Juutalaiset ja pakanat
Israel - alue
Jerusalem - Siion
Juhlat
Juutalaiset - hajaannus ja hengellinen sokeus
Juutalaiset ja evankeliumi
Juutalaiset ja laki
Juutalaiset - paluu
Liiton arkki
Liitto
Pakanat Jumalan suunnitelmissa
Sapatti
Sydämen ympärileikkaus
Ylimmäinen pappi
|
JERUSALEM - SIION
Mt 5:34. Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan
kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,
35. älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää
myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki;
23:37. Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka
ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun
lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole
tahtoneet.
38. Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'.
39. Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte:
'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."
Lk 2:38. Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui
lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
13:31. Samalla hetkellä tuli hänen luoksensa muutamia fariseuksia, ja he
sanoivat hänelle: "Lähde ja mene täältä pois, sillä Herodes tahtoo tappaa
sinut".
32. Niin hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille ketulle: 'Katso, minä
ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita tänään ja huomenna, ja kolmantena
päivänä minä pääsen määräni päähän'.
33. Kuitenkin minun pitää vaeltaman tänään ja huomenna ja ylihuomenna, sillä
ei sovi, että profeetta saa surmansa muualla kuin Jerusalemissa.
34. Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka
ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun
lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole
tahtoneet.
35. Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'. Mutta minä sanon teille:
te ette näe minua, ennenkuin se aika tulee, jolloin te sanotte: 'Siunattu
olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."
18:31. Ja hän otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, me
menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettain
kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.
21:20. Mutta kun te näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin
tietäkää, että sen hävitys on lähellä.
21. Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille, ja jotka ovat
kaupungissa, lähtekööt sieltä pois, ja jotka maalla ovat, älkööt sinne
menkö.
22. Sillä ne ovat koston päiviä, että kaikki täyttyisi, mikä kirjoitettu on.
23. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva
maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan;
24. ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen
sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat
täyttyvät.
24:46. Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä
ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,
47. ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen
nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
48. Te olette tämän todistajat.
Joh 4:19. Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.
20. Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte,
että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla."
21. Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette
rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.
22. Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me
tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
5:1. Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
2. Ja Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi
hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää.
Apt 1:4. Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi:
"Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen
täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.
5. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä,
ei kauan näitten päivien jälkeen."
6. Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: "Herra, tälläkö ajalla
sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?"
7. Hän sanoi heille: "Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka
Isä oman valtansa voimalla on asettanut,
8. vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette
olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja
Samariassa ja aina maan ääriin saakka".
20:16. Sillä Paavali oli päättänyt purjehtia Efeson ohitse, ettei häneltä
kuluisi aikaa Aasiassa; sillä hän kiiruhti joutuakseen, jos suinkin
mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin.
Gal 4:24. Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa:
toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar;
25. sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia,
joka elää orjuudessa lapsineen.
26. Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.
Hebr 7:1. Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan, Korkeimman,
pappi, joka meni Aabrahamia vastaan, hänen palatessaan kuninkaita
voittamasta, ja siunasi hänet;
2. jolle Aabraham myös antoi kymmenykset kaikesta ja joka ensiksi, niinkuin
hänen nimensäkin merkitsee, on "vanhurskauden kuningas" ja sen lisäksi vielä
"Saalemin kuningas", se on "rauhan kuningas";
12:18. Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea
ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn,
19. ette pasunan kaiun ettekä äänen tykö, joka puhui niin, että ne, jotka
sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi;
20. sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: "Koskettakoon vuorta vaikka
eläinkin, se kivitettäköön";
21. ja niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: "Minä olen peljästynyt
ja vapisen";
22. vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin,
taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö,
Ilm 3:12. Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä
hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen
ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas
taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.
21:1. Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja
ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas
taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä
kaunistettu.
3. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja
ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen
kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
11:1. Ja minulle annettiin sauvan kaltainen ruoko ja sanottiin: "Nouse ja
mittaa Jumalan temppeli ja alttari ja ne, jotka siinä kumartaen rukoilevat.
2. Mutta temppelin ulkopuolella oleva esikartano erota pois, äläkä sitä
mittaa, sillä se on annettu pakanakansoille; ja he tallaavat pyhää kaupunkia
neljäkymmentäkaksi kuukautta.
11:3. Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina
profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan."
4. Nämä ovat ne kaksi öljypuuta ja ne kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat
maan Herran edessä.
5. Ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, lähtee tuli heidän suustaan ja
kuluttaa heidän vihollisensa; ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, on hän
saava surmansa sillä tavalla.
6. Heillä on valta sulkea taivas, niin ettei sadetta tule heidän
profetoimisensa päivinä, ja heillä on valta muuttaa vedet vereksi ja lyödä
maata kaikkinaisilla vitsauksilla, niin usein kuin tahtovat.
7. Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on peto, se, joka nousee
syvyydestä, käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät.
8. Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla, jota
hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa myös heidän
Herransa ristiinnaulittiin.
9. Ja ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansanheimoista
näkevät heidän ruumiinsa kolme ja puoli päivää, eivätkä salli, että heidän
ruumiinsa pannaan hautaan.
10. Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja
riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa
olivat vaivanneet niitä, jotka maan päällä asuvat.
11. Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän
henki, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät
heidät.
12. Ja he kuulivat suuren äänen taivaasta sanovan heille: "Nouskaa tänne!"
Niin he nousivat taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät.
