Etusivulle

Jarin kirjoituksia

 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä






 

Kenen sanaa?

 

 

Tämän kirjoituksen aiheena on Raamattu ja sen ymmärtäminen. Siinä käsitellään suhtautumistamme tähän kirjaan ja erilaisia lähestymistapoja, joita yhteiskunnassa esiintyy. Se tarkoittaa, että jokaisella on oma ajatustapansa, jolla hän tutkii siinä olevia kirjoituksia. Seuraavat kolme lähestymistapaa ovat tavallisia:

 

1. Ensimmäinen ryhmä hylkää Raamatun ja etsii perusteita, joiden nojalla se voi pitää sitä pilkkanaan. Nämä ihmiset asettavat kyseenalaiseksi koko ilmoituksen ja etsivät mielellään epäkohtia kristillisyydestä tai syitä sille, miksi eivät usko Jumalaan. Tällainen asenne, joka usein verhoutuu tieteellisyyden, loogisuuden ja kriittisyyden taakse, on tavallista ja suosittua nyky-yhteiskunnassa.

 

2. Toiset henkilöt ihailevat omaa älyään ja alentavat Raamatun oman inhimillisen ymmärryksensä tasolle. Tämä ryhmä suhtautuu kriittisesti kaikkeen, mikä ei ole sopusoinnussa heidän järkensä kanssa. Varsinkin ihmeet ovat sellaisia.

   Tämä maailmankatsomus on lähellä deismiä. Se tarkoittaa, että Jumalaa nimellisesti kunnioitetaan, mutta hänen ominaisuuksiaan on vähennetty. Hän on tuonpuoleinen voima tai energia, mutta ei sellainen, joka voi puuttua maailman tapahtumiin. Tässä ajatusmallissa päätietolähde ei ole enää Raamattu, vaan ihmisen omat ajatukset.

 

3. Kolmas tapa on suhtautua kunnioittavasti kirjoituksiin. Yksi osoitus tästä asenteesta ovat Berean juutalaiset, jotka vilpittömästi halusivat saada selville, pitivätkö asiat paikkansa kirjoitusten valossa. Kuulutko sinä tähän ryhmään?

 

- (Apt 17:10-12) Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan.

11. Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.

12. Ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.

 

Kenen sanaa? Mitä tulee Raamatun kirjoitettuun sanaan, on yleensä turha vakuuttaa uskomattomalle ihmiselle, että se on Jumalan sanaa. Hän ei ota sitä vakavasti, koska häneltä puuttuu henkilökohtainen jumalasuhde. Sen sijaan hän saattaa pitää Raamatun sanaa ihmisten uskonnollisuuden ilmauksena. Hän näkee kaikessa vain ihmisen osuuden. Hänen mielestään Raamattu ei ole Jumalan ilmoitus meille vaan eri ihmisten ajatuksia ja mielipiteitä Jumalasta. Useimmilla on deistinen tai naturalistinen näkemys, jossa kielletään joko Jumalan olemassaolo, hänen puuttumisensa historian tapahtumiin tai se perinteinen näkemys, että Raamattu olisi Jumalan ilmoitus meille. On selvä, että tällaisilla ihmisillä on vähän kiinnostusta Raamatun sanomaa kohtaan.

   Kaikesta huolimatta, vaikka useimmat eivät näe Raamatun kirjoituksissa mitään erikoista, löydämme Raamatusta itsestään todistuksen sen tärkeydestä. Eräs syy pitää Raamattua Jumalan sanana on sen oma ilmoitus siitä. Sanonnat “Näin sanoo Herra” ja “Herran sana tuli minulle”, jotka esiintyvät Raamatussa satoja kertoja, viittaavat siihen. Ne osoittavat, miten Jumala lähetti ilmoituksensa profeetoille.

   Samaan suuntaan viittaavat sanonnat ”Jumalan sana”, että juutalaisille uskottiin se mitä ”Jumala oli puhunut” tai että Jumala puhui profeettojen kautta. Kun tällaisia sanontoja on paljon, osoittavat ne Raamatun suuren merkityksen. Näiden jakeiden pohjalta voidaan perustella Raamatun sanojen ja ilmoituksen tärkeyttä. Tosin epäuskoinen ihminen ei pidä tätä todistusta kovin vahvana:

 

- (Matt 15:6) Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.

