JEESUS YKSIN-OPPI
Seuraavilla riveillä aiotaan
tutkia Jeesus yksin-oppia eli ns. ykseysoppia, joka on noin sata vuotta vanha
harhaoppi. Sen kannattajat uskovat kyllä siihen, että on olemassa vain yksi
Jumala, mutta heidän käsityksensä mukaan hänen jumaluutensa on jakamaton niin,
ettei hänessä voi olla kolmea persoonaa Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Sensijaan
oletetaan, että tämä jakamaton jumaluus on tehnyt itsensä tunnetuksi kolmella
tavalla: hän on ottanut eri roolin aina kussakin tilanteessa; taivaassa hän on
Isänä, maan päällä Poikana ja uskovaisissa Pyhänä Henkenä. Tämä oppi siis
kieltää sen yleisen kristillisen näkemyksen, että Jumalan ykseydessä Isällä,
Pojalla ja Pyhällä Hengellä olisi omat persoonallisuutensa. Lisäksi opetetaan,
että termit Isä ja Pyhä Henki tarkoittavat tosiasiassa samaa ja niitä voidaan
vaihdella keskenään.
Jos kuitenkin tutkimme Raamattua, voimme löytää lukuisia
todisteita tätä oppia vastaan ja jakeita, jotka todistavat Jumalan
kolminaisuudesta. Sillä kun Raamatun mukaan on vain yksi Jumala (Jes
45:18,21, Jes 46:9), mutta lisäksi opetetaan, että Isä on Jumala (5 Moos
4:35), Poika on Jumala ja iankaikkinen (1 Joh 5:20,21, Joh 1:1-3,14,15,
Room 9:5, Tiit 2:13, Matt 1:22,23, Joh 5:17,18, 8:23, 10:30-33, 17:5, 20:28, 1
Kor 2:7,8, Fil 2:5-8, Kol 1:16,17, Hebr 1:7,8, Luuk 1:16,17, Jes 9:5, Jes
40:3-5, Jer 23:5,6, Miika 5:1, Sak 11:12,13, Sak 12:1,10) sekä Pyhä Henki
on Jumala ja iankaikkinen (Apt 5:3,4, 1 Moos 1:2, Hebr 9:14), niin
silloin ainut looginen johtopäätös on, että kaikkien näiden kolmen täytyy olla
yksi ja sama Jumala. Tätä asiaa tukevat mm. seuraavat esimerkit ja jakeet:
5 Moos 6:4. Kun on kyseessä Israelin uskontunnustus, on sitä
usein käytetty ehdottomana todisteena kolminaisuuden käsitettä vastaan. Sillä
on ehkä enemmän kuin millään muulla vastattu väitteisiin Jumalan kolmesta
persoonasta.
On kuitenkin hyvä huomata, että tämän uskontunnustuksen
viimeinen sana "echad" viittaa aina osista koostuvaan ykseyteen. Sen
tilalla ei käytetä "jachid"-sanaa, joka viittaa ehdottomaan
yksikköön, vaan siinä käytetään tätä monikollisuuteen viittaavaa
"echad"-sanaa - muotoa, joka tarkoittaa yhdistämällä aikaansaatua
ykseyttä.
Niinpä Israelin uskontunnustuksessa on yksi selvimpiä
viittauksia siihen, miten yksi voi koostua useammasta osasta. Sama käsitys
tulee ilmi muistakin esimerkeistä, joissa käytetään "echad"-sanaa.
Mm. Esra 2:64 puhuu seurakunnan ykseydestä, Hes. 37:17:ssä kaksi puusauvaa
yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi, 1 Moos 2:24:ssä mies ja vaimo tulevat
yhdeksi lihaksi sekä 4 Moos 13:24:ssä puhutaan rypäletertusta, joka sekin
koostuu monista osista:
- (Esra 2:64) Koko
seurakunta oli yhteensä neljäkymmentä kaksi tuhatta kolmesataa kuusikymmentä,
- (Hes 37:15-17) Ja
minulle tuli tämä Herran sana:
16. "Sinä,
ihmislapsi, ota puusauva ja kirjoita siihen: 'Juudalle ja häneen
liittyneille israelilaisille.' Ota sitten toinen puusauva ja kirjoita
siihen: 'Joosefille; Efraimin ja kaiken häneen liittyneen Israelin heimon
sauva.'
