Kysymyksiä epäilijälle ja vastustajalle

Miksi ihmiset torjuvat Jumalan, Jeesuksen ja kristillisen uskon? Neljä tavallista syytä, miksi näin tapahtuu

Olen monta kertaa pohtinut sitä, miksi ihmiset torjuvat Jumalan ja Jeesuksen. Miksi he pitävät halpana iankaikkisen elämän; asian, joka on itselleni kaikkein tärkein ja arvokkain? Miksi he eivät ole siitä yhtään kiinnostuneita? Tämä on askarruttanut mieltäni ja olen sitä usein ihmetellyt.

   Tietysti Paavali kirjoitti aikanaan ”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti” (1 Kor 2:14). Tämä jae tuntuu pitävän hyvin paikkansa. Sillä kuinka tavallista onkaan, että hengelliset asiat ja kääntyminen Jumalan puoleen ovat useimmille ihmisille täysin outoja, eivätkä he halua edes pohtia näitä asioita. Heillä on ennakkoasenne, jossa he ovat lukinneet sydämensä oven, jonka sisäpuolelle Jumalalla ja Jeesuksella ei ole asiaa. Tätä lukkoa on melkein mahdotonta avata, koska ihmiset ovat niin ennakkokäsitystensä sitomia. Itse pidän näitä asenteita ja ajatuksia saatanan valheina, joilla hän yrittää estää ihmisiä pelastumasta.

   Joka tapauksessa seuraavassa on joitakin kysymyksiä epäilijöille ja vastustajille, eli niille, jotka epäilevät kristillisen uskon paikkansapitävyyttä tai jotka suoraan torjuvat Jeesuksen ja Jumalan. Jos olet tällainen ihminen, ovat seuraavat rivit sinua varten. Oletko valmis miettimään kristillisen uskon paikkansapitävyyttä vai torjutko tämän asian oikopäätä?

1. Kiellätkö Jumalan olemassaolon sen takia, että uskot maailmankaikkeuden ja elämän syntyneen itsestään, ja että evoluutioteorian asteittainen kehitys alkusolusta on totta?

Mistä maailmankaikkeus tuli? Tyhjästä ei voi tulla ja syntyä mitään itsestään. Se on matemaattinen mahdottomuus

Mistä elämä tuli? Vain elämä saa aikaan elämää, eikä tähän sääntöön ole löydetty yhtään poikkeusta. Tämä viittaa ensimmäisten elämänmuotojen kohdalla selvästi Jumalaan.

Missä ovat puolivalmiit elimet ja välimuodot? On tärkeää tehdä ero evoluution ja evoluution välillä. Muutokset ja sopeutumat ovat totta, mutta koskaan ei ole havaittu asteittaista kehitystä fossiileissa ja puolivalmiita elimiä ja välimuotoja. Luonnonhistoriallisissa museoissa ei ole esimerkkejä tästä, ja useat tunnetut paleontologit kieltävät asteittaisen kehityksen.

2. Uskotko miljooniin vuosiin?

Monet Jumalan torjuvat ihmiset uskovat miljooniin vuosiin. He ajattelevat sen todistavan, ettei Jumalan luomistyötä tapahtunut ja että evoluutioteoria on totta, vaikka miljoonat vuodet itsessään eivät lainkaan ole todiste tämän teorian puolesta.

3. Epäiletkö Raamatun historiallisuutta?

Eräs syy, miksi ihmiset torjuvat Jumalan ja kristillisen uskon, on käsitys siitä, ettei Raamattu ole historiallinen kirja. Tässä he erehtyvät. Raamatun historiallisuuden puolesta on satoja todisteita: kymmeniä Vanhan ja Uuden testamentin henkilöitä, jotka mainitaan muissa lähteissä, esiinkaivettuja kaupunkeja sekä tarkkaa arkeologista ja maantieteellistä tietoa.

4. Etkö pidä kristillisestä moraalista?
 

Eräs syy, miksi ihmiset torjuvat Jumalan, on se, että he pitävät omaa moraaliaan parempana kuin sitä moraalia, mitä Jeesus ja apostolit edustivat. Erityisesti tämä ilmenee seksuaali- ja sukupuoliasioissa tai abortissa, jotka ovat olleet kiistan kohteena viime vuosikymmeninä. Ihmiset ajattelevat olevansa rakkaudellisia ja edistyksellisiä kun he suhtautuvat näihin asioihin myönteisesti. Kuitenkin Jeesus ja apostolit olivat varmasti rakkaudellisempia kuin nykyajan ihmiset. He rakastivat myös vihamiehiään. Se tulee ilmi heidän puheissaan, elämässään ja kirjoituksissaan, joissa esim. apostolit kehottivat välttämään kaikkea väärintekoa ja rakastamaan ihmisiä.

Kysymys ei siis ole rakkauden määrästä, vaan että oikean ja väärän rajaa on nykyaikana siirretty moraaliasioissa. Nyt hyväksytään asioita, joita ennen pidettiin selvästi vääränä. Tämän asenteensa takia monet torjuvat Jumalan,Jeesuksen ja iankaikkisen elämän.

1. Kiellätkö Jumalan olemassaolon sen takia, että uskot maailmankaikkeuden ja elämän syntyneen itsestään, ja että evoluutioteorian asteittainen kehitys alkusolusta on totta?

Ensimmäinen kysymys liittyy Jumalan olemassaoloon. Kun itse elin ateistina, kielsin silloin Jumalan olemassaolon. Toimin kuten ateistit toimivat ja pidin itseäni hyvinkin älykkäänä, kun en uskonut Jumalaan. Kuitenkin Jumalan olemassaolon puolesta on todisteita vaikka kuinka paljon, jos niitä lähtee etsimään. Otan esille ainoastaan luomakunnan eli maailmankaikkeuden ja elämän olemassaolon. Esim. Paavali viittasi sen selvästi osoittavan Jumalan olemassaolon: 

- (Room 1:18-20) Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,

19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.