13. Ja sillä hetkellä tapahtui suuri maanjäristys, ja kymmenes osa kaupunkia
kukistui, ja maanjäristyksessä sai surmansa seitsemäntuhatta henkeä, ja muut
peljästyivät ja antoivat taivaan Jumalalle kunnian.
21:9. Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän
maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen:
"Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon".
10. Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti
minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan
tyköä,
11. ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven
kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspis-kivi;
12. siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja
porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat
Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet;
13. idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme
porttia ja lännessä kolme porttia.
14. Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan
kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.
15. Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko,
mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin.
16. Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen
leveys. Ja hän mittasi sillä ruovolla kaupungin: se oli kaksitoista tuhatta
vakomittaa. Sen pituus ja leveys ja korkeus olivat yhtä suuret.
17. Ja hän mittasi sen muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää,
ihmismitan mukaan, joka on enkelin mitta.
18. Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta
kultaa, puhtaan lasin kaltaista.
19. Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut kaikkinaisilla
kalleilla kivillä; ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas
kalkedon, neljäs smaragdi,
20. viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas
berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysoprasi, yhdestoista hyasintti,
kahdestoista ametisti.
21. Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; kukin portti oli
yhdestä helmestä; ja kaupungin katu oli puhdasta kultaa, ikäänkuin
läpikuultavaa lasia.
22. Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias,
on sen temppeli, ja Karitsa.
23. Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan
kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.
24. Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja maan kuninkaat vievät
sinne kunniansa.
25. Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole,
26. ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet.
27. Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää
eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan
elämänkirjaan.
1 Ms 14:18. Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli
Jumalan, Korkeimman, pappi.
19. Ja hän siunasi hänet sanoen: "Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein,
taivaan ja maan luoja.
Joos 10:1. Kun Adonisedek, Jerusalemin kuningas, kuuli, että Joosua oli
valloittanut Ain ja vihkinyt sen tuhon omaksi, tehden Aille ja sen
kuninkaalle, niinkuin oli tehnyt Jerikolle ja sen kuninkaalle, ja että
Gibeonin asukkaat olivat tehneet rauhan Israelin kanssa ja jääneet heidän
keskuuteensa,
2. niin he peljästyivät suuresti, sillä Gibeon oli suuri kaupunki, niinkuin
joku kuninkaankaupunki, ja suurempi kuin Ai, ja kaikki sen miehet olivat
urhoollisia.
15:8. Edelleen raja nousee Ben-Hinnomin laaksoon, Jebusilaiskukkulan, se on
Jerusalemin, eteläpuolitse. Sitten raja nousee sen vuoren laelle, joka on
vastapäätä Hinnomin laaksoa, lännessä päin, Refaimin tasangon pohjoisessa
laidassa.
63. Mutta jebusilaisia, jotka asuivat Jerusalemissa, eivät Juudan
jälkeläiset kyenneet karkoittamaan, ja niin jebusilaiset jäivät asumaan
Juudan jälkeläisten sekaan, Jerusalemiin, aina tähän päivään asti.
Tuom 1:20. Ja he antoivat Kaalebille Hebronin, niinkuin Mooses oli puhunut;
ja hän karkoitti sieltä ne kolme anakilaista.
21. Mutta benjaminilaiset eivät karkoittaneet jebusilaisia, jotka asuivat
Jerusalemissa, ja niin jebusilaiset jäivät asumaan benjaminilaisten sekaan,
Jerusalemiin, aina tähän päivään asti.
19:10. Mutta mies ei tahtonut jäädä yöksi, vaan nousi ja lähti ja tuli
Jebuksen, se on Jerusalemin, kohdalle, mukanaan satuloitu aasipari ja
sivuvaimonsa.
11. Kun he olivat Jebuksen luona ja päivä oli kohta laskemassa, sanoi
palvelija isännälleen: "Tule, poiketkaamme tuohon jebusilaisten kaupunkiin
ja yöpykäämme sinne".
12. Mutta hänen isäntänsä vastasi hänelle: "Emme poikkea vieraitten
kaupunkiin, jotka eivät ole israelilaisia, vaan menemme edelleen Gibeaan
asti".
2 Sam 5:4. Daavid oli kolmenkymmenen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi ja
hallitsi neljäkymmentä vuotta.
5. Hebronissa hän hallitsi Juudaa seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta, ja
Jerusalemissa hän hallitsi koko Israelia ja Juudaa kolmekymmentä kolme
vuotta.
6. Ja kuningas meni miehinensä Jerusalemiin jebusilaisia vastaan, jotka
asuivat siinä maassa. He sanoivat Daavidille näin: "Tänne sinä et tule, vaan
sokeat ja ontuvat karkoittavat sinut sanomalla: 'Ei tule Daavid tänne'".
7. Mutta Daavid valloitti Siionin vuorilinnan, se on Daavidin kaupungin.
9. Sitten Daavid asettui vuorilinnaan ja kutsui sen Daavidin kaupungiksi. Ja
Daavid rakenteli sitä yltympäri, Millosta sisälle päin.
1 Kun 11:29. Siihen aikaan tapahtui, kun Jerobeam kerran oli lähtenyt
Jerusalemista, että siilolainen Ahia, profeetta, kohtasi hänet tiellä. Tämä
oli puettuna uuteen vaippaan, ja he olivat kahdenkesken kedolla.