17. Ja pane ne lähekkäin,
pääksytysten, niin että ne tulevat yhdeksi sinun kädessäsi.
- (1 Moos 2:24)
Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa,
ja he tulevat yhdeksi lihaksi.
- (4 Moos 13:24) Ja
he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu,
ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat
granaattiomenia ja viikunoita.
Elohim-sana. Eräs mahdollinen viittaus Jumalan eri
ilmenemismuotoihin on hänestä käytetty monikollinen muoto, "elohim"-sana.
Se esiintyy monissa Vanhan testamentin kohdissa ja Raamatun ensimmäisessäkin
luvussa sitä käytetään useita kertoja - sitä seuraavien verbien ollessa aina
yksikössä - kun puhutaan siitä, miten Jumala loi kaiken. Samoin elohim-sana
esiintyy ensimmäisessä käskyssä, jossa Jumalasta käytetään monikollista muotoa,
vaikka verbi on yksikössä. Tässä käskyssä, joka hyvin viittaa Jumalan
moninaisuuteen, sanotaan:
- (2 Moos 20: 2,3)
"Minä olen (yksikkö) Herra, sinun Jumalasi (monikko), joka
vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
3. Älä pidä muita
jumalia minun rinnallani.
Monikolliset
ilmaisumuodot. Jos jatketaan monikon
ja yksikön välistä jännitettä, tulee se ilmi muistakin Raamatun esimerkeistä;
niissä kaikissa käytetään Jumalasta monikon ensimmäistä persoonaa, vaikka verbi
on yksikössä. Varsinkin ensimmäisessä näistä esimerkeistä (1 Moos 1:26,27) on
hyvä huomata, että Jumala ei siinä voinut puhua enkeleille (Jeesus
yksin-opin kannattajat ovat usein opettaneet näin), vaan itselleen, koska
ihminenhän luotiin nimenomaan Jumalan kuvaksi, ei enkelien; jae 27 osoittaa
tämän selvästi:
- (1 Moos 1:26,27) Ja
Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat
ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka
maassa matelevat."
27. Ja Jumala
loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi
ja naiseksi hän loi heidät.
- (1 Moos 3:22) Ja
Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku
meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi
kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"
- (1 Moos 11:6,7) Ja
Herra sanoi: "Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on
yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole
mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.
7. Tulkaa,
astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei
toinen ymmärrä toisen kieltä."
- (Jes 6:8) Ja
minä kuulin Herran äänen sanovan: "Kenenkä minä lähetän? Kuka menee
meidän puolestamme?" Minä sanoin: "Katso, tässä minä olen, lähetä
minut."
- (Joh 14:23) Jeesus
vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää
minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen
tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.
- (Joh 17:22,23) Ja sen kirkkauden, jonka
sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me
olemme yhtä -
23. minä heissä, ja
sinä minussa - että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma
ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä,
niinkuin sinä olet minua rakastanut.
Jes 48:12,13,16. Yksi selvimpiä viittauksia Jumalan kolmeen persoonaan
esiintyy Jesajan kirjan 48:ssa luvussa. Tässä luvussa Jumala ensin kertoo
minämuodossa, miten hän perusti maan ja taivaan, mutta sitten jakeessa 16
esiintyy "minä", joka oli jo alussa mukana ja joka lähetettiin.
Samoin puhutaan Jumalan Hengestä, joka lähetettiin:
- (Jes 48:12,13,16)
Kuule minua, Jaakob, ja sinä, Israel, jonka minä olen kutsunut: Minä olen aina
sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen.
13. Minun käteni
on perustanut maan, minun oikea käteni on levittänyt taivaan; minä kutsun
ne, ja siinä ne ovat.
16. Lähestykää minua,
kuulkaa tämä: Alkujaankaan minä en ole puhunut salassa; kun nämä
tapahtuivat, olin minä jo siellä. Ja nyt Herra, Herra on lähettänyt
minut ynnä oman Henkensä.
