Nature

Jarin etusivulle | Jarin kirjoituksia

Venäjän ja Ukrainan konflikti

 

 

 

Seuraavassa on kirjoitus, jonka lähetin Etelä Suomen sanomat-lehteen. Kyse on Ukrainan ja Venäjän välisestä sodasta, jolla on vaikutuksia tännekin asti. Me kyllä ymmärrämme, että kun Ukraina on ollut itsenäinen valtio, niin silloin Venäjän hyökkäystä voidaan pitää vääränä. Ukrainalla pitäisi olla oikeus puolustautua aseellisesti.

    Kuitenkin, kun tuomitaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan, tulisi jokaisen katsoa ensin omaa elämäänsä. Onko minun elämässäni tai onko yhteiskunnassamme asioita, joista meidän tulisi tehdä parannus ja luopua? On ulkokultaista, jos näemme vain Venäjän tekemät vääryydet, mutta emme halua korjata omassa elämässämme olevia vääriä asenteita. Tämä on kristillisen uskon perusopetuksia. Mielenmuutoksen on ensin lähdettävä itsestämme. Vasta sen jälkeen voimme mahdollisesti huomauttaa muiden tekemistä asioista.

    Toisaalta, en ole kovin vakuuttunut pakotteiden myönteisistä vaikutuksista. Ne voivat saada aikaan enemmän vahinkoa kuin hyvää, vaikka niiden tarkoitus olisi hyvä, eli estää sodankäynti. Voi nimittäin olla niin, että monet venäläiset kokevat muiden vihaavan heitä (vaikka se ei pitäisi lainkaan paikkaansa), ja pakotteet vain lisäävät tätä kierrettä. Venäjälle määrättyjä pakotteita voidaan verrata mielestäni siihen, kun Saksalle Ensimmäisen maailmansodan jälkeen määrättiin ankarat rauhanehdot ja se joutui luopumaan osasta alueistaan sekä maksamaan valtavia sotakorvauksia. Tämä johti Saksassa vihaan, ja oli lopulta ponnahduslauta uudelle sodalle, joka oli entistä tuhoisampi.

   Sama virhe saattaa tapahtua uudelleen, nyt Venäjän kohdalla. Kehitystä on melkein mahdoton pysäyttää, koska läntiset johtajat ovat niin lujasti päättäneet säätää pakotteita Venäjälle. Tottakai olisin mielelläni väärässä tässä asiassa, ja toivoisin sodan loppuvan, mutta yleensä tällaiset toimenpiteet nostattavat lisää vihaa ja kostonhalua. Ihmisluonto on sellainen, eikä Venäjän johtaja Putin ole poikkeus. Me ihmiset olemme sellaisia.

    Toiseksi ylpeys asuu meissä. Vaikka Venäjän johtaja Putin saattaisi katua alettua sotaretkeä, on sitä erittäin vaikea lopettaa ja perua ylpeyden takia. Ymmärtääkseni Putinin on vaikea myöntää virhettään, kuten meidän jokaisen, ja se pitää konfliktia yllä. Sodalle tuskin tulee loppua kovin nopeasti tämän syyn takia.

   Kolmanneksi olen huolissani konfliktin laajenemisesta. Eli kun nyt on säädetty pakotteita mm. niin, että Venäjän koneet eivät pääse Euroopan muihin maihin, näen tämänkin pakotteen erittäin haitallisena. Se nostattaa Venäjällä vihaa ja saa aikaan sen, että Venäjä kohdistaa pian huomionsa näihin maihin. Sillä kun venäläiset kokevat, että heidät torjutaan, on seurauksena konfliktin laajeneminen yhä uusia maita kohtaan. Siksi ajattelen, että läntiset johtajat toimivat väärin tässä asiassa. Heidän tulisi katua virheitään, ja pyrkiä uudelleen rakentamaan ystävälliset ja kunnioittavat suhteet Venäjän johtoon sekä poistaa turhat pakotteet. Jos läntiset johtajat eivät tätä ymmärrä tehdä, voivat seuraukset olla arvaamattomia.

    Tietysti yksi mahdollisuus on, että Venäjällä vaihtuu valta, kun ihmiset alkavat olla tyytymättömiä elintason laskuun ja muihin käytännön ongelmiin. En oikein tiedä Venäjän sisäisestä tilanteesta, ja onko tämä mahdollista, mutta aika näyttää mitä tapahtuu.

