Parantuminen armolahjat
Armolahjat
Jumala täyttää lupauksensa
Kaikki lahjaa
Kuolleet heräävät
Muut ihmeet
Parantuminen
Parantumislupauksia
Raitismielisyys
Ruokaihmeet
Usko ja parantuminen
Uskon merkitys
|
PARANTUMINEN
Mt 4:23. Ja hän kierteli kautta koko Galilean ja opetti heidän
synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia
tauteja ja kaikkinaista raihnautta, mitä kansassa oli.
24. Ja maine hänestä levisi koko Syyriaan, ja hänen luoksensa tuotiin kaikki
sairastavaiset, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut,
kuunvaihetautiset ja halvatut; ja hän paransi heidät.
8:1. Kun hän astui alas vuorelta, seurasi häntä suuri kansan paljous.
2. Ja katso, tuli pitalinen mies ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi:
"Herra, jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa".
3. Niin hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: "Minä tahdon;
puhdistu". Ja kohta hän puhdistui pitalistaan.
8:5. Ja kun hän saapui Kapernaumiin, tuli hänen tykönsä sadanpäämies ja
rukoili häntä
6. ja sanoi: "Herra, minun palvelijani makaa kotona halvattuna ja on kovissa
vaivoissa".
7. Hän sanoi hänelle: "Minä tulen ja parannan hänet".
8. Mutta sadanpäämies vastasi ja sanoi: "Herra, en minä ole sen arvoinen,
että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun
palvelijani paranee.
9. Sillä minä itsekin olen toisen vallan alainen, ja minulla on sotamiehiä
käskyni alaisina, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle:
'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."
10. Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä
seurasivat: "Totisesti minä sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa
löytänyt näin suurta uskoa.
13. Ja Jeesus sanoi sadanpäämiehelle: "Mene. Niinkuin sinä uskot, niin
sinulle tapahtukoon." Ja palvelija parani sillä hetkellä.
8:14. Kun Jeesus tuli Pietarin kotiin, näki hän hänen anoppinsa makaavan
sairaana kuumeessa.
15. Niin hän koski tämän käteen, ja kuume lähti hänestä; ja hän nousi ja
palveli häntä.
16. Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi
henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;
17. että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka
sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme".
9:27. Ja kun Jeesus kulki sieltä, seurasi häntä kaksi sokeaa huutaen ja
sanoen: "Daavidin poika, armahda meitä".
28. Ja hänen mentyänsä huoneeseen sokeat tulivat hänen tykönsä; ja Jeesus
sanoi heille: "Uskotteko, että minä voin sen tehdä?" He sanoivat hänelle:
"Uskomme, Herra".
29. Silloin hän kosketti heidän silmiänsä ja sanoi: "Tapahtukoon teille
uskonne mukaan".
30. Ja heidän silmänsä aukenivat. Ja Jeesus varoitti heitä vakavasti sanoen:
"Katsokaa, ettei kukaan saa tästä tietää".
31. Mutta he menivät pois ja levittivät sanomaa hänestä koko siihen maahan.
9:32. Ja katso, näiden lähdettyä tuotiin hänen tykönsä mykkä mies, joka oli
riivattu.
33. Ja kun riivaaja oli ajettu ulos, niin mykkä puhui, ja kansa ihmetteli
sanoen: "Tällaista ei ole Israelissa ikinä nähty".
10:1. Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille
vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja
kaikkinaista raihnautta.
7. Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut
lähelle'.
8. Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa
ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.
11:2. Mutta kun Johannes vankilassa ollessaan kuuli Kristuksen teot, lähetti
hän opetuslapsiansa
3. sanomaan hänelle: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista
odottaman?"
4. Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle,
mitä kuulette ja näette:
5. sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, ja
kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan
evankeliumia.
6. Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."
12:10. Ja katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Niin he
kysyivät häneltä sanoen: "Onko luvallista sapattina parantaa?" voidaksensa
nostaa syytteen häntä vastaan.
11. Niin hän sanoi heille: "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa
lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?
12. Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sentähden on
lupa tehdä sapattina hyvää."
13. Sitten hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi!" Ja hän ojensi; ja se tuli
entiselleen, terveeksi niinkuin toinenkin.
12:22. Silloin tuotiin hänen tykönsä riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä,
ja hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki.
23. Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: "Eiköhän tämä ole Daavidin poika?"
24. Mutta kun fariseukset sen kuulivat, sanoivat he: "Tämä ei aja riivaajia
ulos kenenkään muun kuin Beelsebulin, riivaajain päämiehen, voimalla".
25. Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen
valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään
kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.
26. Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä
kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?
27. Ja jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla
sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän
tuomarinne.
28. Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on
Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.
14:14. Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä
sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa.
14:36. Ja he pyysivät häneltä, että vain saisivat koskea hänen vaippansa
tupsuun; ja kaikki, jotka koskivat, paranivat.
15:30. Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja,
raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen
jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät,
31. niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen
olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät
Israelin Jumalaa.
17:14. Ja kun he saapuivat kansan luo, tuli hänen tykönsä muuan mies,
polvistui hänen eteensä
15. ja sanoi: "Herra, armahda minun poikaani, sillä hän on kuunvaihetautinen
ja kärsii kovin; usein hän kaatuu, milloin tuleen, milloin veteen.
16. Ja minä toin hänet sinun opetuslastesi tykö, mutta he eivät voineet
häntä parantaa."
17. Niin Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi,
kuinka kauan minun täytyy olla teidän kanssanne? Kuinka kauan kärsiä teitä?
Tuokaa hänet tänne minun tyköni."
18. Ja Jeesus nuhteli riivaajaa, ja se lähti pojasta, ja poika oli siitä
hetkestä terve.
19. Sitten opetuslapset menivät Jeesuksen tykö eriksensä ja sanoivat: "Miksi
emme me voineet ajaa sitä ulos?"
20. Niin hän sanoi heille: "Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä
sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te
voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi, eikä
mikään olisi teille mahdotonta".
20:29. Ja heidän lähtiessään Jerikosta seurasi häntä suuri kansan paljous.
