Yksi nykyajan piirteistä
länsimaissa on, että Jumalaa ei oteta huomioon. Ei uskota hänen
olemassaoloonsa tai sitten kutistetaan hänet niin pieneksi, ettei häntä
tarvitse huomioida. Tämän jälkimmäisen näkökannan edustajat pitävät Jumalaa
kuin vanhana höperönä ukkona, joka ei ymmärrä juuri mistään mitään, ei pysty
mihinkään ja jolla ei ole merkitystä nykymaailmassa. Näillä ihmisillä
on kummallisen persoonaton jumala, joka ei reagoi
mihinkään. Hän ei rakasta, tai voi ehkä rakastaa, mutta ei reagoi muihin
asioihin. Hän ei välitä siitä, tekevätkö ihmiset pahaa vai hyvää, vaan kaikki
on hänelle yhdentekevää. Siksi he eivät usko myöskään tuomioon tämän elämän
jälkeen. He ajattelevat, että Jumala – jos hän on yleensä olemassa – on
välinpitämätön myös sen suhteen.
Mutta mitä
ajatella tästä asiasta? Ensimmäinen seikka on selvittää Jumalan olemassaolo ja
onko hän kaiken luoja. Jos hän olemassa ja on kaiken luoja, on hän
todennäköisesti muutakin. Hän voi olla mm. kaikkien tuomari, kuten Raamattu
monissa paikoissa esittää. Mutta ennen kuin lähdemme tähän suuntaan,
tarkastelemme ensin maailmankaikkeuden ja elämän olemassaoloa. Ovatko ne
saaneet alkunsa itsestään vai Jumalan toimesta? Kumpi vaihtoehto on
järkevämpi?
Onko kaikki
syntynyt itsestään vai Jumalan toimesta?
Ensinnäkin kysymys siitä, miten maailmankaikkeus ja elämä siinä ovat saaneet
alkunsa. Tällä hetkellä monet uskovat ateistisiin syntyteorioihin, mutta
tosiasiassa nämä teoriat ovat umpikujassa eikä niiden puolesta ole todisteita.
Sen sijaan Jumalan olemassaolon ja voiman puolesta on riittävästi todisteita
aivan silmiemme edessä. On hengellistä sokeutta, jos ihminen ei huomaa niitä.
Hänen pitäisi miettiä mm. seuraavia asioita:
• Mistä galaksit,
tähdet, planeetat ja kuut tulivat? Maailmankaikkeudessa on valtavia
galakseja, miljoonittain tähtiä sekä muita taivaankappaleita. Ne eivät ole
aina olleet olemassa, koska muuten tähdet ja muut taivaankappaleet olisivat jo
sammuneita.
Mistä ne ovat
tulleet? Tällä hetkellä ateistitiedemiehet selittävät, että kaikki syntyi
itsestään tyhjästä, kun ”ei mikään” räjähti (ns. Big bang). Tämä on kuitenkin
mahdoton ajatus. Jos ei ole mitään, ei siitä voi ottaa mitään. Miljoonat
tähdet, galaksit ja muut taivaankappaleet eivät ole voineet ilmestyä itsestään
ei-mistään. Kyseessä on matemaattinen mahdottomuus. Sitä voisi verrata siihen,
että joku näyttää tulitikkurasian ja sitten väittää, että siitä voi tulla
galakseja, miljoonittain tähtiä, planeettoja, kuita ja eläviä olentoja.
Uskoisitko tällaista väitettä ja tätä ihmistä? Etkö pitäisi väitteen esittäjää
mielettömänä? Miksi sitten uskoisit ateistitiedemiehiä, jotka esittävät
samanlaisia ajatuksia?
• Miksi
maapallolla on monimuotoista elämää? Maapallolla on puita, kukkia,
lintuja, ihmisiä, perhosia, karhuja, antilooppeja, kirahveja, kaloja sekä
monen muotoista elämää. Mistä kaikki se on tullut? Älä sano, että kaikki
syntyi itsestään, koska sen puolesta ei ole ainuttakaan todistetta. Selvä
sääntö on, että vain elämä saa aikaan elämää, eikä tähän sääntöön ole löydetty
poikkeuksia. Tämä viittaa siihen, että ensimmäiset eläimet ja kasvit ovat
saaneet alkunsa ulkopuolisen vaikutuksen kautta - asia, joka viittaa selvästi
suureen luojajumalaan. Lisäksi hän on tehnyt kaiken valmiiksi, eikä
puolivalmiiksi. Fossiileista eikä nykyluonnosta ei löydy puolivalmiita
rakenteita, eivätkä puolivalmiit eliöt edes voisi säilyä hengissä. Jos uskot
evoluutioteoriaan, sinun tulisikin kertoa, minne voimme mennä ihmettelemään
esim. aistien asteittaista kehitystä tai miten ekosysteemi toimi silloin kun
aisteja ei vielä ollut olemassa. Ota huomioon, että useat
ateistitiedemiehetkin myöntävät, ettei todistusaineisto tue asteittaista
kehitystä. Seuraavassa muutamia kommentteja heiltä:
Stephen Jay Gould:
En halua millään tavalla halventaa asteittaisen evoluutionäkemyksen
potentiaalista pätevyyttä. Haluan vain huomauttaa, ettei sitä koskaan ’ole
havaittu’ kallioissa… (1)
Niles Eldredge:
Me paleontologit olemme sanoneet, että elämän historia tukee [kertomusta
asteittaisista sopeutumista edistävistä muutoksista], vaikka koko ajan
tiedämme, ettei se tue sitä. (2)
Austin H. Clark:
Ensimmäisestä ilmaantumisestaan asti eläinkunta on ollut suurissa piirteissään
oleellisesti samanlainen kuin minä sen nykyään tunnemme… Mikäli siis eläinten
suuret ryhmät ovat kysymyksessä, luomiseen uskovat ovat kiistassa paremmalla
puolella. Ei ole olemassa vähäisintäkään todistusta siitä, että mikään
[eläinkunnan] suurista ryhmistä olisi syntynyt toisesta. (3)
Johtopäätös on, että
ateistiset teoriat ovat umpikujassa, kun pitää selittää maailmankaikkeuden
taivaankappaleiden ja monimuotoisen elämän olemassaolo. Todisteet viittaavat
selvästi siihen suuntaan, että kaikkivaltias ja voimakas Jumala on tehnyt
kaiken. Hän on luoja, joka on olemassa ja jokaisen ihmisen pitäisi miettiä,
mitä se merkitsee oman elämämme kannalta.