    Historia kannattaisi siis ottaa huomioon että myös ihmisluonto. Lisäksi meidän ei tule vihata venäläisiä omassa maassamme eikä muuallakaan. Monet venäläiset itsekin vastustavat sotaa. Ja vaikka eivät vastustaisikaan, on Raamatun opetus se, että meidän tulee rakastaa jopa vihamiehiämme. Jos toimimme tätä periaatetta vastaan, teemme Jumalan edessä vakavan synnin.

    Joka tapauksessa seuraavassa on kirjoitus, jonka lähetin lehteen. Siinä tuodaan esille samoja asioita, joita jo edellä luettelin:

                                                          

Malka ensin pois omasta silmästä

 

Viime aikoina olemme joutuneet vastakkain sen asian kanssa, ettei maailma ole entisensä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut monet pohtimaan, mihin olemme menossa. Nykykehitys ei näytä lainkaan valoisalta.

    Tällä hetkellä monet maat ovat asettamassa Venäjälle kovia pakotteita, ja Suomikin on seuraamassa muita maita tällä alueella. Itse kuitenkin ajattelen, että meidän tulisi ensin noudattaa Raamatun periaatetta: otetaan ensin malka omasta silmästä, sitten vasta voidaan puuttua naapurin toimintaan, kuten Jeesus opetti (Matt 7:5 ”Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.”). Näen, että myös Suomessa meillä on paljon parannettavaa ja korjattavaa. Esim. YLE on puuhaillut boikottia Venäjän osallistumista vastaan Euroviisuissa. Kuitenkin sama yhtiö on vuosikaudet kannattanut aborttia, joka on todellisuudessa lasten surmaamista. Abortin seurauksena Suomesta puuttuu yli puoli miljoonaa ihmistä. Miten YLE voi väittää edustavansa ihmisoikeuksia, kun se vuosikaudet on ollut pienten lasten ihmisoikeuksia vastaan? Kyseessä on ilmeinen ristiriita ja tekopyhyys.

   Jokaisessa meissä on siis virheitä. Emme ole muita parempia. On ärtymystä, vihaa, kunnianhimoa ja muita vääriä asenteita. Tottakai, jos maailman isoimman valtion johtaja syyllistyy samoihin asioihin, seuraukset ovat aivan eri luokkaa. Tästä on nyt kysymys Ukrainassa.

    Kun nyt asetetaan boikotteja ja katkaistaan yhteyksiä, kannattaa muistaa, että samoja yhteyksiä on myöhemmin vaikea, jopa mahdoton rakentaa uudelleen. Ne johtavat korkeintaan vastapakotteisiin ja muuhun vahingolliseen. Sananlasku sanoo: Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Eli viha saa aikaan vihaa. Jos keskusteluyhteys ja ystävyyssuhteet puretaan, kuten näen nyt tapahtuvan, ollaan menossa tielle, josta on vaikea palata.

   Historia kannattaisi myös ottaa huomioon. Kun Saksalle asetettiin Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittajavaltioiden toimesta äärimmäisen tiukat rauhanehdot, sai se aikaan katkeruutta. Saksa menetti osan alueistaan ja sille määrättiin valtavat sotakorvaukset. Tämä johti siihen, että siemenet uudelle sodalle kylvettiin. Näen, että nykyiset boikottien vaatijat toistavat samaa virhettä, mikä tapahtui vuosikymmeniä sitten.

 

Jari Iivanainen

 

Lisäys edelliseen: Pahuuden tunnistaminen nyky-yhteiskunnassa. Kuten todettiin, on yleinen mielipide kääntynyt Venäjän sotatoimia vastaan Ukrainassa. Tämä on ymmärrettävää, koska Venäjän joukot ovat saaneet aikaan suurta tuhoa ja kärsimystä. Venäjän aloittamaa sotaa on vaikea puolustella moraalisin perustein.

   Kuitenkin samaan aikaan länsimaissa ei tunnisteta omaa pahuutta ja vääriä asenteita, jota voi pitää yhtä huolestuttavana kehityksenä. Täällä puhutaan länsimaisista arvoista, mutta kyseiset arvot ovat aivan erilaiset kuin reilut puoli vuosisataa aiemmin. Esimerkkeinä moraalin muutoksesta on abortin hyväksyminen, kuten edellä todettiin. Tätä asiaa pidettiin aiemmin yksinkertaisesti murhana, koska ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä, eikä vasta syntymässä. Kyseessä on biologinen fakta. Tämä myönnettiin myös äskettäisessä tutkimuksessa, jossa kysyttiin 5577 biologilta ympäri maailmaa, milloin ihmisen elämä alkaa. Heistä 96 prosenttia sanoi sen alkavan hedelmöityksestä (Erelt, S., Survey asked, 5,577 biologists when human life begins. 96 % said conception; lifenews.com, 11 july 2019).

