Etusivulle

Jarin kirjoituksia

 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä






 

Seksuaalisuus tarkastelussa

 

 

Nykyaikana ihmiset hyökkäävät kristillistä uskoa vastaan. Niin tapahtuu mm. sellaisten syiden takia kuin kehitysoppi ja liberaaliteologia. Kun he eivät usko Raamatun alkutapahtumiin tai evankeliumien historiallisuuteen, hylkäävät he kokonaan kristillisen uskon.

   Tässä kirjoituksessa ei pääaiheena kuitenkaan ole historian tutkiminen vaan seksuaalisuus ja seksuaalimoraali. Kun ihmiset eivät usko luomiseen, saattavat he pitää Raamatun opetusta myös seksuaalisuudesta vanhentuneena. Ei uskota, että moraali olisi Jumalasta, että Hän on luoja ja tuomari, joka tuomitsee jokaisen ihmisen tekojen ja puheiden perusteella. Sen sijaan nykytilanne muistuttaa tilannetta Israelissa tuomarien aikakaudella. Silloinkin käsitys oikeasta ja väärästä oli hämärtynyt:

 

- (Tuom 17:6) Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa, ja jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein.

 

Kun lähdetään tutkimaan seksuaalisuutta, on silti hyvä perehtyä hieman alkuvaiheisiin ja luomiseen. Mikäli luominen on totta, ei sitä voi täysin ohittaa tätä aluetta käsiteltäessä. Siksi lähdemme liikkeille siitä, mitä alussa oli ja mistä seksuaalisuus on peräisin.

 

Mistä seksuaalisuus on peräisin? Seksuaalisuus on asia, joka liittyy ennen kaikkea lisääntymiseen. Se on seksuaalisuuden päätarkoitus. Lisääntymismekanismi voi olla peräisin vain kahdesta lähteestä:

 

• Se on sattumalta syntynyt ja kehittynyt

• Jumala on luonut sen

 

Kumpi edellisistä vaihtoehdoista on oikea? Ne, joilla on naturalistinen maailmankatsomus, kallistuvat automaattisesti ensimmäisen vaihtoehdon puolelle, mutta tässä näkemyksessä on ylitsepääsemättömiä ongelmia. Mm. seuraavat tekijät asettavat naturalistisen teorian kyseenalaiseksi:

 

• Miten lisääntyminen tapahtui ennen kuin oli lisääntymiselimiä? Eikö lisääntymiselimien olisi pitänyt olla jo alusta asti valmiina? Sukupuolisuuden ja lisääntymisen on toimittava heti ensimmäisen sukupolven aikana, muuten ei tule jälkeläisiä, vaan seurauksena on sukupuuttoon kuoleminen.

• Miten koiraan ja naaraan toisiinsa sopivat sukupuolielimet saattoivat kehittyä erillään ja eri yksilöissä? Eikö sen olisi pitänyt olla mahdotonta, koska kehityksen olisi pitänyt tapahtua samanaikaisesti kahdessa yksilössä?

• Vielä suurempi ongelma ovat koiraan ja naaraan erilaiset sukusolut, jotka sopivat toisiinsa, jotka yhtyvät toisiinsa ja joista kehittyy uusi yksilö tähän maailmaan. Miten toisiinsa sopivat sukusolut voivat kehittyä erillään toisistaan?

• Lemmen ja kiinnostuksen herääminen eri sukupuolten välillä on arvoitus. Miten sellainen asia saattoi kehittyä yksinkertaisesta alkusolusta, jolla ei varmastikaan ollut mitään sukupuolista kiinnostusta?

• Sukupuuttoon kuoleminen olisi uhannut myös siinä tapauksessa jos kohtu, synnytyskanava ja turvattu ravinnonsaanti eivät olisi olleet heti valmiina. Itseasiassa kaikkien lisääntymiseen liittyvien elinten ja vaiheiden olisi täytynyt olla heti valmiina, muuten ei elämä olisi voinut jatkua. Se, että kaikki nämä osat olisivat syntyneet spontaanisti ja noin vain itsestään käsin, on kuitenkin niin mielikuvituksellista, että on syytä epäillä sen mahdollisuutta.