20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

Miksi sitten luomakunnan perusteella voidaan päätellä Jumalan olemassaolo? Vastaus on yksinkertainen: kenelläkään ateistitiedemiehellä ei ole tieteellistä selitystä siihen, miksi maailmankaikkeus ja elämä ovat olemassa. He ovat umpikujassa kolmen asian suhteen:

1. Mistä maailmankaikkeus tuli? Ensimmäinen ongelma on maailmankaikkeuden olemassaolo? Mistä tulivat galaksit, tähdet, planeetat ja kuut, jos ei ollut Luojaa? Ateistitiedemiehetkin myöntävät, etteivät nämä taivaankappaleet ole olleet aina olemassa, vaan niillä on alku. Niinpä he ovat ehdottaneet, että ne saivat alkunsa tyhjästä, kun ”ei mikään” räjähti ns. alkuräjähdyksessä. Kuitenkin tämä on aivan mahdoton ajatus, koska tyhjästä on mahdoton ottaa mitään. Silloin mennään tieteen lakeja vastaan. Mm. David Berlinski on todennut aiheesta: ”Turha väittää, että ei mistään syntyy jotakin, kun kuka tahansa matemaatikko ymmärtää sen olevan pelkkää pötyä” (Ron Rosenbaum: ”Is the Big Bang Just a Big Hoax? David Berlinski Challenges Everyone.” New York Observer 7.7.1998)

2. Mistä elämä tuli? Toinen ongelma on elämän olemassaolo. Jos uskot elämän syntyneen itsestään, miten todistat tämän? Tätä asiaa on yritetty ratkaista vuosikymmenien ajan, mutta ateistitiedemiehet ovat umpikujassa. Syy on yksinkertainen: vain elämä voi saada aikaan elämää, eikä sitä synny millään muulla tavalla. Tähän sääntöön ei ole löydetty yhtään poikkeusta. Tämä viittaa ensimmäisten elämänmuotojen kohdalla selvästi Jumalaan. Tai jos et usko Jumalan luomistyöhön, mikset tuo vastakkaisia todisteita esiin? Älä yritä keksiä mielikuvitusjuttuja siitä, miten elämä syntyi itsestään, kun tähän ei viittaa ainutkaan todiste. Useat ateistitiedemiehetkin ovat olleet tarpeeksi rehellisiä myöntääkseen sen, ettei elämä voi syntyä itsestään. Vain Jumala on voinut saada elämän aikaan maapallolla.

3. Missä ovat puolivalmiit elimet? Kolmas ongelma liittyy evoluutioteoriaan, johon ateistitiedemiehet uskovat. He ajattelevat, että kaikki nykyiset kasvit ja eläimet, ihminen mukaan lukien, ovat peräisin samasta alkusolusta. (Esim. Darwin ja häntä seuraavat ateistitiedemiehet ovat kyllä oikeassa siinä, että lajeissa tapahtuu muuntelua niiden perinnöllisyyden puitteissa, ja ihmisen suorittamalla valinnalla (jalostuksella) voidaan vaikuttaa eliöiden ulkonäköön. Tällaisella muuntelulla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä varsinaisen evoluutioteorian kanssa, jossa kaikkien nykylajien uskotaan periytyneen samasta alkusolusta. Muuntelulla on selvät rajat, joita ei voida ylittää. Vuosikymmeniä kestäneet mutaatiokokeet ja ihmisen suorittama valinta, eli jalostus, ovat tuoneet nämä rajat esiin, eikä todisteita uuden informaation synnystä, jota evoluutioteoria vaatii, ole juuri havaittu.)

   Mitkä ovat käytännön todisteet? Jos evoluutioteoria on tosi, tulisi meidän nähdä miljoonittain puolivalmiita elimiä ja välimuotoja. Sen sijaan, jos Jumala on luonut kaiken, pitäisi nykyisten lajien sekä fossiilisten lajien olla täysin kehittyneitä ja valmiita.

    Kumpi näistä näkemyksistä on tosi? Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Kaikki nykyiset ja fossiiliset lajit on aina tavattu valmiina ja kehittyneenä. Tämä viittaa selvästi Jumalan luomistyöhön ja miten kaikki on tehty heti valmiiksi. Jopa Richard Dawkins, tunnettu jumalankieltäjä, myöntää, että jokainen laji ja jokainen jokaisessa lajissa oleva elin, jota on tähän mennessä tutkittu, on hyvä siinä, mitä se tekee. Tällainen havainto sopii huonosti evoluutioteoriaan, mutta hyvin luomismalliin:

Havaintoihin perustuva tosiasia on, että jokainen laji ja jokainen jokaisessa lajissa oleva elin, jota on tähän mennessä tutkittu, on hyvä siinä, mitä se tekee. Lintujen, mehiläisten ja lepakoiden siivet ovat hyviä lentämisessä. Silmät ovat hyviä näkemisessä. Lehdet ovat hyviä yhteyttämisessä. Elämme planeetalla, jossa ympärillämme on kenties kymmenenmiljoonaa lajia, joista jokainen ilmaisee itsenäisesti vahvan harhan näennäisestä suunnittelusta. Kukin laji sopii hyvin erityiseen elämäntapaansa. (1)

Kun nykylajit ovat täysin valmiita ja täydellisiä, sama pätee fossiileihin. Ne on tavattu aina valmiina, eikä puolivalmiina. Maaperästä löytyneistä fossiileissa ei ole havaittavissa merkkejä evoluutioteorian vaatimasta asteittaisesta kehityksestä. Tämä on merkillepantavaa, koska maasta on kaivettu ainakin sata miljoonaa fossiilia. Stephen Jay Gould, aikamme ehkä tunnetuin paleontologi (ateisti), on myöntänyt: ”En halua millään tavalla halventaa asteittaisen evoluutionäkemyksen potentiaalista pätevyyttä. Haluan vain huomauttaa, ettei sitä koskaan ’ole havaittu’ kallioissa” (The Panda’s Thumb, 1988, s. 182,183).

