Ovatko koulut neutraaleja?
Tiivistelmä
Kirjoitus analysoi koulujen väitettyä puolueettomuutta seuraavien ydinkohtien kautta: 1. Onko neutraaleja kouluja vai ei? Opetus Jumalasta on poistunut kouluista yhä enemmän vapaa-ajattelijoiden ja muiden toimijoiden painostuksesta. Heidän vastustuksensa kohdistuu yksinomaan kristilliseen uskoon, kun taas ateistisia ja materialistisia uskomuksia ei kyseenalaisteta. 2. Koulujen tilaisuudet ja evankeliumin torjunta: Vaikka lukutaito, koululaitos, yliopistot ja sairaalat ovat syntyneet nimenomaan kristillisen uskon pohjalta, sen vastustajat haluavat kaiken kristillisen opetuksen pois kouluista. Tämä kehitys johtaa yksipuoliseen ateistiseen malliin. 3. Kun halutaan evankeliumi ja Jeesus pois kouluista, oliko Jeesus niin paha, että häntä kannattaa vastustaa? Toisaalta, jos hän oli täydellisen hyvä, herää kysymys, ovatko häntä vastustavat ihmiset pahoja. 4. Nyky-yhteiskunnan kehityksessä ja moraalissa on havaittavissa sama malli kuin kommunistimaissa aikanaan. Esim. kommunismi-Neuvostoliitossa pääideologiana oli ateismi ja lainsäädännössä tehtiin nopeassa tahdissa muutoksia moraalin alueella. Sama lainsäädännöllinen kehitys on tapahtunut länsimaissa paljon hitaammin.
Sisällys:
Lähetin seuraavan kirjoituksen Etelä-Suomen Sanomat -lehteen. Aiheena on koulujen neutraalius tai tosiasiassa sen mahdottomuus, koska emme voi olla täysin neutraaleja
Onko neutraaleja kouluja vai ei? (eli miten kouluista on poistunut opetus Jumalasta yhä enemmän mm. vapaa-ajattelijoiden toiminnan vaikutuksesta. He eivät puutu ateistisiin uskomuksiin kouluissa vaan vastustuksen kohteena on kristillinen usko)
ESS kertoi koulujen aamunavauksista otsikolla ”Moni koulu järjestää vain
kaikille sopivia aamunavauksia” (10.9.). Tästä heräsi kysymys, ovatko
koulut poliittisesti ja katsomuksellisesti neutraaleja tiloja vai eivät, kuten
erään koulun rehtori esitti lehdessä. Mielestäni se on mahdotonta. Jos
kumarrat toiseen suuntaan, pyllistät samalla toiseen suuntaan. Eli jos
kannatat jotain toista maailmankatsomusta, torjut samalla toisen
maailmankatsomuksen. Kyllä meistä jokainen kallistuu johonkin suuntaan, myös
koulun rehtorit, opettajat, oppilaat ja heidän vanhempansa. Kukaan ei ole
neutraali.
Mikä on sitten nykysuuntaus yhteiskunnassa? Tästä ei ole epäilystäkään: suuntaus on vuosien ajan ollut se, että yhä enemmän ihmiset haluavat Jumalan ja kristillisen uskon pois yhteiskunnasta ja elämästään, myös kouluista. Se on päätrendi.
Mutta mistä tai keiden kautta tämä trendi sai aikanaan alkunsa? Tärkeimpänä tekijänä Suomessa ovat olleet vapaa-ajattelijat ja uskonnottomat kristillisen uskon vastustajat. He pitävät uskonnonvapautena ja oikeutena sitä, ettei kristinuskoa saisi enää tunnustaa, opettaa ja mainita lasten parissa kouluissa tai muissa yhteyksissä. Muihin asioihin pitäisi suhtautua hyväksyvästi ja myöntyvästi, mutta ei Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen. Tätä vaatimusta koulujen rehtorit ja muut pyrkivät noudattamaan.
Kysyn kuitenkin, mitä pahaa on Jeesuksessa, että häntä ja opetusta hänestä pitää vastustaa? Eikö Jeesus ole hyvä ja täydellinen, joten miksi vapaa-ajattelijat ja muut vastustavat häntä? He ajavat samanlaista mallia kuin entisissä kommunistimaissa. Minun on vaikea tätä ymmärtää.
Kysyn myös, miksi vapaa-ajattelijat eivät puutu kouluissa oleviin ateistisiin ja uskonnollisiin käsityksiin, kuten alkuräjähdykseen, elämän syntyyn itsestään tai asteittaiseen kehitykseen alkusolusta? Ne ovat uskonnollisia näkemyksiä, eivät tieteeseen perustuvia näkemyksiä. On mahdotonta, että ”ei mikään räjähti” ja synnytti maailmankaikkeuden, eikä elämän syntyä itsestään ole todistettu. Lisäksi useat tunnetut paleontologit kuten Stephen Jay Gould ovat myöntäneet, ettei asteittaista kehitystä ole näkyvissä fossiileissa (The Panda’s Thumb, 1988, s. 182,183). Kysynkin, miksi vapaa-ajattelijat eivät puutu näihin uskonnollisiin näkemyksiin, joita itse pidän taruina? Miksi he ovat antaneet näiden uskonnollisten näkemysten olla rauhassa kouluissa samalla kun he vastustavat Jeesusta ja kristillistä uskoa?
