Sekalaista
Historia
Jättiläiset
Omatunto
Paavalin kirjeet
Rakentaminen
Rauha
Siunaus
Toivo
Totuus
Vesi
|
VESI
Mt 3:11. Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun
jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole
kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
10:42. Ja kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää
vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden, totisesti minä sanon
teille: hän ei jää palkkaansa vaille."
14:28. Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin
käske minun tulla tykösi vettä myöten".
29. Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten
päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
27:24. Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä
yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Viaton olen
minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne."
25. Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän
päällemme ja meidän lastemme päälle".
Mk 7:1. Ja fariseukset ja muutamat kirjanoppineet, jotka olivat tulleet
Jerusalemista, kokoontuivat hänen luoksensa.
2. Ja he näkivät, että muutamat hänen opetuslapsistaan söivät leipää
epäpuhtailla, se on pesemättömillä, käsillä.
3. Sillä eivät fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, ennenkuin ovat
tarkoin pesseet kätensä, noudattaen vanhinten perinnäissääntöä,
4. ja torilta tultuaan he eivät syö, ennenkuin ovat itseään vedellä
vihmoneet; ja paljon muuta on, mitä he ovat ottaneet noudattaakseen,
niinkuin maljain ja kiviastiain ja vaskiastiain pesemisiä.
5. Niin fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät häneltä: "Miksi sinun
opetuslapsesi eivät vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan, vaan syövät
leipää epäpuhtailla käsillä?"
6. Mutta hän sanoi heille: "Oikein Esaias on ennustanut teistä,
ulkokullatuista, niinkuin kirjoitettu on: 'Tämä kansa kunnioittaa minua
huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;
7. mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat
ihmiskäskyjä'.
Lk 7:44. Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä
tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä
kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.
16:22. Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin
helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.
23. Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän
kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
24. Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus
kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla
on kova tuska tässä liekissä!'
25. Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi,
ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas
kärsit tuskaa.
Joh 2:9. Mutta kun edeskäypä maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi,
eikä tiennyt, mistä se oli tullut - mutta palvelijat, jotka veden olivat
ammentaneet, tiesivät sen - kutsui edeskäypä yljän
3:3. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon
sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan
valtakuntaa".
4. Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän
voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
5. Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei
synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on
henki.
7. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti,
ylhäältä.
4:7. Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle:
"Anna minulle juoda".
8. Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.
9. Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen,
pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät
seurustele samarialaisten kanssa.
10. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja
kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit
häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
11. Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo
on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi?
12. Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille
tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?"
13. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa
jälleen,
14. mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa;
vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi,
joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".
15. Nainen sanoi hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun
tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa".
5:1. Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
2. Ja Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi
hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää.
3. Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja
näivetystautisia, jotka odottivat veden liikuttamista.
5. Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta.
6. Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa
sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"
7. Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut
lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun minä olen menemässä, astuu toinen
sinne ennen minua".
8. Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy".
9. Ja mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta se päivä
oli sapatti.
6:33. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa
maailmalle elämän."
34. Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää".
35. Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni,
se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
7:37. Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja
sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.
38. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo,
juokseva elävän veden virrat."
39. Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat
häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut
kirkastettu.
13:5. Sitten hän kaatoi vettä pesumaljaan ja rupesi pesemään opetuslastensa
jalkoja ja pyyhkimään niitä liinavaatteella, jolla oli vyöttäytynyt.
6. Niin hän tuli Simon Pietarin kohdalle, ja tämä sanoi hänelle: "Herra,
sinäkö peset minun jalkani?"
7. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Mitä minä teen, sitä et nyt käsitä,
mutta vastedes sinä sen ymmärrät".
8. Pietari sanoi hänelle: "Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani". Jeesus
vastasi hänelle: "Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun
kanssani".
9. Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani,
vaan myös kädet ja pää".
10. Jeesus sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että
jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette
kuitenkaan kaikki".
11. Sillä hän tiesi kavaltajansa; sentähden hän sanoi: "Ette kaikki ole
puhtaat".
19:33. Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet jo kuolleeksi,
eivät he rikkoneet hänen luitaan,
34. vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti
siitä verta ja vettä.
35. Ja joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja
hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte.
Apt 1:5. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä
Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen."
22:16. Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna
kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
Ef 5:25. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti
seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
26. että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
1 Tim 5:23. Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden
ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.
Hebr 10:21. ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija",
22. niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa,
sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla
vedellä pestynä;
11:29. Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren ikäänkuin kuivalla
maalla; jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.
1 Piet 3:19. jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville
hengille,
20. jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti
Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on
kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
21. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka
ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta
- Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
2 Piet 2:17. Sellaiset ovat vedettömiä lähteitä ja myrskytuulen ajamia
hattaroita, ja pimeyden synkeys on heille varattu.
3:5. Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa,
vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan
sanan voimasta
6. ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen.
7. Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle,
säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.
1 Joh 5:6. Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus,
ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka
todistaa, sillä Henki on totuus.
7. Sillä kolme on, jotka todistavat:
8. Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.
Jaak 3:9. Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä,
Jumalan kaltaisiksi luotuja;
10. samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.
11. Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?
12. Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu
viikunoita? Eikä myöskään suolainen lähde voi antaa makeata vettä.
Juuda 1:11. Voi heitä, sillä he kulkevat Kainin tietä ja heittäytyvät palkan
tähden Bileamin eksytykseen ja hukkuvat niskoitteluunsa niinkuin Koora!