30. Silloin Ahia tarttui siihen uuteen vaippaan, joka hänellä oli yllään, ja
repäisi sen kahdeksitoista kappaleeksi
31. ja sanoi Jerobeamille: "Ota itsellesi kymmenen kappaletta, sillä näin
sanoo Herra, Israelin Jumala: Katso, minä repäisen valtakunnan Salomon
kädestä ja annan kymmenen sukukuntaa sinulle.
32. Yksi sukukunta jääköön hänelle minun palvelijani Daavidin tähden ja
Jerusalemin kaupungin tähden, jonka minä olen valinnut kaikista Israelin
sukukunnista.
1 Aik 11:4. Ja Daavid ja koko Israel menivät Jerusalemiin, se on Jebukseen,
ja siellä olivat jebusilaiset, jotka asuivat siinä maassa.
5. Jebuksen asukkaat sanoivat Daavidille: "Tänne sinä et tule". Mutta Daavid
valloitti Siionin vuorilinnan, se on Daavidin kaupungin.
6. Ja Daavid sanoi: "Joka ensimmäisenä surmaa jebusilaisen, hän on oleva
päämies ja päällikkö". Jooab, Serujan poika, tuli ensimmäisenä sinne ylös,
ja niin hänestä tuli päämies.
7. Sitten Daavid asettui vuorilinnaan; sentähden kutsuttiin sitä Daavidin
kaupungiksi.
8. Ja hän rakensi kaupunkia yltympäri, Millosta reunoihin asti; ja Jooab
rakensi entiselleen muun osan kaupunkia.
2 Aik 3:1. Sitten Salomo alkoi rakentaa Herran temppeliä Jerusalemiin,
Moorian vuorelle, jossa Herra oli ilmestynyt hänen isällensä Daavidille,
siihen paikkaan, jonka Daavid oli valmistanut, jebusilaisen Ornanin
puimatantereelle.
Esra 4:11. Tämä on jäljennös kirjeestä, jonka he lähettivät hänelle:
"Kuningas Artahsastalle sinun palvelijasi, miehet tältä puolelta
Eufrat-virran," ja niin edespäin.
12. "Tietäköön kuningas, että ne juutalaiset, jotka lähtivät sinun luotasi
meidän luoksemme, ovat tulleet Jerusalemiin. He ovat nyt rakentamassa tuota
kapinallista ja pahaa kaupunkia ja panemassa kuntoon muureja ja korjaamassa
perustuksia.
13. Niin tietäköön kuningas, että jos se kaupunki rakennetaan ja muurit
pannaan kuntoon, he eivät suorita rahaveroa, eivät luonnontuotteita eivätkä
tierahaa, ja siitä kärsivät kuningasten tulot.
14. Koska kerran me syömme palatsin suolaa eikä meidän sovi nähdä kuninkaan
häpäisemistä, sentähden me lähetämme ja ilmoitamme tämän kuninkaalle,
15. että hän tutkituttaisi sinun isiesi aikakirjaa; sillä aikakirjasta sinä
huomaat ja saat tietää, että se kaupunki on ollut kapinallinen kaupunki,
joka on tuottanut kuninkaille ja maakunnille vahinkoa ja jossa ammoisista
ajoista on pantu toimeen levottomuuksia. Sentähden se kaupunki on hävitetty.
16. Me ilmoitamme siis kuninkaalle, että jos se kaupunki rakennetaan ja
muurit pannaan kuntoon, ei sinulla ole oleva mitään osaa tällä puolella
Eufrat-virran olevaan maahan."
17. Kuningas lähetti vastauksen käskynhaltija Rehumille ja kirjuri Simsaille
ja muille heidän virkatovereilleen, jotka asuivat Samariassa ja muualla
tällä puolella Eufrat-virran: "Rauhaa" ja niin edespäin.
18. "Kirjelmä, jonka meille lähetitte, on minulle tarkkaan luettu.
19. Minä annoin käskyn tutkia asiaa, ja huomattiin, että se kaupunki
ammoisista ajoista asti on noussut kuninkaita vastaan ja että siellä on
pantu toimeen kapinoita ja levottomuuksia.
20. Jerusalemissa on ollut mahtavia kuninkaita, jotka ovat hallinneet
kaikkea Eufrat-virran senpuoleista maata ja joille on suoritettu rahaveroa,
luonnontuotteita ja tierahaa.
21. Antakaa siis käsky, että ne miehet on estettävä työstään ja että se
kaupunki on jätettävä rakentamatta, kunnes minulta tulee käsky.
Neh 6:14. Muista, Jumalani, Tobiaa ja Sanballatia näiden heidän tekojensa
mukaan, niin myös naisprofeetta Nooadjaa ja muita profeettoja, jotka minua
peloittelivat.
15. Muuri valmistui elul-kuun kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä,
viidenkymmenen kahden päivän kuluttua.
16. Kun kaikki meidän vihollisemme sen kuulivat, ja kaikki ympärillämme
asuvat kansat näkivät sen, havaitsivat he joutuneensa aivan alakynteen;
sillä he tunsivat, että tämä työ oli suoritettu meidän Jumalamme avulla.
7:1. Kun muuri oli rakennettu, asetin minä ovet paikoillensa; ja niiden
vartioimisen saivat ovenvartijat, veisaajat ja leeviläiset tehtäväkseen.
2. Ja Jerusalemin päämiehiksi minä asetin veljeni Hananin ja linnanpäällikön
Hananjan, sillä hän oli luotettava mies ja pelkäsi Jumalaa enemmän kuin moni
muu.