• Rinnat ja nisät sekä niistä tuleva maito turvaavat ravinnonsaannin heti syntymän jälkeisiksi kuukausiksi. Miten tämä välttämätön asia hengissä pysymiselle voi syntyä sattumalta?

 

Edellä todettiin, että naturalistinen teoria seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä on mieltä vailla. Tällaiset asiat eivät voi kehittyä itsestään jostain alkuräjähdyksen tilasta vaan niiden on oltava heti valmiina, muuten seurauksena on välitön sukupuuttoon kuoleminen (Sillä edellytyksellä, että elämä on ollut ensin valmiina. Kukaan ei ole voinut ratkaista elämän synnyn arvoitusta, eikä mikään käytännön havainto tue sitä mahdollisuutta, että se olisi syntynyt itsestään). Paljon järkevämpi on se opetus, että nämä asiat tulivat Jumalan luomistyön kautta. On luontevampaa uskoa siihen kuin kaiken syntymiseen itsestään. Siinä on järkevin selitys ihmisen seksuaalisuudelle.

   Seuraavat jakeet liittyvät nimenomaan ihmiseen, jonka Jumala loi omaksi kuvakseen. Myös Jeesus viittasi siihen puhuessaan avioliiton pysyvyydestä:

 

- (1 Moos 1:26,27) Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".

27. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

 

- (Matt 19:4-6) Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'

5. ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'?

6. Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

 

Mitä seksuaalisuudesta ja lisääntymiskyvystä voidaan sitten päätellä? Jos kyseessä on Jumalan meihin laittama ominaisuus, silloin hän varmasti itse määrittelee sen, mikä on oikeata sillä alueella. Hän voi myös tuomita meidät siitä, jos emme noudata hänen ohjeitaan.

   Seksuaalisuus itsessään ei ole huono asia, mutta seuraavat jakeet kuten edelliset jakeet osoittavat sen oikeat rajat miehen ja vaimon välisessä suhteessa avioliitossa. Tämä oli alkuperäinen luomiskäsitys, johon Jeesus viittasi. Olemme hölmöjä, jos emme ota huomioon näitä opetuksia ja varoituksia. Jos ihminen on iankaikkisuusolento, ei kannata menettää iankaikkista elämää väärien valintojen takia:

 

- (1 Kor 6:9,10) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,

10. eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

 

- (Hebr 13:4) Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.

 

- (1 Kor 7:1-5) Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;

2. mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.

3. Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.

4. Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.

5. Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.

 

Jos ihminen on iankaikkisuusolento ja tekemillämme teoilla on merkitystä, miksi sitten useimmat eivät ota huomioon edellisiä Raamatun jakeita?

   Eräs syy tähän on median merkitys. Saamme useat väärät mallit seksuaalisuudesta sen kautta. Niissä voi olla pornografiaa, kannustusta esiaviolliseen seksiin, avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin tai homoseksuaalisuuteen. Nämä materiaalit vaikuttavat mieliin ja asenteisiimme. Ihmiset omaksuvat sen, mitä he lukevat ja kuuntelevat.

   Niiden, jotka syyllistyvät tällaiseen toimintaan – esim. pornografian levitykseen – kannattaisi kuitenkin miettiä asioita iankaikkisuuden valossa. Jumala on kyllä rakastanut kaikkia ihmisiä, mutta jos henkilö tahallaan tekee väärin johtaen vieläpä muita harhaan, on tällaisen henkilön tuomio suurempi. Jotkut voivat kiistää tätä vastaan ja väittää seuraavia jakeita valheeksi, mutta miten he todistavat näkemyksensä oikeaksi? Jos niiden todennäköisyys on edes 10 prosenttia, kannattaa sekin ottaa huomioon. Älä ole hölmö vaan pohdi iankaikkisen elämän mahdollisuutta:

 

- (Matt 18:6,7) Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

7. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!

 

- (Jaak 3:1) Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.

