1. Pettymys hengellisiin johtajiin

Kun ihmiset hylkäävät Jumalan, saattaa syynä olla pettymys hengellisiin johtajiin, varsinkin heidän lankeemuksiinsa. Tavallisia lankeemuksen aiheuttajia ovat seksi ja raha. Ajatellaan, että jos johtajat lankeavat, mitä syytä on uskoa Jumalaankaan? Ihmiset yhdistävät nämä asiat toisiinsa.

   Mutta, mutta. Kuka selviää tässä maailmassa lankeemuksitta ja ilman syntiä? Ei kukaan. Ihmiset voivat aina langeta, kuten Raamatussa on kerrottu Pietarin lankeemuksesta (On tärkeää muistaa, että Pietari sai uuden alun ja armon. Jumala on usein armollisempi kuin ihmiset. Hän on uusien alkujen Jumala). Emme ole vielä taivaassa, meillä on synnin ruumis ja paha riippuu meissä aina jossakin määrin kiinni (Roomalaiskirje, luku 7). Siksi olemme vajavaisia. Kukaan ei pysty elämään täysin synnitöntä elämää täällä maan päällä. Siksi kannattaa laittaa toivonsa vain Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan, eikä ihmisiin. Kristillisen uskon ydin on usko häneen, eikä usko puutteellisiin ihmisiin:

- (Apt 16:30,31) Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?"

31 Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, mitä Jeesus ja apostolit ovat opettaneet aiheesta. Ihmiset voivat olla vajavaisia, mutta on tärkeää painottaa, mitä on oikea kristillinen käytös. Se ei pidä sisällään esim. uskonnollista hyväksikäyttöä tai muiden hallitsemista. Tässä sekä Jeesus että apostolit opettivat yhteneväisesti. Oikea johtajuus on Kristuksen seuraamista, johon ei kuulu muiden ihmisten alistaminen tai manipulointi. Täydellisiä johtajia ei tietenkään ole ja meidän tulee kunnioittaa heitä, mutta oikea malli löytyy mm. seuraavista jakeista. Hyvä malli on myös Jeesuksen oma elämä maan päällä:

- (Luuk 22:25-27) Niin hän sanoi heille: "Kansojen kuninkaat herroina niitä hallitsevat, ja niiden valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi.

26. Mutta älkää te niin; vaan joka teidän keskuudessanne on suurin, se olkoon niinkuin nuorin, ja johtaja niinkuin se, joka palvelee.

27. Sillä kumpi on suurempi, sekö, joka aterioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.

- (2 Kor 1:23,24) Mutta minä kutsun Jumalan sieluni todistajaksi, että minä teitä säästääkseni en vielä tullut Korinttoon;

24. ei niin, että tahdomme vallita teidän uskoanne, vaan me yhdessä autamme teitä teidän iloonne; sillä uskossa te olette lujat.

- (1 Kor 3:5-8) Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut.

6. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.

7. Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa.

8. Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; kuitenkin on kumpikin saava oman palkkansa oman työnsä mukaan.

- (1 Piet 5:1-3) Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä:

2. kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta,

3. ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina,

- (1 Tim 4:12) Älköön kukaan nuoruuttasi katsoko ylen, vaan ole sinä uskovaisten esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa.

- (Fil 3:17,18) Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.

18. Sillä monet, joista usein olen sen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina;

Entä rahanahneus, joka usein mediassa nousee esiin? Tästä on runsaasti opetusta Jeesuksen ja apostolien kautta. On totta, että jotkut kristityt voivat langeta rahanahneuteen, mutta siinä he eivät noudata Raamatun selvää opetusta tästä aiheesta. Esim. Paavali kirjoitti, ettei seurakunnan kaitsijan tulisi olla rahanahne. Samoin muut jakeet puhuvat samasta aiheesta:

- (1 Tim 3:1-3) Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.

2. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,

3. ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne,

- (Luuk 16:11-14) Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on?

12. Ja jos ette ole olleet uskolliset siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sitä, mikä teidän omaanne on?

13. Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa."

14. Tämän kaiken kuulivat fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä.

- (Luuk 12:15) Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi".

Seksuaalinen hyväksikäyttö – lasten tai muiden - on asia, jonka ei pitäisi myöskään kuulua oikeaan kristilliseen käytökseen. Tämä asia nousee silloin tällöin esiin mediassa, mutta kuten jo aiemmin todettiin, pitäisi seksin kuulua vain miehen ja vaimon väliseen aviosuhteeseen. Siksi muut seksuaalisuhteet ovat väärin. Tämä on selvä Raamatun opetus:

- (1 Kor 7:1-5) Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;

2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.

3 Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.

4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.

5 Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.

Entä rakkauden puute? Senkään ei pitäisi kuulua oikeaan kristilliseen käytökseen, mutta kuitenkin sitä esiintyy. Emme ole vielä taivaassa, eikä aina ole helppoa olla rakkaudellinen. Joskus ihmiset voivat loukkaantua silloinkin, kun ei ole tarkoitettu mitään sellaista.

   Mikä sitten on syynä rakkauden puutteeseen? Tärkein syy on seurakunnan hengellinen tila, joka on kaukana siitä, mikä alkuseurakunnassa oli. Jos katsotaan esim. Paavalin elämää, muuttui hän sisimmältään voimakkaasti. Mies, joka oli väkivaltainen ja julma, sai rakkauden ihmisiin. Ilman tätä muutosta Paavali ei olisi voinut vaikuttaa ihmisiin ja antiikin ajan yhteiskuntaan niin voimakkaasti kuin mitä tapahtui. On varma, että Paavali ei voinut itsestään puristaa tätä rakkautta, vaan hän sai sen lahjaksi Jumalalta:

- (2 Kor 12:14,15) Katso, kolmannen kerran minä nyt olen valmis tulemaan teidän tykönne, enkä ole oleva teille rasitukseksi; sillä minä en etsi teidän omaanne, vaan teitä itseänne. Eiväthän lapset ole velvolliset kokoamaan tavaraa vanhemmilleen, vaan vanhemmat lapsilleen.

15. Ja minä olen mielelläni uhraava kaikki, uhraava itsenikin, teidän sielujenne hyväksi. Senkötähden, että teitä näin suuresti rakastan, minä saan teiltä vähemmän vastarakkautta?

- (2 Kor 2:3,4) Ja juuri sen minä kirjoitin sitä varten, etten tullessani saisi murhetta niistä, joista minun piti saada iloa, koska minulla on teihin kaikkiin se luottamus, että minun iloni on kaikkien teidän ilonne.

4. Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja hädässä minä kirjoitin teille monin kyynelin, en sitä varten, että te murheellisiksi tulisitte, vaan että tuntisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on teihin.

- (Room 9:1-3) Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele - sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä -

2. että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni.

3. Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,

- (2 Tim 3:10,11) Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, vaellustani, aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni,

11. vainoissa ja kärsimyksissä, samanlaisissa kuin minun osakseni tuli Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa. Mimmoisia vainoja olenkaan kärsinyt, ja kaikista Herra on minut pelastanut!

- (Fil 3:17) Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.

Rakkaus on siis tärkein asia (1 Kor 13:13: Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.). Syy, miksi nykyseurakuntaa arvostellaan mediassa, johtuu usein juuri tästä. Siksi nykyaikana tarvitaan uutta Hengen vuodatusta, joka saa aikaan muutoksen ihmisen sisimmässä, kuten tapahtui Paavalin elämässä.

   Seuraavat esimerkit kertovat, että Hengen täyteys ja sen tärkein seuraus, rakkaus, ei jäänyt vain apostolien aikaan. D.L Moody ja helluntaiapostoli T.B Barratt olivat tunnettuja hengellisiä vaikuttajia, jotka vaikuttivat suuresti maailmaan. Syynä ei kuitenkaan ollut heidän lahjakkuutensa, vaan että he saivat Hengen kasteen ja sen myötä rakkauden. Samaa tarvitaan nykyaikanakin. Barrattin kertomuksessa käy selville myös se, miten hän oppi tuntemaan omat väärät taipumuksensa juuri ennen Hengen kastetta.