Otamme vielä
mukaan aiheeseen liittyvät jakeet. Niissä kerrotaan, miten Jumalan näkymätön
olemus, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa ovat nähtävissä hänen
teoissaan, varsinkin luomisessa. Vain ihmisen hengellinen sokeus voi estää
tätä ymmärtämästä:
- (Room 1:20-23)
Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja
jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman
luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
21. koska he, vaikka
ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä
kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän
ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22. Kehuessaan
viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
23. ja ovat
katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja
nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
Moraali ja
Jumalan olemassaolo - mitä moraalista voidaan päätellä?
Edellä käsiteltiin sitä, miten Jumalaa ei oteta huomioon tai hänen
olemassaoloonsa ei uskota. Ei oteta huomioon, että luomisen todisteet ovat
selvästi olemassa. Ne osoittavat, että Jumalan on oltava kaikkivaltias ja
voimakas Jumala, joka on tehnyt kaiken. Itsestään mikään ei voi syntyä
tyhjästä eikä elämää voi olla olemassa ilman Luojaa.
Entä jos Jumala
on olemassa, kuten voi päätellä luomakunnan olemassaolon perusteella, mitä
muuta kannattaa tietää? Yksi tällainen asia on moraali. Me ihmiset olemme
moraalisia olentoja, mutta mistä ihmisten moraali on peräisin? Onko se
Jumalasta vai mistä se on tullut? Tutkimme hiukan tätä aihetta.
Ihmiset uskovat moraalisiin
arvoihin. Ensimmäisenä
moraalista puhuttaessa tulee vastaan kysymys siitä, onko olemassa kaikkia
sitovia, objektiivisia ja lopullisia arvoja.
Sillä yksi nykyajan virtauksista on relativismi, jossa ajatellaan, että kukin
yksilö voi valita itselleen sopivat arvot, moraalin ja totuuden. Tässä
näkemyksessä ei ole kaikkia sitovia, objektiivisia
ja lopullisia arvoja. Ne puuttuvat.
Mutta, mutta. Toimivatko
ihmiset näin ja ajattelevatko he joka hetki relativismin periaatteiden
mukaisesti? Vaikka monet saattavat aluksi esittää,
että jokaisen pitäisi itse määritellä moraalinsa, he hyvin pian kumoavat sen,
jos heitä hiukan haastattelee. Jos heiltä esim. kysyy, hyväksyvätkö he
kidutuksen, lasten seksuaalisen hyväksikäytön, että heiltä itseltään
varastetaan tai heidän lähiomaisiaan pahoinpidellään, he yleensä vastaavat
kieltävästi. Se osoittaa, että he käytännössä uskovat kaikkia koskevien ja
objektiivisten arvojen olemassaoloon. He eivät ole asiaa ehkä syvemmin
ajatelleet, mutta pitävät joitakin tekoja selvästi väärinä.
Tämä usko kaikkia ihmisiä sitoviin moraalisiin
arvoihin viittaa hyvin vahvasti siihen, että on olemassa moraalitodellisuus,
joka ei ole ihmisestä riippuvainen ja on ulkopuolelta peräisin. Timothy Keller
kertoo lisää samasta aiheesta:
Se suosittu käsitys,
että meidän kaikkien pitäisi määrittää itse oma moraalimme, perustuu
uskomukseen, että hengellinen maailma ei ole lainkaan sellainen kuin muu
maailma. Uskooko kukaan tosissaan noin? Monien vuosien ajan jäin aina aamu- ja
iltajumalanpalveluksen jälkeen vielä tunniksi saliin vastailemaan kysymyksiin.
Paikalle jäi satoja ihmisiä ajatustenvaihtoa varten. Yksi kaikkein yleisimmin
kuulemistani väitteistä oli: ”Jokaisen ihmisen on määritettävä itse, mikä on
oikein ja mikä väärin.” Vastasin väitteen esittäjille aina kysymällä: ”Onko
maailmassa juuri nyt ketään, joka tekee sellaista, mitä hänen sinun mielestäsi
pitäisi lakata tekemästä huolimatta siitä, mitä hän henkilökohtaisesti uskoo
käytöksensä oikeellisuudesta?” Väitteen esittäjät vastaavat poikkeuksetta:
”Ilman muuta.” Sitten kysyn: ”Eikö se merkitsekin sitä, että sinä sittenkin
uskot, että on olemassa jonkinlainen moraalitodellisuus, joka ei ole meidän
määrittämämme ja jota täytyy noudattaa huolimatta siitä, mitä ihminen tuntee
ja ajattelee?” Melkein aina vastauksena on hiljaisuus – joko mietteliäs tai
ärtyisä. (4)
Mitä edellisestä
voidaan päätellä? Esimerkki osoittaa, että vaikka jotkut ihmiset voivat
selittää, ettei ole kaikkia sitovia moraalisia arvoja, eivät he käytännössä
toimi ja ajattele näin. He päinvastoin olettavat, että jotkut teot ovat
selvästi väärin, eikä niitä tulisi kenenkään tehdä. Tämä on yleismaailmallinen
havainto. Niinpä Loren Cunningham, joka on vieraillut maailman jokaisessa
maassa, kertoo, miten käsitys oikeasta ja väärästä on yleinen kaikilla
kansoilla – huolimatta siitä, ovatko nämä ihmiset olleet tekemisissä muun
sivistyksen tai Raamatun kanssa. Ihminen luonnostaan tietää eron oikean ja
väärän käytöksen välillä, vaikka voikin paaduttaa sydämensä:
Olen tavannut
ihmisiä jokaisesta maailman maasta ja nähnyt sen, että ajatus rakkaudesta,
vastuullisuudesta, oikeasta ja väärästä, omastatunnosta ja moraalista on
olemassa kaikissa kulttuureissa. Jokaisessa kielessä on käsite oikealle ja
väärälle. Näin on ollut jo ennen minkäänlaista kontaktia muun sivistyksen tai
Raamatun kanssa. (5)
Seuraavat jakeet
jatkavat samasta aiheesta. Paavali viittasi siihen, miten ihmisillä on
luonnostaan käsitys oikeasta ja väärästä käytöksestä. Sen lisäksi heillä on
omatunto. Paavali yhdisti nämä asiat tulevaan tuomiopäivään:
- (Room 2:14-16)
Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki
vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
15. ja
osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun
heidän omatuntonsa myötätodistaa ja heidän ajatuksensa keskenään
syyttävät tai myös puolustavat heitä –
16. sinä
päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen
Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.