 

-(Luuk 8:11,12) Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.

12. Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.

 

- (Luuk 11:28) Mutta hän sanoi: "Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat".

 

- (Joh 10:35) Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli - ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin -

 

- (Room 3:1,2) Mitä etuuksia on siis juutalaisilla, tai mitä hyötyä ympärileikkauksesta?

2. Paljonkin, kaikin tavoin; ennen kaikkea se, että heille on uskottu, mitä Jumala on puhunut.

 

- (Hebr 1:1-3) Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta,

2. on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut

3. ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,

 

- (Apt 6:2) Niin ne kaksitoista kutsuivat kokoon opetuslasten joukon ja sanoivat: "Ei ole soveliasta, että me laiminlyömme Jumalan sanan toimittaaksemme pöytäpalvelusta.

 

- (Apt 13:7) Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius Pauluksen, luona, joka oli ymmärtäväinen mies. Tämä kutsui luoksensa Barnabaan ja Sauluksen ja halusi kuulla Jumalan sanaa.

 

- (Apt 20:32) Ja nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa.

 

- (Ef 6:17) ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.

 

- (Kol 1:25) jonka palvelijaksi minä olen tullut Jumalan armotalouden mukaan, joka minulle on annettu teitä varten, täydellisesti julistaakseni Jumalan sanan,

 

- (1 Tess 2:13) Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.

 

- (1 Piet 1:23) te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.

 

Toinen lähtökohta ja avain Raamatun merkityksen ymmärtämiseen on Jeesuksen asema. Onko hän se, joka sanoi olevansa eli taivaasta tullut Jumalan Poika ja Jumala, joka on ilmoittanut itsensä, vai oliko hän pelkästään tavallinen ihminen kuten useimmat ajattelevat? Ovatko esim. seuraavat jakeet, joissa Jeesus viittaa omaan erikoiseen asemaansa ja miten hän eroaa kaikista muista – mm. siinä että hän on ylhäältä ja muut alhaalta – totta vai valhetta? Nämä jakeet pakottavat meidät ottamaan kantaa hänen sanoihinsa. Sijoitammeko ne totuuden vai valheen joukkoon?

 

- (Joh 8:23,24) Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.

24. Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne."

 

- (Joh 8:45,46) Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.

46. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?

 

- (Joh 14:1-6) "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.

2. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?

3. Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.

4. Ja mihin minä menen - tien sinne te tiedätte."

5. Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?"

6. Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

 

On mielenkiintoista, että suhde Raamattuun ja suhde Jeesukseen kulkevat usein käsi kädessä. Kun ihmisillä on kielteinen suhde Raamattuun, on heidän suhtautumisensa Jeesukseen samanlainen. Ne, jotka sanovat Raamatun olevan vain ihmisten sanaa eikä Jumalan ilmoitus meille, pitävät usein myös Jeesusta vain ihmisenä. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä.

   Siksi ratkaiseva kysymys on: ”Mitä mieltä olet Jeesuksesta” eikä niinkään ”Mitä ajattelet Raamatusta”. Jos ihminen ensin löytää Jeesuksen Kristuksen, muuttuu hänen käyttäytymisensä myös Raamattua kohtaan. Hän ymmärtää, että se on Jumalan ilmoitus ilman että kukaan puhuu siitä hänelle. Tämä ei ole mikään yllätys, koska Jeesusta itseään kutsutaan Jumalan sanaksi:

 

- (Joh 1:1,14) Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.

14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

 

- (1 Joh 1:1,2) Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta -

2. ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille -

 

- (Ilm 19:11-13) Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.

12. Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse,

13. ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana.

 

Entä jos todella oletamme, että Jeesus on taivaasta tullut Jumalan Poika ja Jumala, joka on ilmoittanut itsensä meille? Mitä jos pidämme totena hänen sanojaan ja ajattelemme hänen olevan se, mitä hän sanoi olevansa? Mitä se vaikuttaa?

