LUKU 2 -

Väärä opetus

Väärä opetus voi estää meitä myös rukoilemasta oikealla tavalla. Pahimmillaan se voi viedä aivan harhateille tai sitten lamauttaa koko rukouksen. Erityisesti rukouksen suunnalla on merkitystä ja toinen asia, joka kannattaa huomioida, on se, kuinka monta kertaa tarvitsee rukoilla samaa asiaa.

Mihin rukous kohdistuu? Yksi tärkeä alue rukouksessa on sen suunta. Olisi tärkeää, että rukouksemme suuntautuisi aina Jumalaan, ei mihinkään muuhun. Joskus tosiaan on mahdollista, että ihmiset keskittyvät enemmän paholaiseen ja pahoihin henkiin kuin Jumalaan. Tällaiset ihmiset ovat saattaneet nähdä kaikki ongelmat saatanan aiheuttamiksi ja ihmisten pelastumisenkin siitä riippuvaiseksi, jonka tähden he ovat kääntyneet enemmän paholaisen kuin Jumalan puoleen.

Siihen heitä on saattanut johtaa opetus ns. hengellisestä sodankäynnistä, jossa "rukousta" on yritetty käyttää taisteluvälineenä ja auktoriteetin harjoittamisen välineenä paholaista vastaan, kun taas tavanomainen Jumalalta anominen on hylätty. Tämän tähden monet saattavat kuluttaa tuntikausia viholliselle puhumiseen ja joutua syviin ahdistuksiin, koska menevät väärille alueille.

Ovatko nämä ihmiset kuitenkin menneet harhaan? Jos tutkitaan Raamattua, ei sieltä löydy opetusta siitä, että meidän pitäisi keskittyä tuntikausiksi paholaiseen ja sen ajattelemiseen. Sen sijaan kyllä osoitetaan, että rukouksen suunta on aina taivaassa oleva Jumala. Kun käännymme hänen puoleensa, voimme odottaa saavamme myös rukousvastauksia.

Niinpä Paavalikin, kun halusi maanmiestensä pelastuvan, ei keskittynyt viholliseen, vaan hän rukoili Jumalaa näiden ihmisten edestä (Room 10:1). Hänen esimerkkinsä kuten nämä muut esimerkit osoittavat, että jos rukoilemme taivaassa olevaa Jumalaa, emme ainakaan joudu harhaan. Monet suuret sielujenvoittajatkaan maailmassa eivät ole keskittyneet paholaiseen, vaan he ovat rukoilleet Jumalaa, viettäneet aikaa hänen kanssaan ja toimineet sitten Pyhän Hengen täyteydestä käsin - siinä on ollut heidän voimansa salaisuus.

- (Esra 8:23) Niin me paastosimme ja anoimme tätä Jumalaltamme, ja hän kuuli meidän rukouksemme.

- (Room 10:1) Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.

- (Apt 12:5) Niin pidettiin siis Pietaria vankeudessa; mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen edestänsä.

- (Matt 6:9) Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;

- (Matt 9:38) Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.

- (Dan 9:3,4) Ja minä käänsin kasvoni Herran Jumalan puoleen hartaassa rukouksessa ja anomisessa, paastossa, säkissä ja tuhassa.

4. Minä rukoilin Herraa, Jumalaani, tunnustin ja sanoin: "Oi Herra, sinä suuri ja peljättävä Jumala, joka pidät liiton ja säilytät laupeuden niille, jotka sinua rakastavat ja noudattavat sinun käskyjäsi.

Lisäksi jos tutkitaan menneitä suuria herätyksiä, osoittavat ne selvästi, että rukous on niissä ollut tärkein tekijä. Nämä herätykset eivät ole syntyneet siten, että on keskitytty viholliseen ja hänen korottamiseensa, vaan siten, että on etsitty Jumalaa kestävästi rukouksessa.

