Etusivulle

Jarin kirjoituksia


 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä







 

Asiaa pelastuksesta

 

 

Tässä viimeisessä luvussa käsitellään pelastusta. Kun Jehovan todistajat ja mormonit puhuvat tästä aiheesta, se näyttää aluksi lähes samanlaiselta kuin perinteinen kristillinen opetus pelastuksesta. Jos ei ole tarkemmin perehtynyt heidän kirjoituksiinsa, ei moni ehkä huomaa aluksi mitään eroa, koska he voivat puhua samoista asioista kuin mistä Raamattukin mainitsee: armosta, Jeesuksen lunastavasta työstä ja että ihmisen tulee kääntyä Jumalan puoleen.

   Tosiasiassa eroja kuitenkin on. Yksi tällainen ero on mm. se, että kummankin ryhmän jäsenet painottavat oman järjestönsä ainutlaatuisuutta. He saattavat opettaa, että vain heidän järjestönsä on Jumalan valitsema kanava, ja että ihmisen tulee kuulua tähän järjestöön voidakseen pelastua. Tämä näkemys tulee hyvin esille mm. Jehovan todistajien kirjasta Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä, s. 255 (You can live forever in paradise on earth):

 

Älä ajattele, että on eri teitä ja tapoja, joilla voit saada elämän Jumalan uudessa järjestelmässä. On vain yksi tie. Vedenpaisumuksessa ei säilynyt useita veneitä, vaan ainoastaan yksi arkki. Nopeasti lähestyvässä ”suuressa ahdistuksessa” säilyy myös vain yksi järjestö, Jumalan näkyvä järjestö… Sinun täytyy kuulua Jehovan järjestöön, ja tehdä Jumalan tahto saadaksesi hänen ikuisen elämän siunauksensa.

 

Myös mormonit painottavat oman kirkkonsa ainutlaatuisuutta. Kirjassa Lujana uskossa (alkuperäisjulkaisu: True to the Faith) mainitaan mm., miten vuosisatoja oltiin pimeydessä, mutta miten Jeesuksen Kristuksen tosi kirkko on jälleen maan päällä. Sen sanotaan olevan ainoa tosi ja elävä kirkko koko maan päällä (lihavoinnit lisätty):

 

s. 21 Suuren luopumuksen vuosisatojen aikana monet miehet ja naiset etsivät evankeliumin totuuden täyteyttä, mutta eivät voineet löytää sitä. Vaikka monet saarnasivat vilpittömästi Vapahtajasta ja hänen opetuksistaan, kenelläkään ei ollut totuuden täyteyttä eikä pappeuden valtuutta Jumalalta.  Suuri luopumus oli hengellisen pimeyden aikaa, mutta nyt me elämme aikaa, jolloin voimme nähdä ”Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevän valon”… Evankeliumin täyteys on palautettu, ja Jeesuksen Kristuksen tosi kirkko on jälleen maan päällä. Mikään muu yhteisö ei ole siihen verrattavissa.

 

s. 22 Myöhempien aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenenä voit saada siunauksia, joita ei ollut maan päällä saatavissa liki 2000 vuoteen… Herra on julistanut, että se on ainoa tosi ja elävä kirkko ”koko maan päällä” (Ks. OL 1:30)

 

s. 24 Vanhan testamentin profeetta Daniel profetoi, että Jumala on ”pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu” ja joka ”pysyy ikuisesti” (Dan 2:44). Tässä profetiassa hän puhui Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkosta, Jumalan valtakunnasta maan päällä nykyaikana.

 

Entä muut erot tällä alueella? Yksi tärkeä ero on ainakin se, että Jehovan todistajat uskovat useimpien Raamatun lupausten koskevan vain 144 000 henkilöä, joilla on taivastoivo, jotka ovat Kristuksen ruumis, Jumalan lapsia ja uudestisyntyneitä. He pitävät suurinta osaa Raamattua vain näitä 144 000 henkilöä koskevana, vaikka maailmassa on miljardeja ihmisiä.

