|
|
|
Tartu kiinni |
LUKU 3 - Mistä lahjat on saatu?
Jos ihmisellä on väärästä lähteestä oleva voitelu sekä siihen liittyvä kielilläpuhuminen tai muu "lahja", on yleensä kolme tapaa, joilla on voitu tulla osalliseksi näistä "lahjoista". Katsomme niitä seuraavassa:
1. Ihminen itse harrastaa. Ensimmäinen tapa on se, että henkilö itse on harrastanut salaoppeja, lukenut maagista kirjallisuutta sekä toistuvasti toiminut näiden asioiden parissa. Tavallisimmat alueet ovat varsinkin mietiskelyyn perustuvat menetelmät sekä passiivinen alistuminen vieraan henkiolennon valtaan:
Mietiskelyyn perustuvat menetelmät. Mietiskelyyn perustuvat menetelmät, joihin voi kuulua mielen keskittämistä, hengitysharjoituksia, ajatusten keskittämistä ajatustyhjyyteen sekä muita vastaavia menetelmiä, ovat hyvin tavallisia väärän voitelun lähteitä. Suurin osa meedioista on tullut meedioiksi sitä kautta, että he ovat pitkään - ehkä vuosikausia - harjoittaneet jotakin itämaisen mietiskelyn muotoa, kunnes heistä lopulta on tullut kanavia valhetteleville hengille:
"Tutkimistani kanavista ja meedioista lähes jokainen sai ensimmäisen kerran yhteyden henkioppaaseensa harjoittaessaan itämaisen mietiskelyn jotakin muotoa. Myös shamaanit käyttävät yleensä jotakin loitsua tai mantraa päästäkseen transsiin, jossa he voivat saada yhteyden henkimaailmaan." (Kenneth R. Wade: "Uuden aikakauden salaisuudet: new age", s. 137)
Eräänä esimerkkinä voidaan pitää Rudolf Steineria, jota pidetään antroposofian ja steinerpedagokiikan luojana. Hän sai eräänlaisen selvänäkökyvyn (ja väärät oppinsa) tätä kautta, kun hän harjoitti vuosikausia joogameditaatiota, jonka oli oppinut intialaisista uskonnoista. Hän jopa uskoi, että jos joku muu harjoittaa passiivista mietiskelyä puoli tuntia joka päivä seitsemän vuoden ajan, voi hänkin saada samanlaisen selvänäkökyvyn kuin Steiner itse oli saanut.
Passiivinen alistuminen vieraan henkiolennon valtaan. Toinen mahdollinen tapa on passiivinen alistuminen vieraan henkiolennon valtaan sekä kääntyminen niiden puoleen. Usein pahimmat kristittyjen kohtaamat tapaukset ovat juuri kyseiseltä alueelta. Doreen Irvine kertoo tällaisesta tapauksesta. Hän oli mustien noitien kuningatar, entinen prostituoitu ja striptease-tanssijatar, mutta joka lopulta vapautui demonisista kahleista - seitsemän kuukauden taistelun jälkeen. Hän kirjoitti kirjassaan "Olin noita" (s. 152-153):
"Äkkiä tulin tietoiseksi pahoista hengistä, jotka asuivat minussa. Ne todella omistivat ruumiini. Paha henki puhui taas, mutta vain minulle. "Älä kerro hänelle mitään." Riivaajat eivät olleet minulle vieraita. Kuinka usein olin kutsunut niitä auttamaan minua ollessani noita ja saatananpalvoja. Ensimmäistä kertaa tajusin, että nämä riivaajat olivat minussa, eivätkä ulkopuolella. Se oli hämmästyttävä havainto."