12. He likapilkkuina teidän rakkausaterioillanne julkeasti kemuilevat ja
itseään kestitsevät. He ovat vedettömiä, tuulten ajeltavia pilviä, paljaita,
syksyisiä puita, hedelmättömiä, kahdesti kuolleita, juurineen maasta
reväistyjä,
13. rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, harhailevia
tähtiä, joille pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on varattu.
Ilm 1:12. Ja minä käännyin katsomaan, mikä ääni minulle puhui; ja
kääntyessäni minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa,
13. ja lampunjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen, pitkäliepeiseen
viittaan puetun ja rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn.
14. Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa,
niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki;
15. hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset, ja
hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten pauhina.
7:16. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva
heihin, eikä mikään helle,
17. sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja
johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki
kyyneleet heidän silmistänsä."
8:8. Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin
suuri, tulena palava vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi,
9. ja kolmas osa luoduista, mitä meressä on ja joissa henki on, kuoli, ja
kolmas osa laivoista hukkui.
10. Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti,
palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja
vesilähteisiin.
11. Ja tähden nimi oli Koiruoho. Ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi,
ja paljon ihmisiä kuoli vedestä, koska se oli karvaaksi käynyt.
9:14. ja se sanoi kuudennelle enkelille, jolla oli pasuna: "Päästä ne neljä
enkeliä, jotka ovat sidottuina suuren Eufrat-virran varrella".
11:6. Heillä on valta sulkea taivas, niin ettei sadetta tule heidän
profetoimisensa päivinä, ja heillä on valta muuttaa vedet vereksi ja lyödä
maata kaikkinaisilla vitsauksilla, niin usein kuin tahtovat.
16:12. Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen
vesi kuivui, että tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille.
17:1. Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän
maljaa, ja puhui minulle sanoen: "Tule, minä näytän sinulle sen suuren
porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä,
2. hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka
haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet".
15. Ja hän sanoi minulle: "Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto
istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä.
21:5. Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja
hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".
6. Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu.
Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
22:1. Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin
kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.
22:17. Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon:
"Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä
lahjaksi.
1 Ms 1:1. Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
2. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan
Henki liikkui vetten päällä.
6. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet
vesistä".
7. Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat
taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja
tapahtui niin.
8. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen
päivä.
9. Ja Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen
paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin". Ja tapahtui niin.
10. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat
kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
20. Ja Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut
maan päällä, taivaanvahvuuden alla".
21. Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä
vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät
linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
22. Ja Jumala siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja
täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä".
2:4. Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Siihen
aikaan kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,
5. ei ollut vielä yhtään kedon pensasta maan päällä, eikä vielä kasvanut
mitään ruohoa kedolla, koska Herra Jumala ei vielä ollut antanut sataa maan
päälle eikä ollut ihmistä maata viljelemässä,
6. vaan sumu nousi maasta ja kasteli koko maan pinnan.
2:10. Ja Eedenistä lähti joki, joka kasteli paratiisia, ja se jakaantui
sieltä neljään haaraan.
11. Ensimmäisen nimi on Piison; se kiertää koko Havilan maan, jossa on
kultaa;
12. ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös bedellion-pihkaa ja
onyks-kiveä.
13. Toisen virran nimi on Giihon; se kiertää koko Kuusin maan.
14. Kolmannen virran nimi on Hiddekel; se juoksee Assurin editse. Ja neljäs
virta on Eufrat.
7:10. Ja niiden seitsemän päivän kuluttua tuli vedenpaisumus maan päälle.
11. Ja sinä vuonna, jona Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, sen toisena
kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, sinä päivänä puhkesivat
kaikki suuren syvyyden lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat.
12. Ja satoi rankasti maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä
yötä.
13. Juuri sinä päivänä menivät Nooa sekä Seem, Haam ja Jaafet, Nooan pojat,
ja Nooan vaimo ja hänen kolme miniäänsä heidän kanssaan arkkiin;
7:17. Silloin tuli vedenpaisumus maan päälle, tuli neljänäkymmenenä päivänä;
ja vedet paisuivat ja nostivat arkin, niin että se kohosi korkealle maasta.
18. Ja vedet saivat vallan ja paisuivat suuresti maan päällä, ja arkki
ajelehti veden pinnalla.
19. Ja vedet nousivat nousemistaan maan päällä, niin että kaikki korkeat
vuoret kaiken taivaan alla peittyivät.
20. Viisitoista kyynärää vesi nousi vuorten yli, niin että ne peittyivät.
21. Silloin hukkui kaikki liha, joka maan päällä liikkui: linnut,
karjaeläimet, metsäeläimet ja kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä
kaikki ihmiset.
22. Kaikki, joiden sieramissa oli elämän hengen henkäys, kaikki, jotka
elivät kuivalla maalla, kuolivat.
23. Niin Herra hävitti kaikki olennot, jotka maan päällä olivat, niin hyvin
ihmiset kuin myös karjaeläimet, matelijat ja taivaan linnut; ne hävisivät
maan päältä. Ainoastaan Nooa sekä ne, jotka olivat hänen kanssansa arkissa,
jäivät henkiin.
24. Ja vedet vallitsivat maan päällä sata viisikymmentä päivää.
10:1. Tämä on kertomus Nooan poikien, Seemin, Haamin ja Jaafetin, suvusta.
Heille syntyi poikia vedenpaisumuksen jälkeen.