   Kuitenkaan Jehovan todistajat eivät ota huomioon, että missään Raamatun pelastusta käsittelevässä kohdassa ei ole rajattu uudestisyntymistä, pelastusta ja Jumalan lapseutta määrättyyn ryhmään. Sen sijaan kerrotaan, että kaikki jotka ottavat Jeesuksen vastaan, uudestisyntyvät ja tulevat Jumalan lapsiksi, ei vain 144 000:n joukko. Raamatun lupaukset kuuluvat jokaiselle, joka kääntyy Jumalan puoleen Jeesuksen Kristuksen kautta, ei jollekin rajatulle joukolle:

 

- (Joh 1:12) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

 

- (Room 10:13) Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".

 

Entä mormonien käsitys pelastuksesta?

   Tässä lopussa otetaan esille monia sellaisia seikkoja, miten nimenomaan mormonien opetus poikkeaa perinteisistä käsityksistä. Mm. seuraavat erot ovat merkillepantavia. Samanlaiset ajatustavat ovat kuitenkin yleisiä myös muissa uskonnollisissa piireissä, ei ainoastaan mormonien keskuudessa. Siksi seuraavista riveistä voi olla hyötyä, kun tutkii muita samanlaisia liikkeitä.

 

Uudestisyntyminen on prosessi. Mormonien opetuksessa kerrotaan, miten uudestisyntyminen on prosessi. Heidän vihkosessaan Mitä mormonit ajattelevat Kristuksesta, s. 17 (What the Mormons Think of Christ?) kerrotaan, että olemalla kuuliainen evankeliumin laille ja toimituksille ihmiset voivat syntyä uudesti ja saada hengellisen elämän:

 

Kristuksen sovitus lunastaa ihmiset hengellisestä kuolemasta siten, että olemalla kuuliaiset evankeliumin laeille ja toimituksille he voivat syntyä uudesti ja saada hengellisen elämän.

 

Sen sijaan kun katsomme Raamatun opetusta, on uudestisyntyminen aina hetkessä tapahtuva asia kuten maallinen syntymä. (Sitä varten voimme viettää syntymäpäivää kerran vuodessa – ei koko vuoden ajan – koska tarkka syntymähetkemme on tiedossa). Uudestisyntyminen ja Jumalan lapseksi tuleminen tapahtuu siinä silmänräpäyksessä, kun vastaanotamme Jeesuksen Kristuksen elämäämme, koska on kirjoitettu:

 

- (Joh 1:12): Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.

 

Otamme esille lisää jakeita samasta aiheesta. Ne osoittavat, että pelastuminen ja uudestisyntyminen ovat jo tapahtuneita asioita, jos ihminen on kääntynyt Jumalan puoleen Jeesuksen Kristuksen kautta:

 

- Tit 3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,

 

- 2 Tim 1:9 hän, joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja,

 

- (Ef 2:4,5) mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,

5. on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut

 

- 1 Piet 1:3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta,

 

- 1 Piet 1:23 te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.

 

Kääntyminen on prosessi. Kuten mormonit opettavat uudestisyntymisen olevan prosessi, opettavat he tietysti samoin kääntymisestä. Kirjassa Lujana uskossa (alkuperäisjulkaisu: True to the Faith) kerrotaan:

 

s. 83 Kääntyminen on tapahtumasarja, ei yksi tapahtuma. Kääntyminen on tulosta siitä, että pyrkii vanhurskaasti seuraamaan Vapahtajaa. Näihin pyrkimyksiin sisältyy uskon osoittaminen Jeesukseen Kristukseen, parannus synnistä, kasteen ottaminen, Pyhän Hengen lahjan saaminen ja kestäminen uskossa loppuun asti… Koska kääntyminen on hiljainen, jatkuva tapahtumasarja, saatat kääntyä paraikaa käsittämättä sitä.

 

Mitä Raamattu opettaa tästä aiheesta? Siinä käy selville, että kääntymykset olivat Raamatun aikana pikaisia ja hetkessä tapahtuvia, ja aivan samoin on varmasti nytkin.