2. Perintö. Toinen mahdollisuus on, että henkilö on saanut kykynsä perintönä. (On hyvä huomata, että Jumalan lahjat eivät koskaan periydy.) Hyvin tavallista on, että jos vanhemmat tai joku isovanhemmista ovat toimineet näillä alueilla, antaneet parantaa itsensä maagisesti, käyneet varvullakatsojalla tai muulla mediumistisella henkilöllä, ovat kyvyt voineet siirtyä perintönä lapsille tai lapsenlapsillekin. Heillä voi olla näitä kykyjä, joista he usein yllättävissä tilanteissa voivat tulla tietoisiksi. Kurt Koch selostaa asiaa kirjassaan "Onko paholainen olemassa" (s. 33). Hän ottaa esille lisäksi sen tärkeän seikan, että kyvyt eivät aina katoa edes kääntymyksen yhteydessä ja että jotkut voivat sekoittaa ne Pyhän Hengen lahjoihin. Siksi erityinen rukous kyseisellä alueella voi olla tarpeen näistä kyvyistä vapautumiseksi:
"Tutkittaessa sukujen historiaa käy ilmi, että monissa tapauksissa kyky käyttää taikavarpua tai heiluria, samoin kuin mesmerismi, selvä- ja kaukonäköisyys ja toteutuvat unet esiintyvät ihmisissä, joiden esi-isissä on aktiivisia spiritistejä tai peräti taikuuden harjoittajia. Nämä poikkeukselliset kyvyt eivät ole Hengen lahjoja eivätkä neutraaleja sen enempää kuin luonnollisiakaan lahjoja, vaan mediumistisia kykyjä. Monilla ihmisillä näitä kykyjä on heidän itsensäkään sitä tietämättä. Joskus ne huomataan vahingossa. Silloin tällöin mediumistisia kykyjä omaavasta ihmisestä tulee kristitty. Sitten hän kristittynä voi yllättäen huomata harvinaiset kykynsä ja kuvitella saaneensa Hengen lahjan. Tämä on tietenkin harhaluulo. Voi joskus huomata mediumististen kykyjen katoavan ihmisen kääntyessä, mutta hyvin usein ne kulkeutuvat hänen uuteen elämäänsä. Mutta jos kristitty ihminen vilpittömästi rukoilee vapautusta näistä kyvyistä, hänen rukoukseensa vastataan. Monille kristityille ne ovat todellinen taakka. Markus Hauser sanoi, että selvänäköisyys oli hänelle pikemminkin vitsaus kuin lahja. Mediumistisia kykyjä ei pidä koskaan luulla Hengen lahjoiksi. Edes kääntymys ei niitä pyhitä. Pyhä Henki ei milloinkaan käytä eikä pyhitä taitoja, jotka esi-isät ovat hankkineet saatanan palveluksessa."
3. Siirto. Kolmas tapa, miten okkulttisesta rasituksesta on voitu tulla osalliseksi, on siirto, joka on Raamatussa mainitun kättenpäällepanon demoninen vastine. Tällä alueella voidaan havaita seuraavia malleja:
Tavallinen lähikontakti, jossa ihminen käy henkiparantajalla, antaa voimakkaan varvullakatsojan liikuttaa käsiään tai joka antautuu lähikontaktiin sellaisen henkilön kanssa, jolla on meedion kyvyt ja voimat, voi aiheuttaa siirron. Monet ovat tulleet okkulttisesta rasituksesta osalliseksi tätä kautta.
Sukupuoliyhteys, joka on samanlainen lähikontakti kuin henkiparantajalla käynti, voi johtaa demoniseen saastumiseen, koska henget voivat kulkeutua ihmisestä toiseen. Jos henkilöllä on menneisyydessä ollut tällaisia vääriä yhteyksiä, voi hän kuitenkin kumota niiden vaikutuksen sekä syntien tunnustamisen että Jeesuksen nimen ja veren kautta.
- (1 Kor 6:16-18) Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi." 17. Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan. 18. Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan.
Epäluotettavat henkilöt. Joskus pelastuneetkin henkilöt ovat voineet joutua okkulttisen rasituksen alaiseksi tai ovat jopa saaneet väärästä lähteestä olevan kielilläpuhumisen, parantamisen, tiedon sanojen, profetoimisen tai muun vastaavan lahjan (Esim. Rebecca Brown ja Kurt Koch kertovat kirjoissaan esimerkkejä tältä alueelta.), kun ovat antaneet jonkun tuntemattoman, epäluotettavan henkilön laittaa kätensä heidän päälleen. Tällainen siirto on jopa seurakunnissa mahdollista, koska kaikki siellä käyvät henkilöt eivät aina ole Jumalan palvelijoita tai he itse ovat vielä sidottuja. Jokaisen tulisi sen tähden noudattaa Jaakobin kirjeen viidennen luvun jakeita, joissa puhutaan, että vain seurakuntien vanhimpien tai muiden luotettavien henkilöiden tulisi voidella heidät ja rukoilla heidän puolestaan. (Toinen mahdollinen virhe, mihin voitaneen syyllistyä, on, että laitetaan liian kärkkäästi käsiä ihmisten päälle. Jos he eivät ole valmiit luopumaan synneistä ja valmiita parannukseen tai jopa ovat suoranaisesti riivattuja, voi näin tapahtua. Jeesus kuitenkin sanoi, että "he ajavat ulos riivaajia" eikä, että he panevat kätensä heidän päälleen.) Yonggi Chon varoitus viittaa samaan asiaan. Hän totesi, että monet Pyhän Hengen kastetta tavoitellessaan ovat joutuneet rasituksen alaiseksi siksi, että ovat alistaneet itsensä väärille henkilöille. Seurauksena tästä on yleensä ollut turha kärsimys ja heidän joutumisensa haaksirikkoon elämässään:
Viidenneksi, ihmiset, jotka rukoilevat hartaasti ja innokkaasti Pyhän Hengen saamista, eivät saisi sallia kenen tahansa panna käsiään heidän päälleen, kun he rukoilevat. Paha henki on hyvin tarttuvaa kuten epidemian tavoin leviävä tautikin. Olen nähnyt, miten saastaiset henget ovat siirtyneet ihmisiin, kun joku, jossa asustaa pahoja henkiä, on pannut kätensä heidän päälleen. Kun sellainen henki asettuu heihin, he kärsivät hirvittävästi, kunnes saavat vapautuksen siitä. Jos joku haluaa, että kädet pannaan rukouksessa hänen päälleen, hänen pitäisi aina olla varma, että ihmiset, jotka niin tekevät, ovat täynnä totuuden Henkeä. (15)
Henkien koettelu
- (1 Joh 4:1-3) Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan. 2. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; 3. ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.
