Parantumista etsimässä

Voiko ihminen parantua nykyaikana? Mitä asioita meidän kannattaa huomioida, kun etsimme Jumalalta parantumista?

Tässä kirjoituksessa on aiheena sairaudet ja terveys. Jokainen meistä voi sairastua, mutta mistä sairaudet johtuvat ja voidaanko niistä parantua? Kyse ei ole mitättömästä asiasta, koska miljoonat ihmiset, myös uskovat, ovat sairauksien kourissa ja kärsivät kivuista. Me tiedämme Raamatun perusteella, että vuosituhansia sitten tapahtunut syntiinlankeemus on sairauksien ja tautien perimmäinen syy, mutta mikä osuus on omilla valinnoillamme ja elämäntavoillamme terveyteemme? Sitä pohditaan tässä kirjoituksessa.

   Lopuksi aiheena on jumalallinen parantuminen, mistä löydämme monia esimerkkejä Raamatun sivuilta. Joskus ainoa mahdollisuus parantumiselle, kun kaikki inhimilliset keinot ja yritykset on jo käyty lävitse, on Jumalan puuttuminen tilanteeseen. Jeesus, joka on ihmisen sielun pelastaja, voi olla myös fyysisen kehon parantaja, kun ihmiset kääntyvät hänen puoleensa ja turvautuvat häneen. Hän on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti (Hebr 13:8).

Oletko varmasti pelastunut? Kun monilla on haaveena parantuminen, joka tietenkin on hyvä asia, niin vielä tärkeämpää on sielun pelastuminen. Syy on yksinkertainen: ruumiin terveys koskee vain tätä elämää mutta sielun pelastuminen iankaikkisuutta. Kysy sen tähden itseltäsi, oletko todella pelastunut ja oletko toivottanut Jeesuksen elämäsi Vapahtajaksi ja Herraksi.

    Valitettavasti seurakunnissa on monia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet koko olemuksellaan Jumalan  lain ja pyhyyden edessä. He eivät ole nähneet kadotettua tilaansa ja miten heidän elämänsä on ollut ja on ristiriidassa Jumalan pyhyyden kanssa. Kun tämä valmistusvaihe on jäänyt heiltä kokematta, on heistä saattanut tulla tyhmien neitsyiden kaltaisia henkilöitä, joilla on ulkonaiset kristillisyyden muodot, mutta joiden sydämen ulkopuolella Jeesus seisoo edelleen. Heillä on kuollut usko, joka usein vastustaa Jumalan tahtoa ja asettaa kyseenalaiseksi Hänen sanansa (”Onko Jumala todellakin sanonut?” 1 Moos 3:1).

   Kuitenkin Jumala voi vanhurskauttaa ja pelastaa vain sellaisen ihmisen, joka näkee itsensä hukkuvana syntisenä ja joka on toivottomassa tilassa ilman Jeesusta. Pelastuminen tapahtuu siinä vaiheessa, kun ihminen huomaa kadotetun tilansa ja samanaikaisesti laittaa luottamuksensa Sanan lupauksiin siitä, miten Jeesus Kristus on jo kantanut hänen syntinsä ja vienyt ne pois (esim. Joh 1:29: Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!)

  Sen tähden, jos epäilet pelastumistasi, mieti sitä, onko Jeesus vielä sydämesi oven ulkopuolella vai oletko toivottanut Hänet omaksi Vapahtajaksesi ja Herraksesi, laittaen luottamuksesi Häneen ja turvautuen Hänen ristintyöhönsä:

- (Ilm 3:20) Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.

Pelastusrukous. Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.

Jos ihminen toivottaa Jeesuksen elämänsä Herraksi ja Vapahtajaksi, tarkoittaa se myös sitä, että ihmisen tulee luovuttaa koko elämänsä Jumalalle ja Jeesukselle. Meidän pitäisi sitoutua Jeesuksen seuraamiseen huolimatta siitä, saammeko Jumalan siunauksia tämän elämän aikana vai emme - tämä koskee myös parantumista.  Jos ihminen haluaa parantumista Jeesukselta, mutta ei muuten halua seurata Jeesusta, miksi Jumala olisi velvollinen parantamaan tällaisen ihmisen?

   Sen tähden, oletko valmis hyväksymään sen, että asetat Jumalan ja Jeesuksen elämässäsi ensisijalle, vaikka et paranisikaan tämän elämän aikana? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, koska meidän on helppo etsiä Jumalalta vain siunauksia mutta unohtaa tärkein eli pelastuminen ja oikea suhde Jumalaan. Jokaisen ihmisen kannattaisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Jumalan ei tulisi olla meille pelkkä juoksupoika vaan Herra, jonka tahtoon haluamme alistua:

- (Matt 6:9) Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.