13:8. Silloin Abram sanoi Lootille: "Älköön olko riitaa meidän välillämme,
minun ja sinun, älköönkä minun paimenteni ja sinun paimentesi välillä, sillä
olemmehan veljeksiä.
9. Eikö koko maa ole avoinna edessäsi? Eroa minusta. Jos sinä menet
vasemmalle, niin minä menen oikealle, tahi jos sinä menet oikealle, niin
minä menen vasemmalle."
10. Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan
runsasvetistä seutua; ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se
Sooariin saakka niinkuin Herran puutarha, niinkuin Egyptin maa.
11. Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin lakeuden ja siirtyi itään
päin, ja he erkanivat toisistaan.
14:1. Ja tapahtui siihen aikaan, kun Amrafel oli Sinearin kuninkaana, Arjok
Ellasarin kuninkaana, Kedorlaomer Eelamin kuninkaana ja Tidal Goojimin
kuninkaana,
2. että he alottivat sodan Beraa, Sodoman kuningasta, Birsaa, Gomorran
kuningasta, Sinabia, Adman kuningasta, Semeberiä, Seboimin kuningasta, ja
Belan, se on Sooarin, kuningasta vastaan.
3. Nämä kaikki liittoutuivat kokoontuen Siddimin laaksoon, jossa Suolameri
nyt on.
18:2. Kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin katso, kolme miestä seisoi
hänen edessänsä; nähdessään heidät hän riensi heitä vastaan majan ovelta ja
kumartui maahan
3. ja sanoi: "Herrani, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, älä mene
palvelijasi ohitse.
4. Sallikaa tuoda vähän vettä pestäksenne jalkanne ja levätkää puun
siimeksessä.
26:18. Ja Iisak kaivatti uudelleen auki ne vesikaivot, jotka hänen isänsä
Aabrahamin päivinä olivat kaivetut, mutta jotka filistealaiset olivat
Aabrahamin kuoltua tukkineet, ja antoi niille jälleen ne nimet, jotka hänen
isänsä oli niille antanut.
19. Ja Iisakin palvelijat kaivoivat laaksossa ja löysivät sieltä kaivon,
jossa oli juoksevaa vettä.
2 Ms 2:10. Mutta kun lapsi oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle, ja
tämä otti sen pojaksensa ja antoi hänelle nimen Mooses, sillä hän sanoi:
"Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä".
4:9. Mutta jos he eivät usko näitäkään kahta tunnustekoa eivätkä kuule
sinua, niin ota vettä Niilivirrasta ja kaada kuivalle maalle, niin se vesi,
jonka virrasta otat, on muuttuva vereksi kuivalla maalla."
7:19. Ja Herra sanoi Moosekselle: "Sano Aaronille: 'Ota sauvasi ja ojenna
kätesi Egyptin vetten yli, sen jokien, kanavien ja lammikkojen yli ja
kaikkien niiden paikkojen yli, joihin on vettä kokoontunut, niin ne
muuttuvat vereksi. Ja verta on oleva Egyptin maassa kaikkialla, sekä
puuastioissa että kiviastioissa.'"
20. Ja Mooses ja Aaron tekivät, niinkuin Herra oli käskenyt. Hän kohotti
sauvan ja löi Niilivirran veteen faraon ja hänen palvelijainsa nähden; ja
kaikki vesi, joka virrassa oli, muuttui vereksi.
21. Ja kalat virrassa kuolivat, ja virta haisi, niin että egyptiläiset eivät
saattaneet juoda vettä virrasta; ja verta oli kaikkialla Egyptin maassa.
22. Mutta Egyptin tietäjät tekivät samoin taioillansa. Ja faraon sydän
paatui, eikä hän kuullut heitä, niinkuin Herra oli sanonutkin.
14:21. Ja Mooses ojensi kätensä meren yli. Niin Herra saattoi vahvalla
itätuulella, joka puhalsi koko yön, meren väistymään ja muutti meren
kuivaksi maaksi; ja vesi jakautui kahtia.
22. Ja israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa myöten, ja vesi oli heillä
muurina sekä oikealla että vasemmalla puolella.
15:22. Sitten Mooses antoi israelilaisten lähteä liikkeelle Kaislameren
luota, ja he menivät Suurin erämaahan. Ja he vaelsivat kolme päivää
erämaassa löytämättä vettä.
23. Sitten he tulivat Maaraan; mutta he eivät voineet juoda Maaran vettä;
sillä se oli karvasta. Sentähden paikka sai nimen Maara.
24. Niin kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi: "Mitä me juomme?"
25. Mutta hän huusi Herran puoleen; ja Herra osoitti hänelle puun, jonka hän
heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi kansalle lain ja
oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä.
30:17. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
18. "Tee myös vaskiallas vaskijalustoineen peseytymistä varten ja aseta se
ilmestysmajan ja alttarin välille ja kaada siihen vettä;
19. ja Aaron ja hänen poikansa peskööt siinä kätensä ja jalkansa.
20. Kun he menevät ilmestysmajaan, peseytykööt vedessä, etteivät kuolisi;
samoin myös, kun he lähestyvät alttaria ja käyvät toimittamaan virkaansa
polttamalla uhrin Herralle.
21. He peskööt kätensä ja jalkansa, etteivät kuolisi. Ja tämä olkoon heille
ikuinen säädös, hänelle itselleen ja hänen jälkeläisillensä, sukupolvesta
sukupolveen."
