Kirja ja yhteiskunta - eli miten Raamattu on muuttanut kansakuntia
Lue, miten Raamattu ja kristillinen usko on vaikuttanut lukutaitoon, terveydenhoitoon ja muilla myönteisillä tavoilla. Monet ovat sokeita tälle tosiasialle
Tiivistelmä
Kirjoitus osoittaa kristillisen uskon merkityksen yhteiskunnalle seuraavien ydinkohtien kautta: 1. Demokratia ja vakaus: Kristillisellä uskolla ja lähetystyöllä on ollut ratkaiseva myönteinen vaikutus demokratian kehitykselle. 2. Lukutaito ja tiede: Kirjakielet, kieliopit ja aakkoset ovat syntyneet hurskaiden kristittyjen toimesta, mikä loi pohjan lukutaidolle ja tieteen kehitykselle. 3. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Historialliset herätykset, kuten metodismi Englannissa, paransivat heikoimpien asemaa ja poistivat orjuutta. 4. Sairaalat ja talous: Sairaalat ja avustusjärjestöt ovat syntyneet Raamatun pohjalta, ja kymmenen käskyn kunnioittaminen on tuonut maahan taloudellista menestystä ja vähentänyt korruptiota. 5. Moraalinen muutos: Aito kristillinen usko korjaa ihmisten elämää ja vähentää rikollisuutta, kun taas kristillisistä arvoista luopuminen rikkoo perheitä ja aiheuttaa yhteiskunnalle valtavia kustannuksia.
Sisällys:
Esipuhe
Tässä kirjoituksessa
käsitellään Raamatun merkitystä. Onko se vaikuttanut
myönteisesti vai kielteisesti yhteiskuntiin? Onko se ollut
nostava vai laskeva voima yhteiskunnan kehityksen kannalta?
Jos tätä asiaa kysytään
ateisteilta, on selvä, mitä he vastaavat. He eivät pidä Raamattua rakentavana
kirjana vaan hyökkäävät sitä ja kristillistä uskoa vastaan. He eivät näe
kristillisessä uskossa mitään hyvää. Tällaisesta asenteesta ovat esimerkkejä
mm. Richard Dawkins, Sam Harris, Daniel C. Dennett ja Christopher Hitchens.
Mutta miten asia on? Onko niin,
että nämä ateistit ja monet muut ovat sokeita sille, miten kristillinen usko
on vaikuttanut myönteisesti monien länsimaiden kehitykseen? He eivät näe,
miten Raamatun pohjalta syntynyt kristillinen usko on lisännyt sosiaalista
oikeudenmukaisuutta, vahvistanut ihmisarvoa ja parantanut elinoloja. Ne
yhteiskunnat, joissa kristillinen usko ja siihen liittyvät hengelliset
herätykset eivät ole saaneet sijaa, ovat olleet tässä mielessä paljon
huonommassa asemassa. Tunnettua myös on, että ihmiset haluavat muuttaa
mieluiten niihin maihin, joissa kristillinen usko on vaikuttanut
voimakkaimmin. Näitä maita ovat mm. Englanti, pohjoismaat, useat
Länsi-Euroopan maat, Yhdysvallat, Kanada, Australia jne.
Kristillinen usko ja Raamattu on
siis vaikuttanut voimakkaasti länsimaissa ja muuallakin yhteiskuntien
kehitykseen. Esim. Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower tiivisti
käsityksensä Raamatun asemasta hänen maassaan v. 1956 pitämässään puheessa:
"Historia osoittaa Raamatun merkityksen. Meidän sivistyksemme on rakentunut
sen sanojen varaan." (1). Ison-Britannian
pääministerinä toiminut Margaret Thatcher on niinikään viitannut siihen, miten
hänen kansakuntansa ihanteet nousivat Raamatusta ja miten
juutalais-kristillinen perinne vaikutti lainsäädäntöön, tapoihin ja
instituutioiden toimintaan:
Tämän kansakunnan ihanteet nousevat
Raamatusta. Ellei tätä tajuta, on täysin mahdotonta ymmärtää maamme
kirjallisuutta. Nimenomaan tästä syystä on haluttu varmistaa, että koululaiset
saavat riittävästi tietoa siitä, miten juutalais-kristillinen perinne on
muovannut lakejamme, tapojamme ja instituutioitamme. Ilman tällaisia
perustietoja ei ole mitenkään mahdollista käsittää Shakespearea ja Sir Walter
Scottia tai perustuslaillisia ristiriitoja 1600-luvun Skotlannissa ja
Englannissa. Mutta haluaisin mennä vielä pidemmälle. Juutalais-kristillisen
perinteen välittämät totuudet ovat äärettömän tärkeitä, eivät vain siksi että
ne ovat totta - kuten itse uskon - vaan myös siksi, että ne välittävät meille
sen moraalisen kannustimen, jota ilman on mahdotonta päästä rauhaan sanan
varsinaisessa merkityksessä; ja rauhaahan me kaikki kaipaamme - -
Demokratiasta ei juuri ole toivoa, ellei demokraattisissa yhteiskunnissa
elävien miesten ja naisten sydämissä synny vastakaikua kutsulle johonkin
ihmistä suurempaan. Poliittiset rakenteet, yhteiskunnan instituutiot tai
yhteiset ihanteet eivät riitä - - [Demokratia edellyttää] uskonelämää -
-tavoitteena on kansakunnan ajallinen ja hengellinen hyvinvointi. (2)
- (1 Tim 2:1,2) Minä kehoitan siis ennen
kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien
ihmisten puolesta,
2. kuningasten ja kaiken esivallan puolesta,
että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa
ja kunniallisuudessa.