30. Ja katso, kaksi sokeaa istui tien vieressä; ja kun he kuulivat, että
Jeesus kulki ohitse, huusivat he sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda
meitä".
31. Niin kansa nuhteli heitä saadakseen heidät vaikenemaan; mutta he
huusivat sitä enemmän sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda meitä".
32. Silloin Jeesus seisahtui ja kutsui heidät tykönsä ja sanoi: "Mitä
tahdotte, että minä teille tekisin?"
33. He sanoivat hänelle: "Herra, että meidän silmämme aukenisivat".
34. Niin Jeesuksen tuli heitä sääli, ja hän kosketti heidän silmiänsä, ja
kohta he saivat näkönsä ja seurasivat häntä.
Mk 2:1. Ja muutamien päivien perästä hän taas meni Kapernaumiin; ja kun
kuultiin hänen olevan kotona,
2. kokoontui paljon väkeä, niin etteivät he enää mahtuneet oven
edustallekaan. Ja hän puhui heille sanaa.
3. Ja he tulivat tuoden hänen tykönsä halvattua, jota kantamassa oli neljä
miestä.
4. Ja kun he väentungokselta eivät päässeet häntä tuomaan hänen tykönsä,
purkivat he katon siltä kohdalta, missä hän oli, ja kaivettuaan aukon
laskivat alas vuoteen, jossa halvattu makasi.
5. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, sinun
syntisi annetaan anteeksi".
6. Mutta siellä istui muutamia kirjanoppineita, ja he ajattelivat
sydämessään:
7. "Kuinka tämä näin puhuu? Hän pilkkaa Jumalaa. Kuka voi antaa syntejä
anteeksi paitsi Jumala yksin?"
8. Ja heti Jeesus tunsi hengessänsä, että he mielessään niin ajattelivat, ja
sanoi heille: "Miksi ajattelette sellaista sydämessänne?
9. Kumpi on helpompaa, sanoako halvatulle: 'Sinun syntisi annetaan
anteeksi', vai sanoa: 'Nouse, ota vuoteesi ja käy'?
10. Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa
syntejä anteeksi, niin" - hän sanoi halvatulle -
11. "minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."
12. Silloin hän nousi, otti kohta vuoteensa ja meni ulos kaikkien nähden,
niin että kaikki hämmästyivät ja ylistivät Jumalaa sanoen: "Tämänkaltaista
emme ole ikinä nähneet".
5:25. Ja siellä oli nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista
vuotta
26. ja paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken
omaisuutensa saamatta mitään apua, pikemminkin käyden huonommaksi.
27. Tämä oli kuullut Jeesuksesta ja tuli kansanjoukossa takaapäin ja koski
hänen vaippaansa;
28. sillä hän sanoi: "Kunhan vain saan koskettaa edes hänen vaatteitaan,
niin tulen terveeksi".
29. Ja heti hänen verensä lähde kuivui, ja hän tunsi ruumiissansa, että oli
parantunut vaivastaan.
30. Ja heti kun Jeesus itsessään tunsi, että voimaa oli hänestä lähtenyt,
kääntyi hän väkijoukossa ja sanoi: "Kuka koski minun vaatteisiini?"
31. Niin hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Sinä näet kansanjoukon
tungeskelevan ympärilläsi ja sanot: 'Kuka minuun koski?'"
32. Mutta hän katseli ympärilleen nähdäksensä, kuka sen oli tehnyt.
33. Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska hän tiesi, mitä hänelle oli
tapahtunut, ja tuli ja lankesi maahan hänen eteensä ja sanoi hänelle koko
totuuden.
34. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt sinut
terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."
6:1. Ja hän lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa, ja hänen opetuslapsensa
seurasivat häntä.
2. Ja kun tuli sapatti, rupesi hän opettamaan synagoogassa; ja häntä
kuullessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja
mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Ja mitä senkaltaiset
voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?
3. Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja
Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän
parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.
4. Niin Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin
kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan".
5. Ja hän ei voinut siellä tehdä mitään voimallista tekoa, paitsi että
paransi joitakuita sairaita panemalla kätensä heidän päälleen.
6. Ja hän ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän vaelsi ympäristössä, kulkien
kylästä kylään, ja opetti.
6:7. Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain
ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan.
12. Niin he lähtivät ja saarnasivat, että oli tehtävä parannus.
13. Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä
ja paransivat heidät.
7:32. Ja hänen tykönsä tuotiin kuuro, joka oli melkein mykkä, ja he pyysivät
häntä panemaan kätensä hänen päälleen.
33. Niin hän otti hänet erilleen kansasta, pisti sormensa hänen korviinsa,
sylki ja koski hänen kieleensä
34. ja katsahti ylös taivaaseen, huokasi ja sanoi hänelle: "Effata", se on:
aukene.
35. Niin hänen korvansa aukenivat, ja hänen kielensä side irtautui, ja hän
puhui selkeästi.
36. Ja Jeesus kielsi heitä sitä kenellekään sanomasta; mutta mitä enemmän
hän heitä kielsi, sitä enemmän he julistivat.
37. Ja ihmiset hämmästyivät ylenmäärin ja sanoivat: "Hyvin hän on kaikki
tehnyt: kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan".
8:22. Ja he tulivat Beetsaidaan. Ja hänen tykönsä tuotiin sokea, ja he
pyysivät, että hän koskisi häneen.
23. Niin hän tarttui sokean käteen, talutti hänet kylän ulkopuolelle, sylki
hänen silmiinsä ja pani kätensä hänen päälleen ja kysyi häneltä: "Näetkö
mitään?"
24. Tämä katsahti ylös ja sanoi: "Näen ihmiset, sillä minä erotan käveleviä,
ne ovat puiden näköisiä".
25. Sitten hän taas pani kätensä hänen silmilleen; ja nyt mies näki tarkkaan
ja oli parantunut ja näki kaikki aivan selvästi.
16:15. Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa
evankeliumia kaikille luoduille.
16. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan
kadotukseen.
17. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat
ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,
18. nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se
heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat
terveiksi."
19. Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen,
ja hän istui Jumalan oikealle puolelle.
20. Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän
kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.
Lk 1:36. Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan
poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin
hedelmättömäksi;
37. sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."