   Samoin Maailman lääkäriliiton Geneven julistuksessa vuonna 1948, kun natsilääkärien epäeettinen toiminta oli paljastunut, todettiin ihmiselämän alkavan hedelmöityksestä: ”Pidän ihmiselämää hedelmöityksestä lähtien mitä suurimmassa arvossa, enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ihmisyyden lakeja vastaan.”.

    Johtopäätös on, että nyt kannatetaan asiaa, joka on selvästi epäeettistä ja tuhoaa ihmislapsen. Nyt kritisoidaan Putinin toimia, ja syystä, mutta monet toimittajat syyllistyvät samaan. He kannattavat ihmisten murhaamista, jota abortti käytännössä merkitsee. He puhuvat kauniisti vain ”raskauden keskeytyksestä”, mutta kyseessä on ihmislapsen surmaaminen, vaikka muuta väitettäisiin. Niinpä näen, että propaganda Venäjällä, jossa oikeutetaan sotatoimet ja ihmisten tappaminen, ei eroa länsimaisista toimittajista, jotka ajavat samaa asiaa ei-toivottuja lapsia kohtaan. Outoa lisäksi on, että nämä toimittajat ja muut abortin kannattajat pitävät tällaista toimintaa ihmisoikeutena ja ajattelevat olevansa moraalisesti edistyneempiä kuin muut, jotka eivät yhdy heidän mielipiteeseensä. Kyseessä on irvokas ristiriita. Tällä en kuitenkaan halua halventaa kenenkään sellaisen tunteita, joka tulee odottamattomasti raskaaksi. Pois sellainen. Kuitenkin on hyvä ymmärtää, että tässä vaiheessa hän on jo äiti, eikä vasta lapsen syntymän jälkeen.

    Olen ajatellut, että länsimainen aborttikäytäntö muistuttaa sitä tapaa, kun antiikin yhteiskunnissa syyllistyttiin lapsien heitteillejättöön (tapa, joka katosi kristillisen uskon levitessä) tai kun kanaalilaiset uhrasivat lapsiaan epäjumalilleen. Luultavasti nämä ihmiset pitivät käytäntöään aivan normaalina, mutta Jumalan silmissä esim. kanaanilaisten synti oli hirvittävä. Tämä tapa levisi myös israelilaisten keskuuteen. Sen seurauksena heitä kohtasi Jumalan viha:

 

- (Ps 106:38-40) He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.

39 Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.

40 Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.

 

Moraalin muutoksesta ja miten länsimaissa puolustetaan vääryyttä, voidaan mainita muitakin asioita. Useat niistä liittyvät seksuaalisuuteen ja itsekkyyteen siinä. Jälleen lapset ovat sijaiskärsijöitä aikuisten valinnoille, joita he saattavat ajaa rakkauden ja tasa-arvon nimissä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

 

• Yksinäisten naisten tai naisparien hedelmöityshoidot, joita on puolustettu tasa-arvon nimissä. Lapsista tehdään isättömiä tarkoituksella. Jo nyt lasten suurin ongelma on isättömyys, kun hyvin suuri osa heistä kasvaa ilman isää kotona. Samanaikaisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet jatkuvasti, vuosi vuodelta.

 

• Seksuaalinen käytös, jossa suhtaudutaan suopeasti esiaviolliseen seksiin tai avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin, on ollut katastrofi lasten kannalta. Eli jos vanhemmat eivät ole kunnolla sitoutuneet ennen seksisuhdetta, on syntyvien lasten asema hankala, mikäli perheessä ei ole molempia vanhempia. Kuvaavaa tilanteelle on, että vielä 1960-luvun lopulla vain 5 % lapsista Suomessa syntyi avioliiton ulkopuolella, kun 1990-luvun alkupuolella luku oli jo 25 %, ja kun luku nyt on yli 50 %.