 

”Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.” (room 13:10). Kuten todettiin, saattavat ihmiset pitää Raamatun opetusta seksuaalimoraalista vanhentuneena. He eivät usko, että esim. avioliiton ulkopuoliset suhteet tai homoseksuaalisuuden harjoittaminen kuuluisivat väärien tekojen luokkaan, ja että ihmisen teoilla on vaikutusta iankaikkisuuteen. He ajattelevat, että sellaiset näkemykset eivät ole ajankohtaisia nykypäivänä. He torjuvat kristillisen seksuaalimoraalin ja Jumalan.

   Eräs suuntaus 1960-luvun lopulta lähtien, jolloin alkoi ns. seksuaalinen vallankumous, on ollut myös se, että on puolusteltu avioliiton ulkopuolisia sekä homoseksuaalisia suhteita rakkaudella. Aikaisempina vuosikymmeninä asia koski pääosin avioliiton ulkopuolisia suhteita mutta viime vuosina mediassa ovat olleet esillä myös homoparit. Molempia asioita on puolusteltu ja puolustetaan rakkaudella.

   Pieni lainaus osoittaa, miten kehitys lähti liikkeelle 1960-luvun loppupuolella. Kuvaus kertoo, miten silloin asetettiin vastakkain avioliitto ja rakkaus:

 

... Ylioppilasmaailmassa puhalsivat suuriäänisesti pasuunaan ne henkilöt, jotka vaativat vapaiden sukupuolisuhteiden tulemista oikeutetuiksi muun muassa siten, että ylioppilasasuntoloissa poikien ja tyttöjen täytyy saada julkisesti asua yhdessä, vaikka he eivät olekaan keskenään naimisissa.

   Näytti siltä, että Teiniliiton olivat vallanneet uudet johtajat, jotka julistivat paitsi sosialismia ja kouludemokratiaa myös vapaiden sukupuolisuhteiden aatetta.

   Kaiken kaikkiaan tilanteessa oli uutta se, että oli muodostunut viiteryhmiä, jotka puhuivat sukupuolikysymyksistä paljon avoimemmin kuin julkisuudessa aikaisemmin oli ollut tapana ja syyttivät yhteiskuntaa ja kirkkoa kaksinaismoraalista.

   Keskustelun sävy oli hyvin suuressa määrin eettistä. Moraalia pidettiin pahana. Sitä moitittiin. Samalla kuitenkin julistettiin uutta moraalia useinkin hyvin moralistisesti ja suvaitsemattomasti. Kun aikaisemmin oli puhuttu siitä, että täytyy ymmärtää nuorison seksuaalista käyttäytymistä, julistettiin nyt eräiden ryhmien taholta, että on oikein olla irrallisissa sukupuolisuhteissa. Asetettiin jopa vastakkain avioliittoinstituutio ja todellinen aito rakkaus. Laillistamatonta yhdyselämää eläviä pariskuntia haastateltiin julkisuudessa jonkinlaisina uuden moraalin sankareina, jotka ovat uskaltaneet nousta rappeutuneen porvarillisen yhteiskunnan moraalia vastaan. Samoin haastateltiin homoseksualisteja ja vaadittiin vapaata aborttia.... “Rakastakaa lain nimessä” oli otsikkona eräässä radioohjelmassa, jossa laillinen avio-liitto ja aito rakkaus esitettiin toistensa vastakohtina. (1)

 

Kysymys, joka tällä alueella on syytä esittää, on se, mikä on rakkautta, mikä itsekkyyttä ja mitä merkitystä tekemillämme valinnoilla on. Tosiasiassa asiat, joita on perusteltu rakkaudella, voivat olla enemmän himoa ja itsekkyyttä kuin rakkautta, jota mediassa toistuvasti rummutetaan. Katsomme asiaa muutamien esimerkkien kautta. Aloitamme lasten asemasta.

 

Jos tulee jälkeläisiä. Kuten todettiin, on seksuaalisuuden päätarkoitus lisääntyminen. Siihen voi kuulua nautintokin, mutta suurin tarkoitus on uusien yksilöiden syntyminen. Näitä asioita ei voi täysin irrottaa toisistaan, vaikka se nykyisten ehkäisymenetelmien avulla onkin yhä helpompaa.