6:17. Ja hän astui alas heidän kanssaan ja seisahtui lakealle paikalle; ja
siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikesta
Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyyron ja Siidonin rantamaasta. Nämä olivat
saapuneet kuulemaan häntä ja parantuakseen taudeistansa.
18. Ja myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, tulivat
terveiksi.
19. Ja kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti
voima, joka paransi kaikki.
13:11. Ja katso, siellä oli nainen, jossa oli ollut heikkouden henki
kahdeksantoista vuotta, ja hän oli koukistunut ja täydelleen kykenemätön
oikaisemaan itseänsä.
12. Hänet nähdessään Jeesus kutsui hänet luoksensa ja sanoi hänelle:
"Nainen, sinä olet päässyt heikkoudestasi",
13. ja pani kätensä hänen päälleen. Ja heti hän oikaisi itsensä suoraksi ja
ylisti Jumalaa.
14. Mutta synagoogan esimies, joka närkästyi siitä, että Jeesus paransi
sapattina, rupesi puhumaan ja sanoi kansalle: "Kuusi päivää on, joina tulee
työtä tehdä; tulkaa siis niinä päivinä parannuttamaan itseänne, älkääkä
sapatinpäivänä".
15. Mutta Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Te ulkokullatut, eikö jokainen
teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa seimestä ja vie sitä juomaan?
16. Ja tätä naista, joka on Aabrahamin tytär ja jota saatana on pitänyt
sidottuna, katso, jo kahdeksantoista vuotta, tätäkö ei olisi pitänyt päästää
siitä siteestä sapatinpäivänä?"
17. Ja hänen näin sanoessaan kaikki hänen vastustajansa häpesivät, ja kaikki
kansa iloitsi kaikista niistä ihmeellisistä teoista, joita hän teki.
17:12. Ja hänen mennessään erääseen kylään kohtasi häntä kymmenen pitalista
miestä, jotka jäivät seisomaan loitommaksi;
13. ja he korottivat äänensä ja sanoivat: "Jeesus, mestari, armahda meitä!"
14. Ja heidät nähdessään hän sanoi heille: "Menkää ja näyttäkää itsenne
papeille". Ja tapahtui heidän mennessään, että he puhdistuivat.
22:50. Ja eräs heistä iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä
pois oikean korvan.
51. Mutta Jeesus vastasi sanoen: "Sallikaa vielä tämäkin". Ja hän koski
hänen korvaansa ja paransi hänet.
Joh 4:46. Niin hän tuli taas Galilean Kaanaan, jossa hän oli tehnyt veden
viiniksi. Ja Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika
sairasti.
47. Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, meni hän hänen
luoksensa ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan hänen poikansa; sillä tämä
oli kuolemaisillaan.
48. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette
usko".
49. Kuninkaan virkamies sanoi hänelle: "Herra, tule, ennenkuin minun lapseni
kuolee".
50. Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun poikasi elää". Ja mies uskoi sanan,
jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni.
51. Ja jo hänen ollessaan paluumatkalla hänen palvelijansa kohtasivat hänet
ja sanoivat, että hänen poikansa eli.
52. Niin hän tiedusteli heiltä, millä hetkellä hän oli alkanut toipua. Ja he
sanoivat hänelle: "Eilen seitsemännellä hetkellä kuume lähti hänestä".
53. Niin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut sillä hetkellä, jolloin Jeesus
oli sanonut hänelle: "Sinun poikasi elää". Ja hän uskoi, hän ja koko hänen
huonekuntansa.
54. Tämä oli taas tunnusteko, toinen, jonka Jeesus teki, tultuaan Juudeasta
Galileaan.
5:1. Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
2. Ja Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi
hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää.
3. Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja
näivetystautisia, jotka odottivat veden liikuttamista.
5. Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta.
6. Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa
sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"
7. Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut
lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun minä olen menemässä, astuu toinen
sinne ennen minua".
8. Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy".
9. Ja mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta se päivä
oli sapatti.
5:14. Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso,
sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin
pahempaa tapahtuisi".
6:1. Sen jälkeen Jeesus meni Galileaan, se on Tiberiaan, järven tuolle
puolelle.
2. Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän
teki sairaille.
9:1. Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut
sokea.
2. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki
syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?"
3. Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan
Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki.
4. Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on
minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.
5. Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus."
6. Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli
tahtaan hänen silmilleen
7. ja sanoi hänelle: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa" - se on
käännettynä: lähetetty. - Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.
8. Silloin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet hänet kerjääjänä,
sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?"
9. Toiset sanoivat: "Hän se on", toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän on hänen
näköisensä". Hän itse sanoi: "Minä se olen".
10. Niin he sanoivat hänelle: "Miten sinun silmäsi ovat auenneet?"
11. Hän vastasi: "Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja
voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: 'Mene ja peseydy Siiloan
lammikossa'; niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni".
Apt 3:1. Ja Pietari ja Johannes menivät pyhäkköön yhdeksännellä hetkellä,
rukoushetkellä.
2. Silloin kannettiin esille miestä, joka oli ollut rampa hamasta äitinsä
kohdusta ja jonka he joka päivä panivat pyhäkön niin kutsutun Kauniin portin
pieleen anomaan almua pyhäkköön meneviltä.
3. Nähdessään Pietarin ja Johanneksen, kun he olivat menossa pyhäkköön, hän
pyysi heiltä almua.
4. Niin Pietari ja Johannes katsoivat häneen kiinteästi, ja Pietari sanoi:
"Katso meihin".
5. Ja hän tarkkasi heitä odottaen heiltä jotakin saavansa.
6. Niin Pietari sanoi: "Hopeaa ja kultaa ei minulla ole, mutta mitä minulla
on, sitä minä sinulle annan: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä,
nouse ja käy."
7. Ja hän tarttui hänen oikeaan käteensä ja nosti hänet ylös; ja heti hänen
jalkansa ja nilkkansa vahvistuivat,
8. ja hän hypähti pystyyn, seisoi ja käveli; ja hän meni heidän kanssansa
pyhäkköön, käyden ja hypellen ja ylistäen Jumalaa.