Ylläolevista Jesajan
kirjan jakeista on siten mahdollista löytää Jumalan kolme persoonaa samassa
tekstiyhteydessä. Tekstin perusteella he ovat:
1. "Herra"
- lähettäjä
2. "Minä"
ja "minut", joka oli mukana jo alussa Herran tykönä, ja jonka Herra
lähetti.
3. Henki, joka myös
lähetettiin.
Lähettäjä ja lähtijä. Kun edellisissä Jesajan
kirjan jakeissa puhuttiin siitä, miten ”Herra on lähettänyt minut ynnä oman
Henkensä”, tulee sama asia esille Uuden testamentin puolella paljon useammin.
Tällaisissa jakeissa on merkillepantavaa, miten Jeesus sanoo olevansa Isän
lähettämä; eli täytyy olla lähettäjä ja lähtijä, jotka ovat kaksi eri
persoonaa. Samoin muut tämäntyyppiset jakeet osoittavat Jeesuksen iankaikkisen
olemassaolon Isän tykönä ja miten hän sitten tiettynä ajankohtana tuli tänne
maailmaan:
- (Joh 1:1-3,14,15,30) Alussa oli Sana,
ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
2. Hän oli alussa Jumalan tykönä.
3. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan,
ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän
keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista
kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja
totuutta.
15. Johannes todisti
hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun
jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä."
30. Tämä on se, josta
minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä
hän on ollut ennen kuin minä'.
- (Joh
3:13,16,17,31,34) Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka
taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.
16. Sillä niin on
Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään,
joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17. Sillä ei Jumala
lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten,
että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
31. Hän, joka
ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Joka on syntyisin maasta, se on maasta, ja
maasta on, mitä hän puhuu; hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien.
34. Sillä hän,
jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna
Henkeä mitalla.
- (Joh 8:23,38) Ja
hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te
olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.
38. Minä puhun, mitä
minä olen nähnyt Isäni tykönä; niin tekin teette, mitä olette
kuulleet omalta isältänne."
- (Joh 13:3) niin
Jeesus, tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli
lähtenyt Jumalan tyköä ja oli menevä Jumalan tykö,
- (Joh 16:5, 27-30)
Mutta nyt minä menen hänen tykönsä, joka on minut lähettänyt,
eikä kukaan teistä kysy minulta: 'Mihin sinä menet?'
27. sillä Isä itse
rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen
Jumalan tyköä.
28. Minä olen
lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen
Isän tykö."
29. Hänen
opetuslapsensa sanoivat: "Katso, nyt sinä puhut avonaisesti etkä käytä
mitään kuvausta.
30. Nyt me tiedämme,
että sinä tiedät kaikki, etkä tarvitse, että kukaan sinulta kysyy; sentähden me
uskomme sinun Jumalan tyköä lähteneen."
- (Joh 17:5,8) Ja
nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla
oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.
8. Sillä ne sanat, jotka
sinä minulle annoit, minä olen antanut heille; ja he ovat ottaneet ne vastaan
ja tietävät totisesti minun lähteneen sinun tyköäsi ja uskovat, että sinä
olet minut lähettänyt.
- (1 Joh 1:1,2) Mikä
on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä
katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta -
2. ja elämä ilmestyi,
ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen
elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille -
Pyhän Hengen
lähettäminen. Kun edellisen opin
kannattajat opettavat, että Pyhä Henki tarkoittaa Isää, niin miksi sitten Isä
ja Jeesus lähettävät toisen puolustajan, Pyhän Hengen? Näiden jakeiden
perusteella on selvää, että Isä on eri kuin Pyhä Henki ja että jakeissa esiintyy
jopa kaksi lähettäjää ja yksi lähtijä. Merkillepantavaa myös on, että Jeesus
puhuu Pyhästä Hengestä toisena puolustajana sekä hän-muodossa eli kyseessä on
eri asia kuin hän itse:
- (Joh 14:16,17,26)
Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan
olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
17. totuuden Hengen,
jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä
tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän
pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
26. Mutta Puolustaja,
Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni,
hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä
kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
- (Joh 15:26) Mutta
kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä,
totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on
todistava minusta.
