|
|
Kirja ja yhteiskunta - eli miten Raamattu on muuttanut kansakuntia
Lue, miten Raamattu ja kristillinen usko on vaikuttanut lukutaitoon, terveydenhoitoon ja muilla myönteisillä tavoilla. Monet ovat sokeita tälle tosiasialle
Sisällys:Monet ovat sokeita kristillisen uskon myönteiselle vaikutukselle. Raamatun pohjalta syntynyt kristillinen usko on lisännyt sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vahvistanut ihmisarvoa ja parantanut elinoloja.Kristillisellä uskolla ja lähetystyöllä on ollut myönteinen vaikutus demokratian kehitykselle ja yhteiskuntien vakaudelle. Afrikassa ja Aasiassa lähetysalueilla talous on kehittyneempää, terveystilanne parempi, lapsikuolleisuus vähäisempää, korruptio alhaisempaa, lukutaito yleisempää ja koulutukseen pääsy helpompaa kuin muilla alueilla. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sama kehitys on tapahtunut jo aiemminKirjakielet ja lukutaito ovat edellytys tieteen tekemiselle ja yhteiskunnan kehitykselle. Melkein kaikki kirjakielet ovat syntyneet hurskaiden kristittyjen ja lähetystyöntekijöiden toimesta. Jopa sellaiset kielet kuin Intian pääkieli hindi, Pakistanin urdu ja Bangladeshin bengali ovat saaneet kielioppinsa ja kielellisen pohjansa kristillisen lähetystyön pohjalta. Sadat miljoonat ihmiset puhuvat ja käyttävät näitä kieliäUseat tunnetut yliopistot, kuten Oxford, Cambridge, Harvard, Yale ja kymmenettuhannet koulut ovat saaneet alkunsa hurskaiden kristittyjen toimesta tai lähetystyön kauttaNs. tieteellinen vallankumous syntyi 1500-1700-lukujen Euroopassa, jossa vallitsi kristillinen teismi. Se ei saanut alkuansa sekularistisessa yhteiskunnassa. Lähes kaikki johtavat tieteentekijät uskoivat luomiseen.Tuhannet sairaalat ja avustusjärjestöt kuten Punainen risti ovat saaneet alkunsa kristillisen uskon ja Raamatun pohjalta. Näin on esim. Afrikassa ja Intiassa, joissa on ollut lähetystyötäMiten kristillinen usko on vaikuttanut talouteen? Ne maat, joissa on ollut hengellistä herätystä ja joissa on annettu suuri arvo kymmenelle käskylle, Jeesuksen vuorisaarnalle sekä Uuden testamentin eettisille opetuksille, ovat yleensä menestyneet hyvin ja niissä on vähemmän korruptiota. Osasyy talouden kehitykseen ovat lukutaito, koulutus, demokratia ja sosiaalityö, joihin kristillinen usko on vaikuttanut.Rikollisuus, alkoholi ja huumeet. Jos kristillinen usko on aitoa, saa se aikaan muutoksen ihmisen elämässä. Miljoonat ovat jättäneet taakseen rikollisen elämän, alkoholin ja huumeet kääntyessään Jeesuksen puoleen. Aito kristillinen usko vaikuttaa myös siihen, että ihminen haluaa noudattaa Raamatun opetusta avioliiton pysyvyydestä. Tämä säästää yhteiskunnan sosiaalikulujaKristillisessä uskossa on kysymys pelastuksesta Jeesuksen Kristuksen kautta
Tässä kirjoituksessa käsitellään Raamatun merkitystä. Onko se vaikuttanut myönteisesti vai kielteisesti yhteiskuntiin? Onko se ollut nostava vai laskeva voima yhteiskunnan kehityksen kannalta?/span> Jos tätä asiaa kysytään ateisteilta, on selvä, mitä he vastaavat. He eivät pidä Raamattua rakentavana kirjana vaan hyökkäävät sitä ja kristillistä uskoa vastaan. He eivät näe kristillisessä uskossa mitään hyvää. Tällaisesta asenteesta ovat esimerkkejä mm. Richard Dawkins, Sam Harris, Daniel C. Dennett ja Christopher Hitchens. Mutta miten asia on? Onko niin, että nämä ateistit ja monet muut ovat sokeita sille, miten kristillinen usko on vaikuttanut myönteisesti monien länsimaiden kehitykseen? He eivät näe, miten Raamatun pohjalta syntynyt kristillinen usko on lisännyt sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vahvistanut ihmisarvoa ja parantanut elinoloja. Ne yhteiskunnat, joissa kristillinen usko ja siihen liittyvät hengelliset herätykset eivät ole saaneet sijaa, ovat olleet tässä mielessä paljon huonommassa asemassa. Tunnettua myös on, että ihmiset haluavat muuttaa mieluiten niihin maihin, joissa kristillinen usko on vaikuttanut voimakkaimmin. Näitä maita ovat mm. Englanti, pohjoismaat, useat Länsi-Euroopan maat, Yhdysvallat, Kanada, Australia jne. Kristillinen usko ja Raamattu on siis vaikuttanut voimakkaasti länsimaissa ja muuallakin yhteiskuntien kehitykseen. Esim. Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower tiivisti käsityksensä Raamatun asemasta hänen maassaan v. 1956 pitämässään puheessa: "Historia osoittaa Raamatun merkityksen. Meidän sivistyksemme on rakentunut sen sanojen varaan." (1). Ison-Britannian pääministerinä toiminut Margaret Thatcher on niinikään viitannut siihen, miten hänen kansakuntansa ihanteet nousivat Raamatusta ja miten juutalais-kristillinen perinne vaikutti lainsäädäntöön, tapoihin ja instituutioiden toimintaan:
Tämän kansakunnan ihanteet nousevat Raamatusta. Ellei tätä tajuta, on täysin mahdotonta ymmärtää maamme kirjallisuutta. Nimenomaan tästä syystä on haluttu varmistaa, että koululaiset saavat riittävästi tietoa siitä, miten juutalais-kristillinen perinne on muovannut lakejamme, tapojamme ja instituutioitamme. Ilman tällaisia perustietoja ei ole mitenkään mahdollista käsittää Shakespearea ja Sir Walter Scottia tai perustuslaillisia ristiriitoja 1600-luvun Skotlannissa ja Englannissa. Mutta haluaisin mennä vielä pidemmälle. Juutalais-kristillisen perinteen välittämät totuudet ovat äärettömän tärkeitä, eivät vain siksi että ne ovat totta - kuten itse uskon - vaan myös siksi, että ne välittävät meille sen moraalisen kannustimen, jota ilman on mahdotonta päästä rauhaan sanan varsinaisessa merkityksessä; ja rauhaahan me kaikki kaipaamme - - Demokratiasta ei juuri ole toivoa, ellei demokraattisissa yhteiskunnissa elävien miesten ja naisten sydämissä synny vastakaikua kutsulle johonkin ihmistä suurempaan. Poliittiset rakenteet, yhteiskunnan instituutiot tai yhteiset ihanteet eivät riitä - - [Demokratia edellyttää] uskonelämää - -tavoitteena on kansakunnan ajallinen ja hengellinen hyvinvointi. (2)
Demokratia ja yhteiskunnan vakaus.