   Jos evoluutioteoria on tosi, miksi myöskään luonnonhistoriallisissa museoissa ei ole todisteita välimuodoista? Näillä museoilla pitäisi olla todisteet välimuotojen olemassaolosta, joita evoluutioteoria edellyttää, mutta niillä ei ole näitä todisteita, kuten seuraavat lainaukset osoittavat:

Tohtori Ethebridge, British Museumin paleontologi: Yhdeksän kymmenesosaa evolutionistien puheista on pelkkää hölynpölyä, joka ei perustu havaintoihin ja jota tosiasiat eivät ollenkaan tue. Tämä museo on täynnä todisteita heidän näkemyksensä äärimmäisestä virheellisyydestä. Koko tässä valtavassa museossa ei ole ainuttakaan todistuskappaletta lajien muuttumisesta. (2)

Yksikään viiden suuren paleontologisen museon virkailijoista ei voi esittää edes yksinkertaista esimerkkiä sellaisesta organismista, joka voisi olla todiste lajin asteittaisesta kehittymisestä toiseksi lajiksi. (Tri Luther Sunderlandin yhteenveto kirjassaan "Darwin's enigma”. Hän haastatteli useiden luonnonhistoriallisten museoiden edustajia ja oli näihin kirjeyhteydessä, jotta saisi selville, minkälainen todistuspohja museoilla oli evoluutio-opin puolesta. [3)

Seuraava lausunto jatkaa samasta aiheesta. Edesmennyt Dr Colin Patterson oli British Museumin (luonnonhistoria) vanhempi paleontologi – evoluution kannattaja ja fossiiliasiantuntija. Hän kirjoitti kirjan evoluutiosta – mutta kun joku kysyi häneltä, miksi hänen kirjassaan ei ollut yhtään kuvaa välimuodoista (siirtymävaiheessa olevista eliöistä), hän kirjoitti seuraavanlaisen vastauksen. Hän viittaa vastauksessaan maailman ehkä tunnetuimpaan paleontologiin, ateistitiedemies Stephen J. Gouldiin (lihavoinnit lisätty):

”Yhdyn täysin mielipiteeseesi koskien kehitysopillisten, siirtymävaiheessa olevien eliöiden kuvituksen puuttumista kirjassani. Jos olisin tietoinen ainoastakaan sellaisesta, fossiilista tai elävästä, olisin mielelläni sisällyttänyt ne kirjaani. Ehdotat, että täytyisi käyttää taiteilijaa havainnollistamaan sellaisia välimuotoja, mutta mistä hän saisi tiedot piirustuksiinsa? Rehellisesti sanottuna en voisi hankkia hänelle näitä tietoja, ja jos minun pitäisi jättää asia taiteilijan näkemyksen varaan, eikö se johtaisi lukijaa harhaan?

   Kirjoitin tekstin kirjaani neljä vuotta sitten [kirjassa hän kertoo uskovansa joihinkin välimuotoihin]. Jos minun pitäisi kirjoittaa se nyt, luulen, että kirja olisi melko erilainen. Gradualismi (vähittäinen muuttuminen) on käsite, johon uskon. Ei vain Darwinin arvovallan vuoksi, vaan koska käsitykseni genetiikasta tuntuu edellyttävän sitä. Kuitenkin on vaikea väittää [kuuluisaa fossiiliasiantuntijaa Stephen J.] Gouldia ja American museumin väkeä vastaan, kun he sanovat, että välimuotofossiileja ei ole olemassa. Paleontologina työskentelen paljon filosofisten ongelmien parissa tunnistaessani eliöiden muinaismuotoja fossiiliaineistosta. Sanot, että minun pitäisi vähintäänkin ’esittää valokuva fossiilista, josta tietty eliöryhmä kehittyi.’ Puhun suoraan – ei ole olemassa yhtäkään sellaista fossiilia, joka kelpaisi aukottomaksi todisteeksi.” (4)

2. Uskotko miljooniin vuosiin?

Monet Jumalan torjuvat ihmiset uskovat miljooniin vuosiin. He ajattelevat sen todistavan evoluutioteorian oikeaksi, vaikka miljoonat vuodet itsessään eivät lainkaan ole todiste tämän teorian puolesta. Jo edellä todettiin, että todisteet fossiileista ja nykylajeista eivät sovi evoluutioteoriaan vaan luomiseen. Lisäksi elämän synty on mahdollinen ainoastaan Jumalan kautta.

 Voiko miljoonat vuodet todistaa oikeiksi? Ei voi. Niiden perusteena on tavallisimmin käytetty radioaktiivisia mittauksia kivistä, mutta näihin mittauksiin on kyseenalaista luottaa. Mistä tämä johtuu? Syy on yksinkertainen: näitä menetelmiä on testattu käytännössä aineisiin, joiden tiedetään kiteytyneen aivan hiljattain, mutta tulokset mittauksista eivät ole tukeneet tätä (äskettäistä kiteytymistä).

   Eräs esimerkki on Mt Ngaurruhoen tulivuoren laavakentät Uudessa Seelannissa, jotka syntyivät 1900-luvulla tapahtuneiden purkausten seurauksena. Niiden tukena on siis silminnäkijähavaintoja.

    Mitä mittaukset osoittivat? Näytteet näistä kivistä lähetettiin iänmääritystä varten laboratorioon, joka on yksi arvostetuimmista kaupallisista ajoituslaboratorioista (Geochron Laboratories, Cambridge, Massachusetts). Mitkä olivat tulokset? Seuraavassa on yhteenveto niistä:

• Kalium-argon-menetelmässä yhdentoista näytteen ikä vaihteli 270 000 – 3,5 miljoonan vuoden välillä

• Rubidium-strontium-isokroni antoi iäksi 133 miljoonaa vuotta

• Samarium-neodyymi-isokroni antoi iäksi 197 miljoonaa vuotta

• Lyijy-lyijy-isokroni antoi iäksi 3,9 miljardia vuotta, vaikka näytteiden ikä oli alle sata vuotta. Erehtyminen on siten useita miljardeja vuosia. Tämä viimeinen menetelmä on sikäli merkittävä, että samalla menetelmällä laskettiin aikanaan maapallon iäksi 4,5 miljardia vuotta. Tämän iän Claire Patterson sai vuonna 1956 meteoriiteista, joiden perusteella pääteltiin maapallon ikä.

Mitä edellisestä voidaan päätellä? Esimerkit osoittavat, että jos radioaktiivisuusmittaukset eivät ole luotettavia silloin, kun kiteytymisajankohta tiedetään, miten ne voivat olla luotettavia silloin, kun sitä ei tiedetä? Ei ole viisasta luottaa menetelmiin, jos ne käytännössä on testattu täysin epäluotettaviksi.

