Oikeus ja palestiinalaiset

Onko Israel apartheidvaltio ja mikä on palestiinalaisten asema? Onko palestiinalaisten elämä ollut parempi heidän omien johtajiensa alaisuudessa?

Yksi kohde, johon nykyajan oikeudenvaatijat ovat kohdistaneet huomionsa, on Israelin valtio. Nämä oikeudenvaatijat ovat vihamielisiä Israelia kohtaan ja näkevät sen edustavan jonkinlaista apartheidvaltiota. Väitetään, että palestiinalaisia sorretaan heidän palestiinalaisuutensa takia ja että Israel on miehittäjävaltio. Sen takia monet ovat puuhailleet kauppaboikotteja Israelia vastaan, koska ajattelevat sillä parantavansa palestiinalaisten asemaa.

Mutta miten asia on todellisuudessa? Joskus syytöksille voi olla aihettakin, mutta usein oikeudenvaatijat eivät tunne historiaa ja miten nykytilanteeseen on tultu.

Ensinnäkin historia. Kannattaa ottaa huomioon, että Israel on ollut olemassa valtiona ja juutalaiset ovat asuneet alueella jo vuosituhansia sitten. Tässä on hyvä ottaa esille muutamia Uuden testamentin jakeita. Ne ovat todellista historiaa ja niissä ei puhuta palestiinalaisista vielä mitään, koska sellaista nimitystä ei tunnettu. Sen sijaan niissä kerrotaan juutalaisista, jotka asuttivat Jerusalemia sekä Juudeaa ja Samaria eli nykyistä Länsirantaa. (Myös Koraani mainitsee 600 vuotta myöhemmin, miten pyhä maa kuuluu Israelille ja miten juutalaiset ovat valittuja, 5:20,21/ 10:90,93/ 17:104/ 26:59/ 2:47/45:16) Kysymys on noin 2000 vuoden takaisista tapahtumista:

- (Matt 2:19,20) Mutta kun Herodes oli kuollut, niin katso, Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille Egyptissä

20 ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja mene Israelin maahan, sillä ne ovat kuolleet, jotka väijyivät lapsen henkeä".

- (Apt 1:4-8) Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.

5. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen."

6. Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: "Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?"

7. Hän sanoi heille: "Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut,

8. vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".

- (Apt 2:14-18) Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne.

Entä viime vuosisata? Silloin Israel syntyi uudestaan vuonna 1948, mutta jo sitä ennen oli Kansainliitto, YK:n edeltäjä, vahvistanut ns. Balfourin julistuksen (1917). Tämän julistuksen perusteella juutalaisille luvattu alue käsitti, ei vain nykyisen Israelin alueen, vaan myös Jordanian sekä Länsirannan ja Gazan.

Mitä sitten tapahtui Israelin itsenäisyysjulistuksen jälkeen? Silloin ympäröivät arabivaltiot (Syyria, Jordan, Egypti, Libanon, Irak, Saudi-Arabia, Jemen) hyökkäsivät vastasyntyneen valtion kimppuun tarkoituksenaan jakaa se keskenään. He eivät onnistuneet aikeissaan. Kuitenkin Jordania miehitti Länsirannan ja Itä-Jerusalemin, Egypti Gazan ja Syyria Golanin kukkulat. Nämä alueet olivat heidän hallussaan laittomasti ja vastoin YK:n päätöstä lähes 20 vuotta, aina vuoteen 1967 saakka, joten ne olivat laittomia miehittäjiä.

Entä palestiinalaisten tausta? Meille kerrotaan toistuvasti, että Israel miehittää Palestiinan valtiota, mutta tämä on historian vääristelyä, koska menneeltä ajalta ei tunneta mitään todisteita ns. Palestiinan kansasta ja valtiosta, jolla olisi ollut omat hallitsijat, oma armeija, oma raha, oma kieli, selkeät tunnistettavat rajat ja muita kansalliseen olemassaoloon liittyviä piirteitä. Sen sijaan nykyiset palestiinalaiset ovat tavallisia arabeja, jotka edustivat alun perin useita kansallisuuksia (Jordania, Syyria, Libanon, Egypti, Irak... ), koska he saapuivat tälle alueelle ympäröivistä arabivaltioista tai sitten (ennen vuotta 1917) entisen Turkin ottomaanisen valtakunnan alueelta, jonka hallussa olivat vielä reilut sata vuotta sitten useimmat arabivaltiot. Heillä ei niihin aikoihin voinut olla mitään kansallista palestiinalaista identiteettiä, eivätkä edes ympäröivät arabivaltiot puhuneet mistään sellaisesta niihin aikoihin. Se tapahtui paljon myöhemmin eli vuoden 1967 sodan jälkeen.

