LUKU 2 -
Väärä opetus
Väärä opetus voi estää
meitä myös rukoilemasta oikealla tavalla. Pahimmillaan se voi viedä aivan
harhateille tai sitten lamauttaa koko rukouksen. Erityisesti rukouksen
suunnalla on paljon merkitystä ja toinen asia, joka kannattaa huomioida, on se,
kuinka monta kertaa tarvitsee rukoilla samaa asiaa.
MIHIN RUKOUS KOHDISTUU? Yksi tärkeä alue rukouksessa on siis sen suunta.
Olisi tärkeää, että rukouksemme suuntautuisi aina Jumalaan, ei mihinkään
muuhun. Sillä joskus tosiaan on mahdollista, että ihmiset keskittyvät enemmän
paholaiseen ja pahoihin henkiin kuin Jumalaan. Tällaiset ihmiset ovat
saattaneet nähdä kaikki ongelmat saatanan aiheuttamiksi ja ihmisten
pelastumisenkin siitä riippuvaiseksi, jonka tähden he ovat kääntyneet enemmän paholaisen
kuin Jumalan puoleen.
Siihen heitä on saattanut johtaa opetus ns. hengellisestä
sodankäynnistä, jossa "rukousta" on yritetty käyttää
taisteluvälineenä ja auktoriteetin harjoittamisen välineenä paholaista vastaan,
kun taas tavanomainen Jumalalta anominen on hylätty. Tämän tähden monet
saattavat kuluttaa tuntikausia viholliselle puhumiseen ja joutua syviin
ahdistuksiin, koska menevät väärille alueille.
Saatamme kuitenkin kysyä, ovatko nämä ihmiset menneet syvästi
harhaan? Sillä jos tutkitaan Raamattua, ei sieltä löydy opetusta siitä, että
meidän pitäisi keskittyä tuntikausiksi paholaiseen ja sen ajattelemiseen.
Sensijaan kyllä osoitetaan, että rukouksen suunta on aina taivaassa oleva
Jumala, ja kun käännymme hänen puoleensa, voimme odottaa saavamme myös
rukousvastauksia.
Niinpä Paavalikin, kun halusi maanmiestensä pelastuvan, ei
keskittynyt viholliseen, vaan hän rukoili Jumalaa näiden ihmisten edestä (Room
10:1). Hänen esimerkkinsä kuten nämä muut esimerkit osoittavat, että jos rukoilemme
taivaassa olevaa Jumalaa, emme ainakaan joudu harhaan. Monet suuret
sielujenvoittajatkaan maailmassa eivät ole keskittyneet paholaiseen, vaan he
ovat rukoilleet Jumalaa, viettäneet aikaa hänen kanssaan ja toimineet sitten
Pyhän Hengen täyteydestä käsin - siinä on ollut heidän voimansa salaisuus.
- (Esra 8:23) Niin me
paastosimme ja anoimme tätä Jumalaltamme, ja hän kuuli meidän
rukouksemme.
- (Room 10:1) Veljet,
minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että
he pelastuisivat.
- (Apt 12:5) Niin
pidettiin siis Pietaria vankeudessa; mutta seurakunta rukoili
lakkaamatta Jumalaa hänen edestänsä.
- (Matt 6:9) Rukoilkaa
siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon
sinun nimesi;
- (Matt 9:38) Rukoilkaa
siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.
- (Dan 9:3,4) Ja minä
käänsin kasvoni Herran Jumalan puoleen hartaassa rukouksessa ja
anomisessa, paastossa, säkissä ja tuhassa.
4. Minä rukoilin
Herraa, Jumalaani, tunnustin ja sanoin: "Oi Herra, sinä suuri ja
peljättävä Jumala, joka pidät liiton ja säilytät laupeuden niille, jotka sinua
rakastavat ja noudattavat sinun käskyjäsi.
Lisäksi jos tutkitaan
menneitä suuria herätyksiä, osoittavat ne selvästi, että rukous on niissä ollut
tärkein tekijä. Nämä herätykset eivät ole syntyneet siten, että on keskitytty
viholliseen ja hänen korottamiseensa, vaan siten, että on etsitty Jumalaa
kestävästi rukouksessa.