   Vastaus on, että se johtaa meidät varmasti arvostamaan Raamattua uudella tavalla. Raamatun arvovalta saa vahvistuksen nimenomaan Jeesuksen kautta. Se koskee niin Vanhan testamentin kirjoituksia, Uuden testamentin neljää evankeliumia sekä apostolien kirjoittamia kirjeitä. Tämä johtuu kolmesta syystä:

 

• Jeesus lainasi Vanhan testamentin kirjoituksia puheissaan ja piti siinä mainittuja tapahtumia historiallisina

• Kun Uudessa testamentissa on neljä evankeliumia, koostuu niistä hyvin suuri osa hänen puheistaan

• Uuden testamentin kirjeiden arvovalta perustuu siihen, että apostolit olivat Jeesuksen valitsemia.

 

Jeesus lainasi kirjoituksia. Yksi osoitus Vanhan testamentin kirjoitusten tärkeydestä on, että Jeesus lainasi usein kirjoituksia puheissaan. Hän ei asettanut kyseenalaiseksi vedenpaisumusta, Sodoman ja Gomorran historiallisuutta (Luuk 17:26-32) tai luomista (Mark 13:19) vaan piti niitä historiallisina tosiasioina. Lisäksi hän sanoi monta kertaa ”kirjoitettu on” sekä moitti fariseuksia siitä, että nämä tekivät Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönsä tähden.

   Mitä tämä sitten merkitsee? Ainakin se tarkoittaa, että jos Jeesus tunnustaa Vanhan testamentin kirjoitukset ja tapahtumat, emme varmastikaan tee väärin, jos toimimme hänen tavallaan. Jos hän on Jumalan Poika, yhtä Isän Jumalan kanssa, ollut taivaassa ennen maan päälle tuloaan ja jonka kautta kaikki on luotu (Joh 1:3, Kol 1:16), voimme kunnioittaa hänen mielipidettään myös tällä alueella. Hän sanoi mm. seuraavalla tavalla:

 

- (Matt 21:12,13) Ja Jeesus meni pyhäkköön; ja hän ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet.

13. Ja hän sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi', mutta te teette siitä ryövärien luolan."

 

- (Matt 21:42,43) Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?

43. Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.

 

- (Luuk 11:27,28) Niin hänen tätä puhuessaan eräs nainen kansanjoukosta korotti äänensä ja sanoi hänelle: "Autuas on se kohtu, joka on kantanut sinut, ja ne rinnat, joita olet imenyt".

28. Mutta hän sanoi: "Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat".

 

- (Joh 17:17) Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.

 

- (Matt 22: 29-33) Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

30. Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.

31. Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:

32. 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."

33. Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.

 

- (Matt 15:5-8) Mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit ollut minulta saapa, on annettu uhrilahjaksi', sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä eikä äitiänsä.

6. Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.

7. Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:

8. 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana,

 

- (Luuk 24:25-27,32,44,45) Niin hän sanoi heille: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet!

26. Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?"

27. Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.

32. Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"

44. Ja hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa".

45. Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.

 

Evankeliumit ja Jeesuksen omat sanat. Entä Uuden testamentin neljä evankeliumia? Mitä todisteita meillä on sen puolesta, että nämä kirjoitukset ovat Jumalan ilmoitus meille eikä vain ihmisten ajatuksia ja mielipiteitä Jumalasta? Mistä voi tietää eron näiden kahden asian välillä?

   Vastaus löytyy jälleen Jeesuksesta, joka on Uuden testamentin keskushenkilö. Jos hän on Jumalan Poika, yhtä Isän Jumalan kanssa ja ollut taivaassa ennen maan päälle tuloaan, ei häntä voi ohittaa. Ilman häntä ja hänen maanpäällistä vaikutustaan nämä kirjoitukset eivät olisi edes syntyneet.

   Niinpä yksi osoitus Uuden testamentin ja erityisesti evankeliumien merkityksestä ja auktoriteetista ovat niissä olevat Jeesuksen sanat. Kun hyvin suuri osa evankeliumeista koostuu hänen sanoistaan, ovat ne vahvin osoitus siitä, kuinka tärkeitä nämä kirjoitukset ovat. Niistä tulee ilmi, että ne eivät ole vain tavanomaista ihmisten juttelua, vaan iankaikkisen elämän sanoja, Jumalan sanoja meille. Tähän johtopäätökseen tulemme, jos otamme hänen puheensa todesta.