    Entä radiohiilimittaukset? Tämä menetelmä poikkeaa muista menetelmistä siinä, että mittauksia ei ole tehty kivistä vaan orgaanista näytteistä (kasvien ja eläinten jäänteistä). Lisäksi radiohiilen virallinen puoliintumisaika on vain 5730 vuotta, joten sitä ei pitäisi olla yhtään jäljellä 100 000 vuoden jälkeen.

    Mitä mittaukset osoittavat? Mittauksia on tehty jo vuosikymmenien ajan, ja ne osoittavat tärkeän seikan: radiohiiltä (¹⁴C) löytyy kaikkien aikakausien (evoluutio-asteikon mukaan) fossiileista: kambrikauden fossiileista, dinosauruksista ja muista eliöistä, joita on pidetty ikivanhoina. Myöskään ei ole löydetty yhtään sellaista kivihiiltä, josta puuttuisi radiohiiltä (Lowe, D.C., Problems associated with use of coal as a source of ¹⁴C free background material, Radiocarbon 31(2):117-120,1989). Mittaukset antavat suunnilleen samanlaisia ikiä kaikille näytteille, joten on perusteltua uskoa, että kaikki eliöt ovat olleet samaan aikaan maan päällä, eikä siitä suinkaan ole miljoonia vuosia.

    Johtopäätös radiohiilimittauksista on yksinkertainen. Kun tätä ainetta löytyy kaikkien aikakausien eliöistä, dinosaurukset mukaan lukien, sekä hiilikerrostumista, on elämää voinut esiintyä maapallolla vain joidenkin vuosituhansien ajan. Tämä on järkevin johtopäätös mittausten perusteella.

   Vielä lyhyt viittaus dinosauruksiin, joiden on kerrottu eläneen miljoonia vuosia sitten.

   Kuitenkin, jos miljoonat vuodet ovat totta, miksi dinosauruksista, joita pidetään miljoonien vuosien parhaimpina edustajina, tavataan aineita, joiden ei pitäisi säilyä miljoonia vuosia. Dinosaurusfossiileista on löydetty radiohiiltä (https://newgeology.us/presentation48.html), jonka virallinen puoliintumisaika on vain 5730 vuotta. Niistä on löydetty DNA:ta [Sarfati, J. DNA and bone cells found in dinosaur bone, J. Creation(1):10-12, 2013; creation.com/dino-dna, 11 december 2012], jonka puoliintumisajaksi on laskettu vain 521 vuotta (yle.fi > Uutiset > Tiede, 13.10.2012, DNA:n säilyvyyden takaraja selvisi – haaveet dinosaurusten kloonaamisesta raukesivat).  

   Samoin dinosauruksista on löydetty verisoluja [Morell, V., Dino DNA: The Hunt and the Hype, Science 261 (5118): 160-162, 1993], pehmytkudoksia ja proteiineja [Schweitzer, M. and 6 others, Biomolecular characterization and protein sequences of the Campanian hadrosaur B. canadensis, Science 324 (5927): 626-631, 2009], joiden ei pitäisi säilyä yli 100 000 vuotta (Bada, J et al. 1999. Preservation of key biomolecules in the fossil record: current knowledge and future challenges. Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sciences. 354, [1379]).

   Miksi myös ihmisten perimätiedossa puhutaan toistuvasti dinosauruksia muistuttavista lohikäärmeistä (dinosaurus-nimitys keksittiin vasta 1841 Richard Owenin toimesta) normaaleina eläiminä? The World Book Encyclopedia on viitannut näihin kertomuksiin: ”Legendojen lohikäärmeet ovat, ihme kyllä, kuin todellisia eläimiä, jotka ovat eläneet menneisyydessä. Ne muistuttavat paljon suuria matelijoita (dinosauruksia), jotka hallitsivat maata paljon ennen kuin ihmisen on oletettu ilmaantuneen. Lohikäärmeet olivat yleensä pahoja ja tuhoavia. Jokainen kansa tunsi ne mytologiassaan.”

   Mitä edellisestä voidaan päätellä? On turha puhua miljoonista vuosista, koska kymmenet dinosaurusfossiilit viittaavat lyhyeen ikään, kuten ihmisten perimätiedoissa olevat viittaukset lohikäärmeisiin. Dinosaurusfossiileissa ei ole lappuja niiden iästä, mutta ainakaan ne eivät voi olla yli 65 miljoonaa vuotta vanhoja. Useat niistä ovat vähintään yhtä hyvin säilyneitä kuin mammutit, joten on perusteita uskoa, että miljoonat vuodet ovat valhetta. Ne eivät mitenkään voi pitää paikkaansa.

3. Epäiletkö Raamatun historiallisuutta?

Eräs syy, miksi ihmiset torjuvat Jumalan ja kristillisen uskon, on käsitys siitä, ettei Raamattu ole historiallinen kirja. Tässäkin taustalla on hyvin paljolti evoluutioteoria ja miljoonat vuodet. Sen ajatellaan kumoavan Raamatun historian, varsinkin sen ensimmäiset luvut.

   Mutta, mutta. Kuten todettiin, on evoluutioteoria miljoonine vuosineen valhe. Se ei pidä paikkaansa, koska elämä ei voi syntyä itsestään ja koska kaikki lajit on aina tavattu täysin valmiina ja kehittyneenä, kuten sopii odottaakin, jos Jumala on luonut kaiken. Hän ei luonut puolivalmiita eliöitä vaan täysin valmiita. Eivätkä puolivalmiit eliöt voisi edes pysyä hengissä tai lisääntyä. Ne kuolisivat välittömästi sukupuuttoon, jos niiden rakenteet eivät olisi toimivia.