9. Ja kaikki kansa näki hänen kävelevän ja ylistävän Jumalaa;
10. ja he tunsivat hänet siksi, joka almuja saadakseen oli istunut pyhäkön
Kauniin portin pielessä, ja he olivat täynnä hämmästystä ja ihmettelyä
siitä, mikä hänelle oli tapahtunut.
11. Ja kun hän yhä pysyttäytyi Pietarin ja Johanneksen seurassa, riensi
kaikki kansa hämmästyksen vallassa heidän luoksensa niin sanottuun Salomon
pylväskäytävään.
12. Sen nähdessään Pietari rupesi puhumaan kansalle ja sanoi: "Israelin
miehet, mitä te tätä ihmettelette, tai mitä te meitä noin katselette,
ikäänkuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet hänet
kävelemään.
13. Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on
kirkastanut Poikansa Jeesuksen, jonka te annoitte alttiiksi ja kielsitte
Pilatuksen edessä, kun tämä oli päättänyt hänet päästää.
16. Ja uskon kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän
miehen, jonka te näette ja tunnette, ja usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on
hänelle antanut hänen jäsentensä terveyden kaikkien teidän nähtenne.
4:7. Ja he asettivat heidät eteensä ja kysyivät: "Millä voimalla tai kenen
nimeen te tämän teitte?"
8. Silloin Pietari, Pyhää Henkeä täynnä, sanoi heille: "Kansan
hallitusmiehet ja vanhimmat!
9. Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä hyvästä työstä
ja siitä, kenen kautta hän on parantunut,
10. niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että
Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te
ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä
kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne.
14. Ja nähdessään parannetun miehen seisovan heidän kanssansa he eivät
voineet mitään vastaansanoa,
15. vaan käskettyään heidän astua ulos neuvostosta he pitivät keskenänsä
neuvoa
16. ja sanoivat: "Mitä me teemme näille miehille? Sillä että heidän
kauttansa on tapahtunut ilmeinen ihme, sen kaikki Jerusalemin asukkaat
tietävät, emmekä me voi sitä kieltää.
4:29. Ja nyt, Herra, katso heidän uhkauksiansa ja anna palvelijaisi kaikella
rohkeudella puhua sinun sanaasi;
30. ja ojenna kätesi, niin että sairaat parantuvat ja tunnustekoja ja
ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta."
31. Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla,
ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa
rohkeasti.
5:12. Ja apostolien kätten kautta tapahtui kansassa monta tunnustekoa ja
ihmettä; ja he olivat kaikki yksimielisesti koolla Salomon pylväskäytävässä.
13. Eikä muista kukaan uskaltanut heihin liittyä, mutta kansa piti heitä
suuressa kunniassa.
14. Ja yhä enemmän karttui niitä, jotka uskoivat Herraan, sekä miehiä että
naisia suuret joukot.
15. Kannettiinpa sairaita kaduillekin ja pantiin vuoteille ja paareille,
että Pietarin kulkiessa edes hänen varjonsa sattuisi johonkuhun heistä.
16. Myöskin kaupungeista Jerusalemin ympäriltä tuli paljon kansaa, ja he
toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja ne kaikki tulivat
parannetuiksi.
8:5. Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.
6. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he
kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
7. Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen
suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani.
8. Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.
13. Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen
seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi.
9:32. Ja tapahtui, että Pietari, kiertäessään kaikkien luona, tuli myöskin
niiden pyhien tykö, jotka asuivat Lyddassa.
33. Siellä hän tapasi Aineas nimisen miehen, joka kahdeksan vuotta oli
maannut vuoteessaan ja oli halvattu.
34. Ja Pietari sanoi hänelle: "Aineas, Jeesus Kristus parantaa sinut; nouse
ja korjaa vuoteesi". Ja kohta hän nousi.
35. Ja kaikki Lyddan ja Saaronin asukkaat näkivät hänet; ja he kääntyivät
Herran tykö.
10:38. te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut
Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi
kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.
14:8. Ja Lystrassa oli mies, joka istui siellä, hervoton jaloistaan ja rampa
äitinsä kohdusta saakka, eikä ollut koskaan kävellyt.
9. Hän kuunteli Paavalin puhetta. Ja kun Paavali loi katseensa häneen ja
näki hänellä olevan uskon, että hän voi tulla terveeksi,
10. sanoi hän suurella äänellä: "Nouse pystyyn jaloillesi". Ja hän kavahti
ylös ja käveli.
19:11. Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta,
12. niin että vieläpä hikiliinoja ja esivaatteita hänen iholtansa vietiin
sairasten päälle, ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget pakenivat pois.
28:8. Ja Publiuksen isä makasi sairaana kuumeessa ja punataudissa; ja
Paavali meni hänen luoksensa, rukoili ja pani kätensä hänen päälleen ja
paransi hänet.
9. Kun tämä oli tapahtunut, tulivat muutkin sairaat, mitä saarella oli, ja
heidät parannettiin.
Rm 4:17. - niinkuin kirjoitettu on: "Monen kansan isäksi minä olen sinut
asettanut" - sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi
tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat.
18. Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen
kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva",
19. eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli
kuolettunut - sillä hän oli jo noin satavuotias - ja että Saaran kohtu oli
kuolettunut;
20. mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui
uskossa, antaen kunnian Jumalalle,
21. ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi
myös täyttää.
1 Kor 11:28. Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää
ja juokoon tästä maljasta;
29. sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo
tuomioksensa.
30. Sentähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni
on nukkunut pois.
12:8. Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat
saman Hengen vaikutuksesta;
9. toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat
siinä yhdessä Hengessä;
10. toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan,
toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan,
toinen taas lahjan selittää kieliä.
Gal 4:13. Tiedättehän, että ruumiillinen heikkous oli syynä siihen, että
minä ensi kerralla julistin teille evankeliumia,
14. ja tiedätte, mikä kiusaus teillä oli minun ruumiillisesta tilastani;
ette minua halveksineet ettekä vieroneet, vaan otitte minut vastaan niinkuin
Jumalan enkelin, jopa niinkuin Kristuksen Jeesuksen.
15. Missä on nyt teiltä kerskaaminen onnestanne? Sillä minä annan teistä sen
todistuksen, että te, jos se olisi ollut mahdollista, olisitte kaivaneet
silmät päästänne ja antaneet minulle.