Niinpä Charles G. Finney, jota Jumala käytti monissa herätyksissä, kertoo elämänkerrassaan, miten rukous oli tärkein välikappale herätyksissä. Vihollisen linnakkeet murtuivat, kun ihmiset ensin rukoilivat Jumalaa. Voimme odottaa, että jos nytkin tehdään samalla tavalla, Jumala alkaa toimia ja ihmiset tulevat myönteisiksi evankeliumin sanomalle:

Olen sanonut useampaan kertaan, että herätyksissä vallitseva rukouksenhenki oli niissä huomattavana piirteenä... Rukouksen kuulemisia tapahtui joka puolella niin silmiinnähtävän paljon, että kaikkien täytyi tulla vakuutetuiksi, että Jumala aivan päivittäin ja hetkittäin vastasi rukouksiin.

Asiantila oli nyttemmin Stephentownissa sellainen, että minun oli siirryttävä sinne asumaan. Niin teinkin. Minut oli sillävälin vallannut voimakas rukouksenhenki, niinkuin jo jonkun aikaa oli ollut tuon neidin laita. Rukouksen voima pian levisi ja kasvoi, ja sitä mukaan työkin voimistui, niin että Herran sana iski maahan väkevimmätkin miehet tehden heistä aivan avuttomia. Voisin mainita useita tällaisia tapahtumia.

En ole vielä puhunut tässä herätyksessä vallinneesta rukoushengestä, jota en saa jättää mainitsematta...

Välikappaleinani oli herätyksissa yksinkertainen saarna ja rukous, jota runsaasti käytettiin niin yksityisesti kuin yhteyspiireissä ja julkisissa rujouskokouksissa. Paljon painoa pantiin rukoukseen päävälikappaleena herätyksen edistämiseksi.

Kuten olen kertonut, olivat välikappaleina herätyksen kulussa rukouskokoukset, henkilökohtainen puhuttelu ja luonakäynnit, lentolehtisten jakaminen ja maallikoiden, niin miesten kuin naisten, tarmokkaat ponnistukset. Mikäli tiedän, eivät papit missään asettuneet sitä vastaan. Uskon, että he yleensä olivat sille myötätuntoisia. Mutta rukouksen voimaan oli yleensä niin suuri luottamus, että ihmiset tuntuivat varsin suuressa määrin panevan rukouskokoukset saarnatilaisuuksien edelle. Yleisenä vaikutelmana näytti olevan: "Me olemme saaneet neuvoa ja ohjausta, kunnes olemme paatuneet, nyt on meidän aika rukoilla." Rukoukset tulivat alati kuulluiksi ja niin hämmästyttävällä tavalla, että se herätti yleensäkin ihmisten huomiota kautta maan. Näimme selvästi, että vastauksena rukouksiin taivaan ikkunat avattiin ja Pyhän Hengen vuodatus tuli kuin virta ylitsemme.(2)

Riittääkö yksi kerta? Toinen väärä käsitys, mikä ihmisillä voi olla rukouksesta, on se, että tarvitsee aina rukoilla vain yksi kerta, niin saamme heti vastauksen. Esim. muiden pelastumisen puolesta on saatettu opettaa tällä tavoin.

Mutta pitääkö tämä käsitys paikkansa eli riittääkö yksi rukouskerta aina? Katsomme asiaa seuraavien esimerkkien valossa:

• Jeesus esimerkkinä. Yksi erinomainen esimerkki henkilöstä, joka rukoili useamman kerran saman asian puolesta, on Jeesus itse. Ollessaan Öljymäellä, hän rukoili saman asian puolesta, ei vain yhtä kertaa, vaan kolme eri kertaa - sen hän teki etsiessään Isän tahdon toteutumista omalla kohdallaan. Eli kun Jeesus on antanut muille tällaisen mallin, emme varmastikaan menettele väärin, jos itsekin noudatamme sitä.

Toisaalta Jeesuksesta on myös kerrottu, että hän vietti koko yönkin rukoillen Jumalaa. On epätodennäköistä, että hän tänä aikana olisi rukoillut miljoonan eri asian puolesta, vaan todennäköisemmin hän keskittyi määrättyihin rukousaiheisiin, joita hänellä oli. Hän mm. rukoili, ettei Pietarin usko raukeaisi tyhjiin:

- (Matt 26: 44) Ja hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran ja sanoi samat sanat uudestaan.