D.L Moody: Siunaus tuli päälleni kuin salaman välähdys. Muistan, miten kävelin New Yorkin kaduilla, ja aivan siellä kadulla Jumalan voima tuntui tulevan päälleni niin ihmeellisellä tavalla, että minun oli pyydettävä Jumalaa pidättelemään kättään. Minut täytettiin Jumalan hyvyyden tunteella, ja tunsin kuin olisin voinut ottaa koko maailman sydämelleni. (1)

T.B. Barratt: Se tapahtui eilen, sunnuntaina, 7:ntenä lokakuuta klo 5:n ja 6:n välillä iltapäivällä, ja nyt te saatte kuulla, mikä on johtanut tähän. Minun sielussani palaa! Minusta tuntuu, että olen maailman onnellisin mies. Kaikki on tullut uudeksi. Olen täynnä iloa ja rauhaa ja rakkautta Jumalaan ja ihmisiin! Kaikkina päivinä Hän on johtanut minua, ja sisimpäni on jatkuvasti huutanut: Eteenpäin! Eteenpäin! Aina vaikeasta sairaudestani lähtien, yli 20 vuotta sitten, on ollut voimia, hyviä voimia, jotka ovat ajaneet minua eteenpäin. Pyhityskysymys on ollut minun rakkain aiheeni; ja olen taistellut pyhyysajatuksen puolesta, vaikka en itse ole sitä kokenut.

   Mutta kuinka pahaksi tunsinkaan itseni omissa silmissäni Jumalan puhtauden ja pyhyyden edessä! Näin kunnianhimoni, itsekkyyteni, omapäisyyteni, lihallisuuteni. Oi Jumalani, minä näin niin paljon, niin paljon sellaista, minkä täytyi murehduttaa Pyhää Henkeä! Minut murrettiin ja taivutettiin maahan kerta toisensa jälkeen. (1)

Onko kyseessä kristillinen usko?

- (Matt 7:16) Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?

17. Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.

18. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.

19. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.

20. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.

21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.

22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'

23. Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

- (Luuk 13:3) Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.

Kun nykyaikana tapahtuu vääryyksiä tai kun aiemmin on tapahtunut vääryyksiä kirkkojen piirissä tai uskonnoissa, niputetaan ne usein yhteen. Kun itse olin ateisti, niputin nämä uskomukset yhteen (aivan kuten nykyiset uusateistit koko ajan toimivat). En osannut tehdä eroa niiden välillä tai mikä oli esim. Jeesuksen ja apostolien alkuperäinen opetus.

   Nykyaikana monet ovat tästä alueesta yhtä tietämättömiä kuin itsekin olin aikanaan. He eivät ymmärrä, että esim. katolinen kirkko, jonka piirissä on syyllistytty moniin rikkomuksiin kuten lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, on suurelta osin jo luopunut siitä kristillisestä uskosta, mitä Jeesus ja apostolit edustivat. Se ilmenee siinä, että useat katolilaiset käytännössä uskovat enemmän Marian ja pyhimysten ansioihin kuin yksin Jeesuksen kautta tulevaan armoon. Ortodoksikirkossa on tapahtunut samanlaista kehitystä. Siellä Maria, pyhimykset ja ikonit ovat korvanneet uskon Jeesukseen. Yleisesti ottaen tällaista kehitystä tapahtuu jatkuvasti. Mitä vanhempi kirkko on, sitä kauemmas se todennäköisemmin on erkaantunut Jumalasta ja siitä kristillisestä uskosta, mitä Jeesus ja apostolit edustivat. Tätä asiaa en itse ymmärtänyt ateistina ollessani, eivätkä kristinuskon arvostelijat sitä ymmärrä vieläkään. Kysymys on kahdesta aivan eri asiasta.

   Toisaalta lahkot ovat asia erikseen. Usein puhutaan ylimielisesti kaikista pienistä kristillisistä seurakunnista lahkoina, mutta niin ei suinkaan ole. (On huomioitavaa, että alkuseurakuntaakin kutsuttiin ensiksi lahkoksi. Apt 24:14). Lahkoina voidaan pitää vain liikkeitä, jotka ovat luopuneet kristillisen uskon perusasioista. Lisäksi niissä on muita piirteitä, jotka ovat vastoin Jeesuksen ja apostolien opetuksia, kuten seuraavat asiat:

• Epäraamatulliset ilmestykset, joita tavallisesti liikkeen "guru" tai johtaja saa henkioppaiden tai enkeleiden kautta, ovat tavallisia. Eräs esimerkki on Joseph Smith, mormonikirkon perustaja.

• Pelastus on mahdollista vain liikkeen piirissä. Jehovan todistajat ovat omaksuneet tämän opin.

• Kaikki liikkeen ulkopuolelta tuleva opetus on kielletty, ja on voimakas me-he –vastakkain asettelu. Ryhmä voi pitää itseään ainoana todellisena Jumalan seuraajana.

• Jäsenten eristäytyminen tai eristäminen täysin yhteiskunnasta ja omasta perheestä. Paavali kirjoitti (1 Tim 5:8): Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi.

• Seksuaalisuuden ylikorostus tai sen täydellinen kieltäminen.

• Ruoka- ja pukeutumissäännöt ja lakihenkinen opetus, jossa ihminen vaikuttaa teoillaan pelastukseen.

• Auktoritaarinen johtajakäsitys. Esim. moonilaisuudessa sen johtaja Sun Myung Moon määräsi seuraajiensa avioliitoistakin, eli kenen kanssa kukin meni naimisiin. Tällainen asetelma on täysin vastoin oikeata johtajuutta. Raamatun mukaan meidän tulee kyllä kunnioittaa johtajia, mutta täydellinen alamaisuus kuuluu yksin Jumalalle. Oikea paimenuus ei ole herroina hallitsemista vaan esikuvana olemista.

• Maailmanlopun odotus ja siihen liittyvät ennustukset tarkkoine päivämäärineen. Ryhmä uskoo olevansa ainoa, joka selviää tulossa olevasta koetuksesta. Raamatun mukaan kukaan ei voi tietää Jeesuksen tulemuksen tarkkaa hetkeä (Matt 24:36).

• Liikkeestä eroaminen on vaikeaa. Jäsenet eivät uskalla lähteä ryhmästä pelon takia.

• Ryhmä vaati täydellistä omistautumista ja että ihminen antaa sille kaiken aikansa ja omaisuutensa eikä mene minnekään muualle.

• Johtajien hedelmä ei ole hyvä. He eivät ole esimerkkinä nöyryydestä, rakkaudesta ja vilpittömyydestä.

2. Lakihenkisyys

- (Jes 28:12,13) Niin, sopertavin huulin ja vieraalla kielellä hän on puhuva tälle kansalle,

12 hän, joka on sanonut heille: "Tässä on lepo; antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka". Mutta he eivät ole tahtoneet kuulla.

13 Niinpä on Herran sana oleva heille: "Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä," niin että he kulkiessaan kaatuvat selälleen ja ruhjoutuvat, että heidät kiedotaan ja vangitaan.

Yksi suurimmista syistä, miksi nuoret kääntyvät kristillistä uskoa vastaan, on vanhempien huono esimerkki. Pettynyt nuori voi sanoa: ”Jos Jumala on samanlainen kuin isäni, en ikinä halua kääntyä Jumalan puoleen. En halua tulla samanlaiseksi kuin isäni”. Tai sitten, jos lapsi on saanut myönteisen esimerkin vanhemmiltaan, on hän vastaanottavainen myös Jumalalle. Nämä asiat ovat sidoksissa toisiinsa.

   Esimerkin vaikutus onkin yksi suurimmista syistä siihen, kiinnostuvatko lapset hengellisestä elämästä vai eivät. Yksi teko puhuu usein enemmän kuin tuhat sanaa, ja jos vanhempi itse ei noudata oikeita periaatteita omassa elämässään tai osoittaa huonoa esimerkkiä - on epärehellinen, ei rakasta puolisoaan lasten nähden, juoruaa toisten selän takana, rikkoo liikennesääntöjä tai ei varaa aikaa lapsille - on epätodennäköistä, että lapsetkaan myöhemmin antaisivat arvoa oikeille periaatteille ja hengelliselle elämälle. He päinvastoin voivat kääntää selkänsä sille, jos näkevät vanhempien välinpitämättömän asenteen tai jopa tekopyhyyden.