 

• Suopea suhtautuminen avioeroon on lisännyt lasten ahdinkoa. Esim. Suomessa avioeroa helpotettiin lain kautta v. 1987, joka johti monen sellaisenkin avioliiton loppumiseen, jossa ei ollut isoja ongelmia. Samanaikaisesti yhteiskunnan sosiaalikulut ja asumistuet ovat kasvaneet vuodesta toiseen, kun perheet hajoavat. Valtio maksaa jo kolmanneksen vuokrista, ja yleisiin asumistukiin uponnut kokonaissumma on 2000-luvulla kaksinkertaistunut (Etelä-Suomen Sanomat, 8.1.2017). Uuden moraalin kannattajat, jotka hyökkäävät konservatiivisia ja kristillisiä arvoja vastaan, lisäävät yhteiskunnan kuluja ja lasten kärsimystä.

 

• Osoitus nykykehityksestä on, että puhutaan myönteiseen sävyyn sateenkaariperheistä (eli sateenkaariperheissä lapsi joutuu elämään joko ilman omaa isää tai äitiä) ja homoseksuaalisesta käytöksestä. Ei oteta huomioon sitä kristillistä näkemystä, että ystävyyssuhteet ovat ok saman sukupuolen välillä, mutta kaikki seksuaalisuhteet, olkoot ne heteroseksuaalisia tai homoseksuaalisia, ovat väärin miehen ja vaimon avioliiton ulkopuolella. Ei tässä ole kysymys kenenkään vähäisemmästä ihmisarvosta tai vihasta heitä kohtaan, vaan siitä, että kaikki elämänmallit eivät ole oikeita Jumalan silmissä. Eli jokaisella meistä on vääriä taipumuksia. Jollakin voi olla kiusaus ylensyömiseen, toisella alkoholin liikakäyttöön, toisella avioliiton ulkopuolisiin seksisuhteisiin ja pornoon tai toisilla kiusaus homoseksuaalisiin suhteisiin. Kaikilla on näitä vääriä taipumuksia, joista meidän tulisi pyrkiä eroon, eikä elää niiden mukaan. Täysin synnittömiksi emme tule tämän elämän aikana (jonka tähden emme voi asettua muiden yläpuolelle), mutta ei meidän tulisi tehdä liittoa synnin kanssa.

 

• Yksi osoitus nykykehityksestä länsimaissa on transideologia, joka muistuttaa hyvin paljon tyttöjen ympärileikkausta. Sen yksi seuraus ovat ns. sukupuolenkorjausleikkaukset, joissa amputoidaan terveitä ruumiinjäseniä sekä käytetään koko loppuelämän ajan hormoneja. (Tämän pohjalta on merkillistä, että useimmat mediat suhtautuvat kielteisesti tyttöjen ympärileikkaukseen, mutta kannattavat samanaikaisesti transideologiaa, joka voi johtaa samantyyppiseen lopputulokseen. Kyseessä on ilmeinen ristiriita.) Näistä ihmisistä tulee elinikäisiä potilaita, elinikäisiä hormonien käyttäjiä, jonka seurauksena he voivat saada vakavia ruumiillisia vaivoja, kuten luukato, syöpä, hedelmättömyys, sydänsairaudet, laskimotukos, veritulppa, maksavauriot. Lisäksi näillä ihmisillä on havaittu olevan moninkertaisesti enemmän itsemurha-ajatuksia ja mielenterveyshäiriöitä kuin valtaväestöllä.

    Joka tapauksessa on hyvä ymmärtää ihmisiä, jotka ajautuvat näihin ajatusmalleihin, jossa he eivät hyväksy omaa syntymässä saatua sukupuoltaan. Näen näiden ajatusmallien muistuttavan syömishäiriöitä, joissa ihminen ei ole tyytyväinen ruumiiseensa ja painoonsa. Monet transihmisetkin yhtyvät tähän näkemykseen. Kuitenkin on syytä kysyä, mikä on ratkaisu ongelmaan. Itse näen, että kyseessä on psyykkinen ongelma kuten syömishäiriöissä, ja siksi tulisi keskittyä siihen. Vika ei ole kenenkään ruumiissa vaan ihmisen omassa ajattelussa, kun hän ei hyväksy syntymässä saatua sukupuoltaan. On merkillepantavaa, että esim. LHB-liitto, joka edustaa Suomessa lesboja, homoja ja biseksuaaleja, näkee myös kyseessä olevan psyykkisen asian, joka usein voi vaihdella lasten ja nuorten kohdalla. Siksi LHB-liitto on kirjoittanut: ”Lapsen tai teini-ikäisen psyykkinen kehitys on vielä kesken, eikä lainsäädännöllisiä muutoksia juridiseen sukupuoleen liittyen tulisi edistää alaikäisten kohdalla” (Etelä-Suomen sanomat 4.4.2022). Mielestäni tämän liiton kanta tässä asiassa on järkevä, vaikka saatankin olla muista asioista eri mieltä.

