LUKU 7 -
Jeesuksen ylösnousemus
Mitä tulee Jeesuksen
ylösnousemukseen, on sekin eräs ihme, jota monet tutkijat ovat pitäneet
mahdottomana. He ovat ajatelleet, ettei sitä ole koskaan tapahtunut ja että se
on vain opetuslasten keksimä juttu.
Jos kuitenkin etsimme todisteita tämän asian puolesta, on niitä
olemassa useitakin. Seuraavassa katsomme joitakin niistä:
Tyhjä hauta. Ensimmäinen todiste on tietenkin tyhjä hauta, josta
on kaikkien evankeliumien yksimielinen todistus. Jopa Jeesuksen vihamiehet
myönsivät asian eikä sitä voitu kieltää. Tyhjä hauta oli liian tunnettu
kyseenalaistettavaksi, koska paikan tunsivat kristittyjen lisäksi sekä
juutalaiset että roomalaiset.
Lisäksi vahva seikka tyhjän haudan puolesta on se, että
Jeesuksen vastustajat yrittivät sanoa opetuslasten varastaneen ruumiin (Matt
28:11-15). Voidaan kysyä, miksi he olisivat turvautuneet tällaiseen
väitteeseen, jos hauta ei olisi ollut todella tyhjä. Ilman tyhjän haudan
olemassaoloahan kyseinen väite olisi ollut aivan turha ja tarpeeton. Ainut syy väitteeseen
täytyy siis olla se, että hauta oli todella tyhjä.
Pietarin saarna. Tyhjän haudan olemassaolon ja sen yleisen
tiedossaolon puolesta todistaa sekin, että Pietarin saarnan vaikutuksesta - kun
hän puhui Jeesuksen ylösnousemuksesta, Apt 2:22-36 - noin 3000 henkilöä kääntyi
Jumalan puoleen. Tämä ei ole selitettävissä muuta kuin sillä, että tyhjä hauta
todella oli yleisessä tiedossa. Myös lukuisa joukko pappeja tuli uskolle
kuuliaisiksi (Apt 6:7).
Toisaalta, jos hauta ei olisi ollut tyhjä, olisi vastustajien
ollut helppo osoittaa puhe ylösnousemuksesta valheeksi. Heidän olisi vain
tarvinnut tuoda ruumis nähtäväksi ja asia olisi kuihtunut siihen. He eivät
kuitenkaan pystyneet tähän, mikä osoittaa ettei heillä ollut ruumista, vaikka
he olivat asettaneet haudalle vartion. (Matt 27:62-65).
Käärinliinat. Eräs todiste ylösnousemuksesta ovat käärinliinat
(eli tosiasiassa hauta ei ollut aivan tyhjä), jotka oli kääritty ruumiin
ympärille. Ne muodostivat yhdessä erilaisten tuoksuvien yrttien, joita
siveltiin liinoihin, kanssa noin 50 kilon kotelon ruumiin ympärille.
Niinpä kun opetuslapset tulivat haudalle, eivät he ehkä ensin
niinkään havainneet tyhjää hautaa, vaan käärinliinat, jotka olivat ruumiin
ympärillä. He havaitsivat, että ne olivat kuin tyhjä perhosentoukan kotelon
kuori, jonka sisällä ei ollut mitään. Tämä oli osoituksena siitä, että ruumiin
oli täytynyt todella poistua niistä. Raamattu kertookin, että se oli niin
vakuuttava todiste, että Johannes sen nähtyään heti uskoi (Joh 20:3-8).
Ylösnousseen Kristuksen
nähneiden suuri joukko todistaa
siitä, että ylösnousemus on todella tapahtunut. Parhaimmillaan hän ilmestyi
yhtäaikaa yli 500 henkilölle (sekä myös pienemmille ryhmille), joiden
elämäntilanteesta Paavali tiesi sanoa, että "useimmat vielä nytkin ovat
elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois" (1 Kor 15:6). Tämä osoittaa,
että nämä henkilöt olivat silloin tunnettuja ja että heiltä saattoi
tarvittaessa tarkistaa asian. Missä tahansa oikeusistuimessa yli 500 henkilön
samanlaista todistusta pidettäisiin vahvana todisteena.
Opetuslapsissa
tapahtunut muutos pelkureista
rohkeiksi todistajiksi osoittaa heidän kokeneen sekä Kristuksen ylösnousemuksen
että hänen lupaamansa Pyhän Hengen vuodatuksen. Näin suurta muutosta voi tuskin
selittää millään muulla tavalla kuin sillä, että opetuslasten kokemus
Kristuksen ylösnousemuksesta oli aito. Yhdessä vaiheessa he olivat lukittujen
ovien takana ihmisten pelosta (Joh 20:19) ja Pietari myös kielsi Kristuksen
sitä ennen (Joh 18:25-27), mutta seuraavassa vaiheessa he olivat jo kuin
rohkeita leijonia ja panivat henkensä alttiiksi samassa paikassa, missä heidän
Herransa oli ristiinnaulittu (Apt 2:14, 4:13). Kaikki yhtä lukuunottamatta
kärsivät lopulta myös marttyyrikuoleman Mestarinsa vuoksi.