Seuraava lainaus viittaa samaan. Palestiinalainen identiteetti on verrattain uusi asia. Tämä identiteetti syntyi vasta vuoden 1967 sodan jälkeen, kun Länsiranta ja Gaza, jotka jo Balfourin julistuksen mukaan oli luvattu Israelille, joutuivat takaisin Israelin valtaan. Lainauksessa puhuu PLO:n asevoimien entinen komentaja, joka kertoo, ettei ole mitään eroa jordanialaisten, palestiinalaisten, syyrialaisten ja libanonilaisten välillä:

Zuheir Moushin’in, PLO:n asevoimien komentajan lausunto saksalaiselle aikakauslehdelle Kairossa v. 1972: Palestiinalaista kansaa ei ole sellaisenaan olemassa. Palestiinan valtion luominen on vain eräs keino jatkuvaan taisteluumme sionistista valtiota vastaan arabien yhtenäisyyden puolesta. Tosiasiassa ei ole mitään eroa jordanialaisten, palestiinalaisten, syyrialaisten ja libanonilaisten välillä. Vain poliittisista ja taktisista syistä puhumme tänään palestiinalaisen kansan olemassaolosta, sillä arabimaiden kansalliset etunäkökohdat vaativat, että asetamme erillisen Palestiinan kansan vastustamaan sionismia. Katsokaahan, pelkästään taktisista syistä Jordania, joka on tunnustettu ja suvereeni valtio omine vahvistettuine rajoineen, ei voi siten vaatia Haifaa, Jaffaa, Ber-Shevaa ja Jerusalemia, kun sen sijaan Israelin sisällä asuva palestiinalainen voi epäilemättä niin tehdä. Haluan korostaa, että sinä hetkenä kun olemme vallanneet koko Palestiinan, yhdistämme välittömästi Palestiinan ja Jordanian. (1)

Tapahtuuko sortoa? Tosiasia siis on, että ns. palestiinalaiset eli arabit sekä juutalaiset asuvat nyt rinnakkain, ja se tulee hyväksyä. Molemmille kansoille pitäisi olla tilaa näillä alueilla, eikä saisi olla syrjintää puolin ja toisin.

Ovatko juutalaiset sitten syyllistyneet syrjintään kuten tarmokkaat oikeudenvaatijat ovat esittäneet? Varmasti he ovat toimineet usein väärin, eikä tätä voi kieltää.

Kysymys kuitenkin kuuluu, onko palestiinalaisten asema ollut parempi vai huonompi heidän omien johtajiensa alaisuudessa verrattuna juutalaishallintoon? Tämä on avainkysymys tällä alueella, ja sitä voidaan tarkastella.

Ensinnäkin vesihuolto, terveydenhuolto, koulut ja talous. Palestiinalaiset arabit ovat saaneet huomattavia parannuksia alueilleen. Yksi niistä on juokseva vesi Länsirannan asukkaille. Kun vuonna 1967 vain 10 % Länsirannan asukkaista sai päivittäin juoksevaa vesijohtovettä, on lukumäärä nykyään 96 %. Heidän tilanteensa on paljon parempi kuin ympäröivissä arabimaissa.

Terveydenhuolto on samanlainen asia. Israelin alaisuudessa Länsirannan arabien terveydelliset olot ovat kohentuneet huomattavasti, kuten muut olot. Nekin ovat paremmat kuin monissa arabimaissa:

Eihän liene mikään salaisuus se, että vaikka Länsirannan arabit poliittisesti eivät hyväksykään Israelia alueellaan, he ovat antaneet juutalaisille tunnustuksen alueensa terveydellisten olojen kohottamisesta. He totesivat, että kuningas Hussein lupasi alueelle – paperilla – klinikoita, sairaaloita ja kouluja, mutta ei koskaan toteuttanut lupauksiaan niiden 19 vuoden aikana, jotka alue kuului hänen hallintaansa. Arabit ovat todenneetkin, etteivät Israel ja juutalaiset luvanneet mitään, mutta toteuttivat sen, mistä Hussein vain puhui, vieläpä laajemmassa mittakaavassa kuin he olivat odottaneetkaan. (2)