   Kaikesta huolimatta odottamattomia raskauksia tapahtuu. Se voi johtaa pinnallisissa ja lyhytaikaisissa seksisuhteissa seuraaviin tilanteisiin:

 

1. Onnellisin vaihtoehto on, että vanhemmat sitoutuvat toisiinsa ja lapsilla on heti koti valmiina.

2. Toinen mahdollisuus on, että seurusteleva pari eroaa, mutta lapsi kuitenkin syntyy. Lapsi elää toisen vanhemman kanssa tai joutuu adoptoitavaksi.

3. Kolmas vaihtoehto on abortti, joka tosiasiassa on lasten tappamista, vaikka jotkut väittävät vastaan. Tällaiset ihmiset valehtelevat itselleen. Nykytekniikan avulla on mahdollista nähdä, miten 8-12 viikon ikäisillä sikiöillä, jolloin useimmat abortit tehdään, on samat ruumiinjäsenet kuin aikuisella ja vastasyntyneellä.

   Aborttia on perusteltu mm. lasten tulevan kärsimyksen ehkäisyllä, mutta ”tämän ajatuksen esittäjille on … tehtävä kaksi omantunnonkysymystä. Ensimmäinen on tämä: Kuinka moni tarkoittaa puhuessaan kauniisti lasten kärsimyksistä itse asiassa omia tulevia kärsimyksiään, menetettyä vapaa-aikaa, lisääntynyttä vaivannäköä ja ympäristön asenteitten pelkoa? Toinen on tämä: Kuka meistä voi mennä maailman portille lajittelemaan tulijat enemmän ja vähemmän kärsiviin? Kuka voi etukäteen varmuudella ennustaa toisen tulevaisuuden? Vaikeista olosuhteista on noussut suuria persoonallisuuksia; helposta elämästä on luisuttu hunningolle. Kuinkahan monta Leonardo da Vinciä tai August Strindbergiä tämän aborttilain aikana lieneekään tuhottu!” (2)

 

Entä lasten kasvatus ja hyvinvointi? Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset viihtyvät parhaiten sellaisissa perheissä, joissa vanhemmilla on avioliiton kaltainen pysyvä suhde. Se on emotionaalisesti lapsille paras tilanne ja yhteiskunnallisesti taloudellisin tapa lasten hoitamiseen. Muut vaihtoehdot ovat kalliimpia ja huonompia. On myös todettu, että, että rikolliset tulevat useimmiten lastenkodeista tai yksinhuoltajaperheistä (yleensä isä puuttuu). Se on valitettava tosiasia, jonka tilastot osoittavat todeksi.

 

Jos meitä pyydettäisiin suunnittelemaan järjestelmä, joka varmistaisi, että lasten perustarpeista huolehditaan, päätyisimme todennäköisesti johonkin samankaltaiseen kuin kahden vanhemman ihanne. Teoriassa tällainen rakennesuunnitelma ei ainoastaan varmista, että lapset saavat käyttöönsä kahden aikuisen ajan ja rahan, se tarjoaa myös kontrolloivan ja tasapainottavan järjestelmän, joka edistää laadukasta vanhemmuutta. Molempien vanhempien biologinen suhde lapseen lisää todennäköisyyttä, että vanhemmat pystyvät samaistumaan lapseen ja ovat valmiita tekemään uhrauksia lapsen puolesta. Se myös vähentää todennäköisyyttä, että vanhemmat käyttäisivät lasta hyväkseen. (3)

 

On vakuuttavasti osoitettu, että lapset eivät kukoista hyvästä fyysisestä hoidosta huolimatta, jos heitä pidetään persoonattomissa laitoksissa, ja että ero äidistä – varsinkin eräinä ajanjaksoina – vaikuttaa erittäin vahingollisesti. Jälkeenjääneisyys, välinpitämättömyys, taantuminen ja jopa kuolema ovat yleisiä laitoshoidon seurauksia, kun saatavilla ei ole riittävää äidin korviketta. (4)

 

Puhuessani eräällä miesten leirillä Hume Lakella Kaliforniassa mainitsin, että keskivertoisä viettää ainoastaan kolme minuuttia laadukasta aikaa lapsensa kanssa päivittäin. Kokouksen jälkeen eräs mies asetti tietoni kyseenalaisiksi.