   Toisaalta jos vanhemmat osoittavat hyvää esimerkkiä - arvostavat muita ihmisiä ja viettävät aikaa lasten kanssa - vaikuttaa se lapsiin positiivisella tavalla. Se tehoaa heihin varmasti paremmin kuin mitkään kehotukset ja neuvot yksinään.

   Yksi huono piirre monilla vanhemmilla saattaa myös olla, että he eivät koskaan näe omia virheitään. He saattavat esiintyä täydellisinä ja tuomita muita, mutta eivät huomaa malkaa omassa silmässään, vaikka heidän lapsensakin pystyvät sen näkemään. Lisäksi nämä vanhemmat saattavat pelätä tunnustaa virheitään ja pyytää anteeksi, koska pelkäävät menettävänsä viimeisenkin kunnioituksen ja arvostuksen itseään kohtaan.

   Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Jos vanhempi puolustelee itseään ja esiintyy täydellisenä, vaikka ei sitä ole, on se yksi parhaista tavoista menettää arvovaltaa ja lasten kunnioitusta. Lapset tietävät varsin hyvin virheemme, ja jos kaikesta huolimatta esiinnymme täydellisinä, olemme silloin teeskentelijöitä heidän edessään.

   Asia muuttuu heti toiseksi, jos vanhemmat nöyrtyvät ja pyytävät lapsiltaan anteeksi - esim. kiivastumista tai jos on kohdellut lapsia väärin. Juuri tämä voittaa heidät paremmin puolelleen kuin mikään muu. Silloin kun emme yritä teeskennellä jotain sellaista, mitä emme ole, vaan myönnämme aidosti virheemme ja miten kamppailemme niiden kanssa, arvostavat lapset tällaista rehellisyyttä. He ottavat silloin paljon herkemmin vastaan muutkin asiat, jotka ovat meille tärkeitä.

   Entä vanhempien lakihenkisyys? Lapset voivat kokonaan torjua Jumalan sen negatiivisen kuvan takia, minkä he saavat kristillisestä uskosta.

   Ominaista lakihenkisyydelle on vanhempien moitiskelu, jankutus, kritiikki ja itsehillinnän painotus. Elämää leimaavat käskyt, kiellot, säännöt ja normit. Vanhemmat ovat enemmän syntikeskeisiä ja virhepainotteisia kuin armopainotteisia. Entä jumalakuva? Jumala nähdään vaativana tuomarina. Hän ei rakasta meitä, ellemme suoriudu tarpeeksi hyvin ansaitaksemme hänen rakkautensa. Jumala ei ole kodissa hymyilevä ja rakastava Jumala, vaan hän on vihainen, kärsimätön, etäinen ja jatkuvasti pettynyt meihin.

   Usein vanhempien lakihenkisyys saa alkunsa heidän omista kokemuksistaan. Jos he itse ovat jääneet vaille ehdotonta rakkautta lapsuudessaan, saattavat he siirtää saman mallin jumalasuhteeseensa ja lastenkasvatukseen. He näkevät Jumalan ankarana tuomarina lapsuudenkokemustensa kautta ja tämä vaikuttaa myös lastenkasvatukseen. Onneksi monet vanhemmat vapautuvat myöhemmin väärästä ja ankarasta jumalakuvastaan ja löytävät armon. Tällä on positiivinen vaikutus myös toimimiseen lasten parissa.

   Joskus vanhemmilla voi siis olla väärä käsitys kristillisyydestä. He saattavat pitää sitä sääntökokoelmana ja saattavat siksi esittää hengellisiä vaatimuksia - "sinun pitää, sinun täytyy" - itselleen ja lapsilleen. He saattavat pitää Jumalan rakkautta ehdollisena ja ajatella sen riippuvan siitä, miten hyvin he ovat elämässään onnistuneet.

   Jumalan rakkaus ei kuitenkaan ole koskaan ehdollinen, vaan ehdoton. Hän on Jeesuksen kautta rakastava Isä silloinkin, kun lankeamme emmekä ole täydellisiä. Samoin me pelastumme yksinomaan Jumalan armosta ja olemme senkin jälkeen koko ajan Jumalan armossa. Itse asiassa koko evankeliumin ydin on siinä, että saamme rakkautta, jota meidän ei tarvitse ansaita - se tulee Jeesuksen Kristuksen kautta.

   Niinpä lasten kasvatuksessakin on hyvä pitäytyä Jumalan rakkaudessa, armossa ja huolenpidossa eikä vaatimuksissa, jotka on jo Jeesuksen kautta täytetty. Meidän on enemmän keskityttävä Jumalan lunastavaan ja armahtavaan puoleen eikä synteihin ja virheisiin, koska vain silloin pysymme oikeilla linjoilla. 1800-luvulla vaikuttanut tunnettu saarnaaja D.L Moody on lausunut

Moni äiti antaa lapselleen väärän ja harhaanjohtavan kuvan Jumalasta. Useasti olen kuullut vanhempien sanovan lapselle: "Jumala rakastaa sinua, jos olet kiltti, mutta jos olet häijy, niin hän ei rakasta sinua." Sellainen opetus on väärä. Jumala rakastaa lasta aina. Havaitsemme, että lapsi, joka kasvaessaan saa tuollaisen väärän käsityksen Jumalasta, joutuu, kun on tullut mieheksi, jolla on vaikeita kiusauksia ja taipumuksia, pitämään tätä todistuksena siitä, että Jumala vihaa häntä. Siksi että Jumala syntistä rakastaa, ei hän ole välinpitämätön hänen pahoista teistänsä. (3)

Entä lakihenkisyys seurakunnassa? Se sisältää paljon samoja piirteitä ja ominaisuuksia kuin edellä mainittiin. Se tarkoittaa, että armo ja Kristuksen työ tulee hyvin vähän esille (usein julistus saattaa olla lain ja armon sekoitusta), mutta sen sijaan keskitytään kristillisiin tekoihin, velvollisuuksiin ja sääntökokoelmiin sekä toiminnan painottamiseen.

   Antautuminen Jumalalle on tietysti tärkeä asia, mutta ei se tuo pelastusta, vaan sen tuo vain Jumalan armo Jeesuksen Kristuksen kautta. Samoin toiminta, kuten evankelioimistyö, on tärkeää, mutta hengellisen työn pitäisi tapahtua vain rakkaudesta Jumalaan ja ihmisiin eikä pelkästään muiden kehotuksesta tai että niin kuuluu tehdä. Varsinkin jos ihminen toimii tehtävissä, mihin hänellä ei ole luontaisia lahjoja, voi se johtaa masennukseen ja loppuun palamiseen. Hengellistä työtä on pitemmän päälle vaikea tehdä, jos se ei ole mielekästä.

   Jotkut voivat hengellisen työn takia lyödä laimin myös levon ja oman jumalasuhteen hoitamisen. Jos näin tapahtuu, on siitäkin seurauksena loppuun palaminen. Siksi kannattaa satsata lepoon, virkistykseen ja että olisi virkeä ja iloinen tavallisessa arkielämässä. Työn ja levon oikea suhde pitää säilyttää koko ajan. Lisäksi hengellinen työ ei pitäisi koskaan johtaa tavallisten arkivelvollisuuksienkaan laiminlyömiseen perhettä tai lähiomaisia kohtaan. Jumalan tärkeysjärjestyksessä perhe on tärkeällä sijalla (1 Tim 5:8), eikä tätä järjestystä tulisi muuttaa.

   On tärkeää myös painottaa, että lakihenkisyys, eli että yritetään tekojen kautta saavuttaa tai säilyttää Jumalan hyväksyntä, ei ole oikeaa kristillisyyttä. Kyseessä on harhaopetus, jota vastaan niin uskonpuhdistajat kuin ensimmäiset apostolit nousivat. Me emme pelastu tekojen kautta tai säily uskossa sitä kautta, vaan yksin armon kautta ja luottamalla Jeesuksen ristintyön riittävyyteen. Hyvää opetusta tästä aiheesta on Paavalin galatalaiskirjeessä. Paavali opetti, että meidän tulee katsoa Jeesuksen ristintyöhön, eikä omiin tekoihimme. Tämä on oikea järjestys. Lisäksi kun ihmiset ymmärtävät armon oikealla tavalla, saa se aikaan heissä hengellistä kasvua. Lakihenkinen julistus, jossa evankeliumi ei tule tarpeeksi selvästi esille, jättää ihmiset sidotuiksi, lannistuneiksi, eivätkä he edisty hengellisesti, mutta armon ymmärtäminen muuttaa ihmisen.