Kristillisen kirkon
syntyä on vaikea todistaa, jos
ylösnousemus ei olisi totta. Mitään ei voi syntyä tyhjästä. Kuitenkin
evankeliumi eteni suurella nopeudella ensimmäisellä vuosisadalla ja ihmiset
tulivat vakuutetuiksi Kristuksen todellisuudesta myös omien elämänmuutostensa
ja parantumisten kautta. Jos Jeesus olisi jäänyt hautaan ja luvattua Pyhän
Hengen vuodatusta ei olisi tapahtunut, ei vastaavaa kansanliikettä varmastikaan
olisi voinut syntyä. Myös Paavalin, jyrkän vastustajan, muuttunut elämä on yksi
todiste.
Historioitsija Josefus viittaa ylösnousemukseen ja muuhun Jeesuksen
elämään. Tämä osoittaa, että asia oli yleisessä tiedossa, koska juutalainen
historioitsijakin on siitä maininnut.
Talmud mainitsee ainakin kolmessa paikkaa temppelin ovien
avautumisesta itsestään ja muista yliluonnollisista merkeistä Jeesuksen
kuoleman ja ylösnousemuksen aikoihin. Se myös mainitsee, että "40
vuotta ennen temppelin tuhoa uhrit ovat kadottaneet voimansa" (eli n.
vuonna 30, jolloin Jeesuksen yleisesti oletetaan kuolleen). Tämä kaikki
viitannee juuri Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen, joka avasi meille tien
Jumalan yhteyteen.
ASIAT, JOILLA ON
YRITETTY PERUSTELLA SITÄ, ETTEI YLÖSNOUSEMUSTA OLISI TAPAHTUNUT. Vaikka on hyviä syitä uskoa ylösnousemukseen, ovat
eräät tutkijat kaikesta huolimatta sanoneet, ettei se olisi ollut mahdollista.
Näkökantaansa he ovat perustelleet mm. seuraavanlaisilla seikoilla:
Jeesus ei ollut
todellisesti kuollut. Ensimmäinen perusteltu syy on ollut se, ettei Jeesus
ollut todella kuollut, vaan että hän oli vain tajuissaan ja virkosi sitten
siitä.
Mutta jos katsomme tätä asiaa, ei se voi pitää alkuunkaan
paikkaansa. Sitä vastaan ovat seuraavat seikat:
- Useat
historialliset lähteet viittaavat Jeesuksen ristinkuolemaan (Josefus, Tacitus,
Thallus, Talmud). Historioitsija Josefus kirjoitti, että "Hän oli
Kristus. Vaikutusvaltaisten miestemme yllyttämänä Pilatus tosin tuomitsi hänet
kuolemaan ristillä". Samoin historioitsija Cornelius Tacitus on
kirjoittanut, että "Nimi oli annettu heille erään Kristuksen mukaan,
jonka prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi ja naulitsi ristille Tiberiuksen
hallitusajalla".
Niinpä voimme todella olettaa Jeesuksen
olleen kuollut, koska useat lähteet viittaavat siihen.
- Jeesuksen kuolema
varmistettiin ammattimiesten taholta. Sitä valvoivat sekä juutalaiset että
roomalaiset ammattimiehet. Silloisen tavan mukaan Suuri neuvosto lähetti
paikalle kaksi rabbia ja kaksi heidän oppilastaan toteamaan kuolemanrangaistuksen
täytäntöönpanon. Lisäksi roomalaisen lain mukaan ristiinnaulitsijoiden mukana
tuli olla ns. exactor mortis, "kuoleman tarkkailija", joka antoi
tarkan valaehtoisen todistuksen teloituksesta. Jeesuksen kohdalla asia
varmistettiin vielä kylki puhkaisemalla, jolloin siitä vuoti verta ja vettä
(Joh 19:33,34). Kyljenpuhkaiseminen tapahtui senjälkeen, kun hänet oli jo
aiemmin todettu kuolleeksi. Toisaalta jos hän ei olisi ollut kuollut, ei veri
olisi edes jakaantunut, niin että se näytti vereltä ja vedeltä. Veren ja
vesimäisen heran erottuminen on yksi selvempiä todisteita, että kuolema on
todella tapahtunut.
- Jeesuksen läheiset
ystävät laittoivat ruumiin käärinliinoihin yhdessä erilaisten yrttien kanssa,
niinkuin oli tapana tehdä (Joh 19:39,40). He varmasti varmistuivat hänen
kuolemastaan, ennenkuin hautasivat hänet.