  

• Yksi länsimaisen kehityksen huolestuttavampia piirteitä on sanan- ja uskonnonvapauden kaventuminen, jonka näen vakavana piirteenä. Kysymys ei ole pelkästään kehityksestä Venäjällä, jossa oppositio on ahtaalla, vaan Euroopassa on meneillään samanlainen kehitys.

    Mm. Ivan Puopolo otti asiaan kantaa Verkkouutiset-julkaisussa 26.4.2022. Hän mainitsee tässä kirjoituksessaan EU:n uudesta digipalvelulaista, jossa kontrolloidaan sitä, mitä sosiaalisessa mediassa saa sanoa. Käytännössä se merkitsee, että sosiaalisen median jätit ovat velvolliset poistamaan kaiken laittoman sisällön sakon uhalla heti, kun sellaista löytyy. Sakot saattavat olla valtavat, useita prosentteja palveluntarjoajien liikevaihdosta, joka on varmasti vahva pelotevaikute palveluntarjoajille.

   Ongelmana vain on, että mikä on laitonta ja mikä ei. Päätetäänkö tämä huutoäänestyksellä vai miten? Esim. lapsiporno ja kehotus väkivaltaan muita kohtaan ovat sellaisia asioita, joissa useimmat yhtyvät siihen, ettei niitä tulisi hyväksyä. Kuitenkin on paljon asioita, joissa saattaa olla vain erilainen mielipide, jota joku muu ei hyväksy. Se johtaa siihen, että huutoäänestyksellä vaikutetaan palveluntarjoajiin niin, että ne poistavat mielipiteet, jotka eivät miellytä valittajia. Someyhtiöt tietenkin kuuntelevat valittajia, ja saattavat poistaa valtavat määrät sellaistakin sisältöä, joka on täysin laillista. Someyhtiöt tekevät mieluummin tämän kuin että maksavat kalliit sakot tai joutuvat oikeudenkäynteihin.

    Kyseinen laki ja nykyinen kehitys on siten vakava uhka sanan- ja uskonnonvapaudelle. Se tukahduttaa vapaan keskustelun ja demokratian sekä johtaa samanlaiseen malliin kuin entisissä kommunistimaissa, joissa ei saanut esittää vallitsevan ideologian vastaisia mielipiteitä. EU seuraa varhaisten kommunistien jalanjälkiä, kun se pyrkii kieltämään vapaan keskustelun.

   Yksi esimerkki kehityksestä on suhtautuminen seksuaalisuuteen. Ahdasmieliset arvoliberaalit eivät kestä puhetta siitä, että seksi on oikein vain miehen ja vaimon välisessä avioliitossa. He näkevät tällaiset käsitykset vihapuheena, vaikka se on ollut vallitseva ideologia länsimaissa vuosisatojen ajan. He eivät ymmärrä, että puolustaessaan esim. homoseksuaaleja, on satoja sellaisia ihmisiä, joilla on tämä taipumus, mutta he eivät halua elää sen mukaan, koska näkevät sen olevan moraalisesti väärin tai aiheuttavan vahinkoa heille itselleen ja muille esim. sukupuolitautien muodossa. He puolustavat vain niitä, jotka eivät halua noudattaa kristillistä moraalia tällä alueella. Lisäksi nämä arvoliberaalit eivät ymmärrä, että nimenomaan rakkaus voi olla taustalla uskovalla kristityllä. Eli koska uskova kristitty uskoo meidän olevan iankaikkisuusolentoja ja että seksi on oikein vain miehen ja vaimon avioliitossa, haluaa hän varoittaa muita, etteivät he tekisi vääriä valintoja elämänsä suhteen. Tämä on rakkautta, eikä vihaa muita kohtaan. Ahdasmieliset arvoliberaalit eivät tätä ymmärrä ja haluavat siksi tukahduttaa tällaiset mielipiteet, joita itsekin olen tuonut esille tässä kirjoituksessa. Olen vakuuttunut, että länsimaissa mennään tilanteeseen, jossa on odotettavissa oikeudenkäyntejä ja hyökkäyksiä niitä vastaan, jotka pitäytyvät Jeesuksen ja apostolien opetukseen näillä alueilla. Tämä asia etenee, koska mediassa hyökätään jatkuvasti perinteistä kristillistä opetusta vastaan. En näe tässä median toiminnassa mitään eroa Venäjän mediaan, joka sekin saattaa tuoda esille vain yhden puolen asiasta.