Entä Israelin omat arabit? Käytännössä he ovat paremmassa asemassa kuin arabit yleensä, varsinkin verrattuna naapurimaidensa arabeihin, ja he tietävät sen. Heillä on parempi elintaso, parempi terveydenhuolto, enemmän vapauksia ja tasa-arvoa kuin muilla arabeilla. Lisäksi Israelin arabeja on kansanedustajina ja suurlähettiläinä, joka osoittaa heidän vaikutusvaltaisen asemansa. Niinpä kovinkaan moni Israelin arabeista ei olisi halukas vaihtamaan asemaansa muiden maiden arabeihin. Enemmistö heistä on tyytyväisiä asemaansa, joka on tullut ilmi mm. Israelin demokraattisen instituutin suorittamista mielipidetutkimuksista. Niiden mukaan 57 % Israelin arabeista on määrittänyt tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi, mikä viittaa heidän hyvään asemaansa.

Entä sitten niiden palestiinalaisten asema, jotka ovat asuneet Länsirannan ja Gazan alueella? Näillä alueille oli vuoden 1967 jälkeen Israelin hallinto, mutta myöhemmin eli vuonna 1993 palestiinalaiset saivat autonomian eli itsehallinnon. Paransiko tämä itsehallinto heidän asemaansa vai miten se vaikutti? Olivatko palestiinalaiset johtajat parempia hallitsijoita kuin israelilaiset olivat olleet? Tass Saada, joka taisteli Arafatin joukoissa, mutta joka myöhemmin muutti Amerikkaan asumaan, kertoo havaintonsa tästä. Hän palasi vuosien tauon jälkeen palestiinalaisalueille, Länsirantaan ja Gazaan, sekä tiedusteli palestiinalaisilta asukkailta tilannetta. Monet heistä näkivät, että heidän asemansa oli parempi israelilaishallinnon kuin palestiinalaisten oman hallinnon aikana:

Saavuin Ramallahiin varhain, jotta ehtisin saada kaupunkiin tuntuman… Ajoin tarkoituksella useilla eri takseilla, jotta sain tilaisuuden puhua kuljettajien kanssa. Olen huomannut, että tämä on erinomainen tapa tunnustella kaupungin ilmapiiriä. ”No, millaista täällä on nykyään elää?” kysyin viattomasti.

”Ei hyvä”, sanoivat melkein kaikki. ”Elämä on aika kurjaa. Siitä lähtien kun palestiinalaishallinto otti ohjat käsiinsä, tilanne on itse asiassa pahentunut”, he väittivät. ”Abu Ammar itse on suurenmoinen, todellinen taistelija loppuun saakka. Häntä me rakastamme. Mutta hänen edustajansa eivät osaa hoitaa asioita ollenkaan. He vaativat kaikilta lahjuksia – ei siinä ole järkeä. Israelilaiset rajalla eivät tietenkään hekään luota palestiinalaishallintoon, ja niin he ovat tiukentaneet otteita entisestään – lisää sääntöjä, lisää papereita, lisää rajoituksia. Oli oikeastaan parempi, kun he olivat täällä ja määräsivät kaikesta! Tätä on tietysti kauhea sanoa, mutta se on totta.”

Nämä mielipiteet saivat minut surulliseksi. Panin mieleeni, mistä halusin puhua entisen sankarini kanssa…

…Olin kerran Gazassa taksin kyydissä, jossa oli useita muitakin matkustajia. Katsoin liikennettä ja sanoin: ”Onpa paljon takseja! Sinulla on paljon kilpailijoita, vai mitä?”

”Niin, se on ryöstäytynyt hallinnasta”, mies sanoi. ”Jokainen, jolla on auto, haluaa päästä ansaitsemaan sillä rahaa. Pian täällä on enemmän kuljettajia kuin matkustajia”, hän huokasi.

Sitten hän jatkoi: ”Kun israelilaiset hallitsivat täällä, asiat olivat toisin. Kaikki oli paremmassa järjestyksessä.” (3)

Mistä sitten palestiinalaisten ongelmat johtuvat? Yksi suurimpia syitä ovat olleet nimenomaan palestiinalaisten omat johtajat, jotka ovat ajaneet kansaa ahdinkoon. He eivät ole keskittyneet yhteiskunnan rakentamiseen ja kansansa olojen parantamiseen, vaan aseelliseen taisteluun Israelin kanssa ja oman asemansa pönkittämiseen. Korruptio ja lahjukset ovat olleet yleisiä heidän keskuudessaan.