3. Ja minä sanoin heille: "Jerusalemin portteja älköön avattako, ennenkuin
aurinko on polttavimmillaan; ja vartijain vielä seisoessa paikoillaan on
ovet suljettava ja salvoilla teljettävä. Ja Jerusalemin asukkaita pantakoon
vartioimaan, kukin vartiopaikallensa, kukin oman talonsa kohdalle.
4. Kaupunki oli joka suuntaan tilava ja suuri, mutta väkeä siinä oli vähän,
ja taloja oli vielä rakentamatta.
11:1. Ja kansan päämiehet asettuivat Jerusalemiin, mutta muu kansa heitti
arpaa saadakseen joka kymmenennen asettumaan Jerusalemiin, pyhään
kaupunkiin, yhdeksän kymmenesosan jäädessä asumaan muihin kaupunkeihin.
2. Ja kansa siunasi kaikkia niitä miehiä, jotka vapaaehtoisesti asettuivat
Jerusalemiin.
3. Nämä olivat ne maakunnan päämiehet, jotka asettuivat Jerusalemiin ja
Juudan kaupunkeihin; he asuivat kukin perintöosallaan, kaupungeissaan,
Israel, papit, leeviläiset ja temppelipalvelijat sekä Salomon palvelijain
jälkeläiset.
12:27. Kun Jerusalemin muuri oli vihittävä, haettiin leeviläiset kaikista
heidän asuinpaikoistansa ja tuotiin Jerusalemiin viettämään vihkimäjuhlaa
iloiten, kiitosvirsiä ja lauluja laulaen, kymbaaleja, harppuja ja kanteleita
soittaen.
28. Niin kokoontuivat veisaajain pojat Lakeudelta, Jerusalemin ympäristöstä,
netofalaisten kylistä,
Ps 48:2. Suuri on Herra ja korkeasti ylistettävä meidän Jumalamme
kaupungissa, pyhällä vuorellansa.
3. Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren
kuninkaan kaupunki.
9. Niinkuin me olimme kuulleet, niin me sen nyt näimme Herran Sebaotin
kaupungissa, meidän Jumalamme kaupungissa: Jumala pitää sen lujana
iankaikkisesti. Sela.
74:2. Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit
perintösuvuksesi. Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut.
76:2. Jumala on tunnettu Juudassa, hänen nimensä on suuri Israelissa;
3. Saalemissa on hänen majansa ja hänen asumuksensa Siionissa.
87:1. Koorahilaisten virsi, laulu. Pyhille vuorille perustamaansa kaupunkia,
2. Siionin portteja, Herra rakastaa enemmän kuin Jaakobin kaikkia muita
asuinsijoja.
3. On kunniakasta, mitä sinusta sanotaan, sinä Jumalan kaupunki: -- Sela. --
4. "Minä mainitsen tunnustajikseni Rahabin ja Baabelin; katso, Filisteasta,
Tyyrosta ja Etiopiasta minä mainitsen: Sekin on syntynyt siellä."
5. Mutta Siionista sanotaan: "Joka-ainoa on syntynyt siellä". Sitä Korkein
itse vahvana pitää.
6. Herra luettelee, kirjoittaessaan kirjaan kansat: "Tämäkin on syntynyt
siellä". Sela.
7. Veisaten, karkeloiden sanotaan: "Kaikki minun lähteeni ovat sinussa".
102:14. Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja
määrähetki on tullut.
15. Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä
heidän on sääli.
16. Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun
kunniaasi,
17. kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa,
18. kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa
menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.
19. Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes
luodaan, on kiittävä Herraa,
122:1. Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin:
"Menkäämme Herran huoneeseen".
2. Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;
3. sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,
4. jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on
säädetty, kiittämään Herran nimeä.
5. Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.
6. Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.
7. Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.
8. Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.
9. Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun
parastasi.
126:1. Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin
unta näkeväiset.
2. Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä;
silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä
kohtaan".
3. Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.
128:5. Siunatkoon Herra sinua Siionista, niin sinä saat kaikkina
elinpäivinäsi nähdä Jerusalemin onnellisena,
6. saat nähdä lastesi lapset. Rauha Israelille!
132:13. Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
14. "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne
on minun haluni ollut.
15. Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä
ruokin.
16. Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
17. Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
133:3. Se on niinkuin Hermonin kaste, joka tiukkuu Siionin vuorille. Sillä
sinne on Herra säätänyt siunauksen, elämän, ikuisiksi ajoiksi.
134:3. Herra siunatkoon sinua Siionista, hän, joka on tehnyt taivaan ja
maan.
137:1. Baabelin virtain vierillä -- siellä me istuimme ja itkimme, kun
Siionia muistelimme.
2. Pajuihin, joita siellä oli, me ripustimme kanteleemme.
3. Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa:
"Veisatkaa meille Siionin virsiä".
4. Kuinka me voisimme veisata Herran virsiä vieraalla maalla?
5. Jos minä unhotan sinut, Jerusalem, niin unhota sinä minun oikea käteni.
6. Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen pidä
Jerusalemia ylimpänä ilonani.
Jes 2:1. Sana, jonka Jesaja, Aamoksen poika, näki Juudasta ja Jerusalemista.
2. Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä
vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne.
3. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran
vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja
me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista
Herran sana".
33:20. Katso Siionia, juhliemme kaupunkia. Sinun silmäsi näkevät
Jerusalemin, rauhaisan asuinsijan, telttamajan, jota ei muuteta, jonka
vaarnoja ei ikinä reväistä irti, jonka köysistä ei yhtäkään katkaista.
35:10. Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten,
päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe
ja huokaus pakenevat.