Mistä moraali,
käsitys oikeasta ja väärästä, on sitten peräisin? Tähän on olemassa kaksi
vaihtoehtoa:
• Ensimmäinen
vaihtoehto on, että käsitys oikeasta ja väärästä on evoluution tulosta.
Kuitenkin, kuten todettiin, on evoluutioteoria valheellinen teoria. Elämän
syntyä ei ole todistettu eikä asteittaista kehitystä ole havaittu.
Toisaalta jos
evoluutioteoria pitäisi paikkansa, olisi vaikea perustella moraalin ja järjen
olemassaoloa. Kuinka kukaan voi luottaa järkeensä tai moraalisiin arvioihinsa,
jos olemme
kehittyneet kaloista, apinankaltaisista olennoista tai jopa alkuräjähdyksestä?
Vaikka ihminen itse voi pitää itseään järkevänä ja moraalisena, on
kyseenalaista luottaa hänen arvioihinsa, jos hänen aivonsa ovat peräisin
alkuräjähdyksestä tai alemmista eläimistä.
Lisäksi herää kysymys, mistä syyllisyys on peräisin, jos pitäydytään
ateistisiin syntyteorioihin. Miten kivi, maa-aines tai jokin kaasu voisi
vaikuttaa sen, että joku alkaa tuntea syyllisyyttä tekemisistään? Miksi isä,
joka on laiminlyönyt lapsiaan juomisen takia ja haluaa hyvittää sen, kokee
syyllisyyttä? Samoin voi kysyä, miksi joku alkaa tuntea katkeruutta muiden
tekemisistä; esim. “Hän varasti minulta, valehteli minusta, oli loukkaava
minua kohtaan”? Näille asioille täytyy löytyä parempi selitys kuin pelkkä
materia.
• Toinen ja
loogisempi vaihtoehto on, että kaikkivaltias Jumala ja Luoja on alun perin
laittanut ajattelukyvyn sekä käsityksen oikeasta ja väärästä ihmisen sisimpään
jo luomisessa.
Ateismi ei selitä näitä asioita, mutta Jumalan olemassaolo on hyvä syy järjen
ja moraalin olemassaololle. Meillä on järki ja moraali, koska Jumala on
järjellinen ja moraalinen, ja koska hän teki ensimmäiset ihmiset Jumalan
kuvaksi;
vaikkakin syntiinlankeemuksessa tämä kuva vääristyi.
Toisaalta, kun
Jumala teki ihmisen omaksi kuvakseen, osoittavat ne ihmisen eron muuhun
luomakuntaan. Ihmisen erityisominaisuuksia ovat kieli, suuri älykkyys,
tunteet, uskonnollisuus (ainoastaan ihmiset rukoilevat) sekä tämän
kirjoituksen aihe eli taju oikeasta ja väärästä. Eläimillä ei ole samoja
ominaisuuksia, koska niitä ei luotu Jumalan kuvaksi:
- (1 Moos 1:26,27)
Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme;
ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja
kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".
27. Ja Jumala
loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi
ja naiseksi hän loi heidät.
Onko Jumala
persoonaton?
Aiemmin todettiin, miten
jotkut pitävät Jumalaa kuin vanhana höperönä ukkona, joka ei ymmärrä juuri
mistään mitään, ei pysty mihinkään ja jolla ei ole merkitystä nykymaailmassa.
Näillä ihmisillä on kummallisen persoonaton jumala,
joka ei reagoi mihinkään. Hän ei rakasta, tai voi ehkä rakastaa, mutta ei
reagoi muihin asioihin. Hän ei välitä siitä, tekevätkö ihmiset pahaa vai
hyvää, vaan kaikki on hänelle yhdentekevää. Siksi he eivät usko myöskään
tuomioon tämän elämän jälkeen. He ajattelevat, että Jumala – jos hän on
yleensä olemassa – on välinpitämätön myös sen suhteen.
Kysymys kuitenkin
kuuluu, miksi Jumalan pitäisi olla välinpitämätön varsinkaan oikean ja väärän
suhteen? Jos ihmiset ymmärtävät oikean ja väärän eron sekä reagoivat siihen,
eikö kaiken Luoja tekisi samoin? Olisi kummallista, jos Jumala on laittanut
ihmisiin käsityksen oikeasta ja väärästä, mutta ei itse välittäisi mistään
mitään. Itse asiassa tällainen jumala, joka ei reagoi mihinkään pahuuteen, on
itse paha jumala. Vain pahaa vihaava ja sitä vastustava jumala voi olla hyvä.
Tässä asiassa
kannattaa kiinnittää huomio seuraaviin jakeisiin. Ne puhuvat suoraan Jumalan
vihasta. Mitä kohtaan? Pahuutta ja vääryyttä kohtaan, mitä esiintyy
maailmassa. Jumala ei ole välinpitämätön tämän asian suhteen, vaan hän on pyhä
Jumala, jonka olemukseen kuuluu viha pahuutta kohtaan. Muuten hän ei olisi
hyvä Jumala:
- (Jer 21:12,
22:3-5) Daavidin huone! Näin sanoo Herra: Tuomitkaa joka aamu oikeat
tuomiot ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä, ettei minun vihani syttyisi
kuin tuli ja palaisi, eikä olisi sammuttajaa, teidän tekojenne pahuuden
tähden.
3. Näin sanoo
Herra: Tehkää oikeus ja vanhurskaus ja pelastakaa ryöstetty sortajan
kädestä; muukalaiselle, orvolle ja leskelle älkää tehkö vääryyttä ja
väkivaltaa älkääkä vuodattako viatonta verta tässä paikassa.
4. Sillä jos te
teette tämän sanan mukaan, niin tulee tämän linnan porteista sisälle, ajaen
vaunuilla ja hevosilla, kuninkaita, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella,
tulee kuningas ynnä hänen palvelijansa ja kansansa.
5. Mutta jos te ette
kuule näitä sanoja, niin minä vannon itse kauttani, sanoo Herra, että tämä
linna on tuleva raunioiksi.
- (Room 1:18)
Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja
vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
- (Room 2:4-8) Vai
halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä
runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?