Fil 2:25. Katson kuitenkin välttämättömäksi palauttaa luoksenne veljeni,
työkumppanini ja taistelutoverini Epafrodituksen, teidän lähettinne ja
auttajan minun tarpeissani.
26. Sillä hän ikävöi teitä kaikkia ja on kovin levoton siitä, että olitte
kuulleet hänen sairastavan.
27. Ja hän olikin sairaana, kuoleman kielissä; mutta Jumala armahti häntä,
eikä ainoastaan häntä, vaan myös minua, etten saisi murhetta murheen päälle.
Kol 4:10. Teille lähettää tervehdyksen Aristarkus, minun vankitoverini, ja
Markus, Barnabaan serkku, josta olette saaneet ohjeita - jos hän tulee
teidän tykönne, niin ottakaa hänet vastaan -
14. Luukas, rakas lääkäri, lähettää teille tervehdyksen, niin myös Deemas.
1 Tim 5:23. Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden
ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.
2 Tim 4:20. Erastus jäi Korinttoon, mutta Trofimuksen minä jätin Miletoon
sairastamaan.
Hebr 12:12. Sentähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne";
13. ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka
nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.
1 Piet 2:24. joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun,
että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa
kautta te olette paratut".
3 Joh 1:2. Rakkaani, minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja pysyt
terveenä, niinkuin sielusikin menestyy.
Jaak 5:14. Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan
vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran
nimessä.
15. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen;
ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
16. Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta,
että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
Ilm 2:21. Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän
ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.
22. Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan
tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta
ja luovu hänen teoistansa;
1 Ms 20:17. Mutta Aabraham rukoili Jumalaa, ja Jumala paransi Abimelekin ja
hänen vaimonsa ja hänen orjattarensa, niin että he synnyttivät lapsia.
18. Sillä Herra oli sulkenut jokaisen kohdun Abimelekin huoneessa Saaran,
Aabrahamin vaimon, tähden.
25:21. Ja Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tämä oli hedelmätön.
Ja Herra kuuli hänen rukouksensa, ja hänen vaimonsa Rebekka tuli raskaaksi.
4 Ms 12:1. Mutta Mirjam ja Aaron parjasivat Moosesta etiopialaisen naisen
tähden, jonka hän oli ottanut vaimokseen; sillä hän oli ottanut vaimokseen
etiopialaisen naisen.
2. Ja he sanoivat: "Ainoastaan Mooseksen kauttako Herra puhuu? Eikö hän puhu
myös meidän kauttamme?" Ja Herra kuuli sen.
9. Ja Herran viha syttyi heitä kohtaan, ja hän meni pois.
10. Kun pilvi oli poistunut majan päältä, niin katso, Mirjam oli lumivalkea
pitalista; ja Aaron kääntyi Mirjamiin päin, ja katso, tämä oli pitalinen.
11. Silloin Aaron sanoi Moosekselle: "Oi, herrani! Älä pane meidän päällemme
syntiä, jonka olemme tyhmyydessä tehneet.
12. Älä anna hänen jäädä kuolleen sikiön kaltaiseksi, jonka ruumis on
puoleksi mädännyt, kun se äitinsä kohdusta tulee."
13. Silloin Mooses huusi Herran puoleen sanoen: "Oi, Jumala! Paranna hänet!"
14. Herra vastasi Moosekselle: "Jos hänen isänsä olisi sylkenyt häntä
silmille, eikö hänen olisi ollut hävettävä seitsemän päivää? Olkoon hän nyt
suljettuna ulos leiristä seitsemän päivää, ja sitten hän pääsköön takaisin."
15. Niin Mirjam oli suljettuna ulos leiristä seitsemän päivää, eikä kansa
lähtenyt liikkeelle, ennenkuin Mirjam oli tuotu takaisin.
21:5. Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte
meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä
vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon ruokaan."
6. Silloin Herra lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat
kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli.
7. Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun
puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet
meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta.
8. Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon
päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon".
9. Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä
käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon.
5 Ms 7:14. Siunattu olet sinä oleva yli kaikkien muitten kansojen.
Hedelmätöntä miestä tai naista ei ole sinun keskuudessasi oleva, ei myöskään
sinun karjassasi yhtään hedelmätöntä.
15. Ja Herra on poistava sinusta kaikki sairaudet; ei ainoatakaan Egyptin
kovista taudeista, jotka sinä tunnet, hän ole paneva sinun kärsittäväksesi,
vaan hän antaa niiden tulla kaikkiin niihin, jotka sinua vihaavat.
28:15. Mutta jos sinä et kuule Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä tarkoin
pidä kaikkia hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä
sinulle annan, niin kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi ja
saavuttavat sinut.
21. Herra antaa ruttotaudin tarttua sinuun, kunnes se sukupuuttoon hävittää
sinut siitä maasta, jota menet ottamaan omaksesi.
22. Herra lyö sinua hivutustaudilla, kuumeella, poltteella ja tulehduksella,
kuivuudella, nokitähkillä ja viljan ruosteella, ja ne vainoavat sinua,
kunnes menehdyt.
23. Ja taivaasi, joka on sinun pääsi päällä, on niinkuin vaski, ja maa, joka
on allasi, on niinkuin rauta.
27. Herra lyö sinua Egyptin paiseilla ja ajoksilla, ihottumalla ja ruvella,
joista et parannu.
28. Herra lyö sinua hulluudella, sokeudella ja mielisairaudella.
35. Herra lyö sinuun, sinun polviisi ja pohkeisiisi, pahoja paiseita, joista
et parannu, kantapäästä kiireeseen asti.
58. Jos et tarkoin noudata kaikkia tämän lain sanoja, jotka ovat kirjoitetut
tähän kirjaan, niin että pelkäät tätä kunniallista ja peljättävää nimeä,
Herraa, sinun Jumalaasi,
59. niin Herra panee sinun ja sinun jälkeläistesi kärsittäväksi erinomaisia
vaivoja, suuria ja pitkällisiä vaivoja, pahoja ja pitkällisiä sairauksia.