Jari Iivanainen
Seuraavassa on toinen kirjoitus samasta aiheesta. Lähetin senkin kirjoituksen sanomalehden yleisöosastopalstalle.
Koulujen tilaisuudet ja evankeliumin torjunta (eli vaikka lukutaito, koululaitos, yliopistot ja sairaalat ovat syntyneet useimmissa maissa nimenomaan kristillisen uskon pohjalta, haluavat kristinuskon vastustajat kristillisen uskon ja opetuksen Jumalasta pois kouluista. Se tarkoittaa samanlaista ateistista mallia, joka oli aikanaan kommunistimaissa)
Taas oli uutinen siitä, miten jotkut närkästyivät siitä, että koulun tiloissa oli hengellistä osuutta joidenkin minuuttien ajan (Miksi Vääksyn yhteiskoulun vihkiäisjuhla oli hengellinen? / ESS 4.5). Ihmettelen tätä ihmisten ahdasmielisyyttä evankeliumia kohtaan. Eivätkö kritisoijat tiedä, että lukutaito, koululaitos ja sairaalat ovat syntyneet useimmissa maissa nimenomaan kristillisen uskon pohjalta? Täällä Suomessa Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja ja kirjallisuuden isä, painatti ensimmäisen ABC-kirjan sekä Uuden testamentin ja osia muista Raamatun kirjoista. Kansa oppi niiden kautta lukemaan. Oxford ja Cambridge perustettiin alunperin opettamaan Raamattua. Molemmissa kaupungeissa on runsaasti kirkkoja ja kappeleita. Samoin Harvard, Yale, Princeton, Pennsylvanian yliopisto ja sadat muut yliopistot ovat syntyneet herätyskristittyjen kautta. Jopa Intian ensimmäiset yliopistot ovat syntyneet samalta pohjalta. Kalkutan, Madrasin, Bombayn ja Seramporen yliopistot ovat tunnettuja. Lisäksi Afrikassa on kymmeniä tuhansia kouluja ja sairaaloita, jotka ovat syntyneet kristittyjen kautta. Nelson Mandela kirjoitti elämänkerrassaan Long Walk to Freedom: ”Kirkossa huolehdittiin tämän puoleisen maailman asioista yhtä lailla kuin tulevankin; näytti siltä, että lähes kaikki se, mitä afrikkalaiset saivat aikaan, sai alkunsa kirkon lähetystyöstä.”
Hyvä kysymys on, miksi vanhemmat vastustavat evankeliumin opetusta kouluissa, kun se on ollut lähtökohtana useimmille kouluille maailmassa, myös Suomessa? Miksi pitää torjua kaikki se hyvä, mitä esi-isämme arvostivat ja minkä pohjalle yhteiskunta rakentui?
Kun vastustetaan Jeesusta ja evankeliumia hänestä kouluissa - jonka asian takana ovat olleet varsinkin vapaa-ajattelijat - oliko Jeesus sitten niin paha, että häntä kannattaa vastustaa? Ovatko Vuorisaarnan opetukset tai opetus syntien anteeksisaamisesta hänen kauttaan niin haitallisia opetuksia, että niitä ei pitäisi mainita kouluissa? Itse olen eri mieltä. Väitän, että monet yhteiskuntien ongelmat, rikollisuus sekä lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi johtuvat juuri siitä, että Jeesus ja opetus hänestä on torjuttu.
Nyt seurataan samoja jalanjälkiä kuin viime vuosisadalla tapahtui natsi-Saksassa ja Neuvostoliitossa. Tätäkö ihmiset haluavat? Esim. eutanasia, joka nykyään on suosiossa, ei Saksassa ollut natsien keksintö vaan sitä kannatettiin laajalti älymystöpireissä ennen heidän valtaantuloaan. Samoin nyt noudatetaan aivan samanlaista käytäntöä kuin mitä varhaiset kommunistit edustivat Neuvostoliitossa. Jumalavastaisuudestaan tunnetut kommunistit tekivät lyhyessä ajassa lainsäädäntöön muutoksia, jotka nykyajalta ovat tunnettuja. Abortti hyväksyttiin 1920, avioeron saamista helpotettiin (1926), avioliiton rekisteröiminen ei ollut välttämätöntä (1926). Oikeusistuimet hyväksyivät myös homoseksuaalien väliset avioliitot ja transideologian (Sherry Wolf: Sexuality and Socialism, s. 88-89). Neuvostoliitossa tämä lainsäädäntö tapahtui alle kymmenessä vuodessa; Suomessa samaan on kulunut yli 50 vuotta. Kuitenkin jo 1930-luvulla Neuvostoliitossa muutettiin uudestaan lainsäädäntöä toiseen suuntaan, koska seuraukset olivat katastrofaaliset: syntyvyys laski, perheet hajosivat, isättömien lasten määrä kasvoi ja rikollisuus lisääntyi (Matti Joensuu: Avoliitto, avioliitto ja perhe, s. 85-91)
Mielestäni tästä kannattaisi ottaa opiksi. Kun Jumala halutaan pois kouluista ja yhteiskunnasta, ei siitä ole mitään hyviä seurauksia. Viime vuosisadan kokemukset pitäisi ottaa huomioon.