- (Joh 16:7,8)
Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois.
Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta
jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän.
8. Ja kun hän
tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden
ja tuomion:
Matt 3:16,17. Esim. Matt 3:16,17 ja eräät muut jakeet tuovat esille
sen, miten kaikki jumaluuden kolme persoonaa esiintyvät samanaikaisesti.
Huomioitavaa esim. Matteuksen jakeissa on, että niissä mainitaan taivaassa
oleva Isä, maan päällä oleva Jeesus sekä Jumalan Henki, joka laskeutuu hänen
päällensä. Kyseessä ovat siis kaikki jumaluuden persoonat:
- (Matt 3:16,17) Kun
Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja
hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja
laskeutuvan hänen päällensä.
17. Ja katso, taivaista
kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani,
johon minä olen mielistynyt".
- (Luuk 3:22 ) ja Pyhä
Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin
kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun
rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt".
- (Joh 12:28) Isä,
kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen
kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava".
- (2 Piet 1:17) Sillä
hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun
tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on minun
rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt".
Jeesus meni Isän
oikealle puolelle. Yksi selvimpiä
viittauksia jumaluuden eri persooniin ovat ne jakeet, joissa puhutaan Jeesuksen
astuneen Isän oikealle puolelle. Eli varmastikaan kukaan ei voi mennä itsensä
oikealle puolelle, vaan kyseessä on oltava kaksi persoonaa, muuten näissä
jakeissa ei ole mitään järkeä:
- (Mark 12:35-37) Ja
opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka
kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika?
36. Onhan Daavid itse
sanonut Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle
puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
37. Daavid itse sanoo
häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri
kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.
- (Mark 16:19) Kun
nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän
istui Jumalan oikealle puolelle.
- (Room 8:34) Kuka
voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä
herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee
meidän edestämme.
- (Ef 1:20) jonka hän
vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle
puolellensa taivaissa,
- (Hebr 1:3) ja joka,
ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki
voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin
oikealle puolelle korkeuksissa,
- (Hebr 8:1) Mutta
pääkohta siinä, mistä me puhumme, on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen
pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa,
Jeesus rukoilee ja
ylistää Isää. Eräitä selviä
viittauksia jumaluuden eri persooniin ovat ne jakeet, joissa Jeesus ylistää,
rukoilee, kunnioittaa ja rakastaa taivaassa olevaa Isää. Tämä osoittaa, että
kyseessä täytyy olla kaksi eri persoonaa. Jos hän olisi tarkoittanut vain
itseään, ei hän varmastikaan olisi puhunut seuraavilla tavoilla:
- (Matt 11:25) Siihen
aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: "Minä ylistän sinua, Isä,
taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja
ilmoittanut ne lapsenmielisille.
- (Matt 26:39) Ja hän
meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni,
jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan
niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä".
- (Joh 11:41,42) Niin
he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä,
minä kiitän sinua, että olet minua kuullut.
42. Minä kyllä
tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä
ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."
- (Joh 14:31) Mutta
että maailma ymmärtäisi minun rakastavan Isää ja tekevän, niinkuin Isä
on minua käskenyt: nouskaa, lähtekäämme täältä."
Isä rakastaa Poikaa. Kun edelläolevat jakeet osoittivat Jeesuksen rakastavan
ja kunnioittavan Isää, voimme löytää myös sellaisia jakeita, joissa osoitetaan
Isän rakastavan poikaa. Tämä osoittaa jälleen kerran, että vaikka Isä ja Poika
sekä myös Pyhä Henki ovat yhtä (Joh 10:30) ja samaa jumalallista olemusta, niin
kuitenkin tietyllä tavalla he ovat erillisiä, koska nämä jakeet on kirjoitettu.
Kukaan meistä ei voi varmastikaan täysin ymmärtää Jumalan olemusta, mutta nämä
ja muut esimerkit tuovat siitä jotain esille:
- (Joh 3:35) Isä
rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki hänen käteensä.