40:1. "Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani", sanoo teidän Jumalanne.
2. "Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen
vaivanaika on päättynyt, että sen velka on sovitettu, sillä se on saanut
Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä."
51:3. Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee
sen erämaasta kuin Eedenin ja sen arosta kuin Herran puutarhan; siellä on
oleva riemu ja ilo, kiitos ja ylistysvirren ääni.
52:1. Heräjä, heräjä, pukeudu voimaasi, Siion; pukeudu juhlapukuusi,
Jerusalem, sinä pyhä kaupunki. Sillä ei koskaan enää astu sinun sisällesi
ympärileikkaamaton eikä saastainen.
2. Pudista päältäsi tomu, nouse istuimellesi, Jerusalem; irroita kahleet
kaulastasi, sinä vangittu tytär Siion.
9. Huutakaa ilosta, riemuitkaa, kaikki te Jerusalemin rauniot, sillä Herra
lohduttaa kansansa, lunastaa Jerusalemin.
60:14. Ja kumarassa käyden tulevat sinun tykösi sinun sortajaisi pojat, ja
kaikki sinun pilkkaajasi heittäytyvät sinun jalkaisi juureen. He nimittävät
sinut "Herran kaupungiksi", "Israelin Pyhän Siioniksi".
15. Sen sijaan, että sinä olet ollut hyljätty ja vihattu, niin ettei ollut
kauttasi kulkijaa, teen minä sinut korkeaksi iankaikkisesti, iloksi polvesta
polveen.
62:1. Siionin tähden minä en voi vaieta, ja Jerusalemin tähden en lepoa saa,
ennenkuin sen vanhurskaus nousee kuin aamunkoi ja sen autuus kuin palava
tulisoihtu.
2. Ja kansat näkevät sinun vanhurskautesi, kaikki kuninkaat sinun kunniasi;
ja sinulle annetaan uusi nimi, jonka Herran suu säätää.
3. Sinä tulet kauniiksi kruunuksi Herran kädessä ja kuninkaalliseksi
päähineeksi Jumalasi kädessä.
4. Ei sinua enää sanota "hyljätyksi", eikä sinun maatasi enää sanota
"autioksi"; vaan sinua kutsutaan "minun rakkaakseni" ja sinun maatasi
"aviovaimoksi", sillä Herra rakastaa sinua, ja sinun maasi otetaan avioksi.
5. Sillä niinkuin nuori mies ottaa neitsyen avioksi, niin sinun lapsesi
ottavat sinut omaksensa; ja niinkuin ylkä iloitsee morsiamesta, niin sinun
Jumalasi iloitsee sinusta.
6. Sinun muureillesi, Jerusalem, minä asetan vartijat; älkööt he milloinkaan
vaietko, ei päivällä eikä yöllä. Te, jotka ylistätte Herraa, älkää
itsellenne lepoa suoko.
7. Älkää antako hänelle lepoa, ennenkuin hän on asettanut ennallensa
Jerusalemin, tehnyt sen ylistykseksi maassa.
11. Katso, Herra on kuuluttanut maan ääriin asti: Sanokaa tytär Siionille:
Katso, sinun pelastuksesi tulee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanansa,
hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä.
12. Ja heitä kutsutaan "pyhäksi kansaksi", "Herran lunastetuiksi"; ja sinua
kutsutaan "halutuksi", "kaupungiksi, joka ei ole hyljätty".
64:10. Sinun pyhät kaupunkisi ovat tulleet erämaaksi, Siion on erämaaksi
tullut, Jerusalem autioksi.
11. Meidän pyhä ja ihana temppelimme, jossa isämme sinua ylistivät, on
tulella poltettu, ja rauniona on kaikki meille kallisarvoinen.
65:17. Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää
muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu;
18. vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon.
Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan.
19. Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää
kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.
20. Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta,
joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja
vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen.
66:7. Ennenkuin Siion kipuja tuntee, hän synnyttää; ennenkuin hänelle tuskat
tulevat, hän saa poikalapsen.
8. Kuka on sellaista kuullut, kuka senkaltaista nähnyt? Syntyykö maa yhden
päivän kivulla, tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa? Siionhan tunsi
kipuja ja samalla jo synnytti lapsensa.
9. Minäkö avaisin kohdun sallimatta synnyttää, sanoo Herra, tahi minäkö,
joka saatan synnyttämään, sulkisin kohdun?
10. Iloitkaa Jerusalemin kanssa ja riemuitkaa hänestä kaikki, jotka häntä
rakastatte; iloitsemalla iloitkaa hänen kanssaan, te, jotka olette hänen
tähtensä surreet,
11. että imisitte ja tulisitte ravituiksi hänen lohdutuksensa rinnoista,
että joisitte ja virkistyisitte hänen kunniansa runsaudesta.
12. Sillä näin sanoo Herra: Minä ohjaan hänen tykönsä rauhan niinkuin virran
ja kansojen kunnian niinkuin tulvajoen. Ja te saatte imeä, kainalossa teitä
kannetaan, ja polvilla pitäen teitä hyväillään.
13. Niinkuin äiti lohduttaa lastansa, niin minä lohdutan teitä, ja
Jerusalemissa te saatte lohdutuksen.
Jer 3:17. Siihen aikaan sanotaan Jerusalemia Herran valtaistuimeksi, ja
kaikki kansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin, Herran nimen tähden eivätkä
enää vaella pahan sydämensä paatumuksessa.