   Niinhän sen tulee ollakin, koska kääntyminen Jumalan puoleen ei vaadi aikaa. Se ja pelastuksen vastaanottaminen tapahtuvat silmänräpäyksessä. Katsomme asiaa muutamien Raamatun esimerkkien valossa:

 

- (Luuk 7:50) Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan."

 

- (Luuk 17:18,19) Eikö ollut muita, jotka olisivat palanneet Jumalaa ylistämään, kuin tämä muukalainen?"

19. Ja hän sanoi hänelle: "Nouse ja mene; sinun uskosi on sinut pelastanut."

 

- (Luuk 19:2-9) Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus; ja hän oli publikaanien päämies ja oli rikas.

3. Ja hän koetti saada nähdä Jeesusta, kuka hän oli, mutta ei voinut kansalta, kun oli varreltansa vähäinen.

4. Niin hän juoksi edelle ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä Jeesus oli kulkeva siitä ohitse.

5. Ja tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja sanoi hänelle: "Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi."

6. Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan.

7. Ja sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan."

8. Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, niin annan nelinkertaisesti takaisin."

9. Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;

 

- (Apt 2:41,47) Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

47... Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.

 

- (Apt 4:4) Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat, ja miesten luku nousi noin viiteentuhanteen.

 

- (Apt 9:32-35) Ja tapahtui, että Pietari, kiertäessään kaikkien luona, tuli myöskin niiden pyhien tykö, jotka asuivat Lyddassa.

33. Siellä hän tapasi Aineas nimisen miehen, joka kahdeksan vuotta oli maannut vuoteessaan ja oli halvattu.

34. Ja Pietari sanoi hänelle: "Aineas, Jeesus Kristus parantaa sinut; nouse ja korjaa vuoteesi." Ja kohta hän nousi.

35. Ja kaikki Lyddan ja Saaronin asukkaat näkivät hänet; ja he kääntyivät Herran tykö.

 

- (Apt 11:20,21) Heidän joukossaan oli kuitenkin muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka, tultuaan Antiokiaan, puhuivat kreikkalaisillekin ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta.

21. Ja Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri oli se joukko, joka uskoi ja kääntyi Herran puoleen.

 

- (Apt 16:25-34) Mutta keskiyön aikaan Paavali ja Silas olivat rukouksissa ja veisasivat ylistystä Jumalalle; ja vangit kuuntelivat heitä.

26. Silloin tapahtui yhtäkkiä suuri maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät, ja samassa kaikki ovet aukenivat, ja kaikkien kahleet irtautuivat.

27. Kun vanginvartija heräsi ja näki vankilan ovien olevan auki, veti hän miekkansa ja aikoi surmata itsensä, luullen vankien karanneen.

28. Mutta Paavali huusi suurella äänellä sanoen: "Älä tee itsellesi mitään pahaa, sillä me kaikki olemme täällä."

29. Niin hän pyysi valoa, juoksi sisälle ja lankesi vavisten Paavalin ja Silaan eteen.

30. Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?"

31. Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi."

32. Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat.

33. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.

34. Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.

 

- (1 Tess 1:9) Sillä itse he kertovat meistä, millainen meidän tulomme teidän tykönne oli ja kuinka te epäjumalista käännyitte Jumalan tykö, palvelemaan elävää ja totista Jumalaa

 

Lain ja armon sekoitus. Yksi selvä ero pelastusnäkemyksessä on, että mormonien oppi on lain ja armon sekoitus. Mormonit voivat kyllä puhua siitä, että kaikki on Jumalan armoa ja että pelastus on yksin Jeesuksen kautta, mutta käytännössä he kieltävät koko asian. Se tulee hyvin ilmi seuraavista lainauksista. Niissä ehtona pelastukselle pidetään, Jeesukseen uskomisen lisäksi, että ihminen pyrkii pitämään käskyt. Lainaukset ovat kirjasta Lujana uskossa (alkuperäisjulkaisu: True to the Faith):

 

s. 5 Jotta henkilö luettaisiin Aabrahamin jälkeläisiin, hänen täytyy noudattaa evankeliumin lakeja ja toimituksia

 

s. 11 Ilmaus ”kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä” opettaa, että meidän on ponnisteltava saadaksemme Herran armon täyteyden ja jotta meidät tehtäisiin kelvollisiksi asumaan hänen kanssaan

 

s. 34 Muista, että kun teet parhaasi ja teet parannuksen synneistäsi, Jeesuksen Kristuksen sovitus korvaa heikkoutesi… ”Me tiedämme, että armosta me pelastumme kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä” (2. Nefi 25:23).