Ensimmäisessä kirjeessä
Timoteukselle kehotetaan rukoilemaan mm. esivallan puolesta, että saataisiin
viettää rauhallista elämää. Se on parempi kuin että yhteiskunnassa on
epäjärjestys, rajoittamaton diktatuuri tai jatkuva kapinointi hallitsijoita
vastaan. On parempi taloudelliselle ja muulle kehitykselle, että johtomiehet
pyrkivät hyvään.
Miten tämä asia sitten
liittyy yhteiskunnan kehitykseen ja kristilliseen uskoon? Eräs tärkeä asia on
demokratia ja yhteiskunnan vakaus. Ne maat, joissa kristillinen usko on
vaikuttanut, ovat yleensä olleet vakaampia ja demokraattisempia kuin valtiot,
joissa niin ei ole tapahtunut. Monet kolmannen maailman maat ovat esimerkkejä
huonoista hallinnoista. Niissä huono diktaattori on vaihtunut toiseen huonoon
diktaattoriin, ja se on pitänyt negatiivista kierrettä yllä. Vallanhimoiset ja
korruptoituneet johtajat ovat ajaneet kansaa köyhyyteen, josta on ollut vaikea
nousta ylös.
Mikä on sitten ollut
ominaista demokratioille, jotka ovat syntyneet ns. kristityissä maissa? Yksi
oleellisimpia asioita on ollut vallan hajauttaminen niin, että millään
yksittäisellä ryhmällä ei ole ollut liian suurta valtaa. On pidetty erillään
poliittinen lainsäädäntö, tuomioistuimet ja niiden valta sekä tavalliset
poliisivoimat. Tämä vallan hajautus on estänyt suurimmilta väärinkäytöksiltä.
Lisäksi ei unohtaa sovi tärkeintä periaatetta, eli sitä, että oikeuden ja lain
periaatteet ovat myös kansan johtajien ja sen edustajien yläpuolella. Hekin
ovat vastuunalaisia näille periaatteille, jotka ovat yleensä nousseet suoraan
kymmenen käskyn opetuksista. Tämä on estänyt vallankäyttäjiä tekemästä
vääryyksiä ja ollut turvallisempi vaihtoehto kuin diktatuuri tai täysin suora
kansan valta. Esim. antiikin Kreikassa ollut demokratian muoto, suora
kansanvalta (valta oli hallitsemattomalla enemmistöllä), oli paljon
haavoittuvampi. Niinpä Kreikan demokratiat olivat yleensä lyhytaikaisia
kestäen vain muutaman vuosikymmenen. Sen jälkeen ne ajautuivat kaaokseen ja
kansanvallan väärinkäyttöön - aivan kuten Ranskan vallankumouksessa. Sen
seurauksena mm. tunnettu filosofi Sokrates surmattiin aivan kuten Ranskan
vallankumouksessa tuhansia ihmisiä surmattiin kansan saadessa vallan käsiinsä.
Suora kansanvalta ei siten ole ollut yhtä turvallinen vaihtoehto kuin
hajautetun mallin demokratia.
Tästä on hyvä siirtyä
lähetystyöhön. Ateistit kritisoivat sitä, mutta eräät tutkijat ovat todenneet,
että nimenomaan kristillisellä lähetystyöllä on ollut myönteinen merkitys
demokratian kehitykselle ja yhteiskuntien vakaudelle. Näin on voitu nähdä
tapahtuneen Afrikan ja Aasian maissa. Siellä, missä on ollut aktiivista
lähetystyötä, on nykypäivänä parempi tilanne kuin alueilla, missä
lähetystyöntekijöiden vaikutus on ollut pienempi tai olematon. Se tulee esille
sellaisissa asioissa kuin että lähetysalueilla talous on tänä päivänä
kehittyneempää, terveystilanne suhteellisesti parempi, lapsikuolleisuus
vähäisempää, korruptio alhaisempaa, lukutaito yleisempää ja koulutukseen pääsy
helpompaa kuin muilla alueilla. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sama kehitys
on tapahtunut jo aiemmin, ja siinäkin kristillisellä uskolla on varmasti ollut
oma vaikutuksensa. Kristillinen usko on vaikuttanut myönteisellä tavalla
ihmisten asemaan ja ihmisoikeuksiin.Demokratia ja yhteiskunnan vakaus. Kristillisellä uskolla
ja lähetystyöllä on ollut myönteinen vaikutus demokratian kehitykselle ja
yhteiskuntien vakaudelle