6:1. Paetkaa, benjaminilaiset, Jerusalemista, puhaltakaa pasunaan Tekoassa
ja nostakaa merkki Beet-Keremin kohdalle; sillä pohjoisesta nousee
onnettomuus ja suuri hävitys.
2. Tytär Siionin, suloisen ja hemmotellun, minä hukutan.
3. Hänen tykönsä tulee paimenia laumoinensa, he pystyttävät telttansa häntä
vastaan yltympäri, syöttävät alansa kukin.
4. Julistakaa häntä vastaan pyhä sota. "Nouskaa ja menkäämme puolipäivän
aikaan! Voi meitä, sillä päivä painuu, sillä illan varjot pitenevät!
5. Nouskaa ja menkäämme yöllä ja hävittäkäämme hänen linnansa."
6. Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kaatakaa puita ja luokaa valli Jerusalemia
vastaan. Se on kaupunki, jota on rangaistava; siinä on pelkkää väkivaltaa.
7. Niinkuin kaivo pitää vetensä tuoreena, niin sekin pitää pahuutensa
tuoreena; sortoa, hävitystä kuuluu sieltä, minun edessäni on aina kipu ja
haavat.
8. Ota ojentuaksesi, Jerusalem, ettei minun sieluni vieraannu sinusta, etten
tee sinua autioksi, asumattomaksi maaksi.
9:11. Ja minä teen Jerusalemin kiviroukkioksi, aavikkosutten asunnoksi, ja
Juudan kaupungit minä teen autioiksi, asujattomiksi.
15:5. Kuka säälii sinua, Jerusalem, kuka surkuttelee sinua, kuka poikkeaa
kysymään sinun vointiasi?
6. Sinä olet hyljännyt minut, sanoo Herra, olet kääntynyt pois; niinpä minä
olen ojentanut käteni sinua vastaan, ja minä hävitän sinut. En jaksa enää
armahtaa.
26:17. Ja muutamat maan vanhimmista nousivat ja sanoivat kaikelle kansan
joukolle näin:
18. "Miika, mooresetilainen, ennusti Hiskian, Juudan kuninkaan, päivinä ja
sanoi kaikelle Juudan kansalle näin: Näin sanoo Herra Sebaot: 'Siion
kynnetään pelloksi, ja Jerusalem tulee kiviraunioksi ja temppelivuori
metsäkukkulaksi'.
19. Surmasivatko hänet silloin Hiskia, Juudan kuningas, ja koko Juuda? Eikö
hän peljännyt Herraa ja lepyttänyt häntä, niin että Herra katui sitä
onnettomuutta, jolla hän oli heitä uhannut? Mutta mekö tuottaisimme suuren
onnettomuuden itsellemme?"
32:24. Katso, piiritysvallit ovat edenneet aivan kaupunkiin asti, niin että
se valloitetaan, ja kaupunki joutuu miekan, nälän ja ruton pakosta
kaldealaisten valtaan, jotka sotivat sitä vastaan. Mitä sinä olet puhunut,
on tapahtunut, ja katso, sinä näet sen.
25. Mutta kuitenkin sinä, Herra, Herra, sanoit minulle: 'Osta rahalla
itsellesi pelto ja ota todistajat', vaikka kaupunki joutuu kaldealaisten
käsiin."
26. Ja Jeremialle tuli tämä Herran sana:
27. "Katso, minä olen Herra, kaiken lihan Jumala; onko minulle mitään
mahdotonta?
28. Sentähden, näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin
kaldealaisten käsiin ja Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, käsiin, ja hän
valloittaa sen.
29. Ja kaldealaiset, jotka sotivat tätä kaupunkia vastaan, tulevat ja
sytyttävät tämän kaupungin tuleen ja polttavat sen niine taloineen, joiden
katoilla on poltettu uhreja Baalille ja vuodatettu juomauhreja vieraille
jumalille, minulle mielikarvaudeksi.
30. Sillä Israelin ja Juudan miehet ovat hamasta nuoruudestaan tehneet vain
sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, sillä israelilaiset ovat tuottaneet
minulle ainoastaan mielikarvautta kättensä teoilla, sanoo Herra.
31. Sillä tämä kaupunki on ollut minulle vihaksi ja kiivastukseksi hamasta
siitä päivästä, jona he sen rakensivat, aina tähän päivään asti; ja niin
minä heitän sen pois kasvojeni edestä
32. kaiken sen pahan tähden, minkä israelilaiset ja Juudan miehet ovat
tehneet minulle mielikarvaudeksi -- he, heidän kuninkaansa, ruhtinaansa,
pappinsa ja profeettansa sekä Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat.
Val 2:15. Sinulle paukuttavat kämmeniänsä kaikki ohikulkijat, he viheltävät
ja nyökyttävät ilkkuen päätänsä tytär Jerusalemille: "Tämäkö on kaupunki,
jota sanottiin kauneuden täydellisyydeksi, kaiken maan ihastukseksi?"
Hes 16:1. Ja minulle tuli tämä Herran sana:
2. "Ihmislapsi, ilmoita Jerusalemille sen kauhistukset
3. ja sano: Näin sanoo Jerusalemille Herra, Herra: Sinun sukusi ja syntysi
on kanaanilaisten maasta; isäsi oli amorilainen ja äitisi heettiläinen.
33:21. Kahdentenatoista meidän pakkosiirtolaisuutemme vuotena, kymmenennessä
kuussa, kuukauden viidentenä päivänä tuli minun luokseni pakolainen
Jerusalemista ja sanoi: "Kaupunki on valloitettu".