- (Matt 6:33) Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

- (Matt 16:24-26) Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

26 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

Perusopetusten tärkeys. Kun seurakunnissa julistetaan Jeesusta parantajana ja sairauksien kantajana, on se hyvä ja raamatullinen opetus. Samoin on hyvä rukoilla ihmisille parantumista fyysisistä sairauksista tai vapautumista kaikista vääristä siteistä.

    Kuitenkin yksi avaintekijä parantumisessa on Raamatun perusopetusten painottaminen. Näitä ovat sellaiset asiat kuin parannuksen teko eli mielenmuutos syntiin nähden, anteeksiantaminen, Jumalan armon ymmärtäminen, syyllisyydestä vapautuminen, rakkaus lähimmäisiin, kiitollisuus ja oikea suhde itseen. Moni saattaa parantua pelkästään sitä kautta, että hän ottaa tosissaan nämä Raamatun tärkeät opetukset.

   Niinpä mm. Peter Horrobin, jolla on laaja kokemus parantumis- ja vapauttamistyöstä, on kertonut yhdessä kirjoistaan (Parantuminen vapauttamalla / Healing Through Deliverance, osa 1, s. 25), miten hän tiiminsä kanssa on nähnyt ihmisten parantuvan fyysisesti monenlaisista vaivoista, kun sisäiset asiat, kuten anteeksiantamus muita kohtaan, ensin on ratkaistu. Ne liittyvät juuri edellä mainittuihin Raamatun opetuksiin.

   Seuraava lainaus viittaa samaan asiaan. Siinä Peter Horrobin edelleen kertoo siitä, miten hän huomasi Raamatun perusopetusten tärkeyden ihmisten parantumisessa ja vapautumisessa:

Mitä siis löydämme, kun tarkastelemme evankeliumeihin kirjattuja Jeesuksen opetuksia? Näemme perusopetuksia Jumalan valtakunnasta: rakkaudesta, anteeksiantamuksesta, veljensä rakastamisesta. Luemme myös kertomuksia, jotka havainnollistavat kristilliseksi elämäksi kutsumamme elämän perustotuuksia. Saatat ajatella, että kaikesta tästä ei ole kovin paljon apua nuorelle opetuslapselle, jonka pitäisi ajaa riivaaja ulos. Mutta siinä sinä erehdyt. Tässä on paljon äärimmäisen tärkeää tietoa.

   … Juurisyiden käsitteleminen on ehdottoman tärkeää. Opetuslasten oli opittava, että perimmäisiä ongelmia ei ratkaista niinkään jollain vapauttamistekniikalla vaan perusopetuksella. Juuri tämän Herra opetti minulle rukouksen ja näyn kautta jo kauan ennen Ellel-palvelujärjestön perustamista ja paljon ennen kuin minulla oli mitään merkittävää kokemusta parantumisesta tai vapauttamisesta.

   … En aluksi kuvitellut, että parantumisen palvelutyössä olisi kyse perusopetusten kärsivällisestä läpi kahlaamisesta. Kyselin Herralta, olinko sittenkään kuullut oikein, mutta hän ei antanut minulle mitään muita avaimia. … Näin ihmisten saapuvan täynnä ongelmia ja erilaisista fyysisistä sairauksista kärsien. Opetin kaikki ne evankeliumin perusasiat, joita Jumala oli näyttänyt heidän kipeästi tarvitsevan, ja sitten sen jälkeen hän näytti minulle, mitä siitä seuraisi…. Aloin nähdä ihmisten parantuvan ja vapautuvan… Käsitin, että vaikka meidän täytyikin ottaa auktoriteetti pimeyden valtojen yli ajaaksemme ulos riivaajia, juuri Jeesuksen opettama totuus mahdollisti ihmisten vapautumisen. (1)

Parannuksen teko eli mielenmuutos syntiin nähden

- (Ps 51:12-14) Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.

13 Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.

14 Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.

- (Ps 139:23,24) Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.

24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

Edellä todettiin, miten suhde Jumalaan ja Jeesukseen on tärkein yksittäinen asia, kun Jumalalta etsitään parantumista. Monien ongelmat ja sairaudet voivat johtua siitä, etteivät he anna Jeesuksen olla heidän elämänsä Herra. He haluavat parantumista, mutta eivät halua muuten olla tekemisissä Jeesuksen kanssa. Se on väärä lähtökohta, joka saattaa estää Jumalan parantavan toiminnan. Tai totta kai Jumala voi parantaa Jeesuksenkin torjuvan ihmisen, mutta se on aika harvinaista. Siksi parasta, myös iankaikkisuuden kannalta, on luovuttaa koko elämänsä Jumalalle ja Jeesukselle.