 

s. 58 Saadaksesi syntisi anteeksi sinun täytyy osoittaa uskoa Jeesukseen Kristukseen, tehdä vilpitön parannus ja pyrkiä aina pitämään käskyt. Profeetta Mormon opetti: ”Parannuksen ensi hedelmä on kaste; ja kaste tulee uskosta käskyjen täyttämiseksi; ja käskyjen täyttäminen tuo syntien anteeksiannon” (Moroni 8:25).

 

s. 115 Herra on luvannut: ”Sille, joka tekee parannuksen ja pitää Herran käskyt, annetaan anteeksi” OL 1:32)

 

Mikä on ongelmana edellisessä opetuksessa? Suurin ongelma on se, ettei se tuo kenellekään pelastusvarmuutta. Kuinka hyvin ihmisen tulee pitää käskyt, että Jumala lopulta antaa hyväksyntänsä? Mihin tulee vetää raja, jos pelkästään usko Jeesukseen Kristukseen ei riitä? Tähän mormonit eivät voi antaa selvää vastausta. He voivat ehkä sanoa, että “Riittää kun tekee voitavansa”, mutta tällä tavalla heillä jää varmuus puuttumaan.

   Mikä on Raamatun opetus aiheesta? Teot ovat kyllä tärkeitä, mutta ne eivät koskaan ole pelastuksen ehto vaan eräs sen seuraus. Kun saamme uuden luonteen uudestisyntymisen kautta, haluamme luonnostaan tehdä hyviä tekoja. Kuitenkaan niillä ei ole mitään tekemistä pelastuksen kanssa, vaan ne ovat uskon hedelmää ja uskon tekoja, pelastuksen seurausta.

   Katsomme muutamia Raamatun jakeita aiheesta. Niissä osoitetaan, että pelastus on lahjaa ja armoa. Jos niihin sotketaan edes vähän ihmisen tekoja, eivät ne enää ole sitä. Joko pelastumme yksin armosta tai yksin tekojen kautta. Ei ole välimuotoja niiden välillä. Puutteellisuutemme takia ainoa vaihtoehto on kuitenkin pelastua yksin armon kautta:

 

- (Ef 2:4,5) mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,

5. on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut -

 

- Ef 2:8,9) Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - 9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

 

- (Apt 15:11) Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin."

 

- (Tiit 2:11) Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille

 

- (Ef 2:8) Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -

 

- (Ilm 21:6) Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

 

- (Ilm 22:17) Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.

 

Kannattaa myös huomata, että kun laittaa tekoja pelastuksen ehdoksi, on se vanha harhaoppi, jota vastaan taisteltiin jo alkuseurakunnan aikana (Apt. 15. luku sekä koko Galatalaiskirje kuvaa senaikaista tilannetta.). Silloinkin opetettiin, että paitsi uskoa Kristukseen, tarvittiin myös ympärileikkausta ja lain noudattamista, jotta ihminen voi pelastua. Apt 15:1 kertoo näiden väärien opettajien sanoneen:

 

- (Apt 15:1) Ja Juudeasta tuli sinne muutamia, jotka opettivat veljiä: "Ellette ympärileikkauta itseänne, niinkuin Mooses on säätänyt, ette voi pelastua."

 

Paavali jatkaa Galatalaiskirjeessä samasta aiheesta. Hän nuhteli galatalaisia siitä, että he kääntyivät uusiin oppeihin, joissa usko Kristukseen ei yksinään riittänyt. Nämä Paavalin sanat ovat ajankohtaiset edelleen tänä päivänä.

 

- (Gal 3:1-5) Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?

2. Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?

3. Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?