60. Hän kääntää sinua vastaan kaikki Egyptin taudit, joita sinä pelkäät, ja
ne tarttuvat sinuun.
61. Ja kaikkinaisia muita sairauksia ja vaivoja, joista ei ole kirjoitettu
tässä lakikirjassa, Herra nostattaa sinua vastaan, kunnes sinä tuhoudut.
62. Ja teistä, jotka ennen olitte monilukuiset kuin taivaan tähdet, jää
jäljelle ainoastaan vähäinen joukko, koska et kuullut Herran, sinun
Jumalasi, ääntä.
32:39. Katsokaa nyt, että minä, minä olen, eikä yhtäkään jumalaa ole minun
rinnallani. Minä kuoletan ja minä teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan;
eikä ole sitä, joka pelastaisi minun käsistäni.
1 Kun 13:1. Ja katso, Juudasta Beeteliin tuli Herran käskystä Jumalan mies,
juuri kun Jerobeam seisoi alttarin ääressä polttamassa uhreja.
2. Ja hän huusi alttaria kohti Herran käskystä ja sanoi: "Alttari, alttari,
näin sanoo Herra: Katso, Daavidin suvusta on syntyvä poika, nimeltä Joosia.
Hän on teurastava sinun päälläsi uhrikukkulapapit, jotka polttavat uhreja
sinun päälläsi, ja sinun päälläsi tullaan polttamaan ihmisten luita."
3. Ja hän antoi sinä päivänä ennusmerkin, sanoen: "Ennusmerkki siitä, että
Herra on puhunut, on tämä: alttari halkeaa, ja tuhka, joka on sen päällä,
hajoaa".
4. Kun kuningas Jerobeam kuuli Jumalan miehen sanan, jonka hän huusi
alttaria kohti Beetelissä, ojensi hän kätensä alttarilta ja sanoi: "Ottakaa
hänet kiinni". Silloin hänen kätensä, jonka hän oli ojentanut häntä vastaan,
kuivettui, eikä hän enää voinut vetää sitä takaisin.
5. Ja alttari halkesi ja tuhka hajosi alttarilta, niinkuin Jumalan mies
Herran käskystä oli ennusmerkin antanut.
6. Silloin kuningas puhkesi puhumaan ja sanoi Jumalan miehelle: "Lepytä
Herraa, Jumalaasi, ja rukoile minun puolestani, että minä voisin vetää
käteni takaisin". Ja Jumalan mies lepytti Herraa; niin kuningas voi vetää
kätensä takaisin, ja se tuli entiselleen.
2 Kun 5:1. Naeman, Aramin kuninkaan sotapäällikkö, oli herransa hyvin
arvossa pitämä ja suurta kunnioitusta nauttiva mies, sillä hänen kauttansa
Herra oli antanut Aramille voiton; ja hän oli sotaurho, mutta pitalitautinen.
9. Niin Naeman tuli hevosineen ja vaunuineen ja pysähtyi Elisan talon oven
eteen.
10. Ja Elisa lähetti hänen luokseen sanansaattajan ja käski sanoa: "Mene ja
peseydy seitsemän kertaa Jordanissa, niin lihasi tulee entisellensä, ja sinä
tulet puhtaaksi".
11. Mutta Naeman vihastui ja meni matkaansa sanoen: "Katso, minä luulin
hänen edes tulevan ja astuvan esiin ja rukoilevan Herran, Jumalansa, nimeä,
heiluttavan kättänsä sen paikan yli ja niin poistavan pitalin.
12. Eivätkö Damaskon virrat, Abana ja Parpar, ole kaikkia Israelin vesiä
paremmat? Voisinhan minä yhtä hyvin peseytyä niissä tullakseni puhtaaksi."
Ja hän kääntyi ja meni tiehensä kiukustuneena.
13. Mutta hänen palvelijansa astuivat esiin ja puhuttelivat häntä ja
sanoivat: "Isäni, jos profeetta olisi määrännyt sinulle jotakin erinomaista,
etkö tekisi sitä? Saati sitten, kun hän sanoi sinulle ainoastaan: 'Peseydy,
niin tulet puhtaaksi'."
14. Niin hän meni ja sukelsi Jordaniin seitsemän kertaa, niinkuin Jumalan
mies oli sanonut; ja hänen lihansa tuli entisellensä, pienen pojan lihan
kaltaiseksi, ja hän tuli puhtaaksi.
5:26. Elisa sanoi hänelle: "Eikö minun henkeni kulkenut sinun kanssasi, kun
eräs mies kääntyi vaunuissansa sinua vastaan? Oliko nyt aika ottaa hopeata
ja hankkia vaatteita, öljytarhoja, viinitarhoja, lampaita, raavaita,
palvelijoita ja palvelijattaria?
27. Naemanin pitalitauti tarttuu sinuun ja sinun jälkeläisiisi ikiajoiksi."
Ja Geehasi lähti hänen luotansa lumivalkeana pitalista.
13:14. Mutta kun Elisa sairasti kuolintautiansa, tuli Jooas, Israelin
kuningas, hänen tykönsä. Ja kumartuneena hänen kasvojensa yli hän itki ja
sanoi: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!"
20. Sitten Elisa kuoli, ja hänet haudattiin. Ja mooabilaisten partiojoukkoja
tuli maahan vuosi vuodelta.
21. Ja kerran, kun he haudatessaan erästä miestä näkivät partiojoukon,
heittivät he miehen Elisan hautaan ja menivät matkoihinsa. Kun mies kosketti
Elisan luita, virkosi hän ja nousi jaloilleen.
20:4. Mutta Jesaja ei ollut vielä lähtenyt keskimmäiseltä esipihalta, kun
hänelle tuli tämä Herran sana:
5. "Palaja takaisin ja sano Hiskialle, minun kansani ruhtinaalle: 'Näin
sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Minä olen kuullut sinun
rukouksesi, olen nähnyt sinun kyyneleesi. Katso, minä parannan sinut: jo
kolmantena päivänä sinä menet Herran temppeliin.
6. Ja minä lisään sinulle ikää viisitoista vuotta. Ja minä pelastan sinut ja
tämän kaupungin Assurin kuninkaan käsistä. Minä varjelen tätä kaupunkia
itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.'"