5. Kovuudellasi ja
sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan
vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi,
6. hänen, "joka
antaa kullekin hänen tekojensa mukaan":
7. niille, jotka
hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta,
iankaikkisen elämän,
8. mutta niiden
osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat
vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.
- (Room 3:5,6) Mutta
jos meidän vääryytemme tuo ilmi Jumalan vanhurskauden, mitä me siihen sanomme?
Ei kaiketi Jumala ole väärä, kun hän rankaisee vihassansa? Minä puhun
ihmisten tavalla.
6. Pois se! Sillä
kuinka Jumala silloin voisi tuomita maailman?
- (Ef 5:6) Älköön
kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa
Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;
- (Kol 3:5,6)
Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha
himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,
6. sillä niiden
tähden tulee Jumalan viha,
Tästä on hyvä
siirtyä tuomion ajatukseen, jota jotkut voivat kavahtaa. Kuitenkin kaikissa
yhteiskunnissa on aina noudatettu samaa periaatetta. Kaikissa yhteiskunnissa
on oikeuslaitos, jonka tehtäviin kuuluu saattaa murhaajat, rikolliset ja muut
väärintekijät vastuuseen teoistaan. Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta,
varkaudet, petokset ja kavallukset ovat tavallisia rikossyitä, joiden takia
tuomio voidaan langettaa. Tämä on ollut yleinen käytäntö kaikissa
yhteiskunnissa kautta vuosisatojen. Jos oikeuslaitos toimii oikein – aina se
ei ole toiminut – se pysyy näissä puitteissa.
Toisaalta jos on maallinen
oikeuslaitos, jonka tehtäviin kuuluu saattaa murhaajat, rikolliset ja muut
väärintekijät vastuuseen teoistaan, miksi on vaikea uskoa ajatukseen, että on
tuomio myös tämän elämän jälkeen? Tuomio kuoleman jälkeen ei ole sen
kummallisempi asia kuin se, että maallisessa tuomioistuimessa ihmiset
vastaavat tekemistään vääristä teoista. Kumpikin, malli noudattaa samaa
periaatetta, joten siinä on hyvä syy ottaa ajatus kuolemanjälkeisestä
tilinteon päivästä vakavasti. Jumala saattaa silloin ihmiset vastaamaan
tekemisistään aivan kuten nyt tapahtuu maallisessa oikeuslaitoksessa. Jokainen
joutuu tekemään tiliä siitä, miten hän on elänyt ja kohdellut muita. Jokainen
niittää sitä, mitä hän on kylvänyt.
- (Room 14:12) Niin on
siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.
- (Hebr 9:27) Ja samoinkuin
ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta
senjälkeen tulee tuomio,
- (Gal 6:7) Älkää eksykö, Jumala
ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös
niittää.
- (Room 2:6) hänen,
"joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan"
- (Ilm 20:12-15) Ja
minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja
kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja
kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa
mukaan.
13. Ja meri antoi ne
kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet,
jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
14. Ja Kuolema ja
Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.
15. Ja joka ei ollut
elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.
Toisaalta, kun
jotkut esittävät, ettei Jumala ole reilu, kun hän tämän elämän jälkeen
tuomitsee jokaisen ihmisen, on väitteen esittäjillä tosiasiassa paha Jumala.
Sillä jos Jumala sanoisi: "Ei ole väliä sillä mitä teette", antaisi hän
hyväksyntänsä kaikille diktaattorien ja muiden väärintekijöiden vääryyksille.
Hän olisi kuin tuomari, joka ei valvo lakia vaan hyväksyy kaiken pahan:
murhat, rikokset, vääryydet, valehtelut, puolison pettämiset jne. Sellainen
Jumala ei olisi hyvä. Aril Edvardsen on selostanut tätä aihetta
keskustellessaan siitä erään henkilön kanssa:
Annoin hänen puhua sanomatta vastaan. ”No, ehkä minä uskon, että on olemassa
Luoja”, hän jatkoi. ”Mutta en voi uskoa rakastavaan ja oikeudenmukaiseen
Jumalaan, kun Raamattu opettaa, että on olemassa helvetti ja tuomiopäivä.”
”Oletko sitä
mieltä? sanoin. ”Minä ajattelen juuri päinvastoin. En voisi uskoa rakastavaan
ja oikeudenmukaiseen Jumalaan, jos ei olisi sitä, mitä kutsut helvetiksi –
lopullista maksupäivää ihmisille, jolloin kaikkien on tehtävä tili teoistaan
tässä elämässä, sekä hyvistä että pahoista.
Hän katsoi
hämmästyneenä minua ja sanoi: ”Et kai ole tosissasi!”
”Kyllä olen!” vastasin. ”Tarkoitan juuri sitä, mitä sanoin. Jos tyrannit,
diktaattorit, terroristit ja pahat ihmiset, jotka ovat kiduttaneet ja
tuhonneet muita tässä elämässä, eivät joutuisi maksamaan ja selvittämään
ennemmin tai myöhemmin tekemisiään, niin minä en voisi uskoa, että on olemassa
oikeudenmukainen Jumala.” Lääkäri katsoi ihmeissään minua, ja jatkoin:
”Ajattele Adolf Hitleriä ja Adolf Eichmannia, jotka kiduttivat ja tappoivat
miljoonia ihmisiä keskitysleireillä – eläen itse loisteliaasti koko toisen
maailmansodan ajan. Pääsisivätkö he pois noin vain – kuula kalloon ja köysi
kaulaan? Koko juttu olisi ohi muutamassa sekunnissa, ja sitten ei enää mitään,
kun monet tavalliset ihmiset tässä kaupungissa kuolevat paljon pahempiin
kärsimyksiin kuin nuo kaksi – syöpään ja muihin sairauksiin.
Pääsisivätkö
Hitler ja Eichmann helpommalla pois maailmasta kuin nämä toiset – ja kuoleman
jälkeen ei olisi enää mitään? Ei minkäänlaista tilintekoa? …Ei, silloin minä
en voisi uskoa rakastavaan ja oikeudenmukaiseen Jumalaan.”
”Jatka”, hän
sanoi, ja minä jatkoin:
”Raamattu
opettaa, että Jumala on sekä rakkaudellinen että oikeudenmukainen, ja sen
tähden tuomiopäivä on kohtaava meitä kaikkia, ja silloin jokaisen meistä on
tehtävä tili itsestään. Silloin epäoikeudenmukaiset saavat tuomionsa ja ne,
jotka kärsivät epäoikeudenmukaisesti, saavat hyvityksensä.