Niinpä Charles G. Finney, jota Jumala käytti monissa
herätyksissä, kertoo elämänkerrassaan, miten rukous oli tärkein välikappale
herätyksissä. Vihollisen linnakkeet murtuivat sitä kautta, kun ihmiset ensin
rukoilivat Jumalaa. Voimme sentähden odottaa, että jos nytkin tehdään samalla
tavalla, niin Jumala alkaa toimia ja ihmiset tulevat myönteisiksi evankeliumin
sanomalle:
Olen sanonut
useampaan kertaan, että herätyksissä vallitseva rukouksenhenki oli niissä
huomattavana piirteenä... Rukouksen kuulemisia tapahtui joka puolella
niin silmiinnähtävän paljon, että kaikkien täytyi tulla vakuutetuiksi, että
Jumala aivan päivittäin ja hetkittäin vastasi rukouksiin.
Asiantila oli
nyttemmin Stephentownissa sellainen, että minun oli siirryttävä sinne asumaan.
Niin teinkin. Minut oli sillävälin vallannut voimakas rukouksenhenki, niinkuin jo
jonkun aikaa oli ollut tuon neidin laita. Rukouksen voima pian levisi ja
kasvoi, ja sitä mukaan työkin voimistui, niin että Herran sana iski maahan
väkevimmätkin miehet tehden heistä aivan avuttomia. Voisin mainita useita
tällaisia tapahtumia.
En ole vielä puhunut
tässä herätyksessä vallinneesta rukoushengestä, jota en saa jättää
mainitsematta...
Välikappaleinani oli
herätyksissa yksinkertainen saarna ja rukous, jota runsaasti käytettiin niin
yksityisesti kuin yhteyspiireissä ja julkisissa rujouskokouksissa. Paljon
painoa pantiin rukoukseen päävälikappaleena herätyksen edistämiseksi.
Kuten olen kertonut, olivat
välikappaleina herätyksen kulussa rukouskokoukset, henkilökohtainen
puhuttelu ja luonakäynnit, lentolehtisten jakaminen ja maallikoiden, niin miesten
kuin naisten, tarmokkaat ponnistukset. Mikäli tiedän, eivät papit missään
asettuneet sitä vastaan. Uskon, että he yleensä olivat sille myötätuntoisia.
Mutta rukouksen voimaan oli yleensä niin suuri luottamus, että ihmiset
tuntuivat varsin suuressa määrin panevan rukouskokoukset saarnatilaisuuksien
edelle. Yleisenä vaikutelmana näytti olevan: "Me olemme saaneet neuvoa ja
ohjausta, kunnes olemme paatuneet, nyt on meidän aika rukoilla." Rukoukset
tulivat alati kuulluiksi ja niin hämmästyttävällä tavalla, että se herätti
yleensäkin ihmisten huomiota kautta maan. Näimme selvästi, että vastauksena
rukouksiin taivaan ikkunat avattiin ja Pyhän Hengen vuodatus tuli kuin
virta ylitsemme.(2)
RIITTÄÄKÖ YKSI KERTA? Toinen väärä käsitys, mikä ihmisillä voi olla rukouksesta,
on se, että tarvitsee aina rukoilla vain yksi kerta, niin saamme heti
vastauksen. Esim. muiden pelastumisen puolesta on saatettu opettaa tällä
tavoin.
Mutta pitääkö tämä käsitys paikkansa eli riittääkö yksi
rukouskerta aina? Katsomme asiaa seuraavien esimerkkien valossa:
- Jeesus esimerkkinä. Yksi erinomainen esimerkki henkilöstä, joka rukoili
useamman kerran saman asian puolesta, on Jeesus itse. Sillä ollessaan
Öljymäellä, hän rukoili saman asian puolesta, ei vain yhtä kertaa, vaan kolme eri
kertaa - sen hän teki etsiessään Isän tahdon toteutumista omalla kohdallaan.
Eli kun Jeesus on antanut muille tällaisen mallin, emme varmastikaan menettele
väärin, jos itsekin noudatamme sitä.
Toisaalta Jeesuksesta on myös kerrottu, että hän vietti koko
yönkin rukoillen Jumalaa. On epätodennäköistä, että hän tänä aikana olisi
rukoillut miljoonan eri asian puolesta, vaan todennäköisemmin hän keskittyi
määrättyihin rukousaiheisiin, joita hänellä oli. Hän mm. rukoili, ettei
Pietarin usko raukeaisi tyhjiin:
- (Matt 26: 44) Ja
hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran ja sanoi samat sanat
uudestaan.
- (Luuk 6:12) Niin
tapahtui niinä päivinä, että hän lähti vuorelle rukoilemaan; ja hän oli
siellä kaiken yötä rukoillen Jumalaa.