   Raamatun historiallisuuden puolesta on olemassa kuitenkin sadoittain todisteita. Esim. Vedenpaisumus on helposti perusteltava asia. Syy on se, että ympäri maailmaa, kansojen perimätiedossa, on tavattu lähes 500 vedenpaisumuskertomusta. Yhdessä nämä ympäri maailmaa tavattavat kertomukset, vaikka niissä onkin jonkin verran vaihtelua, ovat vakuuttava todiste. Toinen samanlainen todiste ovat kaikista korkeista vuoristoista havaitut merielämän jäänteet. Niitä löytyy Himalajalta, Alpeilta, Andeilta ja muista korkeista vuoristoista. Seuraavassa pari lainausta tiedemiesten omista kirjoista. Jos nämä todisteet merielämän jäänteistä korkeissa vuoristoissa eivät riitä todisteeksi vedenpaisumuksesta, mitkä sitten riittävät?

Beaglella matkatessaan Darwin itse löysi korkealta Andeilta fossiloituneita simpukankuoria. Ne osoittivat, että se, mikä on nyt vuori, oli kerran veden alla. (Jerry A. Coyne: Miksi evoluutio on totta, s. 127)

On syytä käydä vielä hiukan lähemmin tarkastamaan vuorijonojen kivilajien alkuperäistä luonnetta. Varsinaisissa Alpeissa se näkyy parhaiten säilyneenä pohjoisen ns. Helvetialaisen vyöhykkeen kalkkialpeissa. Kalkkikivet ovat täällä voitolla. Kun tarkastelemme täällä kiveä jonkin vuoren jyrkissä rinteissä tai huipulla - jos sinne asti jaksamme kavuta -, niin löydämme siitä ennen pitkää kivettyneitä eläinjäännöksiä, eläinfossiileja. Ne ovat täälläkin usein pahasti venyneitä, litistyneitä ja särkyneitä, mutta kumminkin tapaa myös semmoisia kappaleita, jotka voidaan lajilleen määrittää. Kaikki nuo fossiilit ovat merieläinten kalkkikuoria tai runkoja. Niiden joukossa on spiraalikierteisiä ammoniitteja ja varsinkin paljon kaksikuorisia simpukoita... Lukijan mieleen on edellä olevan esityksen johdosta varmaankin tullut kysymys: Mikä merkitys on sillä seikalla, että vuorijonoissa on niin paljon meren pohjalle kerrostuneita sedimenttejä?... (s. 236,237 Pentti Eskola: Muuttuva maa)

Harutaka Sakai japanilaisesta Kyushun yliopistosta on käyttänyt vuosia Himalajan vuoriston merellisten fossiilien tutkimiseen. Hän ja hänen ryhmänsä ovat luetteloineet varsinaisen mesotsooisen kauden akvaarion. Hentoja merililjoja, nykyisten merisiilien ja meritähtien sukulaisia, tavataan kallioseinämissä yli kolme kilometriä merenpinnan yläpuolella. Ammoniitteja, belemniitteja, koralleja ja planktonia esiintyy fossiileina vuorten kallioissa...

   Kahden kilometrin korkeudella geologit löysivät meren itsensä jättämän jäljen. Sen aaltomainen kalliopinta vastaa muotoja, jotka jäävät hiekkaan matalan veden laineista. Jopa Everestin huipulta tavataan keltaisia nauhoja kalkkikiveä, joka syntyi veden alla lukemattomien merieläinten jäännöksistä. (Maapallo ihmeiden planeetta, s. 55)

Raamatun historiallisuuden puolesta on runsaasti muitakin todisteita. Se ilmenee siinä, että kymmeniä Vanhan ja Uuden testamentin henkilöitä – kuninkaita, profeettoja, apostoleja, puhumattakaan Jeesuksesta – mainitaan muissa lähteissä ja arkeologisissa löydöissä. On turha väittää, etteikö olisi kyse historiallisista tapahtumista ja henkilöistä, koska muut lähteet viittaavat samoihin asioihin.

   A.N. Sherwin-White, klassisen ajan historian tutkija, ja jota on pidetty etevimpänä roomalaisen lain tuntijana, on kirjoittanut niinikään Apostolien tekojen luotettavuudesta (Roman Society and Roman law in the New testament, Oxford: Oxford university press, 1963, s. 173). Hän toteaa, että yritykset kieltää sen luotettavuus näyttävät pakostikin mielettömiltä. Luukas, joka kirjoitti Apostolien teot, on kirjoittanut myös yhden evankeliumeista:

Apostolien tekojen historiallinen tarkkuus on osoittautunut ällistyttäväksi... kaikki yritykset kieltää Apostolien tekojen perustavaa laatua oleva historiallisuus edes pienissä yksityiskohdissa näyttävät nyt pakostikin mielettömiltä. Rooman historian tutkijat ovat jo pitkään pitäneet sitä itsestäänselvänä.

Vielä on tunnettu arkeologi Nelson Glueck kirjoittanut (Rivers of the desert, 1959, s. 31) Raamattuun liittyvästä arkeologiasta. Hän osoittaa, miten arkeologiset löydöt vahvistavat Raamatun historiallista luotettavuutta:

Voidaan sanoa ehdottoman varmasti, ettei yksikään arkeologinen löytö ole koskaan asettanut mitään raamatunkohtaa kyseenalaiseksi. On tehty kymmeniä arkeologisia löytöjä, jotka vahvistavat Raamatun historialliset lausunnot joko pääpiirteissään taikka yksityiskohtaisesti. (5)             

4. Etkö pidä kristillisestä moraalista?

 Kun ihmiset vastustavat kristillistä uskoa tai kääntävät selkänsä sille, on sille aina syynsä. Yksi suurimpia syitä nykyään on moraali. Monet pitävät itseään moraalisesti edistyneempinä ja rakkaudellisempina kuin niitä ihmisiä, jotka edelleen haluavat pitäytyä Jeesuksen ja apostolien opetukseen. Erityisesti tämä ilmenee seksuaali- ja sukupuoliasioissa tai abortissa, jotka ovat olleet kiistan kohteena viime vuosikymmeninä.

    Mutta miten asia on? Oletko sinä, joka vastustat kristillistä uskoa, moraalisesti parempi kuin ne, jotka haluavat seurata Jeesuksen ja apostolien opetuksia? Tai oletko parempi kuin Jeesus ja apostolit? Tätä aihetta on syytä pohtia seuraavien seikkojen valossa.