- Sellainen ajatus,
että jonkinlainen puolikuollut, runneltu ja heikentynyt Jeesus, olisi tehnyt
vaikutuksen opetuslapsiin, on varmasti mahdotonta. Tällainen ihminen, jonka
kädet ja jalat ovat lävistetyt, ei voisi todennäköisesti edes kuukaudenkaan
kuluttua seistä omilla jaloillaan. Ei kukaan, joka olisi ollut
menehtymäisillään kärsimyksiinsä, olisi voinut saada opetuslapsia
vakuuttuneiksi siitä, että hän oli Elämän Ruhtinas ja voittanut kuoleman. Se
olisi korkeintaan voinut saada aikaan sääliä.
Oman todistuksensa mukaan opetuslapset
kuitenkin kohtasivat aivan uudenlaisen, ylösnousemusruumiin omaavan, Jeesuksen.
Tämä ruumis oli aivan uudenlainen ja katoamaton, niin että juuri se teki
opetuslapsiin vaikutuksen. Asia on sentähden selvästi erotettava Lasaruksen ja
muiden kuolleiden herättämisestä. Heidän kohdallaan oli paluu vain vanhaan,
samanlaiseen ruumiiseen, mutta ylösnousemuksessa aivan uuteen olotilaan.
Edelliset joutuivat myös kuolemaan uudestaan, kun taas jälkimmäisessä
tapauksessa niin ei enää tapahtunut.
Naiset menivät väärälle
haudalle. Toinen vaihtoehto, jolla on yritetty selittää pois
ylösnousemusta, on se, että naisten on ajateltu menneen väärälle haudalle.
Tämä selitysyritys on kuitenkin hyvin huono vaihtoehto. Se ei
selitä ensinkään ylösnousemusilmestyksiä, joita tapahtui. Eikä se selitä
sitäkään, että jos naiset erehtyivät haudan sijainnista, niin miksi myös
opetuslapset, jotka menivät tarkistamaan asian, erehtyivät siitä.
Kaksinkertaista erehdystä tuskin tapahtui, ja lisäksi hauta varmastikin oli
yleisessä tiedossa, niin että lähes kaikki olivat siitä selvillä.
Lisäksi teorian suurin ongelma on tietenkin se, että jos mentiin
väärälle haudalle, niin miksi vastustajat eivät tuoneet Jeesuksen ruumiista
näytille, että puhe ylösnousemuksesta olisi voitu heti esittää valheeksi. He
olisivat varmasti tämän tehneet, jos heillä vain olisi ollut ruumis. Kuitenkaan
heillä ei sitä ollut, mikä on vahva viittaus ylösnousemukseen.
Oliko kyseessä
harhanäky? Eräs syy, jota on yritetty selittää ylösnousemususkon
syyksi, on se, että opetuslapset olisivat nähneet harhanäkyjä kyseisestä
asiasta.
Mutta jos katsomme seuraavia seikkoja, osoittavat ne hyvin,
ettei kyseessä ole voinut olla mikään harhanäky tai väärä aistimus:
- Ensinnäkin se
seikka, että hauta oli tyhjä ja kaikkien tiedossa, todistaa että täytyy olla
jokin epänormaali ja yliluonnollinen syy, mikä aiheutti ruumiin poistumisen.
Ellei ylösnousemus ollut tämä syy, mikä sitten?
Harhanäyillä ei voida selittää tyhjää
hautaa, joka oli myös evankeliumin vastustajien tiedossa. Eikä Kristuksen
ylösnousemuksesta saarnaaminenkaan olisi onnistunut Jerusalemissa, jos tyhjän
haudan tosiasia ei olisi ollut yleisessä tiedossa.
- Se että opetuslapset toistuvasti saarnasivat Kristuksen
ylösnousemuksesta, todistaa sen puolesta (Apt 2:24, 3:26, 4:33, 10:40, 13:32,
17:18, 26:23). He olisivat voineet puhua monesta muustakin, mutta he
saarnasivat nimenomaan tätä asiaa, koska pitivät sitä niin varmana. Toisaalta
jos se ei olisi ollut todellisuutta, hyvä kysymys on, miten he olisivat
keksineet niin erikoisen asian. Tuskin tavalliset kalastajat olisivat alkaneet
puhua moisesta asiasta, ellei se todella olisi ollut totta.
- Harhanäyille on
tavallista, että ne ovat hyvin yksilöllisiä, josta syystä kahdellakaan
ihmisellä on harvoin samanlaista harhanäkyä. Kuitenkin Kristuksen
ilmestymisistä mainitaan, että hän ilmestyi eri suuruisille ryhmille ja
parhaimmillaan jopa 500 henkilölle yhtä aikaa. Näin suuren joukon yhtäaikainen
harhanäky ei varmastikaan olisi ollut mahdollinen, koska harvoin ihmiset
"näkevät samaa unta" tai kokevat samanlaisen harha-aistimuksen
samanaikaisesti.