40:29. Ja polttouhrialttarin hän asetti asumuksen, ilmestysmajan, oven eteen
ja uhrasi sen päällä polttouhrin ja ruokauhrin, niinkuin Herra oli Moosesta
käskenyt.
30. Ja altaan hän asetti ilmestysmajan ja alttarin välille ja kaatoi siihen
vettä peseytymistä varten.
31. Ja Mooses ja Aaron ja hänen poikansa pesivät siinä kätensä ja jalkansa;
32. kun he menivät ilmestysmajaan tahi lähestyivät alttaria, niin he aina
peseytyivät, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.
3 Ms 11:9. Näitä te saatte syödä kaikista vesieläimistä: kaikkia, joilla on
evät ja suomukset ja jotka elävät vedessä, niin hyvin merissä kuin joissa,
te saatte syödä.
10. Mutta kaikista niistä, joita vedet vilisevät, kaikista elollisista,
jotka elävät vedessä, inhotkaa kaikkia niitä, joilla ei ole eviä eikä
suomuksia, elivätpä merissä tai joissa.
4 Ms 31:22. Vain kulta, hopea, vaski, rauta, tina ja lyijy,
23. kaikki, mikä tulta kestää, käyttäkää tulessa, niin se puhdistuu;
puhdistettakoon se kuitenkin vielä puhdistusvedellä. Mutta mikä ei tulta
kestä, käyttäkää se vedessä.
5 Ms 11:13. Ja jos nyt tottelette minun käskyjäni, jotka minä tänä päivänä
teille annan, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja palvelette
häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne,
14. niin minä annan teidän maallenne sateen ajallansa, syyssateen ja
kevätsateen, ja sinä saat korjata viljasi ja viinisi ja öljysi.
15. Ja minä annan sinun karjallesi ruohoa kedoillasi; ja sinä syöt ja tulet
ravituksi.
16. Varokaa, ettei teidän sydämenne antaudu vieteltäväksi, niin että
poikkeatte pois ja palvelette muita jumalia ja niitä kumarratte;
17. muutoin Herran viha syttyy teitä kohtaan, ja hän sulkee taivaan, niin
ettei tule sadetta eikä maa anna satoansa, ja te häviätte pian siitä hyvästä
maasta, jonka Herra teille antaa.
31:30. Ja Mooses lausui koko Israelin seurakunnan kuullen tämän virren
sanat, alusta loppuun asti:
32:1. "Kuunnelkaa, te taivaat, kun minä puhun, ja kuulkoon maa minun suuni
sanat!
2. Sateena pisaroikoon minun opetukseni, kasteena valukoon puheeni niinkuin
vihma vihannalle, niinkuin sadekuuro ruohikolle.
3. Sillä minä julistan Herran nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme.
33:18. Ja Sebulonista hän sanoi: "Iloitse, Sebulon, kun liikkeelle lähdet,
ja sinä, Isaskar, majoissasi.
19. He kutsuvat kansoja vuorellensa, siellä he uhraavat oikeita uhreja.
Sillä he imevät merten rikkauden ja hiekkaan kätketyt aarteet."
Tuom 7:4. Ja Herra sanoi Gideonille: "Vielä on väkeä liian paljon; vie
heidät alas veden ääreen, niin minä siellä heidät sinulle tutkin. Se, josta
minä sinulle sanon: 'Tämä lähteköön sinun kanssasi', se lähteköön kanssasi;
mutta jokainen, josta minä sinulle sanon: 'Tämä älköön lähtekö sinun
kanssasi', se älköön lähtekö."
5. Niin hän vei väen alas veden ääreen. Ja Herra sanoi Gideonille: "Aseta
erikseen jokainen, joka latkii vettä kielellään, niinkuin koira latkii, ja
samoin jokainen, joka laskeutuu polvilleen juodaksensa".
6. Niiden luku, jotka latkivat kädestä suuhunsa, oli kolmesataa miestä;
kaikki muu väki oli laskeutunut polvilleen juomaan vettä.
7. Silloin Herra sanoi Gideonille: "Niillä kolmellasadalla miehellä, jotka
latkivat, minä vapautan teidät ja annan Midianin sinun käsiisi; kaikki muu
väki menköön kukin kotiinsa".
1 Kun 17:1. Tisbeläinen Elia, eräs Gileadiin asettuneita siirtolaisia, sanoi
Ahabille: "Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, jonka edessä minä
seison: näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muutoin kuin minun
sanani kautta".
18:31. Ja Elia otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobin poikien
sukukuntia, hänen, jolle oli tullut tämä Herran sana: "Israel on oleva sinun
nimesi".
32. Ja hän rakensi kivistä alttarin Herran nimeen ja teki alttarin ympärille
ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä.
33. Sitten hän latoi puut, paloitteli mullikan ja pani kappaleet puiden
päälle.
34. Ja hän sanoi: "Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja vuodattakaa se
polttouhrin ja puiden päälle". Ja hän sanoi: "Tehkää se toinen kerta". Ja he
tekivät niin toisen kerran. Vielä hän sanoi: "Tehkää se kolmas kerta". Ja he
tekivät niin kolmannen kerran.
35. Niin vesi juoksi ympäri alttarin; ojankin hän täytti vedellä.
36. Ja kun oli tullut hetki, jolloin ruokauhri uhrataan, astui profeetta
Elia esille ja sanoi: "Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala,
tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että
minä olen sinun palvelijasi ja että minä olen sinun käskystäsi tehnyt kaiken
tämän.
37. Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, että tämä kansa tulisi näkemään,
että sinä, Herra, olet Jumala ja että sinä käännät heidän sydämensä
takaisin."
38. Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin, puut, kivet ja
mullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa.
39. Kun kaikki kansa näki tämän, lankesivat he kasvoillensa ja sanoivat:
"Herra on Jumala! Herra on Jumala!"
18:41. Ja Elia sanoi Ahabille: "Nouse, syö ja juo, sillä sateen kohina
kuuluu".
42. Niin Ahab nousi syömään ja juomaan. Mutta Elia nousi Karmelin huipulle,
kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin.
43. Ja hän sanoi palvelijallensa: "Nouse ja katso merelle päin". Tämä nousi
ja katsoi, mutta sanoi: "Ei näy mitään". Hän sanoi: "Mene takaisin". Näin
seitsemän kertaa.
44. Seitsemännellä kerralla palvelija sanoi: "Katso, pieni pilvi, miehen
kämmenen kokoinen, nousee merestä". Niin Elia sanoi: "Nouse ja sano Ahabille:
'Valjasta ja lähde alas, ettei sade sinua pidättäisi'".
45. Ja tuossa tuokiossa taivas kävi mustaksi pilvistä ja myrskytuulesta, ja
tuli ankara sade. Mutta Ahab nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin.
2 Kun 2:19. Ja kaupungin miehet sanoivat Elisalle: "Katso, kaupungin asema
on hyvä, niinkuin herrani näkee, mutta vesi on huonoa, ja maassa syntyy
keskoisia".
20. Hän sanoi: "Tuokaa minulle uusi malja ja pankaa siihen suoloja". Ja he
toivat sen hänelle.
21. Niin hän meni vesien lähteelle ja heitti siihen suolat, sanoen: "Näin
sanoo Herra: Minä olen parantanut tämän veden; siitä ei enää tule kuolemaa
eikä keskenmenoa".
22. Niin vesi tuli terveelliseksi, aina tähän päivään asti, Elisan sanan
mukaan, jonka hän puhui.
5:9. Niin Naeman tuli hevosineen ja vaunuineen ja pysähtyi Elisan talon oven
eteen.
10. Ja Elisa lähetti hänen luokseen sanansaattajan ja käski sanoa: "Mene ja
peseydy seitsemän kertaa Jordanissa, niin lihasi tulee entisellensä, ja sinä
tulet puhtaaksi".
11. Mutta Naeman vihastui ja meni matkaansa sanoen: "Katso, minä luulin
hänen edes tulevan ja astuvan esiin ja rukoilevan Herran, Jumalansa, nimeä,
heiluttavan kättänsä sen paikan yli ja niin poistavan pitalin.
12. Eivätkö Damaskon virrat, Abana ja Parpar, ole kaikkia Israelin vesiä
paremmat? Voisinhan minä yhtä hyvin peseytyä niissä tullakseni puhtaaksi."
Ja hän kääntyi ja meni tiehensä kiukustuneena.
13. Mutta hänen palvelijansa astuivat esiin ja puhuttelivat häntä ja
sanoivat: "Isäni, jos profeetta olisi määrännyt sinulle jotakin erinomaista,
etkö tekisi sitä? Saati sitten, kun hän sanoi sinulle ainoastaan: 'Peseydy,
niin tulet puhtaaksi'."
14. Niin hän meni ja sukelsi Jordaniin seitsemän kertaa, niinkuin Jumalan
mies oli sanonut; ja hänen lihansa tuli entisellensä, pienen pojan lihan
kaltaiseksi, ja hän tuli puhtaaksi.
Job 3:24. Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu
kuin vesi.
12:15. Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne
mullistavat maan.
26:7. Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden
päälle.
8. Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla.
36:26. Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on
ilman määrää.
27. Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,
28. jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
29. Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?
37:5. Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän, hän tekee suuria
tekoja, joita emme käsittää taida.
6. Sillä hän sanoo lumelle: 'Putoa maahan', samoin sadekuurolle,
rankkasateittensa ryöpylle.
37:10. Jumalan henkäyksestä syntyy jää, ja aavat vedet ahdistuvat.
11. Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella ja hajottaa välähtelevät
ukkosvaarunsa.
12. Ne vyöryvät sinne tänne hänen ohjauksestaan, tehdäkseen maanpiirin
päällä kaiken, mitä hän niille määrää.
13. Hän antaa niiden osua milloin maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi.
38:8. Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,
9. kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,
10. kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet
11. ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy
sinun ylväiden aaltojesi asettua'?
16. Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden
kuilut?
24. Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?
25. Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,
26. niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä
ole,
27. niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
28. Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?
29. Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?
30. Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.
31. Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?
32. Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset
lapsinensa?
33. Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?
34. Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?
35. Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso,
tässä olemme'?
36. Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi
pilvenhattaroille ymmärrystä?
37. Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi
taivaan leilit,
38. kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa
takeltuneet?"
Ps 1:1. Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu
syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat,
2. vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!
3. Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä
ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.
22:15. Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat
irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun
rinnassani.
23:2. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten
tykö hän minut johdattaa.
36:8. Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun
siipiesi suojaa.
9. Heidät ravitaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda
suloisuutesi virrasta.
10. Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun valkeudessasi me näemme
valkeuden.
42:2. Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua,
Jumala.
3. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan minä tulla
Jumalan kasvojen eteen?
46:3. Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan
vajoaisivat,
4. vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen
raivosta. Sela.
63:1. Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa.
2. Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun
sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä,
vedettömässä maassa.
65:6. Ihmeellisillä teoilla sinä vastaat meille vanhurskaudessa, sinä,
meidän autuutemme Jumala, sinä, kaikkien maan äärten ja kaukaisen meren
turva,
7. joka voimallasi vahvistat vuoret ja olet vyötetty väkevyydellä;
8. sinä, joka asetat merten pauhinan ja niiden aaltojen pauhinan ja kansojen
metelin,
9. niin että ne, jotka niiden äärillä asuvat, hämmästyvät sinun ihmeitäsi;
aamun ja ehtoon ääret sinä täytät riemulla.
65:10. Sinä pidät maasta huolen, kastelet sen runsaasti, sinä teet sen ylen
rikkaaksi. Jumalan virta on vettä täynnä. Sinä valmistat heidän viljansa,
sillä niin sinä valmistat maan.
11. Sinä kastelet sen vaot, sinä muhennat sen multapaakut, sadekuuroilla
sinä sen pehmität ja siunaat sen laihon.
12. Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläsi, ja sinun askeleesi tiukkuvat
lihavuutta.
68:10. Runsaalla sateella sinä, Jumala, kostutit perintömaasi; ja kun se oli
näännyksissä, niin sinä virvoitit sen.
11. Sinun laumasi asettui siihen; hyvyydessäsi, Jumala, sinä sen kurjille
valmistit.
84:6. Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä
pyhät matkat!
7. Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi,
ja syyssade peittää sen siunauksilla.
104:9. Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään
maata.
San 5:15. Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi
juoksee.
16. Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
9:17. "Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista".
18. Eikä toinen tiedä, että haamuja on siellä, että hänen kutsuvieraansa
ovat tuonelan laaksoissa.
13:14. Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
14:27. Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
16:15. Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin
keväinen sadepilvi.
17:14. Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita
syttyy.
18:4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden
lähde.
19:13. Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä
tippuva vesi.
20:5. Kuin syvät vedet ovat miehen sydämen aivoitukset, mutta ymmärtäväinen
mies ne ammentaa esiin.
21:1. Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen,
kunne tahtoo.
25:14. Kuin pilvet ja tuuli, jotka eivät sadetta tuo, on mies, joka kerskuu
lahjoilla, joita ei anna.
25:21. Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos
hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda.
22. Sillä niin sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra sen
sinulle palkitsee.
23. Pohjatuuli saa aikaan sateen ja salainen kielittely vihaiset kasvot.
25:25. Kuin nääntyväiselle raikas vesi on hyvä sanoma kaukaisesta maasta.
26. Kuin sekoitettu lähde ja turmeltu kaivo on vanhurskas, joka horjuu
jumalattoman edessä.
26:1. Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle
kunnia.
27:3. Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun
suuttumus.
4. Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää
luulevaisuutta?
27:15. Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat
yhdenveroiset.
28:3. Köyhä mies, joka vaivaisia sortaa, on kuin sade, joka lyö lakoon eikä
anna leipää.
Saarn 1:4. Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy iäti.
5. Ja aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille sijallensa, josta
se jälleen nousee.
6. Tuuli menee etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja
samalle kierrollensa tuuli palajaa.
7. Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei siitänsä täyty; samaan
paikkaan, johon joet ovat laskeneet, ne aina edelleen laskevat.
10:18. Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet
velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.
11:3. Jos pilvet tulevat täyteen sadetta, valavat ne sen maahan. Ja jos puu
kaatuu etelää kohti tai pohjoista, niin mihin paikkaan puu kaatui, siihen se
jää.
4. Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä; ja joka pilviä pälyy, ei leikkaa.
Kork.v. 8:7. Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa, eivät virrat sitä
tulvaansa upottaa. Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat rakkauden
hinnaksi, häntä vain halveksuttaisiin."
Jes 5:5. Mutta nyt minä ilmoitan teille, mitä teen viinitarhalleni: minä
poistan siitä aidan, niin että se jää hävitettäväksi, särjen siitä muurin,
niin että se jää tallattavaksi.
6. Minä hävitän sen: ei sitä enää vesota eikä kuokita, vaan se on kasvava
ohdaketta ja orjantappuraa, ja minä kiellän pilvet sille vettä satamasta.
8:6. "Koska tämä kansa halveksii Siiloan hiljaa virtaavia vesiä ja iloitsee
Resinin ja Remaljan pojan kanssa,
7. niin katso, sentähden Herra antaa tulla heidän ylitsensä virran vedet,
valtavat ja suuret: Assurin kuninkaan ja kaiken hänen kunniansa; se nousee
kaikkien uomiensa yli ja menee kaikkien äyräittensä yli,
11:9. Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä
maa on täynnä Herran tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.
11:15. Ja Herra vihkii tuhon omaksi Egyptin merenlahden ja vihansa hehkussa
kohottaa kätensä Eufrat-virtaa vastaan, lyö sen hajalle seitsemäksi puroksi
ja tekee sen kengin kuljettavaksi.
16. Siitä tulee valtatie hänen kansansa jäännökselle, joka on jäljellä
Assurissa, niinkuin tuli Israelille silloin, kun se Egyptin maasta lähti.
12:2. Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen turvassa enkä pelkää,
sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle
pelastukseksi."
3. Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä.
17:12. Voi paljojen kansojen pauhua -- ne pauhaavat, niinkuin meri pauhaa,
ja kansakuntien kohinaa -- ne kohisevat, niinkuin valtavat vedet kohisevat!