4. Niin paljonko olette turhaan kärsineet? - jos se on turhaa ollut.

5. Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta,

 

Martti Luther jatkaa samasta aiheesta. Hän osoitti Galatalaiskirjeen selityksessään useita kertoja, miten sen aikaiset uskonnolliset mutta uudestisyntymättömät ihmiset sekoittivat armon ja teot toisiinsa. He selostivat, että ihminen pelastuu armosta, mutta se ei riitä, vaan sen lisäksi vaaditaan tekoja. Ihmisen tulee tehdä voitavansa niin Jumala antaa hänelle armonsa. Tässä sotketaan siten kaksi asiaa toisiinsa. Teot ovat kyllä hyviä ja hyödyllisiä, mutta eivät ne koskaan ole pelastuksen ehto vaan yksi pelastuksen seuraus. Ne todistavat, onko ihmisen usko elävää vai kuollutta:

 

Mutta evankeliumin totuus on tämä: meidän vanhurskautemme on yksin uskosta, ilman lain tekoja. Evankeliumin valheellisuus eli väärennös on taas tämä: meidät vanhurskautetaan uskosta, mutta ei lain teoitta. Valheapostolit julistivat evankeliumia liittämällä siihen tämän ehdon. Samaa meikäläiset sofistit [ja paavilaiset] opettavat: on uskottava Kristukseen, ja usko on autuuden perustuksena, mutta se ei vanhurskauta, ellei rakkaus ole sitä ilmentänyt. Tämä ei ole evankeliumin totuutta, vaan jotakin sellaista, mikä näyttää evankeliumilta, on sitä olevinaan...

 

Oikea vanhurskautustapa ei siis ole se, että alat tehdä voitavaasi, - tätä puheenpartta sofistit ja skolastiset opettajat näet käyttävät. Jos ihminen, he sanovat, tekee voitavansa, niin Jumala ehdottomasti antaa hänelle armonsa. Tämä sanonta on sofistien tärkeimpiä ja aivan uskonkohdan veroinen.

 

Tämä on aito kristillinen oppi: meidät vanhurskautetaan uskosta Kristukseen eikä lain teoista. Älköön sinua tässä asiassa vähääkään järkähdyttäkö sofistien jumalaton selitys, he kun sanovat uskon vanhurskaudeksi vasta silloin, kun sen lisäksi tulevat rakkaus ja hyvät teot. Tällä vahingollisella selityksellä he ovat pimentäneet ja turmelleet kaikkein parhaimmat raamatunkohdat. …Sitä siis on vältettävä kuin helvetillistä myrkkyä ja on pääteltävä Paavalin kanssa: me tulemme vanhurskaiksi yksinomaan uskosta, emme rakkauden ilmentämästä uskosta. Vanhurskautuksen tehoa ei näin ollen ole omistettava tuolle kelvollistavalle ilmentymälle, vaan uskolle, joka tarttuu Vapahtajaan, Kristukseen ja omistaa hänet sydämessään. Tämä usko vanhurskauttaa ilman ja ennen rakkautta.

 

Paavi skolastisine opettajineen sanoo selvästi, että laki ja armo ovat keskenään erilaisia, ja kuitenkin hän, kun soveltaminen tulee eteen, opettaa täydellisesti aivan päinvastaista. Usko Kristukseen, sanoo hän, olkoon sitten luonnollisen kyvyn, teon tahi suhtautumisen tulos tahi Jumalan meihin vuodattama, on kuitenkin kuollut, ellei sitä rakkaus seuraa. Mihin nyt jää lain ja armon ero? Nimityksiin katsoen hän tosin erottaa ne toisistaan, mutta tosiasiallisesti hän sanoo armoa rakkaudeksi. Samoin lahkolaisetkin vaativat tekoja uskon lisäksi. Ne kaikki siis, jotka eivät vilpittöminä ole jääneet vanhurskautusopin käsitykseen, välttämättömästi sekoittavat toisiinsa lain ja armon.