   Katsomme joitakin sellaisia lainauksia, joista tämä tulee esille sekä joitakin hänen väitteitä itsestään. Meidän täytyy laittaa seuraavat puheet joko totuuden tai valheen joukkoon.

 

- (Matt 5:21,22) Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion'.

22. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.

 

- (Matt 5:27.28) Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin'.

28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.

 

- (Luuk 6:46-48) Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?

47. Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan - minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.

48. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.

 

- (Matt 24:35) Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.

 

- (Joh 7:45,46) Niin palvelijat palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä sanoivat heille: "Miksi ette tuoneet häntä tänne?"

46. Palvelijat vastasivat: "Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu".

 

- (Joh 12:48-50) Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

49. Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman.

50. Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut."

 

- (Joh 14:23,24) Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.

24. Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.

 

- (Joh 6:63, 68,69) Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.

68. Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat;

69. ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."

 

Uuden testamentin kirjeet. Edellisissä kappaleissa on tuotu esille, miten Vanha testamentti ja sen tapahtumat saavat vahvistuksen Jeesuksen arvovallan kautta. Samoin on esitetty, miten suuri osa evankeliumien teksteistä koostuu hänen sanoistaan.

   Entä Uuden testamentin kirjeet? On tärkeätä ymmärtää, että myös ne saavat vahvistuksen Jeesuksen arvovallan kautta. Se johtuu siitä, että apostolit olivat Jeesuksen, Jumalan Pojan, valitsemia ja kouluttamia. Hän valitsi heidät, ja siksi voidaan olettaa, että he eivät kirjoittaneet vain oman mielensä vaan Jumalan tahdon mukaan. Se on lähtökohta näiden kirjoitusten arvovallalle. Toinen sisäinen kriteeri esim. Paavalin kirjeiden arvovallalle on se, että Pietari vertasi niitä kirjoituksiin, Jumalan sanaan. Katsomme muutamia aiheeseen liittyviä jakeita:

 

- (Luuk 6:13-16) Ja päivän tultua hän kutsui tykönsä opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joille hän myös antoi apostolin nimen:

14. Simonin, jolle hän myös antoi nimen Pietari, ja Andreaan, hänen veljensä, ja Jaakobin ja Johanneksen, ja Filippuksen ja Bartolomeuksen,

15. ja Matteuksen ja Tuomaan, ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Simonin, jota kutsuttiin Kiivailijaksi,

16. ja Juudaan, Jaakobin pojan, sekä Juudas Iskariotin, josta tuli kavaltaja.

 

- (Joh 15:16) Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.

 

- (2 Piet 3:15,16) ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;

16. niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

 

Miksi ihmiset hylkäävät raamatun ilmoituksen? Vaikka Jeesuksen kautta voidaan ymmärtää Raamatun ilmoituksen tärkeys, niin kaikesta huolimatta monet eivät ota tätä ilmoitusta vakavasti. He pitävät mahdottomana, että Raamatussa olisi ilmaistu Jumalan suunnitelma ja tahto meitä varten, ja että hän olisi puhunut kirjoitetun sanan kautta.

   Mistä sitten tällainen asenne johtuu? Tärkein syy on tietysti kielteinen suhtautuminen Jeesukseen, mutta usein taustalla on myös deistinen tai naturalistinen maailmankatsomus. Molemmat maailmankatsomukset estävät ottamasta kirjoituksia vakavasti.

   Niinpä ensimmäisessä näistä maailmankatsomuksista, deismissä, maailmankaikkeutta pidetään suljettuna Jumalan vaikutukselta; hän ei ole siitä kiinnostunut. Hän on ainoastaan pannut sen alulle, mutta ei ole sen jälkeen vaikuttanut tapahtumiin. Siksi ei voi tapahtua ihmeitä eivätkä Raamatussa mainitut ihmeelliset asiat ole mahdollisia. Tämän pohjalta kielletään myös se mahdollisuus, että Jumala voisi ilmoittaa itsestään sanallisesti. Maailmankaikkeus on kuin suljettu laatikko, johon Jumala ei ole päässyt vaikuttamaan.