13. Kansakunnat kohisevat, niinkuin suuret vedet kohisevat, mutta hän
nuhtelee niitä, ja ne pakenevat kauas; ne karkoitetaan niinkuin akanat
tuulessa vuorilla, niinkuin lentävät lehdet rajuilmassa.
25:4. Sillä sinä olit turvana vaivaiselle, turvana köyhälle hänen
ahdingossansa, suojana rankkasateelta, varjona helteeltä; sillä
väkivaltaisten kiukku on kuin rankkasade seinää vastaan.
35:6. Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa;
sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.
40:12. Kuka on kourallaan mitannut vedet ja vaaksalla määrännyt taivaitten
mitat? Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun, puntarilla punninnut
vuoret, vaa'alla kukkulat?
15. Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin
tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän.
41:17. Kurjat ja köyhät etsivät vettä, eikä sitä ole; heidän kielensä kuivuu
janosta. Mutta minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä
hylkää.
18. Minä puhkaisen purot kalliokukkuloihin, lähteet laaksojen pohjiin; minä
muutan erämaan vesilammikoiksi ja hietikon hetteiköksi.
43:2. Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi, jos virtojen läpi,
eivät ne sinua upota; jos tulen läpi käyt, et sinä kärvenny, eikä liekki
sinua polta.
43:18. Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö.
19. Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa?
Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.
20. Minua kunnioittavat metsän eläimet, aavikkosudet ja kamelikurjet, koska
minä johdan vedet korpeen, virrat erämaahan, antaakseni kansani, minun
valittuni, juoda.
44:3. Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan
päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun
vesojesi päälle,
4. niin että ne kasvavat nurmikossa kuin pajut vesipurojen partaalla.
48:18. Jospa ottaisit minun käskyistäni vaarin, niin olisi sinun rauhasi
niinkuin virta ja sinun vanhurskautesi niinkuin meren aallot;
51:15. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka liikutan meren, niin että sen
aallot pauhaavat, jonka nimi on Herra Sebaot.
54:9. Sillä tämä on minulle, niinkuin olivat Nooan vedet: niinkuin minä
vannoin, etteivät Nooan vedet enää tulvi maan ylitse, niin minä vannon,
etten enää vihastu sinuun enkä sinua nuhtele.
10. Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei
sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun
armahtajasi.
55:1. Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole
rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman
hinnatta viiniä ja maitoa.
2. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä,
mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne
virvoittuu lihavuuden ääressä.
3. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän
sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan
lujat Daavidin armot.
55:9. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni
korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.
10. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan
kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle
siemenen ja syöjälle leivän,
11. niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun
tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa
menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.
57:20. Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri, joka ei voi tyyntyä ja
jonka aallot kuohuttavat muraa ja mutaa.
21. Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.
58:11. Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa
erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti
kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu.
60:5. Silloin sinä saat sen nähdä, ja sinä loistat ilosta, sinun sydämesi
sykkii ja avartuu, kun meren aarteet kääntyvät sinun tykösi, kansojen
rikkaudet tulevat sinulle.
Jer 2:13. Sillä minun kansani on tehnyt kaksinkertaisen synnin: minut,
elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet, ja ovat hakanneet itselleen
vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.
2:22. Vaikka pesisit itsesi saippualla ja käyttäisit paljon lipeätä,
saastaiseksi jää sittenkin sinun syntisi minun edessäni, sanoo Herra, Herra.
5:22. Ettekö pelkää minua, sanoo Herra, ettekö vapise minun edessäni, joka
olen pannut hiekan meren rajaksi, ikuiseksi määräksi, jonka ylitse se ei
pääse; ja vaikka se kuohuu, ei se mitään voi, ja vaikka sen aallot
pauhaavat, eivät ne sen ylitse pääse?
23. Mutta tällä kansalla on uppiniskainen ja tottelematon sydän; he ovat
poikenneet ja menneet pois.
24. Eivätkä he sano sydämessänsä: "Peljätkäämme Herraa, Jumalaamme, joka
antaa sateen, syyssateen ja kevätsateen ajallansa, ja säilyttää meille
elonkorjuun määräviikot".
25. Teidän pahat tekonne käänsivät nämä pois, ja teidän syntinne estivät
teitä saamasta hyvää.
17:7. Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on.
8. Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron
puoleen; helteen tuloa se ei peljästy, vaan sen lehvä on vihanta, ei
poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä.
17:13. Israelin toivo, sinä Herra! Kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat
häpeään. "Jotka minusta luopuvat, ne kirjoitetaan tomuun. Sillä he ovat
hyljänneet elävän veden lähteen, Herran."
31:12. Ja he tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla, tulevat virtanaan
Herran hyvyyden tykö, jyväin, viinin ja öljyn ääreen, karitsain ja karjan
ääreen. Ja heidän sielunsa on oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha,
eivätkä he enää näänny.
Hes 34:26. ja minä teen siunatuiksi heidät ja kaiken, mitä minun kukkulani
ympärillä on, ja vuodatan sateen ajallansa -- ne ovat siunauksen sateita.
36:25. Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te
puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä
teidät puhdistan.
26. Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän
sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille
lihasydämen.
27. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte
minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
47:1. Sitten hän vei minut takaisin temppelin ovelle. Ja katso, vettä
kumpusi temppelin kynnyksen alta itään päin, sillä temppelin etusivu oli
itää kohti. Ja vesi juoksi alas temppelin oikeanpuolisen sivuseinämän
alitse, alttarin eteläpuolitse.
