|
|
|
Tartu kiinni |
LUKU 6 - Uuden testamentin nykyiset kirjat
Kun monet liberaalitutkijat yrittävät tuoda esille tarumaisia apogryfikirjoja, on kuitenkin useita hyviä syitä siihen, minkä takia juuri nykyiset Uuden testamentin kirjat kuuluvat Uuteen testamenttiin. Näitä syitä, joita aluksi tarkastelemme neljän evankeliumin kannalta, ovat mm. seuraavat asiat:
Neljä nykyistä evankeliumia• Yksi todiste on se, että tekijät olivat yleisesti tunnettuja. Heidän tiedettiin olevan joko itse apostoleja tai henkilöitä, jotka olivat henkilökohtaisessa yhteydessä heihin. Varhaiskirkon piiristä ei löydy yhtäkään poikkeusta, joka selittäisi evankeliumien, jotka tunnetaan kirjoittajien nimellä, olleen jonkun muun aikaansaannosta. Sensijaan edellämainituista apogryfisistä evankeliumeista ei juurikaan tiedetä, kuka ne on kirjoittanut, eivätkä ne myöskään koskaan ole olleet yleisesti tunnettuja tai tunnustettuja.
• Noin 180 jKr. kirjoitti Irenaeus, joka oli ollut yhteydessä apostoli Johanneksen opetuslapseen Polykarpokseen, että "neljää evankeliumia voitiin pitää yhtä päivän selvinä ja luonnollisina kuin neljää pääilmansuuntaa". Tämä osoittaa nykyisten neljän evankeliumin suuren arvon niinä aikoina.
• Kirkkoisä Origenes (n. 230 jKr) viittasi myös neljään evankeliumiin. Hän sanoi: "Kristityillä on neljä evankeliumia, kerettiläisillä suuri joukko." (Edwin M. Yamacchi, "The word from Nag Hammadi", Christianity today, 13.1.1978)
• Noin vuodelta 170 peräisin oleva Muratorin kaanon viittaa ilmeisesti myös neljään evankeliumiin. Sen katkelma alkupuolelta on osittain tuhoutunut, mutta se myöhemmin nimeää Luukkaan 3. evankeliumiksi ja Johanneksen evankeliumin sitä seuraavaksi. On todennäköistä, että ensimmäiset kaksi evankeliumia olivat Matteus ja Markus.
• N. 160 jKr. julkisti syyrialainen apologeetti Tatianus neljän evankeliumin yhdistelmäteoksen, joka tunnettiin nimellä Diatessaron. Tämä teos oli neljän kanonisen evankeliumin harmonia, niin että siinä oli osia niistä jokaisesta. Sen nykyinen arvo on siinä, että se osoittaa juuri näiden neljän evankeliumin olleen arvostettuja ja kuuluneen kaanoniin.
• Chester Beatty-papyrukset, jotka löydettiin 1930, sisälsivät alunperin evankeliumit, Apostolien teot sekä Paavalin kirjeet. Nämä papyrukset, jotka ajoitettiin 200-luvun alkuun, osoittavat, että juuri nykyisiä Uuden testamentin kirjoja oli koottu yhteen jo niinä aikoina.
• 2. vuosisadalla elänyt kristinuskon vastustaja Kelsus vahvistaa epäsuorasti nykyisten evankeliumien arvovallan. Hyökkäyksissään tämä epäuskoinen mainitsee evankeliumien kaikki keskeisimmät asiat ja opit sekä siteeraa Uutta testamenttia 80 kertaa, koska ne sisältävät kristittyjen pyhät kirjoitukset. Hän siteeraa tarkasti nykyistä neljää evankeliumia.
Muita todisteita nykyisten Uuden testamentin kirjojen puolesta• Muut lähteet vahvistavat. Kuten edellä todettiin, ovat muut lähteet olennaisilta osiltaan vastaavia sen kanssa, mitä opetuslapset kirjoittivat. Nämä lähteet vahvistavat lukuisia sekä evankeliumien että Apostolien tekojen yksityiskohtia.
• Kirkkoisien lainaukset. Kirkkoisiltä alle 400 v. ajan jälkeen on säilynyt nykyisistä Uuden testamentin kirjoista arviolta 89 000 lainausta, joista voitaisiin - vaikka ei olisi säilynyt yhtään Uuden testamentin kirjaa - rekonstruoida koko Uusi testamentti 11 jaetta lukuunottamatta. Tämä osoittaa, miten arvostettuja nykyiset Uuden testamentin kirjat olivat jo alkukirkon aikana.
• Käsikirjoituskopioiden määrä. Nykyisistä Uuden testamentin kirjoista on säilynyt tuhansia käsikirjoitus-versioita ja -kopioita. Tätä ei voi sa-noa monista apogryfikirjoista, joista on säilynyt vain yksittäisiä kappaleita ja jotka eivät ole koskaan olleet yleisesti tunnettuja, tunnustettuja tai ne tiedetään myöhään syntyneiksi.
• Jumalan osuus. Jos Jumala tahtoi lähettää Jeesuksen syntien sovitukseksi, ei ole mitään syytä epäillä, etteikö hän olisi kyennyt vaikuttamaan myös sen, että sanoma hänestä säilyisi kirjoissa ja että juuri oikeat kirjat tulisivat mukaan Uuden testamentin kirjoituksiin. Tätä asiaa voi hyvin odottaa, mikäli ihminen vain uskoo yliluonnolliseen Jumalaan.
|