Ovatko kaikki teot oikein? Kun lähdetään selvittämään tätä aihetta, on ensin syytä käsitellä tekojen oikeellisuutta. Ihmisten tekemät teot voidaan luokitella kahteen luokkaan. Nämä vaihtoehdot, jotka liittyvät moraaliin, ovat:

• Kaikki, mitä ihmiset tekevät, on oikein

• On tekoja, jotka selvästi ovat väärin

Kumpi edellisistä vaihtoehdoista on totta? Ne, jotka eivät usko Raamatun opetuksiin kuten Kymmeneen käskyyn ja Jeesuksen vuorisaarnaan, saattavat aluksi kallistua ensimmäisen vaihtoehdon puolelle. Kuitenkin, kun heiltä kysyy, hyväksyvätkö he kidutuksen, lasten seksuaalisen hyväksikäytön, että heiltä itseltään varastetaan tai heidän lähiomaisiaan pahoinpidellään, he yleensä vastaavat kieltävästi. Se osoittaa, että he käytännössä uskovat kaikkia koskevien ja objektiivisten arvojen olemassaoloon. He eivät ole asiaa ehkä syvemmin ajatelleet, mutta pitävät joitakin tekoja selvästi väärinä. Vaihtoehto kaksi on heistä järkevämpi.

   Miten tämä kaikki liittyy moraaliin ja kristilliseen uskoon? Lyhyesti sanottuna Raamattu puhuu synnistä lukemattomia kertoja. Synti tarkoittaa rikkomuksia, jotka ovat Jumalan tahtoa vastaan. Raamatun mukaan sellaista ihmistä ei ole, joka ei olisi tehnyt syntiä. Ainut poikkeus on Jumalan poika Jeesus Kristus. Mm. Roomalaiskirjeessä on tuotu esille tämä asia:

- (Room 5:12) Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet

Miksi sitten jotkut ihmiset hyökkäävät kristillistä uskoa ja moraalia vastaan, vaikka he voivat itse myöntää joidenkin tekojen olevan selvästi väärin tai jopa syntiä? Miksi he torjuvat kristillisen opetuksen ja moraalin, kun he kuitenkin hyväksyvät joidenkin tekojen olevan selvästi väärin?

    Tähän löytyy yksinkertainen selitys. Nämä ihmiset eivät enää pidä joitakin niitä asioita, jotka kristillisessä uskossa ovat aina olleet väärin ja syntiä, enää vääränä ja syntinä. Kysymys ei ole siitä, etteikö näillä ihmisillä olisi moraalisia arvoja, vaan että he luokittelevat niitä nyt eri tavalla. He eivät enää laita väärien asioiden luokkaan niitä asioita, jotka aina ovat olleet väärin ja syntiä kristillisessä uskossa. Muutamia tällaisia uudelleen luokiteltuja asioita saattavat olla avioliiton ulkopuoliset seksisuhteet, homoseksisuhteet tai abortti (”Älä tapa!” Ennen kuin kristillinen usko levisi, oli lasten heitteillejättö yleistä antiikin aikana. Nykyaikana, kun kristillinen usko on menettänyt merkitystään, on tämä tapa uudelleen levinnyt abortin kautta. Oman lapsen tappamista pidetään ihmisoikeutena ja asian puolesta saatetaan marssia. Abortoiduilla lapsilla on samat ruumiinjäsenet kuin pienillä lapsilla: silmät, kädet, jalat, suu… Toisaalta, jos abortin puolustajat olisivat johdonmukaisia, tulisi heidän marssia myös sen edestä, että vanhemmilla olisi oikeus surmata vastasyntyneet tai sitä vanhemmat lapsensa, koska kyseessä on sama lapsi kohdussa tai sen ulkopuolella. Onneksi tämän asian kannattajat eivät ole vielä edenneet näin pitkälle.) James W. Sire on selostanut asiaa eli miten moraalinen luokittelu on muuttunut:

Kuitenkaan emme suhteellisuudessammekaan pääse eroon tunteesta, että jotkut asiat ovat ”oikeita” tai ”luonnollisia” ja toiset eivät. Vuosikausia suurin osa yhteiskuntaa piti homoseksuaalisuutta siveettömänä. Nykyään monet ihmiset kiistävät tämän. Mutta he eivät kiistä sitä sillä perusteella, että mitään moraalisia kategorioita ei ole, vaan siksi, että tämän homoseksuaalisuuden alueen olisi pitänyt kuulua toiselle puolelle sitä rajaa, joka erottaa siveellisen epäsiveellisestä. Homoseksualistit eivät yleensä suvaitse insestiä! Niinpä se, että ihmisten moraaliset arviot ovat erilaisia, ei muuta muuksi sitä tosiasiaa, että jatkuvasti teemme moraalisia arvioita ja elämme niiden mukaan tai niiden vastaisesti. Jokainen elää moraalisessa maailmankaikkeudessa, ja loppujen lopuksi jokainen vähänkin miettiessään tietää tämän eikä haluaisi asiaa muuttaa. (6)

Johtopäätös on, että ihmiset uskovat moraalisiin arvoihin, mutta nyt he väittävät tietävänsä paremmin kuin Jumala, mikä on oikein ja väärin. He torjuvat sen, mitä kristillisessä uskossa on opetettu 2000 vuoden ajan. He eivät usko Jeesuksen ja apostolien opetuksiin näistä aiheista.

    Mutta, mutta. Jos Jumala on olemassa, kuten voi päätellä mm. luomakunnan ja elämän olemassaolon perusteella, on hän todennäköisesti myös tuomari, ei vain luoja. Silloin oikean ja väärän määrittäjä on hän itse, eikä kukaan ihminen (Vai pitäisikö esim. Hitlerin tapaisen ihmisen tai playboyn olla tuomarina ja henkilönä, joka määrittelee oikean ja väärän?) Esim. Paavali viittasi siihen, miten meidän sydämessämme oleva laki eli käsitys oikeasta ja väärästä viittaa siihen, miten Jumala tuomitsee kerran ihmiset:

- (Room 2:14-16) Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki

15. ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötätodistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä –

16. sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.