Koko ihmiselämä,
kuolema ja iankaikkisuus olisivat täysin vailla merkitystä, jos ihminen ei
uskoisi tuomiopäivään, oikeudenmukaisuuden päivään.”
Kunnanlääkäri
istui hiljaa ja kuunteli. Yhtäkkiä hän katsoi minuun, aivan kuin olisi
keksinyt jotain täysin uutta.
”Olet tosiaankin
oikeassa!” hän huudahti. ”Tätä en ole tullut ajatelleeksi aikaisemmin. Sehän
on loogista. Olet aivan oikeassa, totta tosiaan. Elämä täällä maan päällä on
usein kovaa ja epäoikeudenmukaista monille. Ihmisten elämä tuhoutuu, ja
toisten ihmisten pahuus saa aikaan vahinkoa niin avioliitossa, perheessä,
työpaikoilla, pakolaisleireillä kuin taistelukentilläkin.
Jos ei olisi
maksun ja tilinteon päivää tämän elämän jälkeen – kaikesta siitä, mitä ihminen
on tehnyt sekä hyvää että pahaa – silloin ei todellakaan voisi olla rakastavaa
ja oikeudenmukaista Jumalaa. Tätä täytyy ajatella!” hän mutisi. (6)
Jumala
määrittelee oikean ja väärän.
Edellä todettiin,
miten jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä käytöksestä.
Jokainen luonnostaan tietää, ettei lähimmäistään tulisi vihata, tappaa tai
tehdä hänelle muuta vääryyttä. Sellaista ihmistä ei olekaan, joka ei tätä
käsittäisi.
Miksi sitten
ihmiset eivät noudata tätä? Siihen on yksinkertainen selitys. Jumala ei tehnyt
kenestäkään robotteja, jotka vain noudattavat ennalta määrättyä toimintatapaa.
Hän antoi meille vapauden valita, tahdommeko tehdä oikein vai emme. Raamatun
kielellä ihminen voi paaduttaa itsensä eli tietoisesti valita väärin. Toiseksi
hengellinen sokeus voi olla syynä siihen, että ihminen kannattaa vääriä
asioita.
- (Hebr 3:12,13)
Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän,
niin että hän luopuu elävästä Jumalasta,
13 vaan kehoittakaa
toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei
teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi;
- (2 Kor 4:3,4)
Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka
kadotukseen joutuvat,
4 niissä
uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut,
ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista,
hänen, joka on Jumalan kuva.
- (1 Joh 2:11)
Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä
hän tiedä, mihin menee; sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.
Miten hengellinen
sokeus ja paatumus ilmenee nykypäivänä? Se ilmenee siinä, että mennään yhä
kauemmas niistä normeista ja opetuksista, jotka tuotiin esille Jeesuksen,
Jumalan pojan ja hänen asettamiensa apostolien toimesta. Se tarkoittaa sitä,
että ihmiset eivät enää
laita väärien asioiden luokkaan niitä asioita, jotka aina ovat olleet väärin
ja syntiä kristillisessä uskossa. Muutamia tällaisia uudelleen luokiteltuja
asioita ovat avioliiton ulkopuoliset seksisuhteet, homoseksisuhteet tai
abortti. James W. Sire on selostanut asiaa eli miten moraalinen luokittelu on
muuttunut:
Kuitenkaan emme
suhteellisuudessammekaan pääse eroon tunteesta, että jotkut asiat ovat
”oikeita” tai ”luonnollisia” ja toiset eivät. Vuosikausia suurin osa
yhteiskuntaa piti homoseksuaalisuutta siveettömänä. Nykyään monet ihmiset
kiistävät tämän. Mutta he eivät kiistä sitä sillä perusteella, että mitään
moraalisia kategorioita ei ole, vaan siksi, että tämän homoseksuaalisuuden
alueen olisi pitänyt kuulua toiselle puolelle sitä rajaa, joka erottaa
siveellisen epäsiveellisestä. Homoseksualistit eivät yleensä suvaitse
insestiä! Niinpä se, että ihmisten moraaliset arviot ovat erilaisia, ei muuta
muuksi sitä tosiasiaa, että jatkuvasti teemme moraalisia arvioita ja elämme
niiden mukaan tai niiden vastaisesti. Jokainen elää moraalisessa
maailmankaikkeudessa, ja loppujen lopuksi jokainen vähänkin miettiessään
tietää tämän eikä haluaisi asiaa muuttaa. (7)
Jos sitten pohditaan
kolmea edellistä asiaa eli avioliiton ulkopuoliset seksisuhteet,
homoseksisuhteet tai abortti, joissa nykyään hylätään perinteinen kristillinen
opetus länsimaissa, kannattaa niistä ottaa esille seuraavia seikkoja (On
nykyaikana tietysti muitakin eroja kristillisessä ja ei-kristillisessä
moraalissa. Esim. monissa maissa epäjumalien palvonta on yleistä, mutta
keskitymme tässä vain näihin kolmeen asiaan, jotka liittyvät erityisesti
länsimaihin. Niissä kristillinen usko on ollut tärkeässä asemassa, mutta se on
menettänyt merkitystään yhä enemmän.).
Miksi avioliiton
ulkopuoliset seksisuhteet ovat väärin?
Ensinnäkin avioliiton ulkopuoliset
seksisuhteet, jotka nykyaikana ovat hyväksyttyjä. Esim. nuori mies ja nainen
voivat harrastaa seksiä ilman aviollista sitoutumista ja sitä pidetään
sopivana. Tai sitten joku avioliitossa oleva voi harrastaa avioliiton
ulkopuolisia seksisuhteita.
Sen sijaan Raamatun opetus on,
että seksi on oikein vain, kunhan se tapahtuu miehen ja vaimon välisessä
avioliitossa. Muut seksisuhteet ovat väärin ja haureutta.
Se, että vanhemmat ovat
avioliitossa, on myös paras lähtökohta syntyville lapsille. Silloin seksin
kautta syntyvällä lapsella on heti koti ja molemmat vanhemmat valmiina. Se on
parasta lasten kehityksen kannalta. Ei ole hyvä syntyä epävakaaseen
perhetilanteeseen.
- (1 Kor 7:1-5) Mutta mitä siihen
tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;
2 mutta haureuden syntien
välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella
aviomiehensä.