    Otan tähän vielä lainauksen liittyen USA:n yliopistomaailmaan. Kirjoittaja kuvaa, miten jopa 18 prosenttia amerikkalaisopiskelijoista on valmis väkivaltaan, jos kampuksella esitetään mielipiteitä, jotka eivät miellytä itseä. Yleensä voimakkaat asenteet liittyvät vihaan kristillistä uskoa ja moraalia vastaan kuten varhaisilla kommunisteilla. Amerikan yliopistot ovat merkityksellisiä, koska sieltä ovat alkaneet lähes kaikki uudet virtaukset, jotka ovat levinneet länsimaihin sekä muualle maailmaan. Kun tällaisen asenteiden ja ihmisten määrä kasvaa, voimme odottaa totalitaaristen yhteiskuntajärjestelmien esiinnousua. Sanan- ja uskonnonvapaus ei ole uhattuna vain Venäjällä, vaan myös USA:ssa ja muissa länsimaissa, joissa halutaan kieltää vastakkaiset mielipiteet.

 

… Olen huolissani amerikkalaisten oikeudesta sananvapauteen.

   Nuorten aikuisten asenteita mitattiin vastikään kyselyllä, johon osallistui 20 000 opiskelijaa 55 eri kampuksella.

   Kyselyn mukaan 18 prosenttia amerikkalaisopiskelijoista olisi valmis hyväksymään jopa väkivaltaisen väliintulon, jos kampuksella esitettäisiin mielipiteitä, jotka eivät miellytä itseä.

   Yliopistojen kampukset ovat olleet perinteisesti paikkoja, joissa uudet ajatukset ovat saaneet tilaa ja joissa niistä on päästy keskustelemaan. Nyt kuitenkin on tietoja, joiden mukaan puhujia – erityisesti konservatiiveja – olisi estetty esiintymästä kampuksilla ja tapahtumia peruttu opiskelijoiden jättämien väkivaltauhkausten vuoksi.

   Tuntuu pahalta, että tämä muutos on tapahtumassa nuorille aikuisille, koska juuri sillä tasolla kriittisen ajattelun kehittäminen olisi tärkeää… (ESS 31.10.2020: Kirje Texasista, Adrianne Haladyna)

  

Mitä on odotettavissa? Kuten todettiin, saatetaan länsimaissa kiinnittää huomiota Venäjän propagandaan, jossa perustellaan ihmisten tappamista ja vääryyksiä heitä kohtaan. Kuitenkaan ei ajatella, että länsimaiset tiedotusvälineet itse ajavat asioita, jotka ovat selvästi väärin ja vahingollisia varsinkin lapsille. Tämän seurauksena ihmisten asenteet ovat tulleet erittäin kielteiseksi Jeesuksen ja apostolien opetuksia kohtaan, aivan kuten Venäjällä hyväksytään propagandan seurauksena selvästi vääriä asioita. En näe tässä suhteessa eroa länsimaiden ja Venäjän välillä.

    Nykyään puhutaan myös konservatiivisuudesta kielteiseen sävyyn. Kuitenkin jos uusi moraali tarkoittaa Jeesuksen ja apostolien hyödyllisten opetusten hylkäämistä, mennään ojasta allikkoon. Hitlerin aikana hylättiin perinteiset konservatiiviset arvot, ja nyt on nähtävissä samaa kehitystä. En odota tästä tapahtuvaksi mitään hyvää. Esim. Paavali kuvasikin viimeisten päivien kehitystä seuraavasti. Hän totesi, että viimeisten päivien ihmiset ovat hillittömiä, raakoja ja hyvän vihamiehiä. Uskon tämän toteutuvan juuri ennen Jeesuksen tulemusta.

 

- (1 Tim 3:1-5) Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.

2. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita,

3. rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,

4. pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia;

5. heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.

 

- (2 Tim 3:13) Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen.

Lisää aiheesta:

Raamatun profetioissa viitataan viimeisiin päiviin sekä Jeesuksen tulemukseen. Lue, miten nämä profetiat ovat parhaillaan toteutumassa

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

Jeesus on

tie ja totuus

 ja elämä

 

 

  

 

Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!

 

Lisää aiheesta:

Raamatun profetioissa viitataan viimeisiin päiviin sekä Jeesuksen tulemukseen. Lue, miten nämä profetiat ovat parhaillaan toteutumassa