LUKU 4 -
Ajoitus
Kun on kyseessä
evankeliumien eli Jeesuksen elämästä kertovien kirjojen kirjoittamisajankohta,
ovat eräät tutkijat halunneet ajoittaa niiden synnyn hyvin myöhäiseksi. He ovat
sanoneet, että "Uusi testamentti ei voi olla kovin tarkka, koska se on
kirjoitettu niin paljon Jeesuksen ajan jälkeen." He ovat pitäneet
evankeliumeja epäluotettavina sentähden, että uskovat niiden olevan melko
myöhäistä alkuperää.
Mutta miten asia on? Pitääkö käsitys myöhäisestä
kirjoitusajankohdasta paikkansa vai ei? Seuraavassa tutkimme todisteita, jotka
osoittavat aivan päinvastaista. Ne viittaavat siihen, että evankeliumit on
kirjoitettu jo melko varhaisessa vaiheessa.
Kirjoittajat
tunnettuja. Yksi selvä todiste
evankeliumien synnyn varhaisuudesta on se, että niiden kirjoittajat olivat joko
itse apostoleja, jotka elivät samanaikaisesti Jeesuksen kanssa (Matteus,
Johannes), tai sitten he olivat yhteydessä apostoleihin (Markus ja
Luukas). Sellaiset lähteet kuin Papias, Irenaeus, Eusebius, Origenes,
Kleemens Aleksandrialainen sekä Muratorion katkelma myös vahvistavat
kirjoittajien henkilöllisyyden, niin että ei ole mitään epäselvyyttä siitä,
kuka kirjat on kirjoittanut. Esim. Markuksesta ja hänen nimeään kantavasta
evankeliumista on säilynyt seuraava perimätieto (Papiaksen, Hierapoliksen
piispan lausunto. Hän tunsi apostoli Johanneksen):
Vanhimmalla [apostoli
Johanneksella] oli tapana sanoa myös näin: "Markus, joka oli ollut
Pietarin tulkki, kirjoitti tarkoin muistiin kaikki, mitä hän [Pietari] mainitsi
joko Kristuksen puheista tai teoista, ei kuitenkaan aikajärjestyksessä. Sillä
hän ei ollut Herran kuulija eikä seuraaja; mutta jälkeenpäin, kuten sanoin, hän
seurasi Pietaria, joka sovelsi opetuksensa tarpeen mukaan eikä sanellakseen
Herran sanojen kokoelmaa.
Sen vuoksi Markus ei tehnyt yhtään virhettä
kirjoittaessaan tällä tavoin muistiin joitakin seikkoja sitä mukaa kuin Pietari
niitä mainitsi; sillä hän kiinnitti huomiota juuri tähän yhteen seikkaan;
siihen, ettei jättäisi mainitsematta mitään, mitä oli kuullut, eikä lisäisi
mukaan yhtään väärää todistusta. (16)
Niinpä voidaan kysyä,
miten kirjat voivat olla myöhäistä alkuperää, jos kirjoittajat olivat selvästi
Jeesuksen ja apostolien aikalaisia? Apostolien elinaika - monet heistä kuten
Pietari kuolivat jo 60-luvulla - asettaa selvästi omat aikarajansa
evankeliumien synnylle. On varmasti mahdotonta, että he olisivat voineet
kirjoittaa niitä kuolemansa jälkeen ja samoin voidaan olettaa, ettei asioiden
tarkistaminenkaan heiltä olisi enää siinä vaiheessa onnistunut.
Johtopäätös siis on, että nämä tekstit on täytynyt kirjoittaa
paljon aikaisemmin kuin yleensä on oletettu. (Tunnettu liberaali tutkija
John A.T. Robinson tuli siihen tulokseen - uudelleen asiaa tutkittuaan - että
kaikkien evankeliumien on täytynyt syntyä vuosien 40 - 65 välillä.) Vain
ennakolta omaksutut näkemykset voivat johtaa siihen ajatukseen, että ne ovat
myöhäistä alkuperää.