3 Täyttäköön mies
velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.
4 Vaimon ruumis ei ole hänen
omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen
omassa, vaan vaimon vallassa.
5 Älkää vetäytykö pois
toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että
olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana
teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.
- (Hebr 13:4) Avioliitto
pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä
haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.
Homoseksisuhteet
ovat nykyään toinen hyväksytty
asia. Niitä puolustetaan rakkauden nimissä ja koska homoseksuaalisuuden
ajatellaan olevan synnynnäinen ominaisuus. Tuhannet saattavat marssia tämän
asian puolesta, koska he eivät usko tämän asian olevan syntiä ja väärin
Jumalan edessä. He torjuvat mm. seuraavat aiheeseen liittyvät jakeet:
-
(1 Kor 6:9,10)
Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa?
Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden
harjoittajat, eivät epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten
kanssa makaavat miehet,
10 eivät varkaat,
eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät.”
Mitä sitten on rakkautta? Kun
uskon edellisiin jakeisiin näen suurimpana rakkautena, että ihmisiä
varoitetaan vääristä valinnoista ja itsensä paaduttamisesta. Nykyajan
arvoliberaalit näkevät sen sijaan rakkautena sen, että ihmisiä rohkaistaan
elämään taipumustensa, tässä tapauksessa homoseksuaalisen taipumuksen mukaan.
He eivät kuitenkaan ota huomioon esim. seksitauteja, joista suurin osa on
tavattu mieshomoseksuaaleilla. Näin oli esim. 1980-luvulla, kun AIDS alkoi
levitä USA:ssa, ja nyt on kerrottu uutisissa, että ensimmäiset
apinaruttotapaukset ovat esiintyneet enimmäkseen näissä piireissä. Lisäksi
muutkin taudit, kuten korona, leviävät niiden henkilöiden kautta, joilla on
eniten seksisuhteita, olkoon kyseessä hetero- tai homoseksisuhteet.
Entä homoseksuaalisuuden
synnynnäisyys, johon argumenttiin usein vedotaan? Tämä asia on toistuvasti
kumottu kaksostutkimuksissa. Identtisillä kaksosilla on samat geenit ja
kasvuympäristö kohdussa, mutta vain toisella heistä saattaa olla
homoseksuaalinen taipumus.
Samoin Helsingin Sanomat kertoi 29.8.2019: ”Liki puolelle
miljoonalle ihmiselle tehty tutkimus: Geenit eivät ennusta, sytyttääkö sama
sukupuoli.” Lisäksi monet homoseksuaalit itse kieltävät taipumuksensa
synnynnäisyyden. Eräässä kyselyssä 85 % heistä ajatteli, että heidän
taipumuksensa synnyssä olosuhteet olivat ratkaisevassa asemassa. Itse
ymmärrän, että homoseksuaalisuuden taustalla onkin yleensä luonnollinen tarve
saada hyväksyntää samalta sukupuolelta, koska monilla se on jäänyt vajaaksi.
Tämä voi kääntyä seksuaaliseksi himoksi. Jotkut ovat kokeneet myös
seksuaalista hyväksikäyttöä, joka voi altistaa väärille raiteille.
Toisaalta, jos
vedotaan synnynnäisyys-periaatteeseen, voitaisiin sillä perustella kaikkea
muutakin käytöstä yhtä hyväksyttävänä: esim. vihaan taipuvainen voisi
perustella muiden tappamista sillä, että hän on syntynyt aggressiiviseksi,
eikä voi hillitä käytöstään. Samoin raiskaaja voisi perustella käytöstään
samalla argumentilla. Kuitenkaan moni tuskin yhtyy näihin näkemyksiin.
Jokaisella meistä on moraalinen vastuu, vaikkakin jokaisella voi olla
toisistaan poikkeavia vääriä taipumuksia. Olemme ennen kaikkea moraalisia
olentoja, ja voimme jossakin määrin vaikuttaa käytökseemme, vaikka usein
saatamme heikkoutemme tähden langeta. Niinpä tavallinen heteroseksuaali voi
valita, harrastaako hän seksiä vain puolisonsa kanssa vai myös avioliiton
ulkopuolella. Homoseksuaalisen taipumuksen omaava voi valita, harrastaako hän
seksiä vai ei. Samoin henkilö, jolla on pedofiilinen taipumus, voi moraalista
syistä pidättäytyä seksistä, koska hän tietää sen olevan väärin ja
vahingollista lapsille. Moraaliset syyt vaikuttavat lopulta sen, mitä
valintoja kukin yksilö tekee.
Lisäksi kannattaa
huomata, että jos ihminen kääntyy Jumalan puoleen, säilyy hänellä yleensä
kiusaus samoihin asioihin kuin aiemmin. On harvinaista, jos joku vapautuu
täydellisesti asioista, jotka aiemmin ovat sitoneet häntä.
Abortti
on kolmas nykyaikana hyväksytty asia. Sen puolesta on marssittu samalla tavoin
kuin homoseksuaalisten suhteiden puolesta.
Miksi tämä asia hyväksytään?
Suurin syy on valheeseen pitäytyminen. Et koskaan kuule abortin puolustajien
sanovan, että vanhemmilla on oikeus tappaa oma lapsensa. Sen sijaan puhutaan
itsemääräämisoikeudesta tai naisen oikeudesta
päättää ruumiistaan. Kyllä nämä ovat hyviä asioita, mutta ne eivät sovi tähän
yhteyteen, kun lapsi jo kasvaa äidin kohdussa. Sillä tosiasia on, että ihmisen
elämä alkaa aina hedelmöityksestä, ei vasta syntymässä. Kyseessä on
tieteellinen fakta, jota on mahdoton kiistää. Tämä myönnettiin myös
äskettäisessä tutkimuksessa,
jossa kysyttiin 5577 biologilta ympäri maailmaa, milloin ihmisen elämä alkaa.
Heistä 96 prosenttia sanoi sen alkavan hedelmöityksestä (Erelt, S., Survey
asked, 5,577 biologists when human life begins. 96 % said conception;
lifenews.com, 11 july 2019).
Abortoiduilla lapsilla on lisäksi samat ruumiinjäsenet kuin aikuisilla
ihmisillä: kädet, jalat, silmät, suu jne, joten kyseessä on varmasti lapsi ja
ihminen, vain pienikokoisempi kuin vastasyntynyt lapsi tai aikuinen ihminen.