Otamme esille lisää aiheeseen liittyviä jakeita. Ne kertovat sekä Jumalan tuomiosta että siitä, ketkä eivät peri Jumalan valtakuntaa. Useimmat ihmiset myöntävät monet seuraavista asioista itsekin vääriksi (murhat, varkaudet, ahneus, aviorikos…), vaikka he eivät uskoisikaan näiden asioiden vaikuttavan iankaikkisuuteen saakka. Lisäksi jokainen ihminen on syyllistynyt joihinkin seuraavista synneistä, mutta kristillisen uskon hyvä sanoma on, että jokainen voi saada syntinsä anteeksi Jeesuksen sovitustyön kautta:

- (1 Kor 6:9,10) Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat, eivät epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet,

10 eivät varkaat, eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät.

- Gal 5:19-21) Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,

20 epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,

21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.

- (Ef 5:5) Sillä sen te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella – sillä hän on epäjumalanpalvelija – ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.

- (Kol 3:5,6) Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,

6 sillä niiden tähden tulee Jumalan viha,

- (Hebr 13:4) Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.

- (Ilm 22:12-15) Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.

13 Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!

15 Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.

- (Ilm 21:6-8) Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.

8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."

Kuka edustaa rakkautta? Takaisin moraaliin yhteiskunnassa. Kun seksuaalinen vallankumous levisi 1960-luvun loppupuolella, vedottiin silloin rakkauteen. Sanottiin, että eihän siinä voi olla mitään väärää, jos kaksi henkilöä rakastaa toisiaan ja on seksuaalisessa kanssakäymisessä keskenään ilman aviollista sitoutumista. Rakkauden nimissä puolusteltiin käytöstä, jota aiemmin pidettiin syntinä, koska Raamatun mukaan seksi on oikein vain miehen ja vaimon välisessä avioliitossa:

- (1 Kor 7:2,3) mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.

3 Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.

Entä nykypäivä? Nyt samalla argumentilla, rakkaudella, puolustetaan homoseksuaalisia suhteita. Sanotaan, että ei kai siinä mitään väärää ole, jos molemmat rakastavat toisiaan. Samalla saatetaan syyttää ahdasmielisiksi niitä, jotka edelleen pitäytyvät Jeesuksen ja apostolien opetuksiin näistä asioista.

   Mutta mikä on rakkautta? Jos Raamatun opetus näiden asioiden synnillisyydestä ja vaikutuksesta iankaikkisuuteen on kaikesta huolimatta totta, silloin rakkautta on varoittaa ihmisiä tekemästä vääriä valintoja, aivan kuten varoitetaan heikoista jäistä: ”Älä ihmeessä mene sinnepäin, ettet hukkuisi!” Niinpä jos Jeesuksen ja apostolien opetukset ovat totta, silloin liberaalit papit ja muut, jotka eivät usko Raamatun kirjoituksiin, johtavat ihmisiä harhaan ja lopulta helvettiin, vaikka he esiintyvätkin rakkauden edustajina ja ovat sankareita muiden silmissä. Kyseessä on ilmeinen ristiriita. Jeesus sanoi tällaisista papeista ja opettajista, jotka johtavat muita harhaan: ”Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat (Matt 15:14).

   Entä pärjäävätkö uuden moraalin kannattajat rakkauden määrässä Jeesukselle ja hänen asettamilleen apostoleille? Sillä kun kristillinen usko perustuu Jeesuksen ja hänen asettamiensa apostolien opetuksiin, niin ovatko nykyajan arvoliberaalit rakkaudellisempia kuin he? Nämä uuden moraalin kannattajathan väittävät edustavansa rakkautta, mutta ovatko he rakkaudellisempia kuin Jeesus ja apostolit?

   Varmasti kukaan ei ylitä Jeesusta tällä alueella, mutta oliko esim. Paavali rakkaudeton ihminen? Tämä ei ainakaan ilmene seuraavista jakeista. Paavali toteutti rakkautta käytännössä. Jos olet rehellinen, voitko sanoa eläneesi yhtä rakkaudellista elämää kuin Paavali ja että voit olla muille esikuvana? Ainakin itse joudun myöntämään, etten ole elänyt näin. Kuitenkin näen Paavalin elämän kristittynä hyvänä mallina jokaiselle:

- (2 Kor 12:14,15) Katso, kolmannen kerran minä nyt olen valmis tulemaan teidän tykönne, enkä ole oleva teille rasitukseksi; sillä minä en etsi teidän omaanne, vaan teitä itseänne. Eiväthän lapset ole velvolliset kokoamaan tavaraa vanhemmilleen, vaan vanhemmat lapsilleen.

15. Ja minä olen mielelläni uhraava kaikki, uhraava itsenikin, teidän sielujenne hyväksi. Senkötähden, että teitä näin suuresti rakastan, minä saan teiltä vähemmän vastarakkautta?

- (2 Kor 2:3,4) Ja juuri sen minä kirjoitin sitä varten, etten tullessani saisi murhetta niistä, joista minun piti saada iloa, koska minulla on teihin kaikkiin se luottamus, että minun iloni on kaikkien teidän ilonne.

4. Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja hädässä minä kirjoitin teille monin kyynelin, en sitä varten, että te murheellisiksi tulisitte, vaan että tuntisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on teihin.

- (Room 9:1-3) Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele - sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä -

2. että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni.

3. Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,

- (2 Tim 3:10,11) Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, vaellustani, aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni,

11. vainoissa ja kärsimyksissä, samanlaisissa kuin minun osakseni tuli Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa. Mimmoisia vainoja olenkaan kärsinyt, ja kaikista Herra on minut pelastanut!

- (Fil 3:17) Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.

Entä Jeesuksen ja hänen asettamiensa apostolien muut opetukset? Opettivatko he vihaamaan lähimmäistään vai rakastamaan heitä? Tästä asiasta ei ole mitään epäselvyyttä. Kautta koko Uuden testamentin tulee ilmi, että meidän tulee rakastaa jopa vihamiehiä, eli niitä, jotka torjuvat meidät tai puhuvat pahaa meistä.