48:35. Ympärinsä: kahdeksantoista tuhatta. Ja kaupungin nimi on tästedes
oleva: Herra on täällä."
Dan 9:16. Herra, kaiken vanhurskautesi tähden, kääntyköön sinun vihasi ja
kiivastuksesi pois sinun kaupungistasi Jerusalemista, sinun pyhästä
vuorestasi; sillä meidän syntiemme tähden ja meidän isäimme pahojen tekojen
tähden on Jerusalem ja sinun kansasi tullut kaikkien häväistäväksi, jotka
meidän ympärillämme ovat.
17. Ja nyt, meidän Jumalamme, kuule palvelijasi rukous ja hänen anomisensa
ja valista kasvosi pyhäkkösi ylitse, joka on autiona; Herran tähden.
18. Minun Jumalani, kallista korvasi ja kuule, avaa silmäsi ja katso meidän
hävitystämme ja sitä kaupunkia, joka on otettu sinun nimiisi; sillä me
annamme rukouksiemme langeta sinun eteesi, emme omaan vanhurskauteemme, vaan
sinun suureen armoosi luottaen.
23. Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä olen tullut sitä
ilmoittamaan; sillä sinä olet otollinen. Käsitä siis se sana ja ymmärrä
näky.
24. Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle
kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja
pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja
profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan.
25. Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem
on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän
vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen
rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja.
26. Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä
häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan
väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota:
hävitys on säädetty.
Joel 3:16. Herra ärjyy Siionista ja antaa äänensä kuulua Jerusalemista, ja
taivaat ja maa järkkyvät; mutta Herra on kansansa suoja, Israelin lasten
turva.
17. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka
asun Siionissa, pyhällä vuorellani. Ja Jerusalem on oleva pyhä, ja vieraat
eivät enää kulje sen läpi.
20. Mutta Juuda on oleva asuttu iankaikkisesti ja Jerusalem polvesta
polveen.
21. Ja minä julistan heidät puhtaiksi verivelasta, josta en ole heitä
puhtaiksi julistanut. Ja Herra on asuva Siionissa.
Miika 3:9. Kuulkaa tämä, Jaakobin heimon päämiehet ja Israelin heimon
ruhtinaat, te, jotka halveksitte oikeutta ja vääristätte kaiken suoran,
10. rakennatte Siionia veritöillä ja Jerusalemia vääryydellä.
11. Sen päämiehet jakavat oikeutta lahjuksia vastaan, sen papit opettavat
maksusta, ja sen profeetat ennustelevat rahasta. Mutta Herraan he
turvautuvat, sanoen: "Eikö Herra ole meidän keskellämme? Ei tule meille
onnettomuutta."
12. Siitä syystä, teidän tähtenne, Siion kynnetään pelloksi, Jerusalem tulee
kiviraunioksi ja temppelivuori metsäkukkulaksi.
4:1. Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä
vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat.
2. Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran
vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja
me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista
Herran sana."
Sak 1:16. Sentähden sanoo Herra näin: Minä käännyn Jerusalemin puoleen
armahtavaisuudessa. Minun temppelini siellä rakennetaan, sanoo Herra Sebaot,
ja mittanuora jännitetään Jerusalemin ylitse.
17. Saarnaa vielä ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä minun kaupunkini
ovat hyvyydestä ylitsevuotavaiset, ja vielä Herra lohduttaa Siionin ja
valitsee vielä Jerusalemin."
2:1. Ja minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso, oli mies ja hänen
kädessänsä mittanuora.
2. Minä sanoin hänelle: "Mihin sinä olet menossa?" Ja hän vastasi minulle:
"Mittaamaan Jerusalemia, nähdäkseni, kuinka leveä ja kuinka pitkä se on
oleva".
3. Ja katso, enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle, ja toinen
enkeli lähti häntä vastaan.
4. Ja hän sanoi tälle: "Juokse, puhu tälle nuorukaiselle ja sano: Jerusalem
on oleva muuriton paikkakunta, sillä niin paljon siinä on ihmisiä ja
eläimiä.
5. Mutta minä olen oleva, sanoo Herra, tulimuuri sen ympärillä ja kunnia sen
keskellä.
2:10. Riemuitse ja iloitse, tytär Siion! Sillä minä tulen ja asun sinun
keskelläsi, sanoo Herra.
11. Sinä päivänä liittyy paljon pakanakansoja Herraan, ja he tulevat hänen
kansaksensa, ja minä asun sinun keskelläsi, ja sinä tulet tietämään, että
Herra Sebaot on lähettänyt minut sinun tykösi.
12. Ja Herra ottaa Juudan perintöosaksensa pyhässä maassa ja valitsee vielä
Jerusalemin.
13. Vaiti Herran edessä, kaikki liha! Sillä hän on noussut pyhästä
asuinsijastansa."
8:1. Sitten tuli tämä Herran Sebaotin sana:
2. "Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kiivailen Siionin puolesta suurella
kiivaudella, suurella vihalla minä sen puolesta kiivailen.
3. Näin sanoo Herra: Minä käännyn jälleen Siionin puoleen ja tulen asumaan
Jerusalemin keskelle, ja Jerusalemia kutsutaan Uskolliseksi Kaupungiksi ja
Herran Sebaotin vuorta Pyhäksi Vuoreksi.
4. Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä on Jerusalemin toreilla istuva vanhuksia
ja vanhoja vaimoja, sauvansa kädessään kullakin päivien paljouden vuoksi.