2. Sitten hän toi minut ulos pohjoisportin kautta ja kierrätti minut
ulkopuolitse ulkoportille, joka antoi itää kohden; ja katso, vesi virtasi
oikeanpuoliselta sivuseinämältä päin.
3. Mennessänsä itää kohti mies, mittanuora kädessään, mittasi tuhat kyynärää
ja antoi minun käydä veden poikki: vettä oli nilkkoihin asti.
4. Sitten hän mittasi tuhat ja antoi minun käydä veden poikki: vettä oli
polviin asti. Sitten hän mittasi tuhat ja antoi minun käydä poikki: vettä
oli lanteisiin asti.
5. Sitten hän mittasi tuhat: tuli virta, jonka poikki minä en voinut käydä,
sillä vesi nousi uimavedeksi, virraksi, josta ei voinut käydä poikki.
6. Niin hän kysyi minulta: "Oletko nähnyt, ihmislapsi?" ja kuljetti minua ja
toi takaisin pitkin virran rantaa.
7. Mutta kun minä tulin takaisin, niin katso: virran rannalla kasvoi hyvin
paljon puita molemmilla puolin.
8. Ja hän sanoi minulle: "Nämä vedet juoksevat itäiselle alueelle, virtaavat
alas Aromaahan ja tulevat mereen; niiden jouduttua mereen vesi siinä
paranee.
9. Ja kaikki elolliset, kaikki, jotka liikkuvat, virkoavat elämään
kaikkialla, mihin tämä kaksoisvirta tulee. Ja kaloja on oleva hyvin paljon;
sillä kun nämä vedet sinne tulevat ja vesi paranee, niin kaikki virkoaa
elämään, minne vain virta tulee.
10. Ja kalastajia seisoo sen rannalla. Een-Gedistä Een-Eglaimiin asti se on
oleva yhtä verkkoapajaa. Siinä on kaikenlaisia kaloja, aivan kuin suuren
meren kaloja, hyvin paljon.
11. Sen rämeet ja lätäköt eivät parane: ne jätetään suolan valtaan.
12. Mutta virran varrella, sen molemmilla rannoilla, kasvaa kaikkinaisia
hedelmäpuita. Niistä eivät lakastu lehdet eivätkä lopu hedelmät: joka
kuukausi ne kantavat tuoreet hedelmät, sillä niitten vedet juoksevat
pyhäköstä, ja niitten hedelmät ovat ravitsevaiset ja niitten lehdet
parantavaiset.
Dan 7:1. Belsassarin, Baabelin kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena
Daniel näki unen, päänsä näyn, vuoteessansa. Sitten hän kirjoitti tämän
unen.
2. Kertomuksen alku on tämä: Daniel lausui ja sanoi: Minä näin yöllä
näyssäni, ja katso, taivaan neljä tuulta kuohutti suurta merta.
3. Ja merestä nousi neljä suurta petoa, kukin erilainen kuin toinen.
Hoos 6:3. Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: hänen nousunsa on
varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka
kostuttaa maan.
10:12. Kylväkää itsellenne vanhurskauden kylvö, niin saatte leikata
laupeuden leikkuun. Raivatkaa itsellenne uudispelto, silloin kun on aika
etsiä Herraa, kunnes hän tulee ja antaa sataa, teille vanhurskautta.
13. Te olette kyntäneet jumalattomuutta, leikanneet vääryyttä ja syöneet
valheen hedelmää, sillä sinä olet luottanut omaan tiehesi, sankariesi
paljouteen.
Jooel 2:23. Ja te, Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän
Jumalassanne, sillä hän antaa teille syyssateen, vanhurskauden mukaan,
vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen, niinkuin entisaikaan.
3:18. Sinä päivänä vuoret tiukkuvat rypälemehua, ja kukkulat vuotavat
maitoa; kaikissa Juudan puronotkoissa virtaa vettä, ja Herran huoneesta
juoksee lähde, ja se kastelee Akasialaakson.
Aam 4:6. Minä kyllä tein teidän hampaanne joutilaiksi kaikissa teidän
kaupungeissanne ja tuotin leivän puutteen kaikkiin teidän paikkakuntiinne.
Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.
7. Minä pidätin teiltä sateen, kun vielä oli kolme kuukautta elonkorjuuseen.
Minä annoin sataa toiselle kaupungille, mutta toiselle kaupungille en
antanut sataa; toinen pelto sai sadetta, ja toinen, jolle ei satanut,
kuivui.
8. Ja niin kaksi, kolme kaupunkia hoippui yhteen kaupunkiin vettä juomaan,
saamatta kyllikseen. Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.
8:11. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin minä lähetän nälän
maahan: en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen
nälän.
12. Silloin he hoippuvat merestä mereen, pohjoisesta itään; he samoavat
etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä.
Hab 2:14. Sillä maa on oleva täynnä Herran kunnian tuntemusta, niinkuin
vedet peittävät meren.
Sak 10:1. Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana: Herra tekee
ukkospilvet ja antaa heille sadekuurot, antaa kasvit joka miehen pellolle.
14:8. Sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista: toiset puolet
niistä Idänmerta kohti, toiset puolet Länsimerta kohti. Niin on tapahtuva
kesät ja talvet.
17. Ja mitkä maan sukukunnista eivät käy ylös Jerusalemiin kumartaen
rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, niille ei tule sadetta.