   Entä naturalismi? Siinä mennään vieläkin pidemmälle. Siinä uskotaan, että aine on kaikki mitä on olemassa, joten silloin ei ole Jumalaa eikä myöskään hänen ilmoitustaan. Kielletään molempien mahdollisuus, joten naturalismi maailmankatsomuksena on käytännössä ateismia. Jotkut tällaiset henkilöt voivat kyllä käyttää kristillistä sanastoa, mutta he ovat antaneet sille aivan uuden sisällön ja merkityksen.

   Seuraava esimerkki liittyy aiheeseen. Sen kohdat 2 ja 3 kuvaavat hyvin deististä ja naturalistista ajatusmallia ja maailmankuvaa, jollainen ihmisillä on suhteessa Raamatun ilmoitukseen:

 

Ajattele kolmea mahdollista teologista väitettä: (1) Jumala on olemassa, ja hän on vuorovaikutuksessa ja kommunikoi ihmisten kanssa. (2) Jumala on olemassa, mutta hän ei ole vuorovaikutuksessa. (3) Jumala ei ole olemassa. On selvää, että ainoastaan ensimmäisessä tapauksessa meillä on mitään mahdollisuuksia saavuttaa rikasta ja yksityiskohtaista tietoa Jumalasta. Kahta muuta tapausta – että Jumala on olemassa, mutta vaikenee, tai että Jumala ei olemassa – on mahdotonta seurauksiltaan erottaa toisistaan. Niinpä jos haluamme pohtia mahdollisuutta, että Jumala on olemassa, meidän täytyy vakavasti pohtia väitettä, että Jumala on vuorovaikutuksessa ja kommunikoi meidän kanssamme. Muussa tapauksessa olemme käytännöllisiä ateisteja. (1)

 

Miksi ei sitten Jumala voisi olla yhteydessä ihmiseen ja ilmoittaa itsestään myös sanallisessa muodossa? Kun naturalistit ja deistit kieltävät tämän mahdollisuuden, on kuitenkin muutama hyvä syy uskoa tähän näkemykseen. Nämä syyt ovat:

 

Jumalan rakkaus. Jos pitää paikkansa, että Jumala on rakkaus, joka haluaa ihmisiä yhteyteensä, on luonnollista, että hän antaa siitä ihmisille tiedon. Sanallinen ilmoitus on tähän erinomainen tapa, koska ilman sitä ihmisen käsitys perimmäisistä kysymyksistä voi jäädä puutteelliseksi. Muut ilmoituksen muodot eivät anna ihmiselle riittävää tietoa.

   Ilmoituksen antaminen on myös loogista. Jos Jumala on olemassa, jos hän on rakkaus ja ihminen on iankaikkisuusolento, on silloin luonnollista, että Jumala lähestyy ihmistä, ja antaa tietoa itsestään ja suunnitelmistaan. Ainoastaan ihmisten ennakkoasenteet estävät heitä uskomasta tähän mahdollisuuteen.

 

Ajassamme vaikuttaa vakaumus, ettei Jumalan ole mahdollista ilmoittaa itseään sanallisessa muodossa, vaikka Hän olisi olemassa. Tämän oletuksen mukaan Jumala ei voi ohjata inhimillisten kirjoittajien työtä niin, että Jumalan ilmoitus tallentuu luotettavasti sanallisessa muodossa. Tältä pohjalta kielletään, että Raamattu on aito Jumalan ilmoitus. Tähän liittyy läheisesti kysymys: Millaisten kriteerien pohjalta on mahdollista tunnistaa Jumalan aito ilmoitus ja erottaa se epäaidoista?

   Monet ateistit ja agnostikot hylkäävät ehdottomasti ajatuksen Jumalan sanailmoituksesta. Monille kristityille teologeillekin tuottaa vaikeuksia tunnustaa Jumalan aidon ilmoituksen olemassaolo, koska he usein tekevät tutkimustaan ateistisen tai agnostisen näkemyksen ehdoilla.