7. Ja Jesaja sanoi: "Toimittakaa tänne viikunakakkua". Niin he toivat sitä
ja panivat paiseen päälle; ja hän parani.
8. Ja Hiskia sanoi Jesajalle: "Mikä on merkkinä siitä, että Herra on
parantava minut, niin että minä kolmantena päivänä voin mennä Herran
temppeliin?"
9. Jesaja sanoi: "Tämä on oleva sinulle merkkinä Herralta siitä, että Herra
tekee, mitä hän on sanonut: varjo kulkee kymmenen astetta eteenpäin tahi
siirtyy kymmenen astetta takaisin".
10. Hiskia sanoi: "Varjon on helppo pidetä kymmenen astetta. Ei, vaan
siirtyköön varjo takaisin kymmenen astetta."
11. Silloin profeetta Jesaja huusi Herraa, ja hän antoi varjon Aahaan
aurinkokellossa siirtyä takaisin kymmenen astetta, jotka se oli jo
laskeutunut.
2 Aik 16:12. Ja kolmantenakymmenentenä yhdeksäntenä hallitusvuotenaan Aasa
sairastui jaloistaan, ja hänen tautinsa yltyi hyvin kovaksi. Mutta
taudissaankaan hän ei etsinyt Herraa, vaan lääkäreitä.
21:12. Mutta profeetta Elialta tuli hänelle tällainen kirjoitus: "Näin sanoo
Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Koska et ole vaeltanut isäsi Joosafatin
teitä etkä Aasan, Juudan kuninkaan, teitä,
13. vaan olet vaeltanut Israelin kuningasten tietä ja saattanut Juudan ja
Jerusalemin asukkaat haureuteen, niinkuin Ahabin suku saattoi heidät
haureuteen; ja koska myös olet tappanut veljesi, jotka olivat sinun isäsi
perhekuntaa ja paremmat kuin sinä,
14. katso, sentähden Herra rankaisee sinun kansaasi, poikiasi, vaimojasi ja
kaikkea, mitä sinulla on, kovalla vitsauksella;
15. ja sinä itse olet sairastava vaikeata tautia, sisusvaivaa, kunnes
vuoden, parin kuluttua sisuksesi taudin voimasta tunkeutuvat ulos."
18. Ja kaiken tämän jälkeen Herra rankaisi häntä parantumattomalla
sisusvaivalla.
19. Parin vuoden kuluttua, toisen vuoden lopulla, hänen sisuksensa taudin
voimasta tunkeutuivat ulos, ja hän kuoli koviin tuskiin. Mutta hänen
kansansa ei polttanut hänen kunniakseen kuolinsuitsutusta, niinkuin oli
poltettu hänen isiensä kunniaksi.
26:16. Mutta kun hän oli tullut mahtavaksi, ylpistyi hänen sydämensä, niin
että hän teki kelvottoman teon, hän tuli uskottomaksi Herraa, Jumalaansa,
kohtaan ja meni Herran temppeliin, suitsutusalttarille, suitsuttamaan.
17. Niin pappi Asarja meni hänen jälkeensä sinne, mukanaan kahdeksankymmentä
Herran pappia, rohkeita miehiä.
18. Nämä astuivat kuningas Ussiaa vastaan ja sanoivat hänelle: "Ei ole sinun
asiasi, Ussia, suitsuttaa Herralle, vaan pappien, Aaronin poikien, jotka
ovat pyhitetyt suitsuttamaan. Mene ulos pyhäköstä, sillä sinä olet ollut
uskoton, eikä siitä tule sinulle kunniaa Herralta Jumalalta."
19. Niin Ussia vihastui, ja hän piti juuri suitsutusastiaa kädessään
suitsuttaaksensa. Mutta kun hän vihastui pappeihin, puhkesi hänen otsaansa
pitali pappien läsnäollessa Herran temppelissä, suitsutusalttarin ääressä.
20. Ja kun ylimmäinen pappi Asarja ja kaikki muut papit kääntyivät hänen
puoleensa, niin katso, hänellä oli pitali otsassa. Silloin he äkisti
karkoittivat hänet sieltä, ja itsekin hän kiiruusti lähti pois, kun Herra
oli häntä lyönyt.
21. Niin kuningas Ussia tuli pitalitautiseksi kuolinpäiväänsä saakka ja asui
pitalitautisena eri talossa, sillä hän oli eristetty Herran temppelistä.
Hänen poikansa Jootam hallitsi kuninkaan linnaa ja tuomitsi maan kansaa.
Job 2:4. Saatana vastasi Herralle ja sanoi: "Nahka nahasta; ja kaikki, mitä
ihmisellä on, hän antaa hengestänsä.
5. Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen luihinsa ja lihaansa: varmaan hän
kiroaa sinua vasten kasvojasi."
6. Herra sanoi saatanalle: "Katso, hän olkoon sinun käsissäsi; säästä
kuitenkin hänen henkensä".
7. Niin saatana meni pois Herran edestä ja löi Jobiin pahoja paiseita,
kantapäästä kiireeseen asti.
33:14. Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.
15. Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat
vuoteillansa,
16. silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa
kurituksen,
17. kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä
ylpeydestä,
18. säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä
peitsiin.
19. Myös kuritetaan häntä tuskalla vuoteessansa, kun hänen luissaan on
lakkaamaton kapina,
20. ja hänen henkensä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkkuruokaa.
21. Hänen lihansa kuihtuu näkymättömiin, ja hänen luunsa, ennen
näkymättömät, paljastuvat.
22. Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
23. Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista,
todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
24. niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene
hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun'.
25. Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa
takaisin nuoruutensa päiviin.
Ps 30:3. Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut.
4. Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin
hautaan vaipuvien joukosta.
36:7. Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin
suuri syvyys, ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.
41:4. Herra tukee häntä tautivuoteessa; hänen sairasvuoteensa sinä peräti
muutat.
5. Minä sanoin: "Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä
minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan".
103:1. Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa
on, hänen pyhää nimeänsä.
2. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle
tehnyt,
3. hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun
sairautesi,
4. joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja
laupeudella,
5. joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun
nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.