   "Te saarnaajat vain sanotte asioita", hän sätti. "Viimeisimmän tutkimuksen mukaan keskivertoisä ei käytä edes kolmea minuuttia päivässä lastensa kanssa, vaan 35 sekuntia."

   Uskon häntä, koska hän toimi Keski-Kalifornian koulujen tarkastajana. Itse asiassa hän antoi minulle toisenkin hätkähdyttävän tilastotiedon.

   Eräällä Kalifornian koulualueella 483 oppilasta oli erityisopetuksessa. Noilla oppilailla yhdelläkään ei ollut isää kotona.

   Eräällä alueella Seatlen laitamilla 61 % lapsista on ilman isää.

   Poissaoleva isä on nykyajan kirous. (5)

 

Mitä sitten tapahtuu, kun puolustetaan avioliiton ulkopuolisia suhteita rakkauden nimissä tai kun marssitaan homoseksuaalisten suhteiden puolesta rakkauden nimissä?

   Suora vastaus on, että se heikentää lasten asemaa. Se johtaa itsekkäiden aikuisten seksikokeiluihin sekä tavallisten parisuhteiden ja perheiden hajoamiseen (joka tarkoittaa yhteiskunnan kulujen lisääntymistä). Se ei ehkä ole marssijoiden tarkoitus tai niiden, jotka puolustavat näitä asioita rakkauden nimissä, mutta se on suora seuraus. Mitä enemmän näitä asioita tuodaan esille mediassa, sitä enemmän se hajottaa perheitä ja ihmissuhteita. Lapsista tulee sijaiskärsijöitä aikuisten itsekkyydelle, jota he nimittävät rakkaudeksi. (Esim. Etelä-Suomen sanomat raportoi 31.10.2010: Lasten ja nuorten laitoshoitoon pian miljardi, Lasten ongelmat kärjistyneet rajusti sitten 1990-luvun alun...    Yhden lapsen laitoshoito maksaa jopa 100 000 euroa vuodessa.../  Samoin Aamulehti raportoi 3.3.2013: Syrjäytynyt nuori maksaa 1,8 miljoonaa. Jos yksikin saadaan takaisin yhteiskuntaan, tulos on plussalla.)

   Seuraava lainaus osoittaa, miten yhä useampi lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, ja miten yhteiskunnan kulut ovat lisääntyneet perheiden hajoamisen seurauksena. Kun ns. seksuaalinen vallankumous alkoi 1960-luvun lopulla, syntyi silloin lapsista vain n. 5 % avioliiton ulkopuolella. Siitä lähtien luku on kasvanut, avioerot ovat yleistyneet ja lasten pahoinvointi lisääntynyt. Jos kehitystä on tapahtunut, ei se ainakaan ole lisännyt yhteiskunnan kokonaisonnellisuutta ja hyvinvointia. Tilanne on mennyt huonompaan suuntaan:

 

Jo yli puolet (53 %) ensimmäisistä lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella. Kaikista syntyneistä (myös 2. ja 3. lapsi) näiden osuudet ovat kasvaneet:

 

Avioliiton ulkopuolella syntyneet:

- v. 1970 osuus oli   5,8 %

- v. 1980 osuus oli  13,1 %

- v. 1990 osuus oli  25,2 %

- v. 2000 osuus oli  39,2 %

- v. 2010 osuus oli  41,0 %

 

Kaikista avo- ja avioliitoista avoliittojen osuus on 24 prosenttia (tilanne vuonna 2008). Nykyään solmittavista avioliitoista arviolta puolet päättyy eroon.

   Kaikista yhteiskunnan tukea saavista kotitalouksista on yksin elävien talouksia 70 prosenttia. Yksinhuoltajista neljännes saa toimeentulotukea. Rahallisesti he saavat suunnilleen yhtä paljon tukea kuin kahden huoltajan lapsiperheet.

   Vuonna 2006 oli kodin ulkopuolelle viranomaisten toimesta sijoitettuna 15 628 lasta ja nuorta. Sijoitetuista lähes 40 % tulee yhden vanhemman perheistä.