Tämä on faktatietoa, johon mm. seuraava lainaus viittaa:
”Aborttia ei voi
tehdä silmät ummessa. Täytyy varmistautua siitä, että kohdusta tulee kaikki
pois ja laskea, että sieltä tulee tarpeeksi kättä ja jalkaa, rintakehää ja
aivoa. Sitten kun potilas herää narkoosista ja kysyy, että olisiko se ollut
tyttö vai poika, on minun kestokykyni raja saavutettu ja silloin minä
tavallisesti kävelen pois. – Jos minä teen toimenpiteen, jossa aivan selvästi
tapan elävän olennon, minusta on hömpötystä puhua orastavan elämän
tuhoamisesta. Tappamista se on, ja tappamisena minä sen koen.” (Suomen
kuvalehti, n:o 15, 10.4.1970)
Kyseessä on siten kysymys siitä,
onko oikein tappaa ihminen, pieni lapsi (”Älä tapa”) vai ei. Jos abortin
puolustajat olisivat johdonmukaisia, tulisi heidän ajaa myös vastasyntyneiden
tai sitä vanhempien lasten surmaamista, koska molemmissa tapauksissa
vanhemmilla voi olla sama motiivi: he eivät välitä lapsesta ja haluavat päästä
hänestä eroon. Onneksi abortin kannattajat eivät ole ajautuneet vielä näin
pitkälle.
Kuitenkin antiikin aikana oli
tapana, että varsinkin tyttölapsia surmattiin ja jätettiin heitteille. Tämä
järkyttävä tapa katosi kristillisen uskon levitessä. Nyt abortin kannattajat
ajavat samaa toimenpidettä kohdussa olevia lapsia kohtaan.
Eikö sitten ihminen tiedä,
että abortissa surmataan lapsi? Kyllä varmasti jokainen sen tietää ja
vaistoaa, mutta kysymys on siitä, että jokainen voi paaduttaa itsensä. Ihmiset
valitsevat tietoisesti tien, jossa he uskovat pääsevänsä helpommalla.
(Tässä kannattaa muistaa, että odottamaton raskaus voi olla vaikea asia, enkä
halua olla kenenkään tuomari. Pois sellainen! Kuitenkin tästä asiasta on syytä
puhua, koska kyseessä ovat todelliset lapset, joiden elämä lopetetaan.)
Seuraava lainaus kertoo jotain
tästä aiheesta. Se osoittaa hyvin, miten vaikea asia odottamaton raskaus voi
olla monille, jos he eivät ole siihen henkisesti valmistautuneet. Se voi
tuntua heistä raskaalta taakalta. Esimerkistä käy myös ilmi, että kaikesta
propagandasta huolimatta monilla abortin tehneillä on jälkeenpäin käsitys
siitä, että he sittenkin tekivät väärin. He saattavat tuntea siitä
syyllisyyttä, mutta eivät voi sitä enää peruuttaa:
... Hetken hiljaisuuden jälkeen
Nakagawa-san jatkaa:
- Kesällä tulin raskaaksi ja
halusin abortin. Luulin, etten jaksaisi mitenkään aloittaa alusta vauvanhoitoa
nyt, kun Daisukekin on juuri saatu kolmivuotiaaksi. Kaikki ajattelevat
nykyisin, että kaksi lasta riittää yhteen perheeseen. Koulutuskin kun maksaa
niin paljon rahaa. Niinpä siis sen enempää ajattelematta menin lääkäriin ja
annoin tuhota pienen elämän, joka sydämeni alla kasvoi.
Nuoren naisen silmiin nousevat
kyyneleet. Niin minunkin.
- Vasta jälkeenpäin tajusin, mitä
olin tehnyt. Tuntui kuin olisin omin käsin tappanut lapseni. Silloin vasta
ymmärsin, että olen syntinen. Enhän ole sen parempi kuin muutkaan murhaajat...
- Kuka sinulle sanoi, että
ab-abortti on synti? Kuulitko sen kirkossa? Minusta tuntuu äkkiä vaikealta
saada japanilaisia sanoja ulos suustani.
- En suinkaan.
Kyllä me japanilaiset periaatteessa tiedämme, että abortti on väärin, mutta
käytännössä monet sen silti tekevät. Ne, jotka saavat omantunnonvaivoja,
voivat mennä erityisiin "keskostemppeleihin" rukoilemaan lapsensa sielun
puolesta ja viemään sinne pienen buddhankuvan. Anoppi neuvoi minuakin menemään
sellaiseen temppeliin, kun näki miten onneton olen. Mutta en halua, koska en
usko niihin jumaliin.
Minä mietin mielessäni, että
Jumalan laki on näköjään kirjoitettu ihmisen omaantuntoon, olipa hän sitten
kristitty tai buddhalainen. Mutta evankeliumia on jonkun julistettava - sitä
ei kukaan löydä omasta sisimmästään. (8)
Mitä edellisistä
esimerkeistä voidaan päätellä?
Esimerkit
osoittavat, että nykyaikana mennään yhä kauemmas niistä moraaliopetuksista ja
ohjeista, joita Jeesus, Jumalan poika ja hänen asettamansa apostolit antoivat.
Hyvä kysymys
kuitenkin on, kuka lopulta määrittelee oikean ja väärän. Tekeekö sen Jumala
vai ihminen? Tästä ei ole epäselvyyttä: Jumala määrittelee sen.
Vai pitäisikö esim. Hitlerin
tapaisen ihmisen tai playboyn olla tuomarina ja henkilönä, joka määrittelee
oikean ja väärän? Näin ei suinkaan ole vaan Jumala itse on lopullinen tuomari,
kuten aiemmin todettiin. Hän tuomitsee ihmiset omien periaatteidensa mukaan,
eivätkä gallupit tähän vaikuta.
Nykyaikana kannattaa muistaa,
että suuret kansanjoukot ovat erehtyneet kerta toisensa jälkeen. Esim.
Saksassa juuri ennen Toista Maailmansotaa yli 90 % nuorista kuului
Hitler-jugend-järjestöön, joten ei yleinen mielipide ja gallupit ole todiste
siitä, että ihmiset ovat oikeassa. Jos aiemmin on erehdytty historian aikana,
miksi meidän aikamme muodostaisi poikkeuksen? Nykyihmiset elävät
jonkinlaisessa kuplassa, jos he eivät pysty tätä näkemään.
Synnit anteeksi.