106:14. Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa
maassa.
15. Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan
taudin.
107:18. Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman
portteja.
19. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän
ahdistuksistaan.
20. Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
118:17. En minä kuole, vaan elän ja julistan Herran töitä.
18. Herra minua kyllä kuritti, mutta kuolemalle hän ei minua antanut.
119:103. Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa
makeammat minun suussani.
145:8. Herra on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa.
9. Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa.
14. Herra tukee kaikkia kaatuvia, ja kaikki alaspainetut hän nostaa.
18. Herra on lähellä kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, kaikkia, jotka
totuudessa häntä avuksensa huutavat.
19. Hän tekee, mitä häntä pelkääväiset halajavat, hän kuulee heidän huutonsa
ja auttaa heitä.
146:8. Herra avaa sokeain silmät, Herra nostaa alaspainetut, Herra rakastaa
vanhurskaita.
147:3. Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
San 3:7. Älä ole viisas omissa silmissäsi. Pelkää Herraa ja karta pahaa.
8. Se on terveellistä sinun ruumiillesi ja virkistävää sinun luillesi.
4:20. Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni.
21. Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään;
22. sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen
ruumiillensa.
10:27. Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.
13:12. Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän
puu.
14:30. Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
15:30. Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä
luihin.
16:24. Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys
luille.
17:22. Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
18:14. Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa
murtunutta mieltä?
Kork 2:5. Vahvistakaa minua rypälekakuilla, virvoittakaa minua omenilla,
sillä minä olen rakkaudesta sairas."
Jes 19:22. Herra lyö egyptiläisiä, lyö ja parantaa; he palajavat Herran
tykö, ja hän kuulee heidän rukouksensa ja parantaa heidät.
30:26. Ja kuun valo on oleva kuin auringon valo, ja auringon valo on oleva
seitsenkertainen, oleva niinkuin seitsemän päivän valo, sinä päivänä, jona
Herra sitoo kansansa vammat ja parantaa siihen isketyt haavat.
38:1. Niihin aikoihin sairastui Hiskia ja oli kuolemaisillaan; ja profeetta
Jesaja, Aamoksen poika, tuli hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Näin sanoo
Herra: Toimita talosi; sillä sinä kuolet etkä enää parane".
2. Niin Hiskia käänsi kasvonsa seinään päin ja rukoili Herraa
3. ja sanoi: "Oi Herra, muista, kuinka minä olen vaeltanut sinun edessäsi
uskollisesti ja ehyellä sydämellä ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun
silmissäsi!" Ja Hiskia itki katkerasti.
4. Mutta Jesajalle tuli tämä Herran sana:
5. "Mene ja sano Hiskialle: 'Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala:
Minä olen kuullut sinun rukouksesi, olen nähnyt sinun kyyneleesi. Katso,
minä lisään sinulle ikää viisitoista vuotta;
21. Ja Jesaja käski tuoda viikunakakkua ja hautoa paisetta, että hän tulisi
terveeksi.
42:6. Minä, Herra, olen vanhurskaudessa kutsunut sinut, olen tarttunut sinun
käteesi, varjellut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi, pakanoille
valkeudeksi,
7. avaamaan sokeat silmät, päästämään sidotut vankeudesta, pimeydessä
istuvat vankihuoneesta.
53:3. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden
tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme
minäkään pitäneet.
4. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän
sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja
vaivaamana,
5. mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän
pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha
olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
10. Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos
sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää
kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
57:18. Minä olen nähnyt hänen tiensä, mutta minä parannan hänet ja johdatan
häntä ja annan jälleen lohdutuksen hänelle ja hänen surevillensa.
19. Minä luon huulten hedelmän, rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille,
sanoo Herra, ja minä parannan hänet.
58:6. Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden
siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että
särjette kaikki ikeet?
7. Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat
huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on
omaa lihaasi?
8. Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi
kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja
Jumalan kunnia seuraa suojanasi.
58:9. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo:
"Katso, tässä minä olen". Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen,
sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen,
10. jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin
valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin
keskipäivä.
11. Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa
erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti
kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu.
61:1. Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut
julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä
sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta,
2. julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää,
lohduttamaan kaikkia murheellisia,
3. panemaan Siionin murheellisten päähän -- antamaan heille --
juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan
masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva "vanhurskauden
tammet", "Herran istutus", hänen kirkkautensa ilmoitukseksi.
Jer 17:14. Paranna minut, Herra, niin minä parannun, auta minua, niin olen
autettu. Sillä sinä olet minun ylistykseni.
30:17. Sillä minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saamistasi
iskuista, sanoo Herra, sinut, Siion, jolla on nimenä 'hyljätty', 'se, josta
ei kukaan välitä'.
33:6. Katso, minä kasvatan umpeen ja lääkitsen sen haavat, ja minä parannan
heidät ja avaan heille rauhan ja totuuden runsauden.
Hes 34:4. ette ole vahvistaneet heikkoja, ette ole parantaneet sairaita,
sitoneet haavoittuneita, tuoneet takaisin eksyneitä, etsineet kadonneita,
vaan te olette vallinneet niitä tylysti ja väkivaltaisesti.
Dan 8:27. Ja minä, Daniel, olin raukea ja sairastin jonkin aikaa. Sitten
minä nousin ja toimitin palvelusta kuninkaan tykönä; ja minä olin
hämmästyksissäni näyn tähden enkä sitä ymmärtänyt.
Hoos 7:5. Meidän kuninkaamme päivänä ovat ruhtinaat sairaina viinin
hehkusta. Hän lyö kättä pilkkaajain kanssa.
Aam 4:9. Minä rankaisin teitä nokitähkillä ja viljanruosteella; teidän monet
puutarhanne, viinimäkenne, viikunapuunne ja öljypuunne söi kalvajasirkka.
Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.
10. Minä lähetin teihin ruton niinkuin Egyptiin; minä tapoin miekalla teidän
nuoret miehenne, ja teidän ratsunne otettiin saaliiksi; ja minä annoin
löyhkän teidän leireistänne nousta teidän sieramiinne. Mutta te ette
kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.
Mal 4:2. Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava
vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja
hypitte kuin syöttövasikat