   …Yhteiskunnan vastuut lisääntyvät kun vanhemmat eivät pysty tai halua ottaa vastuuta lastensa kasvattamisesta. Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollon tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 70 700 lasta ja nuorta vuonna 2009. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna niistä oli yli 16 000 lasta. Nykyisessä yhteiskuntajärjestelmässä kasvatustehtävä on laajentunut päivähoidosta yliopistoon. Yhteiskunnan rinnalle kasvattajaksi ovat tulleet televisio ja peliohjelmat. (6)

 

Tarttuvat taudit ja talous. Rakkauden ja seksuaalisuuden sekoittaminen voi tulla kalliiksi yhteiskunnalle. Yksi seuraus tästä ovat tarttuvat taudit, jotka leviävät helposti seksisuhteiden kautta. Jos kyseessä on isorokon, mustan surman tai AIDSin kaltainen sairaus (tai jokin uusi muoto, jota ei vielä tunneta), voi se aiheuttaa suurta tuhoa. Niin on tapahtunut Afrikassa viime vuosikymmeninä ja niin tapahtui Amerikan homoseksuaalien parissa muutama vuosikymmen sitten. AIDS aiheutti tuhoa ja työikäinen väestö menetti terveytensä ja henkensä. Nämä taudit eivät ole harmittomia, vaan voivat olla suuri menetys yhteiskunnalle, myös sen taloudelle. Lisäksi sairauden hoitokulut ovat kalliita saattaen maksaa tuhansia euroja.

 (Abortti voi olla samanlainen asia. Kun esim. Suomesta puuttuu n. puoli miljoonaa ihmistä aborttien takia, on se vääristänyt väestöpyramidin. Se saattaa olla yksi syy nykyiseen velkaongelmaan. Kun työikäisten veronmaksajien määrä on pieni, ei ole varaa maksaa eläkkeitä ja sosiaalikuluja. Se on tehty velkarahalla.)

 

Totuus huomioon. Kuten todettiin, on avioliiton ulkopuolisia suhteita tai homoseksuaalisia suhteita puolusteltu rakkauden nimissä. Niiden puolesta on marssittu ja tehty propagandaa. On väitetty, että on ahdasmielistä, jos ei suhtaudu myönteisesti näihin asioihin.

   Tärkeintä on kuitenkin totuus. Jos on totta, että olemme iäisyysolentoja ja teoillamme on merkitystä itseemme ja muihin, silloin todellista rakkautta on toimia sen totuuden mukaan. Vaikka jotkut väittävät edustavansa rakkautta, ei sellainen kestä, jos ei oteta totuutta ja iäisyyttä huomioon. Katsomme muutamia aiheeseen liittyviä jakeita. Viimeiset jakeet liittyvät pelkästään sielun pelastumiseen. Ota sinäkin se mahdollisuus huomioon, että Raamatun opetus on totta ja meitä koskevaa. Älä ihmeessä torju Jumalan kutsua, kun hän rakkaudessaan haluaa pelastaa sinut ja antaa elämällesi uuden suunnan.

 

- (Gal 5:7,8) Te juoksitte hyvin; kuka esti teitä olemasta totuudelle kuuliaisia?

8. Houkutus siihen ei ole hänestä, joka teitä kutsuu.

 

- (1 Tim 2:3,4) Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,

4. joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

 

- (Matt 16:25,26) Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

26. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

 

 

 

 

 

VIITTAUKSET:

 

1. Matti Joensuu: avoliitto, avioliitto, perhe, s. 12,13

2. Michael Harry, Ulla Järvilehto, Markus J. Viljanen: Anna lapsen elää

3. Sara McLanahan & Gary Sandefur: Growing Up with a Single Parent: What Hurts, What Helps, s. 38

4. Margaret Mead: Some Theoretical Considerations on the Problem of Mother-Child Separation, American Journal of Orthopsychiatry, vol. 24, 1954, s. 474

5. Edwin Louis Cole: Miehuuden haaste, s. 104

6. Kimmo Pälikkö: Taustaa 3, Alusta viimeiseen aikaan, s. 193,194

 

 

 

 




free hit counters