   Oppikoon siis jokainen hurskas ihminen huolellisesti erottamaan lain armosta myös kokemuksessa ja käytännössä eikä ainoastaan sanoissa niin kuin paavi ja kiihkohenget. Tunnustavathan nämä, mikäli on kysymys sanoista, kylläkin ne kahdeksi eri asiaksi, mutta itse asiassa he, niin kuin sanoin, sekoittavat ne toisiinsa, koska eivät myönnä uskon ilman tekoja vanhurskauttavan… He tosin ovat olevinaan evankeliumin sekä Kristuksen uskon puhtaita opettajia niin kuin mekin, mutta kun tulee eteen sovellutus, ovatkin he lain opettajia, täsmälleen samanlaisia kuin – valheapostolit.

 

Vanhurskaaksi ja syyttömäksi julistaminen. Kun on kyseessä syyttömäksi ja vanhurskaaksi julistaminen, tapahtuu se mormonien opetuksessa vasta tuomioistuimen edessä. Kirjassa Lujana uskossa (alkuperäisjulkaisu: True to the Faith) kerrotaan:

 

s. 25 Vapahtaja on luvannut, että jos kestämme loppuun asti eläen uskollisesti evankeliumin mukaan, Hän pitää meitä syyttöminä Isän edessä viimeisellä tuomiolla (ks. 3. Nefi 27:16)

 

s. 44 Ja tapahtuu, että jokainen, joka tekee parannuksen ja ottaa kasteen minun nimeeni, täytetään; ja jos hän kestää loppuun asti, katso, häntä minä pidän syyttömänä Isäni edessä sinä päivänä, jona minä seison tuomitsemassa maailmaa (3. Nefi 27:13-16)

 

Sen sijaan Raamatun opetus on, että olemme vanhurskaita heti, kun vastaanotamme Jeesuksen Kristuksen elämäämme. Me saamme hänen vanhurskautensa ja syyttömyytensä, ikään kuin uuden puvun lahjaksi. Tästä asiasta puhutaan menneessä muodossa. Lisäksi Paavali kirjoitti, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman eli sellaisen ihmisen, jolla ei varmastikaan ole mitään ansioita. Sellaisia me kaikki olemme.

 

- (Room 5:1) Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.

 

- (Room 5:9) Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.

 

- (1 Kor 6:11) Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.

 

- (Room 3:23-28) Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

24. ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,

25. jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit

26. jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

27. Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.

28. Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.

 

- (Room 4:5-8) mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;

6. niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:

7. "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!

8. Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"

 

Jumalan ja ihmisen yhteistyön tulos. Mormonit, kuten heidän kaltaisensa uskonnolliset ihmiset, uskovat, että pelastus on riippuvainen sekä Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä että ihmisen omista ponnisteluista. He pitävät pelastumista Jumalan ja ihmisen yhteistyönä. Sen, mitä ihmiseltä puuttuu hänen vajavaisessa vaelluksessaan, Jumala armossaan tekee täydelliseksi Kristuksen sovitustyön tähden. Seuraava lainaus kirjasta Lujana uskossa (alkuperäisjulkaisu: True to the Faith) kertoo asiasta:

 

s. 34 Muista, että kun teet parhaasi ja teet parannuksen synneistäsi, Jeesuksen Kristuksen sovitus korvaa heikkoutesi… ”Me tiedämme, että armosta me pelastumme kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä” (2. Nefi 25:23).

 

Sama uskonnollisten ihmisten yleinen näkemys pelastuksesta tulee hyvin esille John Bunyanin tunnetussa kirjassa "Kristityn vaellus" (s. 164,165). Uskonnolliset ihmiset ajattelevat, että Jumalan hyväksyntä perustuu sekä Kristuksen ansioihin että osittain heidän tekoihinsa. Bunyan kirjoitti asiasta jo vuosi-satoja sitten:

 

Tietämätön: Luuletko minua niin tyhmäksi, etten tietäisi Jumalan näkevän enemmän kuin minä? Tai että tulisin Jumalan eteen parhaittenkaan tekojeni turvin?

   Kristitty: Mitä sitten ajattelet tästä asiasta?

   Tietämätön: Lyhyesti sanottuna ajattelen, että minun on uskottava Kristukseen tullakseni vanhurskaaksi.