- (Gal 3:1-6) Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?

2 Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?

3 Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?

4 Niin paljonko olette turhaan kärsineet? -jos se on turhaa ollut.

5 Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta,

6 samalla tavalla kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"?

3. Seksuaalisuus

Sitten seksuaalisuuteen. On tavallista, että mediassa suhtaudutaan ylimielisesti kristilliseen uskoon ja moraaliin, varsinkin kristilliseen seksuaalimoraaliin, eli että seksi kuuluu vain miehen ja vaimon väliseen avioliittoon. Esim. vapaan seksuaalisuuden kannattajat ovat puhuneet ylimielisesti seksuaalisesta pidättyvyydestä ennen avioliittoa. Nämä ”avarakatseiset ja edistykselliset” henkilöt ovat yrittäneet selittää, miten pidättyvyys tuottaa syyllisyyttä, häpeää ja ihminen joutuu tukahduttamaan tunteensa.

   Nämä sokeat sokeiden taluttajat eivät kuitenkaan ota huomioon, mitä holtiton seksuaalisuus aiheuttaa: teiniraskauksia, abortteja, sukupuolitauteja ja tilanteita, joissa lapset joutuvat elämään ilman toista tai molempaa vanhempaansa. Ei oteta myöskään huomioon taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Ne saattavat olla satoja miljoonia tai miljardeja euroja itsekkäiden elämäntapojen takia. (Jos esim. lapset syrjäytyvät, tulee se kalliiksi yhteiskunnalle. Etelä-Suomen sanomat raportoi 31.10.2010: Lasten ja nuorten laitoshoitoon pian miljardi, Lasten ongelmat kärjistyneet rajusti sitten 1990-luvun alun...    Yhden lapsen laitoshoito maksaa jopa 100 000 euroa vuodessa.../  Samoin Aamulehti raportoi 3.3.2013: Syrjäytynyt nuori maksaa 1,8 miljoonaa. Jos yksikin saadaan takaisin yhteiskuntaan, tulos on plussalla.). Sillä mitä enemmän perheet hajoavat ja mitä enemmän suositaan vääriä malleja, sitä enemmän joudutaan maksamaan asumistukia, toimeentulotukia ja muita tukia tilanteen korjaamiseen. Toisaalta jos noudatetaan Jeesuksen ja apostolien opetuksia näillä alueilla, pitäisi sillä olla päinvastainen vaikutus eli perheet eivät hajoa niin helposti eikä tarvita yhteiskunnan tukia. Näin kristillinen usko ja Jeesuksen ja apostolien opetuksen noudattaminen varjelee monilta negatiivisilta asioilta ja vähentää yhteiskunnan kuluja.

   Entä sitten homoseksuaalisuus? Monet eivät välttämättä torju Jumalaa sen takia, että painotetaan aviosuhteen pysyvyyttä. Sen sijaan he voivat torjua Jumalan sen takia, että suhtaudutaan kielteisesti homoseksuaalisiin suhteisiin. He näkevät, että Uuden testamentin ja Raamatun opetus tästä aiheesta on syrjivää.

   Mitä vastata näille ihmisille? Tässä asiassa kannattaa kiinnittää huomiota kahteen asiaan:

Oikea ja väärä. Pohjimmiltaan tässä asiassa on kysymys oikeasta ja väärästä, ei siitä, että joku olisi muita parempi ja voisi osoittaa muita sormella. Sillä kuten heteroavioliiton ulkopuoliset seksisuhteet ovat väärin Raamatun valossa, ovat sitä myös homoseksuaaliset seksisuhteet (1 Kor 6:9,10: Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.) Molempia asioita voidaan puolustella rakkaudella, mutta eivät ne muutu oikeiksi, vaikka ihmiset marssivat asioiden puolesta ja puhuvat rakkaudesta. Jos muutetaan moraalilakia muutamassa asiassa, miksi ei kaikissa muissakin, kuten varkauksissa ja murhissa? Liikumme kaltevalla pinnalla, jos rupeamme muuttamaan moraalilakia gallupkyselyjen takia.

   Entä homoseksuaalisuudesta vapautuminen? Jotkut voivat pettyä, jos he eivät heti vapaudu tästä taipumuksestaan. Kuitenkin tämä on harvinaista. Jumala voi toki ottaa himot heti pois, mutta yleensä niin ei tapahdu. Jokainen ihminen joutuu kamppailemaan uskonelämässään jonkin väärän taipumuksen kanssa, ja siksi jokainen on samassa veneessä. Tämä kamppailu jatkuu koko elämän ajan. Meillä on synnin ruumis, jossa on vääriä taipumuksia. Ei homoseksuaalinen himo ole sen kummempi asia kuin joku muu himo tai taipumus.

Rakkaus. Toinen asia, mikä pitää erottaa edellisestä, on oikea suhtautuminen homoseksuaaleihin ja muihin ihmisiin. Siinä on varmasti seurakunnissa parannettavaa, ja monet myöntävät sen. On tärkeä kuitenkin huomata, että Jeesus, Jumalan täydellinen kuva, oli maan päällä ollessaan syntisten ystävä (Matt 11:19), ja hän sekä Isä Jumala ovat sitä edelleen. Jumala on rakastanut homoseksuaaleja ja muita syntisiä, vaikka seurakunnissa ei aina osattaisi tuoda asiaa oikein esille.

   Seuraava profetia liittyy hyvin aiheeseen. Sen on saanut Wendy Alec, joka puolisonsa kanssa perusti Euroopan ensimmäisen kristillisen tv-verkon, GOD TV:n. Profetiassa osoitetaan Jumalan hyvä suunnitelma homoseksuaaleja kohtaan:

Homoseksuaalisuuden sitomalle

Rakkaani, etkö tiedä? Etkö huomaa? Rakkautta etsiessäsi etsit todellisuudessa Minua.

   Rakkaani, Minä sanon sinulle, että vaikka seurakuntani noudattaa Raamatun periaatteita, se ei usein toimi sydämeni ja armoni välikappaleena. Minä seison edessäsi kädet ojennettuina puoleesi, en tuomiten vaan laupiaana, rakas poikani ja tyttäreni. Tällä hetkellä seison edessäsi, en kiroten vaan armahtaen, rakastaen ja kaivaten seuraasi hellittämättä.

   Minä olin paikalla, kun kehoosi ensimmäisen kerran kohdistui väärinkäyttöä. Minä olin paikalla, kun sinulle ilkuttiin ja ystäväsi torjuivat sinut, kun pilkka sattui herkkään sydämeesi – samaan sydämeen, jonka Minä olen säätänyt rakastamaan ja palvomaan Minua sekä kurottautumaan puoleeni. Minä olin paikalla, kun valheiden isä tuli kuiskimaan sydämeesi: Sinä et ole kuten muut miehet, et ole kuten muut naiset… sinä uskoit valheen. Löysit muita saman paulan sitomia ja saman asian kanssa kamppailevia, ja niin valhe juurtui elämääsi ja synnytti elämäntyylin.

   Minä tunnen murtuneen sielusi. Olin paikalla, kun sydämesi murskaantui ja arpeutui, silloin kun muut eivät ymmärtäneet. Totisesti Minä olen se, joka näkee ja tietää. Eikö Minutkin ymmärretty väärin ja torjuttu? Enkö minäkin ollut ihmisten halveksima ja hylkäämä? Voi poikani, tyttäreni, anna anteeksi seurakunnalleni. Anna anteeksi niille seuraajilleni, jotka tuomitsivat sinut. He eivät totisesti kuule Henkeni ääntä, vaikka he tuntevat Sanani. Minun ääneni on hiljainen, täynnä laupeutta ja armahtavaisuutta.