Kaikkein suurin ongelma ovat kuitenkin olleet ihmisoikeusrikkomukset. Palestiinalaisjohtajat ovat sortaneet omaa kansaansa ja heikentäneet sen asemaa. Se on ilmennyt mielivaltaisina pidätyksinä, kidutuksina ja opposition vaientamisena. Sen takia tuhannet palestiinalaiset ovat paenneet omilta asuinalueiltaan muuttaen ulkomaille.

Katsomme lopuksi lainausta, joka liittyy aiheeseen. Mosab Hassan Yousef, jonka isä kuului Hamasin perustajajäseniin ja jossa järjestössä Mosab itsekin toimi aiemmin, kuvasi tätä tilannetta YK:n ihmisoikeusneuvoston kokouksessa 25.9.2017. Hän kiinnitti huomionsa palestiinalaishallinnon väärinkäytöksiin omaa kansaansa kohtaan. Puhe löytyy sellaisenaan Youtubesta englanninkielisenä:

Raportti YK:n Human Rights Watch:n (Ihmisoikeusneuvoston) kokouksesta 25.9.2017

Asialista: Ihmisoikeudet Palestiinassa.

Syytöksiä; Israel rikkoo ihmisoikeuksia, rotusyrjintää, ei salli tehdä työtä, tappaa lapsia, miehittää historiallista Palestiinaa, varastaa ruoan, veden, maat, rahat, puut, tekee rikoksia ihmiskuntaa kohtaan jatkuvasti ym. ym..

Niitä esittivät: Palestiinan itsehallinto-Algeria-Qatar-Sudan-Syyria-Pohjois-Korea-Bahrain-Saudi-Arabia-Venezuela ja Iran. Mosab Hassan Yousef (Hamasin poika) pyysi puheenvuoroa ja sai sen.

Kasvoin Ramallahissa Hamasin jäsenenä, kohdistan sanani PA hallinnolle, joka väittää olevansa ainoa oikea Palestiinan kansan edustaja.

Kysyn, mistä on kotoisin valtuutenne edustaa palestiinalaisia, he eivät valinneet teitä. He eivät antaneet teille oikeutta edustaa heitä. Te olette nimittäneet itse itsenne. Te olette vastuussa kansalle ja kansasta.

Tämän todistaa teidän väkivaltainen käyttäytymisenne heidän ihmisoikeuksiaan vastaan. Tosiasiassa palestiinalaisten yksityisten ihmisten ja kansan ihmisoikeudet liikuttavat teitä kaikkein vähiten. Te kidnappaatte palestiinalaisia opiskelijoita, kidutatte heitä vankiloissanne ja te myös kidutatte poliittisia vastustajianne.

Kansan kärsimykset ovat seurausta teidän itsekkäistä poliittisista pyrkimyksistänne. Te olette Palestiinan kansan suurin vihollinen. Jos Israelia ei olisi olemassa, teillä ei olisi ketään jota syyttäisitte. Ottakaa vastuu tekojenne seurauksista.

Te lietsotte konfliktin liekkejä pitääksenne voimassa väärää valtaanne. Lopuksi: Te käytätte tätä foorumia johtaaksenne harhaan kansainvälistä yhteisöä, johtaakseen palestiinalaisen yhteiskunnan uskomaan, että Israel on vastuussa ongelmista, jotka te olette itse aiheuttaneet. Kiitos. (4)

Viittaukset:

1. Sit. kirjasta "Totuutena valhe", Pekka Sartola, s. 278

2. Jukka Riippa: "Israel polttopisteessä", s. 179

3. Tass Saada: Taistelin Arafatin joukoissa (”Ich kämpfte fur Arafat), s. 203, 278

4. Suomenkielinen teksti: Pekka Sartola: Taistelu Jerusalemista

Lisää aiheesta:

Kirje Rauhan puolesta -lehden toimitukselle - aiheena historian uudelleenkirjoitus Lähi-idässä

Kiista Israelin ja Jerusalemin ympärillä on tiedonvälityksen kestoaihe, mutta mikä on palestiinalaisten tausta ja mikä on todellista historiaa?

Siirtokunnat ja ns. Israelin miehityspolitiikka. Miehittääkö Israel Palestiinalaisvaltiota kuten on väitetty, vai onko kyseessä valhe?

Israel-ystävyys - onko se hyvä vai paha asia? Historiassa esiintynyt antisemitismi ja Israelin vastustaminen nykyajassa ovat toistensa kaksosia