   Kristitty: Mitä ihmettä? Ajattelet, että sinun on uskottava Kristukseen, vaikket tajua tarvitsevasi häntä. Et tajua perisyntiä etkä heikkouksiasi ja ajattelet itsestäsi ja teoistasi niin suuria, ettet muka tarvitse Kristuksen vanhurskautta Jumalan edessä. Kuinka sitten voit sanoa uskovasi Kristukseen?

   Tietämätön: Kyllä minä silti uskon.

   Kristitty: Miten sinä uskot?

   Tietämätön: Uskon, että Kristus kuoli syntisten puolesta ja että minut vapautetaan Jumalan edessä kirouksesta, kun hän armossaan hyväksyy lain noudattamiseni. Kristus siis tekee uskonnolliset tekoni Isälle otollisiksi omien ansioittensa tähden, ja niin minut vanhurskautetaan.

   Kristitty: Minä tahdon vastata tähän uskontunnustukseesi.

   1. Sinun uskosi on kuviteltua; ei sellaista kuvata Jumalan Sanassa.

   2. Sinun uskosi on väärää, koska se ottaa vanhurskauttamisen Kristuksen vanhurskaudesta ja liittää sen omaasi.

   3. Tämän uskon mukaan Kristus ei vanhurskauta sinua, vaan hän vanhurskauttaa sinun tekosi ja vasta tekojesi tähden sinut, mikä on aivan väärin.

   4. Siksi tämä usko on petollinen ja jättää sinut vihan alle Kaikkivaltiaan Jumalan päivänä. Todellinen vanhurskauttava usko saa sielun, joka lain edessä tuntee kadotetun tilansa, pakenemaan Kristuksen vanhurskauden turviin. Hänen vanhurskautensa ei ole armoteko, jolla hän muuttaisi sinun kuuliaisuutesi vanhurskaudeksi, vaan hän itse oli kuuliainen lain edessä tehdessään ja kärsiessään meidän puolestamme sen, mitä tarpeen oli. Tämä on se vanhurskaus, jonka oikea usko ottaa vastaan, ja kun sielu siihen verhoutuu, se astuu Jumalan eteen tahrattomana, hyväksyttynä ja vapaana tuomiosta.

   Tietämätön: Mitä? Pitäisikö meidän luottaa sellaiseen, mitä Kristus on tehnyt itsessään meidän ulkopuolellamme? Silloinhan himomme pääsisivät valloilleen ja me voisimme elää miten tahansa. Silloinhan Kristuksen vanhurskaus riittäisi vanhurskauttamaan meidät kaikesta, elimmepä miten tahansa, kun vain uskoisimme siihen.

   Kristitty: Tietämätön on nimesi, ja olet todella nimesi veroinen, sen todistaa tämä vastauksesi. Olet tietämätön siitä, mikä on todellinen vanhurskaus, ja tietämätön siitä, miten usko siihen voi pelastaa sinut Jumalan vihasta. Yhtä tietämätön olet myös siitä, mitä pelastava usko Kristuksen vanhurskauteen vaikuttaa, miten se voi voittaa sydämen Jumalalle Kristuksessa, rakastamaan hänen nimeään, hänen Sanaansa, teitään ja kansaansa, eikä suinkaan niinkuin sinä tietämättömänä kuvittelet.

 

Mikä on sitten Raamatun opetus tästä aiheesta? Sitä on jo edellä käsitelty paljon. Se perustuu siihen, että Jeesus Kristus itse oli kuuliainen lain edessä puolestamme. Kun uskomme häneen, saamme heti lahjaksi pelastuksen, armon ja vanhurskauden. Emme saa näitä asioita omien tekojemme tähden tai pitkän uskonvaelluksen päätteeksi vaan yhdessä hetkessä, kun vastaanotamme Jeesuksen Kristuksen elämäämme ja käännymme hänen puoleensa.