- (1 Tim 2:1,2) Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, 2. kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle kehotetaan rukoilemaan mm. esivallan puolesta, että saataisiin viettää rauhallista elämää. Se on parempi kuin että yhteiskunnassa on epäjärjestys, rajoittamaton diktatuuri tai jatkuva kapinointi hallitsijoita vastaan. On parempi taloudelliselle ja muulle kehitykselle, että johtomiehet pyrkivät hyvään. Miten tämä asia sitten liittyy yhteiskunnan kehitykseen ja kristilliseen uskoon? Eräs tärkeä asia on demokratia ja yhteiskunnan vakaus. Ne maat, joissa kristillinen usko on vaikuttanut, ovat yleensä olleet vakaampia ja demokraattisempia kuin valtiot, joissa niin ei ole tapahtunut. Monet kolmannen maailman maat ovat esimerkkejä huonoista hallinnoista. Niissä huono diktaattori on vaihtunut toiseen huonoon diktaattoriin, ja se on pitänyt negatiivista kierrettä yllä. Vallanhimoiset ja korruptoituneet johtajat ovat ajaneet kansaa köyhyyteen, josta on ollut vaikea nousta ylös. Mikä on sitten ollut ominaista demokratioille, jotka ovat syntyneet ns. kristityissä maissa? Yksi oleellisimpia asioita on ollut vallan hajauttaminen niin, että millään yksittäisellä ryhmällä ei ole ollut liian suurta valtaa. On pidetty erillään poliittinen lainsäädäntö, tuomioistuimet ja niiden valta sekä tavalliset poliisivoimat. Tämä vallan hajautus on estänyt suurimmilta väärinkäytöksiltä. Lisäksi ei unohtaa sovi tärkeintä periaatetta, eli sitä, että oikeuden ja lain periaatteet ovat myös kansan johtajien ja sen edustajien yläpuolella. Hekin ovat vastuunalaisia näille periaatteille, jotka ovat yleensä nousseet suoraan kymmenen käskyn opetuksista. Tämä on estänyt vallankäyttäjiä tekemästä vääryyksiä ja ollut turvallisempi vaihtoehto kuin diktatuuri tai täysin suora kansan valta. Esim. antiikin Kreikassa ollut demokratian muoto, suora kansanvalta (valta oli hallitsemattomalla enemmistöllä), oli paljon haavoittuvampi. Niinpä Kreikan demokratiat olivat yleensä lyhytaikaisia kestäen vain muutaman vuosikymmenen. Sen jälkeen ne ajautuivat kaaokseen ja kansanvallan väärinkäyttöön - aivan kuten Ranskan vallankumouksessa. Sen seurauksena mm. tunnettu filosofi Sokrates surmattiin aivan kuten Ranskan vallankumouksessa tuhansia ihmisiä surmattiin kansan saadessa vallan käsiinsä. Suora kansanvalta ei siten ole ollut yhtä turvallinen vaihtoehto kuin hajautetun mallin demokratia. Tästä on hyvä siirtyä lähetystyöhön. Ateistit kritisoivat sitä, mutta eräät tutkijat ovat todenneet, että nimenomaan kristillisellä lähetystyöllä on ollut myönteinen merkitys demokratian kehitykselle ja yhteiskuntien vakaudelle. Näin on voitu nähdä tapahtuneen Afrikan ja Aasian maissa. Siellä, missä on ollut aktiivista lähetystyötä, on nykypäivänä parempi tilanne kuin alueilla, missä lähetystyöntekijöiden vaikutus on ollut pienempi tai olematon. Se tulee esille sellaisissa asioissa kuin että lähetysalueilla talous on tänä päivänä kehittyneempää, terveystilanne suhteellisesti parempi, lapsikuolleisuus vähäisempää, korruptio alhaisempaa, lukutaito yleisempää ja koulutukseen pääsy helpompaa kuin muilla alueilla. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sama kehitys on tapahtunut jo aiemmin, ja siinäkin kristillisellä uskolla on varmasti ollut oma vaikutuksensa. Kristillinen usko on vaikuttanut myönteisellä tavalla ihmisten asemaan ja ihmisoikeuksiin. |