   Minä kurkotan sinut syleilyyni ja vedän luokseni, kun etsit ruumiillesi ja sielullesi täyttymystä. Minä syleilen sinua, vuodatan kyyneliä puolestasi, poikani ja tyttäreni. Minä itken puolestasi, sillä en voi välttää kyyneleitäni. Minä itken nähdessäni, kuinka aiheutat itsellesi jotain peruuttamatonta rikkoessasi Isäni asettamaa iankaikkista lakia vastaan, sillä seurauksia iankaikkisen lain rikkomisesta ei voi mitätöidä. Tuomioni on Minun armoni. Ota vaarin, rakkaani, ota vaarin ja kuuntele ääntäni.

   Voi rakkaani, luuletko että Minä en tiedä ja näe sinun etsivän voidetta ihmissydämeen, voidetta, joka löytyy vain Minulta. Et löydä lepoa ahdistuneelle sielullesi keneltäkään muulta taivaassa ja maan päällä. (4)

4. Syytöksiä

Kun kriitikot hyökkäävät kristillistä uskoa ja seurakuntaa vastaan, on syynä usein rakkauden puute, kuten edellä todettiin. Kriitikot syyttävät kristillisen uskon edustajia siitä, että he eivät rakasta lähimmäisiään ja osa tästä syytöksestä on varmasti totta. Se tulisi ottaa tosissaan, vaikka samalla on myönnettävä, että ihminen ei kovin paljoa pysty muuttamaan itseään. Vain ylhäältä tullut Jumalan kosketus voi saada aikaan muutoksen ihmisten sisimmässä:

- (Room 5:5) mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

Kriitikot syyllistyvät kuitenkin itse usein samaan rakkauden puutteeseen kritiikissään. Heillä on halveksiva ja ylimielinen sävy kirjoituksissaan ja puheissaan. Se ilmenee halventavina nimityksinä kuten fundamentalisti, äärikarismaattisuus, hurmahenkisyys (kuinka moni on kirjoittanut esim. jääkiekko-otteluiden ”hurmahenkisyydestä”?) jne. Otamme esille muutamia tällaisia nimityksiä sekä joitakin vastaväitteitä kristillistä uskoa kohtaan.

Fundamentalisti-nimitys on yleinen pilkkanimi. Yleensä sillä tarkoitetaan näkemystä, jossa otetaan Raamatun kirjoitukset tosissaan.

   Kuitenkin on tärkeätä huomata, että Jeesus, joka varmasti oli viisas ja täydellisen hyvä, oli itse tällainen henkilö. Hän toistuvasti viittasi siihen, mitä kirjoituksissa mainittiin. Niinpä kun kriitikot käyttävät tätä nimitystä, halveksivat he samalla Jeesusta. He pilkkaavat häntä, täydellistä Jumalan Poikaa:

- (Matt 21:16) ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nämä sanovat?" Niin Jeesus sanoi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: ‘Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen’?"

- (Matt 12:3) Niin hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,

- (Matt 21:42) Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: ‘Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme’?

- (Matt 22:29) Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

- (Luuk 24:27,32,44,45) Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.

32 Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"

44 Ja hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa".

45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.

Entä kreationisti-nimitys, jolla tarkoitetaan yleensä näkemystä, että Jumala loi kaiken vain joitakin vuosituhansia sitten? Monet pilkkaavat tätä näkemystä, mutta Jeesuksen puheista voi ymmärtää, että hän opetti juuri näin. Hän nimittäin viittasi siihen, miten ihminen luotiin jo luomakunnan alussa, eikä vasta kauan sen jälkeen:

- (Matt 19:4) Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ‘loi heidät mieheksi ja naiseksi’

- (Mark 10:6) Mutta luomakunnan alusta Jumala ‘on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.

Kumpi on sitten oikeassa näkemyksessään; Jeesus vai nykyajan oppineet, jotka uskovat vanhaan maapalloon ja elämään siinä? Tällä alueella monet ovat varsin tietämättömiä siitä, miten lukuisat seikat viittaavat lyhyisiin ajanjaksoihin ja että ihminen on elänyt maan päällä aivan yhtä kauan kuin esim. dinosaurukset. Se tulee ilmi seuraavista seikoista. Ne osoittavat Jeesuksen tietäneen paljon enemmän kuin nykyajan oppineet:

• Hiilikerrostumia pidetään yleensä n. 200-300 miljoonaa vuotta vanhoina, eli niiden on oletettu syntyneen kauan ennen dinosauruksia. Kuitenkin hiilikerrostumista ”300 miljoonan vuoden” takaa on löydetty ihmisten tavaroita, jopa ihmisen jäänteitä (Glashouver, W.J.J., So entstand die Welt, Hänssler, 1980, ss. 115-6; Bowden, M., Ape-men-Fact or Fallacy? Sovereign Publications, 1981; Barnes, F.A., The Case of the Bones in Stone, Desert/February, 1975, s. 36-39.) Erich A. von Frange on kirjassaan Time Upside Down (1981) listannut lisää kivihiilestä löytyneitä esineitä.

• Selvästi ihmiselle kuuluvia jalanjälkiä on löydetty kerrostumista, joita pidetään 200-300 miljoonaa vuotta vanhoina. Se tarkoittaa, että ihminen olisi elänyt jopa ennen dinosauruksia. Kuka uskoo tällaiseen? Seuraavassa on yksi esimerkki tiedejulkaisusta, joka tuo tämän ongelman esille. Tai tosiasiassa mitään ongelmaa ei ole, jos hyväksyttäisiin ajatus lyhyistä ajanjaksoista ja että ihminen on ollut maan päällä yhtä kauan kuin muutkin elämän muodot.

”Jos ihminen... oli olemassa niinkin varhain kuin rautahiilikaudella missään muodossa, koko geologinen tiede on niin täysin väärässä, että kaikkien geologien tulisi sanoutua irti toimistaan ja ryhtyä rekkakuskeiksi. Niinpä ainakin toistaiseksi tiede hylkää sen houkuttelevan vaihtoehdon, että ihminen olisi saanut nuo jalanjäljet aikaan." (The Carboniferous Mystery", Scientific Monthly, vol. 162, Jan. 1940, s. 14).

• Osoitus siitä, että kerrostumat eivät ole ikivanhoja, on niistä löytynyt radiohiili. Esim. kivihiilen pitäisi olla satoja miljoonia vuosia vanhaa, mutta siitä sekä öljystä ja luonnonkaasusta otetut näytteet ovat osoittaneet radiohiilen olemassaolon. Kun radiohiilen virallinen puoliintumisaika on vain 5730 vuotta, ei tätä ainetta pitäisi olla yhtään jäljellä sadantuhannen vuoden jälkeen, puhumattakaan jos on kysymys miljoonista vuosista. Se, että sitä esiintyy kivihiilessä ja maaöljyssä, viittaa niiden nuoreen ikään.

   Entä dinosaurukset? Näistä suurista eläimistä, joista saattaa olla jäljellä pehmytkudoksia, on tehty myös radiohiilimittauksia. Mm. osoitteessa http://newgeology.us/presentation48.html kerrotaan, miten saksalainen tutkijaryhmä raportoi radiohiilestä useissa dinosaurusfossiileissa. Tämän tyyppiset löydöt osoittavat, ettei kysymys voi olla miljoonista vuosista.

Karismaattisuus tai äärikarismaattisuus-nimitykset esiintyvät toisinaan tiedotusvälineissä, usein negatiivisessa sävyssä.

   Hyvä kysymys jälleen on, mitä Jeesus opetti tästä aiheesta ja miten hän toimi. Eikö hän parantanut sairaita ja ajanut ulos riivaajia? Hän auttoi ihmisiä terveyteen ja vapauteen näillä alueilla. Jeesus itse myös kehotti opetuslapsia samaan kuten seuraavat jakeet osoittavat:

- (Matt 10:8) Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

- (Luuk 9:1,2) Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.

2 Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

Samoin Paavali kehotti rukoilemaan armolahjoja:

- (1 Kor 14:1) Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.

On tietysti totta, että ihmiset voivat sotkea kaiken omalla lihallisuudellaan ja väärillä painotuksilla. Sellaisia voivat olla mm. seuraavat seikat. Melkein kaikissa seurakunnissa on onneksi opetusta näistä aiheista, että väärinkäytöksiltä voidaan välttyä. Myös Paavali antoi ohjeita oikeasta armolahjojen käytöstä mm. Korinttolaiskirjeessä.