   Seuraavissa jakeissa kannattaa kiinnittää huomiota sellaisiin sanontoihin kuin edestämme ja puolestamme. Nämä jakeet osoittavat sen, että pelastuksen perusta on toisen työssä edestämme eikä itsessämme. Pelastuksemme ja sitä kautta pelastusvarmuutemme perusta ei ole koskaan itsessämme, vaan aina ulkopuolella Kristuksen täytetyssä työssä; siinä, mitä hän on tehnyt puolestamme.

 

- (Room 5:6) Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.

 

- (Room 5:8) Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.

 

- (Room 8:32) Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?

 

- (Gal 2:20) ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

 

- (Gal 3:13) Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu"

 

- (1 Tess 5:10) joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan.

 

- (Tiit 2:14) hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.

 

- (1 Joh 3:16) Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.

 

- (1 Tim 2:6) joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,

 

- (1 Piet 3:18) Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä,

 

- (Hebr 6:20) jonne Jeesus edelläjuoksijana meidän puolestamme on mennyt, tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.

 

- (Jes 53:5,6) mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

6. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.

 

- (Room 4:25) joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden.

 

Mikä on uskonnollisen ihmisen ongelma? Monilla uskonnollisilla ihmisillä, kuten mormoneilla ja muilla ryhmillä, on yksi suuri ongelma: He eivät ole koskaan nähneet, miten he itsessään ovat kadotettuja, erossa Jumalasta ja hänen tuomionsa alla. He eivät ymmärrä oman tilansa vakavuutta ja syntisyyttään. He eivät tiedä mitään erityisiä syntejä, jotka syyttäisivät heitä; tai korkeintaan he voivat tunnustaa tehneensä joitakin "pikkusyntejä", joilla nyt "ei ole niin kovin suurta merkitystä". Heille onkin aivan vierasta oman sydämensä sisäisen turmeluksen tunteminen siitä yksinkertaisesta syystä, koska he eivät koskaan ole olleet koko olemuksellaan Jumalan pyhyyden ja hänen lakinsa valossa.

 

- (Jaak 2:10) Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.

 

- (Gal 3:10) Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee".

 

Se että me tiedämme ja tunnemme oman tilamme, on kuitenkin olennaisen tärkeää. Se ei ole sinänsä tärkeää itsessään, vaan juuri sen takia, että puutteellisuudessamme ymmärtäisimme kääntyä Vapahtajan, Jeesuksen puoleen. Vain sellainen ihminen, joka tietää oman huonon, kadotuksen alaisen tilansa ja syntisyytensä, voi kaivata Vapahtajaa. Eli jos emme ole ensin päässeet selville tästä perusasiasta, emme silloin vielä todennäköisesti ole ottaneet pelastusta vastaan. Tähän asiaan, syntisyyteemme ja kadotuksenalaiseen tilaamme ilman Kristusta, viittaavat mm. allaolevat jakeet:

 

- (Jes 53:6) Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen.

 

- (Room 3:23) Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

 

- (Luuk 19:10) sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on."

 

Mitä sinun sitten tulee tehdä, jos ymmärrät olevasi erossa Jumalasta, kadotettu ja Jumalan tuomion alla? Vastaus on, että luota yksin Jeesukseen Kristukseen ja hänen täytettyyn työhönsä, älä omiin tekoihisi! Käänny Jeesuksen Kristuksen puoleen ja kerro hänelle, että tarvitset sitä pelastusta, jonka voit saada yksin hänen kauttaan lahjaksi. Jeesus itse sanoi:

 

- (Joh 5:40) ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

 

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

 

Niinpä jos olet vastaanottanut Jeesuksen Kristuksen elämääsi, on sinulla silloin Jumalan lapseus ja iankaikkinen elämä. Sinulla on tämä elämä huolimatta siitä, miltä sinusta tällä hetkellä tuntuu. Älä vain perusta pelastusvarmuuttasi omiin vaihteleviin tunteisiisi, vaan Raamatun sanaan ja Jeesukseen Kristukseen, koska eihän laivan ankkuriakaan heitetä koskaan laivan sisään vaan aina sen ulkopuolelle.

 

- (Joh 1:12) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

 

- (1 Joh 5:11-13) Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.

12. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.

13. Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä.

 

Pelastusrukous: Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.