5. Ja kaupungin torit tulevat olemaan täynnä poikasia ja tyttösiä, jotka
leikkivät sen toreilla.
6. Näin sanoo Herra Sebaot: Jos tämä onkin ihmeellistä tämän kansan
jäännöksen silmissä niinä päivinä, pitäisikö sen olla ihmeellistä myös minun
silmissäni, sanoo Herra Sebaot?
8:20. Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä tulee kansoja, monien kaupunkien
asukkaita,
21. ja toisen asukkaat menevät toiseen ja sanovat: 'Lähtekäämme, käykäämme
etsimään Herran mielisuosiota, etsimään Herraa Sebaotia'. -- 'Minäkin
lähden.'
22. Ja monet kansat, väkevät pakanakansat, tulevat Jerusalemiin etsimään
Herraa Sebaotia, etsimään Herran mielisuosiota.
9:9. Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun
kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja
ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla.
12:2. Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille
yltympäri, ja myös Juudan kohdalle se on tuleva Jerusalemia piiritettäessä.
3. Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin väkikiveksi kaikille kansoille:
kaikki, jotka sitä nostavat, repivät pahoin itsensä; ja kaikki maan
kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan.
4. Sinä päivänä, sanoo Herra, minä lyön kaikki hevoset vauhkoudella ja
niiden ratsastajat hulluudella. Mutta Juudan heimoa kohti minä avaan
silmäni, ja kaikki kansojen hevoset minä lyön sokeudella.
5. Silloin Juudan sukuruhtinaat sanovat sydämessään: "Minun väkevyyteni ovat
Jerusalemin asukkaat Herrassa Sebaotissa, heidän Jumalassansa".
6. Sinä päivänä minä teen Juudan sukuruhtinaat ikäänkuin tulipannuksi
puitten sekaan ja ikäänkuin tulisoihduksi lyhteitten sekaan, ja he
kuluttavat oikealta ja vasemmalta, kuluttavat kaikki kansat yltympäri. Ja
Jerusalem saa yhäti asua paikoillansa -- Jerusalemissa.
7. Ja Herra on ensiksi vapauttava Juudan majat, ettei Daavidin suvun kunnia
ja Jerusalemin asukasten kunnia ylvästelisi Juudaa vastaan.
8. Sinä päivänä on Herra suojaava Jerusalemin asukkaita; ja kompastuvainen
heidän seassansa on sinä päivänä oleva niinkuin Daavid, ja Daavidin suku on
oleva niinkuin jumal'olento, niinkuin Herran enkeli heidän edessänsä.
9. Mutta sinä päivänä minä tahdon hävittää kaikki pakanakansat, jotka
hyökkäävät Jerusalemia vastaan.
10. Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle
armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja
he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä
katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.
14:2. Minä kokoan kaikki pakanat sotaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki
valloitetaan, talot ryöstetään, naiset raiskataan, ja puoli kaupunkia lähtee
pakkosiirtolaisuuteen, mutta jäljelle jäävää kansaa ei hävitetä kaupungista.
3. Ja Herra on lähtevä liikkeelle ja sotiva näitä pakanoita vastaan,
niinkuin sotimispäivänänsä, taistelun päivänä.
4. Hänen jalkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä, joka on Jerusalemin
edustalla itää kohti. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen hyvin
suureksi laaksoksi: toinen puoli mäkeä siirtyy pohjoiseen ja toinen puoli
etelään päin.
5. Ja te pakenette minun mäkieni väliseen laaksoon, sillä mäkien välinen
laakso on ulottuva Asaliin asti. Te pakenette, niinkuin pakenitte
maanjäristystä Ussian, Juudan kuninkaan, päivinä. Ja Herra, minun Jumalani,
tulee; kaikki pyhät sinun kanssasi.
6. Sinä päivänä ei ole valoa: loistavat tähdet sammuvat.
7. Se on oleva yhtämittaista päivää -- Herralle on se tunnettu -- ei vaihdu
päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisata.
8. Sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista: toiset puolet niistä
Idänmerta kohti, toiset puolet Länsimerta kohti. Niin on tapahtuva kesät ja
talvet.
9. Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja
hänen nimensä yksi.
10. Koko maa muuttuu tasaiseksi kuin Aromaa Gebasta Rimmoniin asti,
Jerusalemin eteläpuolelle. Ja tämä on oleva korkea ja oleva asuttu,
paikallansa, Benjaminin portista entisen portin sijaan asti, Kulmaporttiin
ja Hananelin-torniin asti, kuninkaan viinikuurniin asti.
11. He asuvat siellä, eikä vihitä sitä enää tuhon omaksi, ja Jerusalem on
oleva asuttu, oleva turvassa.
12. Ja tämä on oleva vitsaus, jolla Herra rankaisee niitä kansoja, jotka
sotivat Jerusalemia vastaan: hän mädättää siltä kansalta lihan, kun se vielä
seisoo jaloillaan, sen silmät mätänevät kuopissansa, ja sen kieli mätänee
sen suussa.
14:16. Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet
Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan
kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa.
17. Ja mitkä maan sukukunnista eivät käy ylös Jerusalemiin kumartaen
rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, niille ei tule sadetta.
18. Ja jos egyptiläisten sukukunta ei käy eikä tule sinne ylös, ei tule sitä
heillekään; vaan heitä on kohtaava se vitsaus, millä Herra rankaisee niitä
pakanakansoja, jotka eivät tule sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.