• Ylikorostunut menestysopetus

• Liika keskittyminen paholaisiin ja riivaajiin tai että ajetaan olemattomia riivaajia ulos

• Lääkkeiden lopetus ennenaikaisesti

• Profetian lahjan ylikorostus ja väärinkäyttö

• Naurun ja iloisuuden korostaminen

• Esittäminen ja ylpistyminen

• Syytökset epäuskosta tai synnistä, jos ihminen ei parane. Joskus tämä voi pitää paikkansa, mutta hyvin usein ei.

Mikä sitten on armolahjojen tarkoitus? Jos niitä käytetään oikein ja ne ovat Jumalasta (On tärkeää painottaa, että okkultistisissa piireissä tapahtuu myös ihmeitä. Esim. faaraon taikurit tekivät samoja ihmeitä kuin Mooses), tulisi niiden auttaa ihmisiä; auttaa heitä vapautumaan taakoista, sairauksista ja kaikesta, mikä sitoo. Niiden tarkoituksena tulisi olla avun välittäminen ihmisille.

   Miksi sitten jotkut suhtautuvat kyynisesti tähän alueeseen? Syynä on naturalistinen maailmankuva ja epäusko. Hyvä esimerkki on riivaajien eli pahojen henkien olemassaolo. Monet eivät edes usko näiden voimien olemassaoloon.

   Kuitenkin esim. psykiatriassa ja rikollisuudessa ovat tunnettuja vailla täyttä ymmärrystä tehdyt teot. Samoin spiritismissä on tavallista, että henki menee ihmiseen ja ihminen puhuu vieraalla äänellä. Ihminen ei ehkä tiedä lainkaan, mitä on puhunut transsitilassaan. Kun muut kertovat hänen puheistaan, voi hän ihmetellä antamaansa informaatiota.

   Edellinen ei tarkoita, että pahat henget olisivat aina ihmisen sisimmässä. Ehkä useimmiten on kysymys painostuksesta ulkopuolelta. Ihminen voi itsekin vastustaa näitä voimia Jeesuksen Kristuksen nimessä, kun ensin luovuttaa elämänsä Hänelle.

   Katsomme aiheeseen liittyvää lainausta. Kysymys on siitä, miten länsimaissa ei ymmärretä yliluonnollisten voimien olemassaoloa. Kuitenkin Afrikassa ja kolmannen maailman maissa, joissa noituus on jatkunut vuosisatojen ajan, nämä asiat otetaan vakavasti. Ihmiset näissä maissa tarvitsevat apua juuri näillä alueilla, kun taas länsimaissa tarvitsemme hengellisten silmiemme avautumista. Pelkkä sosiaalinen työ tai Raamatun opetus, kuinka hyvää se onkin, ei riitä yksinään auttamaan ihmisiä:

Kollegani Fullerin teologisesta seminaarista, tohtori Charles Kraft kertoo, mitä hän koki Nigeriassa. Hän yritti opettaa Roomalaiskirjeen totuuksia eräälle pienelle heimolle. Muutaman kuukauden kuluttua samat ihmiset tulivat hänen luokseen ja selittivät hyvin kohteliaasti, että hänen opetuksensa oli kyllä hyvää, mutta se ei millään tavalla vastannut heidän tarpeitaan. He tarvitsivat viisautta jokaöisessä taistelussaan heitä vainoavien pahojen henkien kanssa. Tohtori Kraft joutui myöntämään, ettei hän valitettavasti ollut saanut valmennusta pahojen henkien vastaiseen toimintaan. (5)

Politiikka. Kuten aiemmin todettiin, hyökkäävät monet kristillistä uskoa ja sen edustajia vastaan, koska he näkevät rakkauden puutetta. Näin on esim. homoseksuaalisuusasiassa tai kun joku on saattanut pettyä ihmissuhteisiin seurakunnassa ollessaan.

   Entä politiikka? Jotkut kristityn nimeä kantavat voivat tahrata itsensä myös poliittisilla mielipiteillään ja kannattamalla epävanhurskaita päätöksiä. Esim. kielteinen suhtautuminen kaikkeen maahanmuuttoon on tällainen asia. Unohdetaan, että Jeesus oli hetken aikaa pakolainen, Aabraham oli maahanmuuttaja ja Jaakobin jälkeläisetkin olivat pitkän aikaa Egyptissä.

   On tietysti totta, että maahanmuutosta aiheutuu ongelmia ja on vaikea erottaa terroristit tavallisista ihmisistä, mutta varmasti Jumalan tahto on, että autetaan hädänalaisia ihmisiä. Joskus uskomattomat toimivat vanhurskaammin tällä alueella. Jeesus opetti, että viimeisellä tuomiolla yksi ratkaiseva asia on, miten olemme suhtautuneet hädänalaisiin ja muukalaisiin;

- (Matt 25:31-46) Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.

32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.

33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.

34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ‘Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;

36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.’

37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: ‘Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?

38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?

39 Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?’

40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ‘Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle’.

41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ‘Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.

42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;

43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.’

44 Silloin hekin vastaavat sanoen: ‘Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?’

45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: ‘Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle’.

46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Entä Israel-ystävyys? Jotkut voivat loukkaantua myös tähän aiheeseen, koska he näkevät palestiinalaisten olevan sorrettuja.

   Tässä asiassa pitäisikin kiinnittää huomiota siihen, että oikea Israel-ystävyys ei saisi koskaan olla epävanhurskaiden ja väärien poliittisten tekojen suosimista ja kannattamista. Sen ei pitäisi kuulua asiaan ja myötätunnon pitäisi ulottua myös palestiinalaisiin. Sekä juutalaisten että palestiinalaisten puolesta voi rukoilla.

   Vaihtoehdot sen suhteen, mikä olisi paras ratkaisu Lähi-Idässä, ovat kuitenkin vähissä. Jotkut ovat ehdottaneet paluuta vuoden 1967 rajoihin, mutta se voisi olla itsemurha Israelille. Sen alue kävisi niin kapeaksi, että sitä olisi vaikea puolustaa. Toisaalta länsimaissa ei aina ymmärretä, että palestiinalaiset itse kärsivät omien johtajiensa takia. Monet palestiinalaisista, varsinkin vähemmistöt, näkevät asemansa Israelin alaisuudessa turvallisemmaksi ja paremmaksi. Israelin alueella demokratia ja ihmisoikeudet ovat paremmat kuin arabialueella.

   Toisaalta on näyttöä siitä, mitä tapahtuu, kun Israel vetäytyy joltakin alueelta. Kun Israel vetäytyi Gazasta, ei se suinkaan tuonut rauhaa, vaan raketteja ammuttiin suuressa määrin Israelin alueelle. Tämä osoittaa, että pelkkä maanluovutus ei tuo ratkaisua, jos ei ole poliittista tahtoa rauhaan.

5. Onko yhteiskunta parempi ilman kristillistä uskoa?

- (Room 5:12) Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet-

- (Room 3:23) Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

Kuten todettiin, kristinuskon arvostelijat hyökkäävät usein kristillistä uskoa vastaan, koska Jumalan nimissä on tehty paljon vääriä asioita. Itsekin käytin sitä sen todisteena, ettei kannata uskoa Jumalan olemassaoloon.

   Ongelmana ajattelussani – kuten muidenkin arvostelijoiden – kuitenkin oli, että en erottanut kahta asiaa: onko seurattu vai ei seurattu täydellisen ja hyvän paimenen Jeesuksen opetuksia. Jos Jeesus opetti rakastamaan jopa vihamiehiä (Matt 5:43-48) sekä lähimmäisiään (Matt 22:34-40), ei ole hänen ja kristillisen uskon vika, jos jotkut eivät noudata tai pyri noudattamaan tätä. Kyseessä on väärintekijöiden oma vika. Monien epäuskoisten, jumalankieltäjien ja asiantuntemattomien toimittajien toistuva virhe on, kuten itsellänikin oli, että he eivät ota tätä huomioon arvioidessaan historiaa tai myös nykyaikaa. Silloin kun seurataan Jeesuksen opetuksia, kuten Vuorisaarnaa, johtavat ne hyviin asioihin ja ihmisten aseman parantumiseen maailmassa.