   Kuitenkaan ajatuksessa Jumalan ilmoituksesta ei ole mitään epäjohdonmukaista. ”Älykkäiden olentojen tiedon lisääminen ei voi olla ristiriidassa Jumalan viisauden, hyvyyden tai pyhyyden kanssa” (Alexander 1972: s. 61) (2)

   Olisi Jumalan hyvyyden vastaista jättää ihminen tietämättömäksi olennaisista totuuksista. Ilman sanallista ilmoitusta ihmisen käsitys perimmäisistä kysymyksistä jää epämääräiseksi, koska muut ilmoituksen muodot eivät selvyydestään huolimatta anna ihmiselle pelastukseen tarvittavaa tietoa. (3)

 

Ihmisen ymmärrys. Toinen syy on, että ihmiset on luotu älyllisiksi olennoiksi, jotka eroavat muusta luomakunnasta. Ainoastaan ihminen rukoilee, hänellä on kieli ja puhekyky sekä kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä. Jos pitää paikkansa, että meidät on luotu Jumalan kuvaksi ja hänen yhteyteensä, on luonnollista olettaa, että nämä ihmisen kyvyt on tarkoitettu kommunikaatiota varten, ei vain toisten ihmisten vaan myös Jumalan kanssa. Me voimme rukoilla ja kääntyä Jumalan puoleen mutta myös lukea sanallista ilmoitusta.

 

- (1 Moos 1:26,27) Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".

27. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

 

“Raamattu on vanhentunut kirja”. Yksi yhteiskunnassa esiintyvä väite on, että Raamatun sanoma ja sisältö on vanhentunut, eikä ole ajankohtainen nykypäivänä. On esitetty, että se on tavallinen ihmisten kirjoittama kirja. Se sisältää ihmisten ajatuksia Jumalasta, muttei kuitenkaan Jumalan ilmoitusta, ja että se pohjautuu oman aikansa myyttiseen ja vanhoilliseen maailmankuvaan, joka ei enää toimi nykyajassamme. Nyt tiedetään enemmän, koska tieto ihmisestä ja kaikkeudesta on lisääntynyt. Siksi valistuneen ihmisen tulisi hylätä se ajatus, että Jumala voisi puhua hänelle kirjoitusten kautta. Sen tilalle hän voi asettaa oman moraalinsa ja järkensä, joille tulee antaa suurempi arvo kuin Raamatun, Jeesuksen ja apostolien opetuksille.

   Edelliset ajatukset voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. On nimittäin hyviä syitä uskoa Raamatun ajankohtaisuuteen. Otamme esille kaksi tällaista syytä:

 

• Totuus ei vanhene

• Muuttunut elämä

 

Totuus ei vanhene. Kun on esitetty se väite, että Raamatun sisältö on vanhentunut, ei yleensä kysytä tärkeintä kysymystä: Entä jos tämän kirjan, varsinkin Jeesuksen ja hänen asettamiensa apostolien, opetus on totta? Kun on tiedossa, että lähes kaikille Raamatussa mainituille tapahtumille löytyy vahvistus joko luonnosta (vedenpaisumus), arkeologiasta tai muista historiallisista lähteistä, kuka voi sanoa, että sen sanoma olisi vanhentunut? Jos kyseessä ovat historialliset tapahtumat, ja Jeesuksen opetukset itsestään, taivaasta ja kadotuksesta ovat totta, eikö ne kannata ottaa vakavissaan?

   Totuus-asiaa kannattaa siis pohtia, koska totuus on asia, joka ei vanhene koskaan. Siinä ei ole ”parasta ennen” -päiväystä, vaan se on aina yhtä ajankohtainen eikä voi koskaan muuttua. Vaikka ihmiset voivat väittää sitä vastaan, se pysyy ajankohtaisena ja tuoreena. Sillä on merkitystä kaikkina aikoina eikä sellaista voi ohittaa. On tyhmää, jos emme ota sitä tosissaan.

   Katsomme joitakin jakeita, jotka liittyvät aiheeseen. Ne puhuvat toistuvasti totuudesta, sen esilletuomisesta, hylkäämisestä sekä valheesta. Jos Jeesus ja apostolit ovat oikeassa, ovat kaikki ne, jotka asettavat heidän opetuksensa kyseenalaiseksi, silloin väärässä. Vain jompikumpi näistä ryhmistä pohjautuu totuuteen ja heidän sanomansa on ajankohtainen. Tänä päivänä meidän täytyy pohtia sitä, kuka on oikeassa. Siitä voi riippua koko iankaikkinen kohtalomme.

 

- (Joh 19:35) Ja joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte.

 

- (Joh 21:24) Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.

 

- (1 Joh 2:27) Mutta te - teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä.