Tiedot yhteiskunnasta. Sekä evankeliumit että Apostolien teot sisältävät
useita historiallisia, maantieteellisiä ja uskonnollisia tietoja sen ajan
yhteiskunnasta - tietoja, jotka ovat melko yksityiskohtaisia, ja joita on sitä
vaikeampi selittää, mitä myöhemmäksi nämä kirjat ajoitetaan. Tällaisia tietoja
ovat seuraavat asiat:
- Henkilöiden
arvonimet. Esim. Luukas käyttää
juuri oikeita arvonimiä ja virkanimikkeitä eri henkilöistä - nimikkeitä, joiden
tietäminen jälkeenpäin olisi ollut ongelmallista, koska henkilöiden tittelit ja
virka-alueet vaihtuivat tiheään. Ehkä juuri oikeiden nimikkeiden käyttäminen ja
oikeaan aikaan on tehnyt asiaan perehtyneihin tutkijoihin suurimman
vaikutuksen. Järkevin selitys on hyväksyä se ajatus, että kirjoitelmat eivät
ole syntyneet kovin kauaa varsinaisten tapahtumien jälkeen.
- Jerusalemiin (se hävitettiin v. 70 j.Kr) ja maantieteeseen
liittyvät tiedot on voitu vahvistaa useaan kertaan. Salomon pylväskäytävä (Joh
10:23), Betesdan lammikko (Joh 5:2) ja useat muut löydöt ovat sellaisia, jotka
ovat vahvistaneet tekstien yhteneväisyyden arkeologian kanssa.
Kun tekstissä on tällaisia, varsinkin Jerusalemiin liittyviä
asioita, on niitä vaikea kirjoittaa kovin myöhään, koska kaupunki hävitettiin
v. 70, jolloin siitä ei jäänyt juuri mitään jäljelle. Ainoastaan sellaiset
henkilöt, jotka ovat tunteneet hävitystä edeltäneen historian ja kaupungin
rakennukset hyvin, ovat voineet kirjoittaa näistä asioista. Tämä asettaa selvästi
omat aikarajansa evankeliumien synnylle, ja siksi ne eivät ole voineet syntyä
kovin myöhään.
-
Silminnäkijäkuvaukset. Edellä
mainittiin, että teksteissä on runsaasti yksityiskohtia ja
silminnäkijäkuvauksen kaltaisia selontekoja, joita on vaikea selittää, jos ne
ajoitetaan kovin myöhäisiksi. Järkevin vaihtoehto on hyväksyä se selitys, että
kirjoitusten on täytynyt syntyä sen sukupolven aikana, joka on itse ollut
paikalla näkemässä ja kokemassa tapahtumat.
Apostolien tekojen ja
evankeliumien välinen suhde. Kun
etsitään evankeliumien ajoittamisen avainta, löytyy yksi tärkeä avain
Apostolien tekojen ajoittamisesta. Jos tiedetään sen kirjoitusajankohta, on
evankeliumien täytynyt jo sitä ennen olla valmiina.
Sillä lähes kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että evankeliumien
(ainakin kolmen ensimmäisen) on täytynyt syntyä ennen Apostolien tekoja mm.
seuraavien seikkojen takia:
1. Evankeliumit
käsittelevät vain vuoteen 30 jKr. ulottuvaa aikaa, kun taas Apostolien teot
käsittelee n. vuoteen 60 jKr. ulottuvaa aikaa, eli niiden päättymisen välillä
on lähes 30 vuoden ero.
2. Luukas, joka
kirjoitti nimellään kulkevan evankeliumin sekä Apostolien teot, kirjoitti
evankeliumin ensin - Ks. Luuk 1:1 ja Apt 1:1.
3. Edellä mainittiin,
että Luukas kirjoitti evankeliuminsa ennen Apostolien tekoja.
Kuitenkin yleisen käsityksen mukaan
Matteuksen ja Markuksen evankeliumit on kirjoitettu jo ennen Luukasta. Lisäksi
kirkon perimätiedon mukaan Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin evankeliumeista
ensimmäisenä (Näin totesi Irenaeus, joka sanoi Matteuksen julkaisseen
evankeliuminsa ensimmäisenä hebrealaisten keskuudessa heidän omalla kielellään.
Irenaeuksen lausunnon tekee merkittäväksi se, että hän oli yhteydessä
Polykarpokseen, joka oli apostoli Johanneksen opetuslapsi.). Tämä
osoittaisi, että kolme ensimmäistä evankeliumia ovat kirjoitusjärjestyksessään
Matteus, Markus (edellä todettiin myös, että Markus oli Pietarin tulkki)
ja Luukas, ja että Luukkaan kirjoittama Apostolien teot valmistui vasta näiden
jälkeen.
Niinpä jos tiedetään,
milloin Apostolien teot on kirjoitettu, on evankeliumien jo sitä ennen täytynyt
olla valmiina.