    Entä maailman tila? Jos seurakunnassa on ongelmia, ovat maapallon ongelmat moninkertaisia. Tosiasiassa pahuus maailmassa todistaa yhden Raamatun perusopetuksista: syntiinlankeemuksen. Elämme syntiin langenneessa maailmassa, emmekä missään paratiisissa. Osoituksena siitä ovat sodat, epäoikeudenmukaisuus, aseiden kehittely, kastijärjestelmät, tarttuvat taudit, nälänhädät, köyhyys, viranomaisten aiheuttama sorto (monissa kehitysmaissa ihmiset pelkäävät poliisia ja hallitsijoita), raiskaukset, perheväkivalta, ihmisten kiroilu netissä, koulukiusaaminen, työpaikkakiusaaminen, ihmiskauppa, huumekauppa, alkoholismi ja lukuisat muut ongelmat. Kuvaavaa myös on, että esim. Suomessa oli v. 2015 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan yhteensä 114 789 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 66 000 lasta (joistakin lapsista tehtiin useampi lastensuojeluilmoitus). Samoin Helsingin sanomat (7.5.2017) kertoi, että "keskimäärin joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa entisen tai nykyisen kumppaninsa tekemänä."

   Lisäksi lasten aseman heikentyminen tulee ilmi parista uutisesta; niiden aikaerona on yli 20 vuotta. Samaan aikaan kun kristillinen usko ja avioliitto ovat menettäneet merkitystään, on lasten asema huonontunut koko ajan. Nämä monet esimerkit osoittavat, miten Jeesuksen opetusten unohtaminen johtaa huonompaan suuntaan.

Lasten hätä ja ongelmat lisääntyvät. Yksi syy voi olla viime vuosien lama.

   Perheneuvoloissa käy yhä enemmän perheitä, jotka hakevat apua lasten levottomuuteen, epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, tavallisuudesta poikkeavaan häiritsevyyteen, alavireisyyteen ja sopeutumattomuuteen.

   Tyypillinen asiakas on 7-8 -vuotias poika, joka on tottelematon, aggressiivinen, levoton, näpistelee ja tekee kiusaa.

   Lapset joutuvat olemaan liikaa yksin. Jo 10-vuotias lapsi saattaa hautoa itsemurhaa. (Helsingin sanomat 16.12.1996)

Lasten ja nuorten laitoshoitoon pian miljardi, Lasten ongelmat kärjistyneet rajusti sitten 1990-luvun alun...    Yhden lapsen laitoshoito maksaa jopa 100 000 euroa vuodessa. (Etelä-Suomen sanomat 31.10.2010)

Onko yhteiskunta sitten parempi ilman kristillistä uskoa? Monet ajattelevat, että niin olisi, mutta ovatko he ajatelleet asiaa loppuun asti? Ovatko he ajatelleet, mitä merkitsee Jeesuksen opetusten, kuten Vuorisaarnan periaatteiden hylkääminen?

   Vaihtoehtona sille, että hylätään Jeesuksen ja apostolien kautta tullut moraali, on se, että jokainen tekee sitä, mikä hänestä itsestään tuntuu hyvältä ja oikealta. Kuitenkin unohdetaan, että juuri näin Hitler ja diktaattorit ovat toimineet. Kun heillä ei ole ollut kristillistä moraalia, tulee tilalle jokin muu moraali, joka yleensä perustuu itsekkyyteen ja johtaa ihmisten kärsimykseen. Se ei johda rakkauteen eikä parempaan suuntaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

    Viime vuosisadan historia osoittaa vakuuttavasti, mitä tapahtuu, kun ateismi voittaa alaa ja yhteiskunnat luopuvat Jumalasta. Tällaisia ateismiin perustuvia yhteiskuntia oli 1900-luvulla valtava määrä, koska noin kolmasosa ihmiskunnasta eli ateistisen kommunismin alaisuudessa. Näissä valtioissa kiellettiin kristillisen uskon opetus lapsille, tuhottiin kymmeniä tuhansia kirkkorakennuksia, tukahdutettiin poliittinen oppositio ja surmattiin kymmeniä miljoonia ihmisiä vankileireillä. Haluavatko ateistit tällaista yhteiskuntaa? Siihen suuntaan helposti mennään, jos torjutaan kristillinen usko ja vastustetaan sitä hyvää opetusta, joka tuli Jeesuksen ja apostolien kautta.

   Kristillinen usko on siis hyvä ja myönteinen asia. Siellä, missä kristillinen usko on voimassa ja jossa pyritään noudattamaan Jeesuksen opetuksia, ovat asiat paremmin. Silloin esiintyy vähemmän yhteiskunnallisia ongelmia sekä rikollisuutta. Näin on tapahtunutkin monien herätysten aikana. Kun ihminen itse kääntyy tai laajemmat joukot kääntyvät Jumalan puoleen, pitäisi sen vaikuttaa myönteistä muutosta.

   Seuraava esimerkki kertoo tällaisesta muutoksesta 1800-luvulla. Charles G. Finney on kertonut kirjassaan Ihmeellisiä herätyksiä tämän tapauksen:

Olen kertonut, että siveellinen tilanne muuttui suuresti tämän herätyksen kautta. Kaupunki oli uusi, aineellisesti kukoistava ja yritteliäs, mutta täynnä syntiä. Väestö oli erikoisen älykästä ja eteenpäin pyrkivää, mutta kun herätys pyyhkäisi läpi kaupungin saattaen suuret joukot sen huomatuimpaa väkeä, miehiä ja naisia kääntymykseen, tapahtui siellä järjestykseen, rauhallisuuteen ja siveellisyyteen nähden vallan ihmeellinen muutos.

   Juttelin monta vuotta myöhemmin erään lakimiehen kanssa, joka oli tullut tässä nyt käsiteltävänä olevassa herätyksessä kääntymykseen ja toimi rikosasioissa yleisenä syyttäjänä. Tämän virkansa kautta oli hänelle tämän kaupungin rikostilasto perinpohjin tuttu. Hän sanoi tästä herätyksen ajasta: ”Olen tutkinut rikosoikeuden asiakirjoja ja huomannut sen hämmästyttävän tosiseikan, että sillä välin kuin kaupunkimme on sitten herätyksen aikojen kasvanut kolme kertaa suuremmaksi, ei rikossyytteitä ole ollut edes kolmannesta siitä, mitä niitä oli ollut siihen asti. Näin ihmeellinen vaikutus oli herätyksellä yhteiskuntaamme.” …

   … Niin julkinen kuin persoonallinen vastustus väheni asteettain. Rochesterissa en siitä mitään tietänyt. Pelastuksella oli suuri vuoksiaikansa, herätykset olivat niin voimakkaita ja liikkuivat niin laajalti ja ihmiset ennättivät tutustua sekä niihin itseensä ja niiden tuloksiin siksi paljon, että heitä peloitti ryhtyä niitä vastustamaan niin kuin aikaisemmin. Papit niinikään ymmärsivät niitä paremmin, ja jumalattomat tulivat vakuutetuiksi siitä, että ne olivat Jumalan tekoja. Tämä käsitys niistä tuli miltei yleiseksi, niin ilmiselvä oli enimpäin kääntymysten terve luonne, niin todella uudistuneita, ”uusia luomuksia”, olivat kääntyneet, niin perinpohjainen muutos tapahtui sekä yksilöissä että yhteiskunnissa ja niin pysyviä ja epäämättömiä olivat hedelmät. 

Toinen esimerkki Afrikasta. Otan lainauksen Stanley Jonesin elämänkerrasta. Hän kertoi tässä kirjassa kristillisen uskon vaikutuksesta Kongossa. Esimerkki osoittaa, että jos kristillinen usko on aitoa, vaikuttaa se yhteiskuntaan myönteisellä tavalla:

Pyytäessään herätystä heimolleen eräs päällikkö sanoi:

-- Me olemme kiitollisia kristinuskon lehdistä ja hedelmistä - koulutuksesta ja sairaaloista - mutta juurta me todellisuudessa haluaisimme - moraalisen luonteen uudistumista. Tuo lause kannattaisi kiinnittää maailman jokaisen uskonnollisen keskuksen seinään. Ja sen sanoi päällikkö, joka tuli suoraan pakanuudesta...