   Sinun, joka vastustat Jeesuksen ja apostolien opetuksia, tulisikin sanoa, mitä vikaa seuraavissa opetuksissa on. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä niistä? Tai oletko koskaan edes tutustunut Jeesuksen ja apostolien opetuksiin sekä yrittänyt elää niiden mukaan? Toisaalta, jos olet samaa mieltä siitä, että seuraavat opetukset ovat hyviä ja hyödyllisiä, miksi sinulla sitten on kielteinen asenne Jeesusta ja apostoleja tai nykyisiä Jeesuksen seuraajia kohtaan? Eikö tämä ole ristiriitaista? Seuraavassa siis Jeesuksen ja hänen asettamiensa apostolien opetuksia ihmisten kohtaamisesta:

Jeesus: (Matt 5:43-48) Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.'

44. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat,

45. että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.

46. Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?

47. Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin?

48. Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."

Apostoli Paavali: (Room 12:14, 17-21) Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.

17. Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.

18. Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.

19. Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra."

20. Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle."

21. Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.

Apostoli Pietari: (1 Piet 3:9,17) Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.

 17. Sillä parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden.

Apostoli Johannes: (1 Joh 4:18-21) Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.

19. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.

20. Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.

21. Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.

Voiko synnit saada anteeksi? Edellä tuotiin esille, miten jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Jokainen luonnostaan ymmärtää, että jotkut teot ovat selvästi väärin, eikä niitä tulisi tehdä. Kuitenkin, vaikka kaikki ihmiset tietävät eron oikean ja väärän välillä, ovat he itse syyllistyneet joihinkin synteihin. Toisten synnit ovat suurempia ja toisten pienempiä. Useimmat synnit liikkuvat mielen alueella kuten ahneus, ylpeys, himo (Matt 5:28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.), katkeruus, kateus, rakkaudettomuus jne. Nämä mielen alueen synnit vaivaavat jossakin määrin jokaista ihmistä, vaikka ihminen itse haluaisi olla vapaa niistä. Emme kristittyinäkään ole niistä täysin vapaita.

    Entä syntien anteeksiantamus? Kun ”kaikki ovat syntiä tehneet” (Room 5:12), niin onko meidän mahdollista saada synnit anteeksi ja vapautua kadotustuomiosta? Miten saamme iankaikkisen elämän?

    Tässä tullaan kristillisen uskon ydinasiaan eli syntien anteeksiantamukseen. Raamatun mukaan Jumala on itse valmistanut syntien anteeksiantamuksen jokaiselle. Se mikä meille on mahdotonta, on Jumalan kautta tullut mahdolliseksi. Se tapahtui siten, että Jeesus, Jumalan poika, tuli maailmaan ja kantoi syntimme ristille. Ne eivät enää ole esteenä Jumalan ja meidän välillä:

- (2 Kor 5:18-20) Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.

19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

Älä jää ulkopuolelle! Lopuksi hyvä lukija! Jumala on rakastanut sinua ja haluaa sinut iankaikkiseen valtakuntaansa. Vaikka olisit ollut Jumalan pilkkaaja ja vastustaja, on Jumalalla hyvä suunnitelma sinua varten.

   Mutta saako ihminen yhteyden Jumalaan ja syntien anteeksiantamuksen automaattisesti? Ei, vaan ihmisen tulee kääntyä Jumalan puoleen syntinsä tunnustaen. Monilla voi olla pelkästään sellainen usko, jossa he pitävät totena kaikkia Raamatussa kirjoitettuja asioita, mutta he eivät ole koskaan ottaneet tätä askelta, jossa he kääntyvät Jumalan puoleen ja luovuttavat koko elämänsä Jumalalle.

   Hyvä esimerkki katumuksesta on Jeesuksen opetus tuhlaajapojasta. Tämä poika eli syvällä irstaudessa, mutta sitten hän kääntyi isänsä puoleen ja tunnusti syntinsä. Isä otti hänet armahtaen vastaan.

- (Luuk 15:11-20) Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.

12 Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva'. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.

13 Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti.

14 Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.

15 Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.

16 Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.

17 Niin hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!

18. Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi

19. enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'

20. Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.

Kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen, tulee hänen toivottaa myös Jeesus elämänsä Herraksi. Sillä vain Jeesuksen kautta voidaan lähestyä Jumalaa ja saadaan syntien anteeksiantamus kuten seuraavat jakeet osoittavat. Toivota sen tähden Jeesus elämäsi Herraksi, niin saat syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän:

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

- (Joh 5:40) ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

- (Apt 10:43) Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."

- (Apt 13:38,39) Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus

39. ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.

Jos olet toivottanut Jeesuksen elämääsi ja laitat uskosi eli luottamuksesi pelastuksen asiassa häneen (Apt 16:31 Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi"), voit rukoilla esim. seuraavalla tavalla:

Pelastusrukous: Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.

VIITTAUKSET:

1. Richard Dawkins: Jumalharha (The God Delusion), s. 153

2. Thoralf Gulbrandsen: Puuttuva rengas, s. 94

3. Sit. kirjasta "Taustaa tekijänoikeudesta maailmaan", Kimmo Pälikkö ja Markku Särelä, s. 19.

4. Carl Wieland: Kiviä ja luita (Stones and Bones), s. 15,16

5. Nelson Glueck: Rivers of the desert, 1959, s. 31

6. James W. Sire: Missä maailmassa? Maailmankatsomusten perusteet puntarissa (The Universe Next Door. A Basic World View Catalog), s. 36,37

Lisää aiheesta:

Onko ateismi järkevä maailmankatsomus vai ei? Lue, miksi ateismin pohjalta on vaikea selittää järjellisyyden ja moraalin olemassaoloa

Ateistit väittävät usein omaavansa tieteellisen maailmankuvan. Tämä maailmankuva perustuu kuitenkin uskoon ja on ristiriidassa todisteiden kanssa

Maailmankatsomukset puntarissa: naturalismi / ateismi, panteismi, polyteismi ja teismi. Lue, miksi kristillinen teismi on järkevä maailmankatsomus

Vaikka todisteet kumoavat evoluutioteorian ja viittaavat älykkääseen suunnitteluun, eivät tiedemiehet myönnä tätä naturalistisen maailmankuvansa takia

Tiedeuskovat ajattelevat kantansa edustavan  tiedettä, järkeä ja kriittistä ajattelua. Kuitenkin he turvatutuvat uskoon selittäessään kaiken alkuperää