- (Luuk 6:12) Niin tapahtui niinä päivinä, että hän lähti vuorelle rukoilemaan; ja hän oli siellä kaiken yötä rukoillen Jumalaa.

- (Luuk 22:31,32) Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja;

32. mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi."

• Esimerkit kestävästä rukouksesta. Kun Jeesus opetti rukouksesta, painotti hän myös kestävää rukousta, josta mm. vertaus leskivaimosta ja väärästä tuomarista on hyvä esimerkki.

Merkillepantavaa tässä vertauksessa on se, että siinä leskivaimo yhä uudelleen toi saman asian väärän tuomarin eteen. Hän siis ei tuonut jatkuvasti uusia asioita tuomarille, vaan ainoastaan sen asian, mikä hänen mieltään koko ajan painoi. Seurauksena naisen hellittämättömyydestä, ja että hän vaivasi tuomaria jatkuvasti samalla asialla, olikin se, että hän lopulta sai myönteisen vastauksen. Aivan samoin mekin, kun tuomme yhä uudelleen samat asiat Jumalan eteen rukouksessa, voimme odottaa saavamme häneltä vastauksia:

- (Luuk 18:1-7) Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.

2. Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.

3. Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan.'

4. Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,

5. niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni.'"

6. Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!

7. Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?

• Muiden pelastuminen on myös asia, jossa tarvitaan kestävää rukousta ja jossa samat rukousaiheet tuodaan yhä uudelleen Jumalan eteen. Sillä vaikka jokainen ihminen voi heti henkilökohtaisesti ottaa vastaan lahjaksi sellaiset asiat kuin pelastuksen, Pyhän Hengen kasteen ja ruumiin terveyden Jeesuksen täytetyn työn perusteella (Meidän ei tarvitse miljoonaa kertaa rukoilla "Pelasta minut!", vaan ottaa pelastus Jumalalta lahjana vastaan; Ilm 22:17), on silti aivan eri asia, kun rukoillaan muiden ihmisten pelastumisen puolesta tai kun rukoillaan vaikka armolahjoja. Nämä asiat kuten kaikki herätykset ovat tavallisesti vain pitkällisen rukouksen tuloksia.

Joskus muiden pelastumista joudutaan rukoilemaan kuukausia tai jopa vuosikymmeniä ennen kuin sen nähdään toteutuvan käytännössä. Esim. George Müller, joka vastaanotti tuhansia rukousvastauksia, joutui parin henkilön kohdalla odottamaan jopa vuosikymmeniä, ennen kuin he pelastuivat. Hän toi samat henkilöt Jumalan eteen päivittäin vuosien ajan, mutta he pelastuivat vasta hänen kuolemansa jälkeen. Müller on oiva esimerkki rukouksen kestävyydestä:

"Koko suuri salaisuus on siinä, ettei hellitä, ennen kuin rukousvastaus tulee. Viidenkymmenenkahden vuoden aikana olen joka päivä rukoillut kahden miehen puolesta, jotka ovat erään nuoruudenystäväni poikia. He eivät ole vielä pelastuneet, mutta kyllä he pelastuvat! Kuinka saattaisi käydä toisin? Lepään Jehovan pettämättömällä lupauksella. Jumalan lasten suuri virhe on siinä, etteivät he ole kestäviä rukouksessa. He eivät pysy lujina. Jos he tahtoisivat jotakin saada Jumalan kunniaksi, niin he rukoilisivat, kunnes he saisivat sen. Oi, kuinka hyvä, lempeä, armollinen ja alentuvainen meitä kohtaan onkaan Hän, jonka kanssa olemme tekemisissä! Hän on antanut minulle arvottomalle monin verroin enemmän, kuin mitä olen voinut rukoilla tahi edes ajatella! Olen vain heikko, syntinen miesraukka. Mutta hän on kuullut rukoukseni kymmenettuhannet kerrat ja käyttänyt minua välikappaleena johtamaan kymmeniätuhansia ihmisiä totuuden tielle. Sanon kymmeniätuhansia sekä tässä että muissa maissa. Nämä arvottomat huulet ovat julistaneet evankeliumia suurille joukoille, ja monet, monet ovat uskoneet iankaikkiseksi elämäkseen." (3)