Jari Iivanainen
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Ovatko nykyiset koulut todella luonteeltaan neutraaleja?
Koulut eivät ole todellisuudessa neutraaleja, vaikka niin usein väitetään. Kun perinteinen opetus Jumalasta ja kristillisestä moraalista poistetaan, tilalle ei tule puolueetonta tyhjiötä vaan toisenlainen maailmankuva. Tämä uusi suuntaus on luonteeltaan ateistinen ja materialistinen, mikä tarkoittaa, että koulu asettuu aktiivisesti ajamaan ateistista uskomusjärjestelmää.
Miten vapaa-ajattelijoiden toiminta vaikuttaa koulujen opetukseen?
Vapaa-ajattelijoiden ja muiden kristinuskon vastustajien toiminta pyrkii järjestelmällisesti karsimaan kaiken kristillisen viitekehyksen kouluista. Heidän arvostelunsa ja vaatimuksensa kohdistuvat puhtaasti kristilliseen uskoon ja sen perinteisiin. Samaan aikaan he eivät lainkaan puutu tai kyseenalaista niitä ateistisia ja naturalistisia uskomuksia, joita koululaisille syötetään tieteen nimissä.
Mikä on kristinuskon historiallinen merkitys koululaitoksen synnylle?
Länsimainen koululaitos, yleinen lukutaito, yliopistot ja jopa sairaalajärjestelmä ovat saaneet alkunsa nimenomaan kristillisen uskon ja kirkon toiminnan pohjalta. Historiallinen tosiasia on, että halu opettaa ihmiset lukemaan kumpusi tarpeesta ymmärtää Jumalan sanaa. Nykyiset kristinuskon vastustajat pyrkivät kuitenkin pyyhkimään tämän historiallisen ja sivistyksellisen perustan kokonaan pois ihmisten mielistä.
Mihin kristillisen opetuksen poistaminen kouluista käytännössä johtaa?
Kristillisen opetuksen ja evankeliumin torjuminen johtaa sellaiseen ateistiseen kasvatusmalliin, jota nähtiin aikoinaan totalitaarisissa kommunistimaissa. Kun nuorilta viedään mahdollisuus kuulla Luojasta ja Raamatun totuuksista, heidät alistetaan yksipuoliselle materialistiselle indoktrinaatiolle. Tämä muuttaa radikaalisti yhteiskunnan moraalista perustaa ja tulevien sukupolvien maailmankuvaa.
Miksi evankeliumin ja kristillisten tilaisuuksien vastustaminen kouluissa on ongelmallista?
Evankeliumin torjuminen kouluissa riistää lapsilta ja nuorilta oikeuden tutustua siihen hengelliseen perintöön, joka on rakentanut koko yhteiskuntamme moraalisen pohjan. Se luo tilanteen, jossa kristillistä uskoa kohdellaan haitallisena asiana, vaikka se edustaa rakkautta, vastuuta ja pysyviä arvoja. Tämä synnyttää henkistä tyhjyyttä ja altistaa nuoret arvotyhjiölle, jossa millään ei ole perimmäistä tarkoitusta.
Miten ateistiset uskomukset näkyvät koulujen arjessa?
Ateistiset uskomukset, kuten maailmankaikkeuden ja elämän synty itsestään, materialistinen evoluutioteoria ja käsitys ihmisestä pelkkänä sattuman tuotteena, esitetään kouluissa usein ainoana ja kyseenalaistamattomana totuutena, vaikka näillä näkemyksillä ei ole selviä todisteita – mm. elämän synty on edelleen ratkaisematta eikä fossiileissa ole havaittavissa asteittaista kehitystä. Tämä ei ole puolueetonta tiedettä, vaan maailmankatsomuksellista opetusta, joka sulkee tietoisesti pois Luojan olemassaolon. Oppilaita ohjataan pitämään näitä todistamattomia oletuksia tosiasioina ilman vaihtoehtoisten, loogisempien näkemysten esittämistä.
Lisää aiheesta:
Kouluopetus ja vapaa-ajattelijoiden usko