Yllä olevissa Raamatun jakeissa meitä kehotetaan koettelemaan henget, ovatko ne Jumalasta, koska kaikki henget eivät sitä ole. Sen tähden jos olet epävarma sen suhteen, mihin voimaan olet yhteydessä ja jos sinulle jatkuvasti ilmestyy jokin henki tai enkeli (myös Jeesuksena tai Pyhänä Henkenä esiintyvä henki) tai jos epäilet saamaasi kielilläpuhumisen tai muuta lahjaa, voit koetella näitä voimia. Niinpä jos kyseessä ovat Jumalan enkelit tai Pyhä Henki, kirkastavat ne aina lihaksi tullutta Jeesusta Kristusta ja hänen jumaluuttaan. Sen sijaan kun ovat kyseessä pahat henget ja niiltä kysytään: "Onko Jeesus lihaksi tullut Kristus (=Messias), joka on Jumala, kaikkivaltias, joka kuoli ristillä ja kolmantena päivänä nousi haudasta ja istuu nyt Isän Jumalan oikealla puolella, niin onko juuri tämä Jeesus Kristus niiden oma Herra?", niin ne yleensä kieltävät sen, vaikenevat tai antavat muuten epämääräisen vastauksen. Tätä asiaa selostaa Neil T. Anderson erinomaisessa esimerkissään. Hän tuo jälleen esiin sen asian, miten vihollinen voi helposti jäljitellä normaaleja Jumalan armolahjoja. Kyseessä on henkilö, joka oli saanut väärästä lähteestä olevan kielilläpuhumisen ja profetoimisen lahjan väärien opettajien kautta. Hän kuitenkin vapautui näistä jäljitelmälahjoista:
"Äskettäin luokseni ohjattiin kolmissakymmenissä oleva mies. Alvin oli masentunut ja tappiomielialalla. Useita vuosia hän oli luullut, että hän oli saanut Jumalalta erityisen profetian lahjan. Hänet kutsuttiin seurakuntaan toisensa jälkeen puhumaan kuin Jumalan oraakkeli; hän profetoi omalla ainutlaatuisella tavallaan. Mutta muutaman kuukauden aikana hänen oma elämänsä alkoi hajota. Alvin joutui lopulta siihen tilanteeseen, ettei hän enää pystynyt toimimaan yhteiskunnassa ja hän alkoi vetäytyä täysin muiden ihmisten seurasta. Kun hän tuli tapaamaan minua, hän oli ollut kaksi vuotta työttömänä. Hänen isänsä huolehti hänestä, ja hän oli reseptilääkkeiden orja. Luin Alvinin kanssa 1. Tessalonikalaiskirjeen 5. luvun jakeet 19-21: 'Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se, mikä on hyvää.' Sanoin: 'Alvin, en vastusta profetoimista; se on armolahja. Mutta saatana saattaa jäljitellä armolahjoja ja eksyttää meidät uskomaan, että ne ovat Jumalalta. Sen vuoksi Raamatussa opetetaan koettelemaan kaikki.' Keskustelussamme Alvin myönsi: 'Minusta tuntuu, että ongelmani alkoivat, kun en koetellut kielilläpuhumisen ja profetoimisen 'lahjoja', jotka olin saanut väärien opettajien kautta. Minua petettiin, mutta sen lisäksi olen itse pettänyt muita.' 'Haluaisitko nyt koetella kielilläpuhumisen lahjaasi', kysyin. Vakuutin Alvinille, että halusin koetella henkeä, en häntä. Alvin todella halusi vapautua petoksesta ja päästä oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa. 'Haluan', hän vastasi. Opastin Alvinia, että hänen tuli rukoilla ääneen 'puhuen kielillä'. Kun Alvin alkoi toistella käsittämätöntä rukousta, sanoin: 'Kristuksen nimessä ja kuuliaisena Jumalan sanalle, käsken sinua, henki, kertomaan kuka olet.' Alvin lopetti kesken rytmikkäiden toistojensa ja sanoi: 'Minä olen hän.' Tässä vaiheessa aloittelijalla olisi ollut kiusaus riisua kenkänsä ja kuvitella seisovansa pyhällä maalla. Mutta jatkoin hengen koettelemista: 'Oletko 'hän', joka ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, haudattiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista ja joka nyt istuu Isän oikealla puolella?' Alvin melkein huusi vastauksensa: 'En ole! En ole hän!' Opastin Alvinia rukouksessa kieltämään saatanan toiminnan omassa elämässään, ja niin Alvin vapautui tuosta petoksesta." (16)
|