- (Joh 5:20) Sillä
Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän
on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.
- (Joh 10:15,17,18)
niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni
lammasten edestä.
17. Sentähden
Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen
ottaisin.
18. Ei kukaan sitä
minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja
minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."
- (Joh 15:9) Niinkuin
Isä on minua rakastanut, niin minäkin olen rakastanut teitä; pysykää
minun rakkaudessani.
Isä on suurempi kuin
Jeesus. Hyviä osoituksia Isän ja
Pojan suhteesta ovat ne jakeet, joissa osoitetaan, miten Isä on Pojan pää
(vrt.; aivan samoin kuin mies on vaimon pää) ja suurempi kuin hän. Nämä jakeet
eivät suinkaan vähennä Jeesuksen jumaluutta, vaan ne osoittavat ainoastaan
taivaallisen järjestyksen. Toisaalta eräissä muissa jakeissa puhutaan siitä, miten
Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta ja todistaa hänestä, eli siinäkin esiintyy
taivaallinen järjestys ja on kyse jumaluuden eri persoonista. Seuraavia jakeita
ei olisi varmastikaan kirjoitettu, jos edellämainittu oppi pitäisi paikkansa:
- (Joh 3:35) Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki
hänen käteensä.
- (Joh 5:22,23) Sillä
Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle,
23. että kaikki
kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita
Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.
- (Joh 10:29,30) Minun
Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä
kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
30. Minä ja Isä
olemme yhtä."
- (Joh 13:3) niin
Jeesus, tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja
että hän oli lähtenyt Jumalan tyköä ja oli menevä Jumalan tykö,
- (Joh 14:28) Te
kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän
tykönne'. Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä
menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.
- (1 Kor 11:3) Mutta
minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että
mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.
- (Joh 15:26) Mutta kun
Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki,
joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta.
- (Joh 16:14) Hän
on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.
Jeesus – tie Isän tykö.
Kun Jeesus puhui, että hän on tie
Isän tykö, niin hän puhui taivaallisesta Isästään eikä itsestään. Kyseessä on
siis oltava eri asia. Toisaalta jos hän olisi tarkoittanut itseään, olisi hän
varmasti puhunut toisella tavalla:
- (Joh 14:6) Jeesus
sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule
Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
- (Ef 2:18) sillä hänen
kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän
tykö.
- (Ef 3:12) jossa
meillä, uskon kautta häneen, on uskallus ja luottavainen pääsy
Jumalan tykö.
Jeesus teki Isän
tahdon. Yksi osoitus Jumalan
olemuksesta ovat ne jakeet, joissa Jeesuksen sanotaan tulleen tekemään maan
päälle Isänsä tahdon eikä omansa. Hän ei varmastikaan olisi puhunut sillä
tavalla, jos hän olisi puhunut vain omasta itsestään:
- (Matt 26:39) Ja hän
meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos
mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan
niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä".
- (Joh 4:34) Jeesus
sanoi heille: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon
ja täytän hänen tekonsa.
- (Joh 6:38) Sillä
minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen
tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
- (Joh 12:49,50) Sillä
en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse
antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman.
50. Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on
iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin
Isä on minulle sanonut."
- (Joh 17:4,5) Minä
olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka
sinä annoit minun tehtäväkseni.
5. Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä
kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma
olikaan.
Pyhä Henki ja Isä. Kun edellisen opin kannattajat opettavat, että Pyhä
Henki on sama kuin Isä, niin silloin seuraavissa jakeissa mainitaan Isä
kahdesti. Se ei varmastikaan ole sanojen alkuperäinen tarkoitus:
- (Matt 28:19) Menkää
siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän
ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
- (Luuk 3:22) ja Pyhä
Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin
kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun
rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt".
- (Joh 14:26) Mutta
Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä
minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä
olen teille sanonut.
- (Joh 15:26) Mutta
kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä,
totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on
todistava minusta.
- (Apt 2:33) Koska hän
siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä
saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen, minkä te
nyt näette ja kuulette.
- (2 Kor 13:13)
Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus
ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.
- (1 Piet 1:2) ja
jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen
pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen
ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.