Sitten
kaikkein tärkeimpään asiaan eli ihmisen suhteeseen Jumalaan ja syntien
anteeksiantamukseen. Jos ihminen on tehnyt väärin ja haluaa saada syntinsä
anteeksi, mikä on hänen osuutensa tässä? Tällaisen ihmisen on syytä huomata
seuraavat seikat:
Ihmisen on
käännyttävä Jumalan puoleen.
Ensimmäinen tärkeä asia
on tietysti se, että ihminen kääntyy Jumalan puoleen syntinsä tunnustaen.
Monilla voi olla pelkästään sellainen usko, jossa he pitävät totena kaikkia
Raamatussa kirjoitettuja asioita, mutta he eivät ole koskaan ottaneet tätä
askelta, jossa he kääntyvät Jumalan puoleen ja luovuttavat koko elämänsä
Jumalalle.
Hyvä esimerkki
katumuksesta on Jeesuksen opetus tuhlaajapojasta. Tämä poika eli syvällä
irstaudessa, mutta sitten hän kääntyi isänsä puoleen ja tunnusti syntinsä. Isä
otti hänet armahtaen vastaan.
-
(Luuk 15:11-20) Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
12 Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa tavaroista,
mikä minulle on tuleva'. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.
13 Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken
omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa
eläen irstaasti.
14 Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja
hän alkoi kärsiä puutetta.
15 Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet
tiluksilleen kaitsemaan sikoja.
16 Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät,
mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.
17 Niin hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella minun isäni palkkalaisella
on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!
18. Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen
tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi
19. enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut
yhdeksi palkkalaisistasi.'
20. Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki
hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi
hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
Jumala on jo
valmistanut pelastuksen jokaiselle.
Toiseksi
on tiedettävä, että Jumala itse on valmistanut jokaiselle pelastuksen. Monissa
uskonnoissa yritetään lähestyä Jumalaa tekojen kautta, mutta ongelmana on,
ettei ihminen saa ikinä varmuutta sitä kautta. Se on mahdottomuus, koska
olemme itsessämme syntisiä ja puutteellisia. Niin kauan kuin ihminen tuijottaa
itseensä, häneltä jää varmuus puuttumaan.
Tämän tähden
Jumala ei jättänyt tätä asiaa kenenkään ihmisen varaan, vaan hän itse lähestyi
meitä pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus eli täällä täydellisen ja
synnittömän elämän, ja sen jälkeen hän vei kaikkien synnit ristille, etteivät
ne olisi esteenä Jumalan ja meidän välillä. Motiivina oli Jumalan rakkaus
meitä kohtaan. Korinttolaiskirjeessä sanotaan suoraan, että Jumala oli
Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kautta. Tämä mahdollistaa pelastuksen
jokaiselle ihmiselle, joka sitä haluaa.
- (2 Kor 5:18-20)
Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa
Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
19. Sillä
Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä
lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
20. Kristuksen
puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me
pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
- (1 Joh 4:9,10)
Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa
maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10. Siinä on
rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti
meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
Vain Jeesus on
tie Jumalan yhteyteen.
Koska Jeesus Kristus, Jumalan poika, on kuollut syntiemme tähden, on
luonnollista, että hän on ainoa tie Jumalan yhteyteen. Sillä vain Jeesuksen
kautta voidaan lähestyä Jumalaa ja saadaan syntien anteeksiantamus kuten
seuraavat jakeet osoittavat. Toivota sen tähden Jeesus elämäsi Herraksi, niin
saat syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän:
- (Joh 14:6) Jeesus
sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän
tykö muutoin kuin minun kauttani.
- (Joh 10:9,10) Minä olen
ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän
on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.
10 Varas ei tule muuta kuin
varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi
elämä ja olisi yltäkylläisyys.
- (Joh 5:39,40) Te tutkitte
kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä,
ja ne juuri todistavat minusta;
40 ja te ette tahdo tulla
minun tyköni, että saisitte elämän.
- (Joh 8:23,24) Ja hän sanoi
heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta,
minä en ole tästä maailmasta.
24 Sentähden minä sanoin teille,
että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä
olen, niin te kuolette synteihinne."
- (Apt 10:43)
Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa
synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
- (Apt 13:38,39)
Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa
julistetaan teille syntien anteeksiantamus
39. ja että
jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te
ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.
Jos olet toivottanut
Jeesuksen elämääsi ja laitat uskosi eli luottamuksesi pelastuksen asiassa
häneen (Apt 16:31 Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä
pelastut, niin myös sinun perhekuntasi"), voit rukoilla esim. seuraavalla
tavalla:
Pelastusrukous:
Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä
sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin
kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että
syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun
kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet
minulle lahjoittanut. Amen.
Viittaukset:
1. Stephen Jay Gould: The Panda’s Thumb, (1988), s.
182,183. New York: W.W. Norton & Co.
2. Niles Eldredge (1985): “Evolutionary Tempos and Modes: A
Paleontological Perspective” teoksessa Godrey (toim.) What Darwin Began:
Modern Darwinian and non-Darwinian Perspectives on Evolution
3. Austin H. Clark: Quarterly Review of Biology, joulukuu 1928, s.
539
4. Timothy Keller: Mihin Jumalaa tarvitaan (The Reason for God), s.
71
5. Loren Cunningham / Janice Rogers: Kirja joka muuttaa kansat (The
Book that Transforms Nations), s. 133
6. Aril Edvardsen: Rakkauden terapia (Kjaerlighetens Terapi), s. 68-70
7. James W.
Sire: Missä maailmassa? Maailmankatsomusten perusteet puntarissa (The
Universe Next Door.
A
Basic World View Catalog), s. 36,37
8. Mailis
Janatuinen: Tapahtui Tamashimassa, s. 17
Lisää aiheesta:
Kysymyksiä niille, jotka epäilevät tai vastustavat kristillistä uskoa
Onko ateismi järkevä maailmankatsomus vai ei? Lue, miksi ateismin pohjalta on
vaikea selittää järjellisyyden ja moraalin olemassaoloa
Ateistit väittävät usein omaavansa tieteellisen maailmankuvan.
Tämä maailmankuva perustuu kuitenkin uskoon ja on
ristiriidassa todisteiden kanssa
Maailmankatsomukset puntarissa: naturalismi / ateismi,
panteismi, polyteismi ja teismi. Lue, miksi kristillinen
teismi on järkevä maailmankatsomus