- (Luuk 22:31,32)
Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä
niinkuin nisuja;
32. mutta minä
olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja
kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi."
- Esimerkit kestävästä
rukouksesta. Kun Jeesus opetti
rukouksesta, painotti hän myös kestävää rukousta, josta mm. vertaus
leskivaimosta ja väärästä tuomarista on hyvä esimerkki.
Merkillepantavaa tässä vertauksessa on se, että siinä leskivaimo
yhä uudelleen toi saman asian väärän tuomarin eteen. Hän siis ei tuonut
jatkuvasti uusia asioita tuomarille, vaan ainoastaan sen asian, mikä hänen
mieltään koko ajan painoi. Seurauksena naisen hellittämättömyydestä, ja että
hän vaivasi tuomaria jatkuvasti samalla asialla, olikin se, että hän lopulta
sai myönteisen vastauksen. Aivan samoin mekin, kun tuomme yhä uudelleen samat
asiat Jumalan eteen rukouksessa, voimme odottaa saavamme häneltä vastauksia:
- (Luuk 18:1-7) Ja
hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.
2. Hän sanoi:
"Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt
ihmisiä.
3. Ja siinä
kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi:
'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan.'
4. Mutta pitkään
aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää
Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
5. niin kuitenkin,
koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei
hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni.'"
6. Niin Herra sanoi:
"Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
7. Eikö sitten Jumala
toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat,
ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
- Muiden pelastuminen on myös asia, jossa tarvitaan kestävää rukousta ja
jossa samat rukousaiheet tuodaan yhä uudelleen Jumalan eteen. Sillä vaikka
jokainen ihminen voi heti henkilökohtaisesti ottaa vastaan lahjaksi sellaiset
asiat kuin pelastuksen, Pyhän Hengen kasteen ja ruumiin terveyden Jeesuksen täytetyn
työn perusteella (Meidän ei tarvitse miljoonaa kertaa rukoilla "Pelasta
minut!", vaan ottaa pelastus Jumalalta lahjana vastaan; Ilm 22:17), on
silti aivan eri asia, kun rukoillaan muiden ihmisten pelastumisen puolesta tai
kun rukoillaan vaikka armolahjoja. Nämä asiat kuten kaikki herätykset ovat
tavallisesti vain pitkällisen rukouksen tuloksia.
Joskus muiden pelastumista joudutaan rukoilemaan kuukausia tai
jopa vuosikymmeniä ennenkuin sen nähdään toteutuvan käytännössä. Esim. George
Muller, joka vastaanotti tuhansia rukousvastauksia, joutui parin henkilön
kohdalla odottamaan jopa vuosikymmeniä, ennenkuin he pelastuivat. Hän toi samat
henkilöt Jumalan eteen päivittäin siis vuosien ajan, mutta he pelastuivat vasta
hänen kuolemansa jälkeen. Muller on oiva esimerkki rukouksen kestävyydestä:
"Koko suuri
salaisuus on siinä, ettei hellitä, ennen kuin rukousvastaus tulee.
Viidenkymmenenkahden vuoden aikana olen joka päivä rukoillut kahden miehen
puolesta, jotka ovat erään nuoruudenystäväni poikia. He eivät ole vielä
pelastuneet, mutta kyllä he pelastuvat! Kuinka saattaisi käydä toisin? Lepään
Jehovan pettämättömällä lupauksella. Jumalan lasten suuri virhe on siinä,
etteivät he ole kestäviä rukouksessa. He eivät pysy lujina. Jos he tahtoisivat
jotakin saada Jumalan kunniaksi, niin he rukoilisivat, kunnes he saisivat sen.
Oi, kuinka hyvä, lempeä, armollinen ja alentuvainen meitä kohtaan onkaan Hän,
jonka kanssa olemme tekemisissä! Hän on antanut minulle arvottomalle monin
verroin enemmän, kuin mitä olen voinut rukoilla tahi edes ajatella! Olen vain
heikko, syntinen miesraukka. Mutta hän on kuullut rukoukseni kymmenettuhannet
kerrat ja käyttänyt minua välikappaleena johtamaan kymmeniätuhansia ihmisiä
totuuden tielle. Sanon kymmeniätuhansia sekä tässä että muissa maissa. Nämä
arvottomat huulet ovat julistaneet evankeliumia suurille joukoille, ja monet,
monet ovat uskoneet iankaikkiseksi elämäkseen."(3)