Mutta milloin Luukas kirjoitti Apostolien teot? Onko se
myöhäistä perua vai onko se kirjoitettu ajallisesti lähellä niitä tapahtumia,
joita siinä mainitaan? Seuraavassa esitämme muutamia syitä siihen, miksi on
perusteltua uskoa sen olleen valmiina jo 60-luvun alkupuolella:
- Luukas ei kertaakaan
Apostolien teoissa mainitse v. 70 tapahtunutta järkyttävää Jerusalemin ja sen
temppelin tuhoa, jossa kuoli arviolta miljoona ihmistä. Samoin hän ei mainitse
siihen johtavaa v. 66 alkanutta kapinaa roomalaisia vastaan. Tämä on sikäli
merkittävää, että Apostolien teoissa Jerusalem on keskeinen tapahtumapaikka ja
Luukas silti mainitsee v. 44 tapahtuneen pienemmän kahakan juutalaisten ja
roomalaisten välillä. Varmasti hän olisi maininnut näistä vuosien 66 ja 70
tapahtumista, jos ne olisivat silloin olleet ajankohtaisia. Hänen
vaikenemisensa niistä on kuitenkin selvä viittaus siihen, että hänen on
täytynyt kirjoittaa teoksensa ennen kyseisiä tapahtumia.
- Kun Jeesus Luukkaan
varhaisemmassa teoksessa ennustaa Jerusalemin temppelin tuhon, joka tapahtui v.
70, ei Apostolien teoissa mainita kuitenkaan mitään tämän profetian
täyttymisestä. Varmasti Luukas olisi siitä maininnut, jos se olisi silloin
ollut ajankohtaista.
Itseasiassa ei missään Uuden testamentin kirjassa ole
viittaustakaan Jerusalemiin ja sen temppelin tuhoon, vaan siitä puhutaan aina
vain tulevana asiana, ennustuksena, ei kertaakaan jo tapahtuneena tosiasiana.
Tätä vaikenemista ei voi varmastikaan selittää muuta kuin sillä, että
kirjoitusten on täytynyt olla valmiina jo pitkälti ennen kyseistä tuhoa.
- Luukkaan kuvaus Roomasta ja sen
hallintakoneistosta on varsin rauhanomainen. Hän ei mainitse mitään keisari
Nerosta, joka kohdisti kristittyihin laajoja vainoja v. 64 jälkeen - vaikka
mainitseekin muita keisareita (Augustus, Tiberius, Klaudius /Apt 11:28). Tämä
viittaa siihen, että Luukkaan on täytynyt kirjoittaa Apostolien teot jo ennen
kyseistä aikaa, eli ennen vuotta 64.
- Apostolien teot päättyy
siihen, että apostoli Paavali on vielä elossa Roomassa, siinä ei mainita mitään
hänen kuolemastaan (v. 64?). Luukas ei mainitse myöskään Pietarin (v.
65) eikä Jaakobin (v. 62) marttyyrikuolemista (jopa
historioitsija Josefus mainitsee jälkimmäisen henkilön kuolemasta), vaikka
hän silti kertoo tarkasti toisten "vähäisempien" johtohenkilöiden
kuten Stefanuksen ja toisen Jaakobin kuolemista.
Luukkaan vaikeneminen on sikäli merkittävää, että Apostolien
teoista noin puolet käsittelee Paavalia, suuri osa Pietaria ja Jaakobkin on
keskeinen hahmo. Ainut järkevä selitys on se, että Luukkaan on täytynyt kirjoittaa
teoksensa ennen näiden henkilöiden kuolemaa. Muuten ei mitenkään ole
selitettävissä, miksi hän ei olisi niistä kirjoittanut.
Paavalin kirjeet. Vaikka ei olisi yhtään todisteita evankeliumien
varhaisesta syntyajasta, niin löytyy kaikesta huolimatta niiden antama kuva
Jeesuksesta myös muualta Uudesta testamentista. Sillä Paavali, jonka kirjeiden
on yleisesti tunnustettu syntyneen 50-60 jKr. välisenä aikana, on kirjoittanut
Jeesuksesta aivan vastaavalla tavalla. Hänen esittämänsä kuva Jeesuksesta ei
juuri poikkea siitä kuvasta, jonka evankeliumit tuovat esille.