- Jos kyseessä olivat harhanäyt, olisi todennäköistä, että ne olisivat
jatkuneet ihmisten elämässä koko ajan. Kuitenkin evankeliumeissa kerrotaan,
että ne kestivät vain 40 päivää ja loppuivat sitten yhtäkkiä (Apt 1:3). Sen
jälkeen niitä ei enää nähty. Näin ei varmastikaan olisi käynyt, jos kyseessä
olisivat olleet tavallisesta sairaudesta johtuneet näyt.
- Eräs todiste
ylösnousemuksen todellisuudesta on uusi ylösnousemusruumis, joka Kristuksella
oli. Hän ei ollut pelkkä henki - vaikka saattoikin kulkea ovien läpi - vaan
häntä voitiin koskettaa, tunnustella ja jalkoja syleillä (Matt 28:9, Luuk
24:39, Joh 20:27) sekä hän saattoi syödä kalaa (Luuk 24:43). Jos kyseessä olisi
ollut pelkkä harhanäky, nämä asiat eivät olisi olleet mahdollisia.
Opetuslapset valehtelivat. Vielä
yksi vaihtoehto on se, että opetuslapset olivat keksineet omasta päästään koko
kertomuksen ylösnousemuksesta ja olisivat sitä ennen varastaneet ruumiin.
Tässä teoriassa on kuitenkin suuria ongelmia, joita ovat
seuraavat seikat:
- Ensimmäinen este
olisi ollut roomalainen sotavartio, joka oli haudalla. Nämä miehet vastasivat
haudan vartioinnista omalla hengellään, joten he eivät varmastikaan voineet
olla lepsuja tehtävässään. Justinianus luettelee teoksessaan "Digest"
(luku 49, kohta 16) kahdeksantoista sellaista rikosta, joiden seurauksena
vartiojoukko saattoi menettää henkensä. Näihin kohtiin kuuluivat mm.
nukahtaminen vartiopaikalla tai sen jättäminen kesken kaiken.
- Toinen syy epäillä
varkausteoriaa on opetuslasten luonne. He eivät millään lailla olleet
taipuvaisia tämänkaltaiseen toimintaan sen perusteella, mitä tiedämme heistä.
Se olisi ollut vastoin heidän eetillistä opetustaan. Miksi he siis olisivat
saarnanneet ylösnousemusta niin voimakkaasti, jos olisivat tienneet hänet
kuolleeksi? Miten he myöskään olisivat jaksaneet näytellä samaa roolia elämänsä
loppuun saakka? Tällainen "salaliittoteoria" ja valhe, joka koski
yhteensä satoja ihmisiä, olisi varmasti paljastanut ennemmin tai myöhemmin, ja
sitä olisi ollut vaikea pitää salassa, jos se ei olisi ollut todella totta.
- Kolmas syy on
tietenkin se, mitä opetuslapset hyötyivät valheestaan, jos ylösnousemus ei
ollut totta. Tosiasia on, että useimpia heistä kidutettiin, ja monet kärsivät
asian takia marttyyrikuoleman. Ihmiset voivat kyllä kuolla sen takia minkä
uskovat todeksi, mutta tuskin tietoisen valheen takia, josta ei ole heille
mitään hyötyä. He valehtelevat yleensä vain sen takia, että saavat itselleen
etua tai välttyäkseen joltakin epämukavalta. Opetuslasten tapauksessa ei ainakaan
ollut näin, koska he joutuivat vain kärsimään asian takia.
Johtopäätös kaikesta edellisestä on, että ylösnousemus on todella
tapahtunut. Todisteet sen puolesta ovat tarpeeksi vahvat, että voimme uskoa
siihen. Voimme uskoa siihen yhtä hyvin kuin muuhunkin, mitä evankeliumeissa on
kerrottu Jeesuksesta.
Jeesuksen ylösnousemuksen merkitys ei jää kuitenkaan pelkästään
häneen. Sillä sen ansiosta, että hän eli pyhän, puhtaan ja täydellisen elämän
puolestamme, on myös meillä mahdollisuus saada kirkastettu ja täydellinen
ylösnousemusruumis vielä tulevaisuudessa. Tämä edellyttää, että annamme ensin
Jumalan pelastaa itsemme.
Paavali on kirjoittanut asiasta seuraavalla tavalla:
- (1 Kor 15:20, 42,
43, 53) Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon
nukkuneista.
42. Niin on myös
kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;
43. kylvetään
alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa,
nousee voimassa;
53. Sillä tämän
katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää
pukeutuman kuolemattomuuteen.