   Moise Tšombe sanoi minulle ollessaan Kongon pääministerinä:

-- Afrikan ainoa toivo on käsittääkseni kristillinen kirkko. Missä kirkko on vahva, meillä on vain vähän, tuskin ollenkaan, ongelmia; missä kirkko on heikko tai sitä ei ole lainkaan, meillä ei ole muuta kuin ongelmia.

   Muuan ulkomaalainen sanoi minulle Kongossa: -- Juuri lähetyssaarnaajat ja kristityt ovat pitäneet Kongon koossa. He ovat rakentaneet hyvän tahdon ja palvelemisen saarekkeita vihan ja itsekkyyden mereen. (6)

6. Iankaikkisuus ja helvetti

Kun jotkut kääntävät selkänsä kristilliselle uskolle, voivat he kritisoida erityisesti ajatusta helvetistä. He näkevät, että on ahdasmielistä puhua tuomiosta ja iankaikkisesta helvetistä tämän elämän jälkeen. He selittävät, että ei pidä uhkailla olemattomalla helvetillä.

   Tätä asiaa ei kuitenkaan ratkaista mieltymyksillä tai gallupkyselyillä, vaan sillä, onko se totuus. Siitä puhui kaikkein eniten Jeesus, joka varmasti oli rakastava. Hän mainitsi myös puhuvansa totta ja olevansa totuus. Jos kyseessä on totuus, eikö se muuta kaiken?

- (Joh 8:46) Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?

- (14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

Vaihtoehdot sen suhteen, mitä on tämän elämän jälkeen, ovat vähissä. Niistä tavallisimmat näkemykset ovat olleet:

• Taivas ja helvetti. Myös esim. buddhalaisuudessa uskotaan taivaaseen ja helvettiin.

• Jälleensyntyminen maan päälle yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä on hindulaisuuden perusoppi.

• Kolmas vaihtoehto on, että ihmisen elämä loppuu kuollessa. Tämä on ateistien näkemys.

Joku edellisistä vaihtoehdoista on siis todennäköisesti totta. Jos se ei ole Jeesuksen opetus, sitten se on joku muu vaihtoehto. Kuitenkin on syytä uskoa, että Jeesuksella on tietoa enemmän kuin muilla; varsinkin jos hän on taivaasta tullut Jumalan poika. Jeesus myös itse sanoi:

- (Joh 8:23,24) Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.

24 Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne."

Miksi sitten puhua helvetistä monien muiden asioiden ohella? Tärkein syy on rakkaus. Ihmisiä varoitetaan ikään kuin heikoista jäistä: ”Älä ihmeessä mene pidemmälle, ettei sinulle kävisi huonosti!” Lisäksi kristillisen uskon ydin on, ettei kenenkään tarvitse joutua helvettiin. Ihminen voi saada syntien anteeksiantamuksen lahjaksi, koska juuri sitä varten Jeesus tuli maailmaan:

- (Luuk 19:10) sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".

- (Joh 3:16,17) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.

- (Joh 12:47) Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.

Tärkeätä on kuitenkin huomata, ettei Jumala pelasta ketään vastoin hänen omaa tahtoaan. Jumala on valmistanut pelastuksen ja armon kaikille Jeesuksen Kristuksen kautta, mutta jos ihminen itse torjuu pelastuksen, Jumala hyväksyy sen. Silloin ihminen joutuu itse maksamaan synneistään helvetissä, koska hän torjuu ainoan mahdollisuutensa pelastua. Arthur W. Pink, edesmennyt puritaanijulistaja, on selittänyt osuvasti tätä asiaa eli miten Jumala tarjoaa armoa Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Tätä tarjousta ei kannata pitää halpana.

Jos Jumala tarjoaa sinulle Pelastajaa, joka pelastaa sinut ansaitsemastasi rangaistuksesta, etkä sinä ota Häntä vastaan, niin toki on oikeudenmukaista, että jäät ilman pelastajaa. Vai onko Jumala velvollinen järjestämään sinulle jonkun toisen, koska et pidä juuri tästä Pelastajasta? Hän on antanut mittaamattoman arvokkaan ja kunnioitettavan henkilön, oman ainoasyntyisen Poikansa, olemaan sovitusuhrina synneistä ja näin valmistanut pelastuksen; ja tätä Pelastajaa tarjotaan sinulle juuri nyt. Jos torjut hänet, onko Jumala silloin epäoikeudenmukainen, jos hän ei sinua pelasta? Onko hän velvollinen pelastamaan sinut valitsemallasi tavalla, vain koska et pidä hänen tavastaan pelastaa? Vai syytätkö Kristusta epäoikeudenmukaisuudesta, koska hän ei tule sinun Pelastajaksesi, kun samaan aikaan sinä et tahdo häntä, vaikka hän tarjoaa itsensä sinulle ja vetoaa sinuun, että ottaisit hänet vastaan Pelastajanasi.

Entä jos hän sittenkin on olemassa? Iso-Britanniasta on tunnettu ateistien kampanja, jossa busseja kiersi tämän maan suurimpia kaupunkeja. Bussien kyljissä luki: ”Jumalaa ei todennäköisesti ole olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä.”

   Sama kampanja järjestettiin myös Saksassa. Siellä bussin kylkeen liimattiin itsevarma teksti: ”Jumalaa ei ole. Tyytyväiseen elämään ei tarvita uskoa.” Kristityt eivät kuitenkaan jättäneet asiaa sikseen, vaan he vuokrasivat toisen bussin, ja sen kyljessä oli kysyvä teksti: ”Entä jos hän sittenkin on olemassa?” Huvittavaa ja median ilona oli, että molemmat bussit olivat usein pysäköitynä rinnakkain samoissa kaupungeissa. Jumala oli vahvasti puheenaiheena.

   Tästä on hyvä siirtyä jokaisen henkilökohtaiseen jumalasuhteeseen. Entä jos Jumala sittenkin on olemassa ja iankaikkisuus on olemassa? Entä jos meidän jokaisen on tehtävä tili itsestämme, emmekä voi vedota siihen, mitä jotkut muut ovat tehneet? Tämä on kirjoitettu kristinuskon kriitikoille mutta myös kaikille muille. Ota sen tähden huomioon, että joudumme kerran vastaamaan Jumalan eteen omasta elämästämme! Silloin kukaan ei voi vedota muiden tekemisiin ja mitä he ovat tehneet väärin. Kukin vastaa vain itsestään:

- (Room 14:12) Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.

- (Ilm 20:12-15) Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.

13 Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.

14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.

15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.

Jokainen voi kuitenkin saada anteeksi. Jokainen voi saada armon, mutta hänen on käännyttävä Jeesuksen Kristuksen puoleen, koska vain hänen kauttaan voidaan päästä Jumalan yhteyteen ja saada lahjaksi iankaikkinen elämä. Älä sen tähden torju Jeesusta Kristusta, vaan käänny hänen puoleensa ja toivota hänet tervetulleeksi elämääsi:

- (14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

- (Joh 10:9) Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

- (Joh 5:39,40) Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

40 ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

Pelastusrukous: Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.

Viittaukset:

1. D.L. Moody.: Kristinuskon rikkaus, s.88-89

2. Wendy Alec: Tuntemattoman profeetan päiväkirja, s. 48,49 (Journal of the Unknown Prophet)

3. Dwight L. Moody – elämäkerta

4. Martin Ski: T.B. Barratt - Helluntaiapostoli, S. 108-110

5. John Wimber, Kevin Springer: Ihmeet ja merkit (Power Evangelism), s. 60

6. E. Stanley Jones: Pyhiinvaeltajan laulu (A Song of Ascents)

Lisää aiheesta:

Lue, miten Raamattu ja kristillinen usko on vaikuttanut lukutaitoon, terveydenhoitoon ja muilla myönteisillä tavoilla. Monet ovat sokeita tälle tosiasialle

Lue, miten kristillinen usko on vaikuttanut myönteisesti ihmisoikeuksiin ja ihmisten aseman parantumiseen

Monet torjuvat kristillisen uskon yhteiskunnassa, mutta muut vaihtoehdot ovat huonompia sekä moraalin että talouden kannalta

Kymmenen käskyä ovat hyvä perusta käytökselle. Niitä noudattamalla yhteiskunnasta poistuu rikollisuus ja suurin osa ongelmista