Merkittäväksi Paavalin esittämän kuvan tekee se, että hänkin oli
Jeesuksen ja ensimmäisten opetuslasten aikalainen. Hän tapasi muita apostoleita
pari kertaa (Gal 1:18, 2:1,9) ja vaikutti samanaikaisesti.
Joka tapauksessa Paavalin kirjeissä (Merkitty P:llä) ja
evankeliumeissa (E) on seuraavanlaisia yhtäläisyyksiä. Nämä
yhtäläisyydet osoittavat, että evankeliumit antavat aivan samanlaisen kuvan
Jeesuksesta kuin Paavalin kirjeet, joiden oletetaan syntyneen 50-60-luvuilla:
Kaiken luoja:
- (Joh 1:3 E)
Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt
mitään, mikä syntynyt on.
- (Kol 1:16 P)
Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on,
näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia
tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen,
Jumala, joka tuli
ihmiseksi:
- (Joh 1:1,14 E)
Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
14. Ja Sana tuli
lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa,
senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä
armoa ja totuutta.
- (Fil 2:5-8 P)
joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla
Jumalan kaltainen,
7. vaan tyhjensi
itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet
havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
8. hän nöyryytti
itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
- (Room 9:5 P)
heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on
yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!
Tuli pelastamaan
ihmisiä:
- (Luuk 19:10 E)
sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut
on."
- (1 Tim 1:15 P)
Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus
Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.
Kaiken tuomari:
- (Matt 16:27 E)
Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin
hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.
- (2 Kor 5:10 P)
Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen,
että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää
tai pahaa.
Saapuu toistamiseen:
- (Matt 24:30 E)
Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan
sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien
päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.
- (1 Tess 4:15,16 P)
Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka
jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka
ovat nukkuneet.
16. Sillä itse
Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan
pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
Tuli lainalaiseksi ja
täytti lain:
- (Matt 5:17 E)
Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä
ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
- (Gal 4:4,5 P)
Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen,
lain alaiseksi syntyneen,
5. lunastamaan
lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.
Kärsi:
- (Luuk 17:25 E)
Mutta sitä ennen pitää hänen kärsimän paljon ja joutuman tämän sukupolven
hyljittäväksi.
- (Hebr 2:18 P)
Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän
kiusattuja auttaa.
Synnitön:
- (Joh 8:45,46 E)
Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.
46. Kuka teistä
voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette
minua usko?
- (Hebr 4:15 P)
Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän
heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin
mekin, kuitenkin ilman syntiä.
Kavallettiin:
- (Matt 26:25 E)
Niin Juudas, joka hänet kavalsi, vastasi ja sanoi: "Rabbi, en kai
minä ole se?" Hän sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanoit."
- (1 Kor 11:23 P)
Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että
Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän,
Oli Pilatuksen edessä:
- (Matt 27:2 E)
ja he sitoivat hänet ja veivät pois ja antoivat hänet maaherran, Pilatuksen,
käsiin.
- (1 Tim 6:13 P)
Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee, ja Kristuksen Jeesuksen edessä,
joka Pontius Pilatuksen edessä todisti, tunnustaen hyvän tunnustuksen, minä
kehoitan sinua,
Ristiinnaulittiin:
- (Luuk 23:33 E)
Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he
ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen
vasemmalle puolelle.
- (1 Kor 2:8 P)
sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he
olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet -
- (2 Kor 13:4 P)
Sillä vaikka hänet ristiinnaulittiin, kun hän oli heikko, elää hän
kuitenkin Jumalan voimasta; olemmehan mekin hänessä heikot, mutta me elämme
hänen kanssaan Jumalan voimasta teitä kohtaan.
- (Gal 3:1 P) Oi
te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus
Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
Nousi kuolleista:
- (Luuk 24:5,6 E)
Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat
heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?
6. Ei hän ole
täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan
Galileassa,
- (1 Kor 15:17,20 P)
Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette
vielä synneissänne.
20. Mutta nytpä
Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
Armo hänen kauttaan:
- (Joh 1:17 E)
Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen
Kristuksen kautta.
- (1 Kor 1:4 P)
Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on
annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,
Uskomalla häneen
pelastuu:
- (Joh 1:12 E)
Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan
lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
- (Room 10:11 P)
Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään."
Ainoa tie pelastukseen:
- (Joh 14:6 E)
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule
Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
- (1 Kor 3:11 P)
Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus
Kristus.
- (Ef 3:12 P)
jossa meillä, uskon kautta häneen, on uskallus ja luottavainen pääsy
Jumalan tykö.
