kuolleista:

- (Luuk 24:5,6 E) Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?

6. Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa,

- (1 Kor 15:17,20 P) Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne.

20. Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.   

Armo hänen kauttaan:

- (Joh 1:17 E) Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

- (1 Kor 1:4 P) Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,

Uskomalla häneen pelastuu:

- (Joh 1:12 E) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

- (Room 10:11 P) Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään."

Ainoa tie pelastukseen:

- (Joh 14:6 E) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

- (1 Kor 3:11 P) Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.

- (Ef 3:12 P) jossa meillä, uskon kautta häneen, on uskallus ja luottavainen pääsy Jumalan tykö.