 

- (2 Piet 1:16) Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa.

 

- (Joh 5:33,34) Te lähetitte lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti sen, mikä totta on.

34. Mutta minä en ota ihmiseltä todistusta, vaan puhun tämän, että te pelastuisitte.

 

- (Matt 22:16) Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.

 

- (Joh 1:14,17) Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

17. Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

 

- (Joh 8:31,32) Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;

32. ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".

 

- (Joh 8:44-46) Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.

45. Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.

46. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?

 

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

 

- (Joh 18:36-38) Jeesus vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä".

37. Niin Pilatus sanoi hänelle: "Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinäpä sen sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni."

38. Pilatus sanoi hänelle: "Mikä on totuus?" Ja sen sanottuaan hän taas meni ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: "Minä en löydä hänessä yhtäkään syytä.

 

- (Gal 5:7,8) Te juoksitte hyvin; kuka esti teitä olemasta totuudelle kuuliaisia?

8. Houkutus siihen ei ole hänestä, joka teitä kutsuu.

 

- (1 Tim 2:3,4) Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,

4. joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

 

Muuttunut elämä. Raamatun ajankohtaisuuden osoittaa myös se, että monen elämä on muuttunut ja muuttuu sanan kuulemisen tai lukemisen kautta. Narkomaani voi vapautua huumeistaan, alkoholisti juomisestaan, tai joku muu voi muuttua, kun hän ensin ottaa vastaan evankeliumin sanan. Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta voi edelleen muuttaa jokaisen ihmisen, on kyseessä paatunut synnintekijä tai siivosyntinen.

   Katsomme lainausta eräästä tunnetusta henkilöstä, jonka sisäinen elämä on kuitenkin useimmille tuntematon. Hän on Kim Phuc, joka on tunnettu Vietnamin sodan ajalta olevasta valokuvasta. Tässä valokuvassa Kim juoksee alastomana, koska hänen vaatteensa ovat palaneet – ne paloivat napalm-pommien seurauksena kun niitä käytettiin hyökkäyksessä. Pian valokuvan ottamisen jälkeen Kim menetti tajuntansa. Hän joutui sairaalaan neljäksitoista kuukaudeksi ja hänelle tehtiin 17 leikkausta. Pitkien vaiheiden jälkeen hän kuitenkin kohtasi Jeesuksen Raamattua lukemalla. Hän otti Jeesuksen vastaan pelastajana. Yhtä lailla jokainen meistä voi kohdata Vapahtajan, kun luemme hänestä Raamatun sivuilta. Jumalan armo ja rakkaus on tarjolla jokaiselle ihmiselle, mutta meidän on itse haluttava sitä. Vastaa myönteisesti tähän kutsuun!

 

Vaikka kärsin koko ajan kivuista, kutinasta ja päänsäryistä, pitkä sairaalassaoloaika sai minut uneksimaan siitä, että minusta tulisi lääkäri. Mutta hallitus lopetti opiskeluni lyhyeen. He halusivat käyttää minua valtion symbolina. En saanut enää opiskella. Sisälläni oleva viha oli vuoren korkuinen. Vihasin elämääni. Vihasin kaikkia normaaleja ihmisiä, koska minä en ollut normaali. Monta kertaa todella halusin kuolla. Vietin päivät kirjastossa lukien paljon uskonnollisia kirjoja löytääkseni elämälleni tarkoituksen. Yksi lukemistani kirjoista oli Pyhä Raamattu. Jouluna 1982 otin Jeesuksen Kristuksen vastaan henkilökohtaisena pelastajanani. (4)

 

 

 

VIITTAUKSET:

 

 

1. J. Suppe: Thoughts on Epistemology of Christianity in Light of Science, The news: Newsletter of the Society of Christian Geologists, s. 8, kevät 1992

2. Archibald Alexander: Evidences of the Authenticity, Inspiration and Canonical Authority of the Holy Scriptures. New York: Arno, 1972, s. 61

3. Tapio Puolimatkan artikkeli kirjassa Jumalan sana, inspiroitu ja erehtymätön (toim. Petri Mäkilä & Pasi Turunen)

4. Kim Phuc: The Long Road To Forgiveness (2008). http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=91964687

 

 

 

 

 

 

 

 

 




shopify analytics ecommerce