    Tähän alueeseen, elämän luovuttamiseen Jumalalle ja Jeesukselle, kuuluu myös parannuksen teko, mielenmuutos syntiin nähden. Kun Jeesus aloitti toimintansa, oli hänen julistuksensa painopiste tässä asiassa, joten mekään emme saisi sitä unohtaa. Joskus pelkästään se, että ihminen ojentautuu elämässään Jumalan tahdon suuntaan, voi tuoda fyysisen parantumisen. Jokaisen kannattaisi pyytää Jumalaa osoittamaan, mikä hänen elintavoissaan on Jumalan tahtoa vastaan (rukous: ”Herra, vapauta minut sairaudestani, mutta osoita minulle, missä olen ajatellut ja toiminut sinun tahtosi vastaisesti”):

- (Matt 4:17) Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".

- (Ps 139:23,24) Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.

24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

Ei parannuksen teko ja mielenmuutos ole mikään helppo asia. Joskus ihmisen on todella vaikea ottaa sitä askelta. Jos takana elämässä on epärehellisyyttä liikeasioissa, varkauksia, kavalluksia, vääriä seksuaalisuhteita, verotulojen salaamista tai muita vastaavia asioita, haluaisi ihminen viivyttää parannuksen tekoa ja asioiden selvittelyä viimeiseen asti. Jos seurauksena on, että ihminen joutuu huonoon valoon muiden silmissä, syntyy siitä usein kova taistelu ihmisen sisimmässä. Kuitenkin ihminen kokee vapauden sisimmässään, ehkä myös fyysisen terveyden, vasta sitten, kun hän ottaa askeleen oikeaan suuntaan. Ihmisen on tunnustettava syntinsä Jumalalle ja ehkä myös selviteltävä asioita ihmisten kanssa:

- (Ps 32:1-7) Daavidin mietevirsi. Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty!

2 Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä!

3 Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani.

4 Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni; minun nesteeni kuivui niinkuin kesän helteessä. Sela.

5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.

6 Sentähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana, jona sinut löytää voidaan. Vaikka suuret vedet tulvisivat, eivät ne heihin ulotu.

7 Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla. Sela.

- (San 28:13) Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

- (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Anteeksiantaminen. Kuten todettiin, on mielenmuutos syntiin nähden yksi avaintekijä parantumisessa. Uskovillakin voi olla vääriä asenteita, joita he eivät ole huomanneet tai tuoneet Jumalan eteen, tunnustaen niitä synteinä. Meidän on helppo keskittyä vain fyysisiin oireisiin ja odottaa muiden rukoilevan puolestamme parantumista, mutta Jumala haluaa ensin aloittaa sisimmästämme. Usein parantuminen saattaa seurata pelkästään siitä, että ihminen tunnustaa Jumalalle väärät asenteensa ja haluaa luopua niistä.

    Kaikkein yleisin synti, johon saatetaan syyllistyä, on anteeksiantamattomuus. Ihmisille on saattanut tapahtua todella vakavia asioita kuten seksuaalista hyväksikäyttöä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, jotakuta rakasta ihmistä, kuten omaa lasta on vahingoitettu, puoliso on tehnyt aviorikoksen, vanhemmat ovat torjuneet lapsen tai on tapahtunut muuta, joka on saanut ihmisen katkeraksi. Toisaalta aina ei ole kyse kovin suurista asioista, mutta ihmisellä saattaa silti olla tuomitseva, paheksuva ja syyttävä asenne jotain lähellä olevaa ihmistä kohtaan (usein omia vanhempia kohtaan tai vanhemmat voivat toimia samoin lapsiaan kohtaan). Ihminen miettii alituiseen lähimmäisensä vikoja, eikä kykene tai halua tehdä parannusta syyttävästä asenteestaan. Tämä voi olla esteenä myös parantumiselle. Esim. Nicky Cruz on kertonut, että on hyödytöntä rukoilla ihmisten parantumista, jos he eivät ensin ole antaneet anteeksi:

Meninpä minne tahansa, ihmiset pyytävät minua jatkuvasti rukoilemaan, että he parantuisivat, selviytyisivät taloudellisesta kriisistä tai vapautuisivat paholaisen jatkuvista hyökkäyksistä. Sen sijaan että rukoilisin heti, kysyn nykyään, ovatko he antaneet anteeksi.

   On hämmästyttävää, miten rumia asioita nousee pintaan, kun testaan heitä hiukan.

   On hyödytöntä rukoilla heidän puolestaan, jos taustalla on anteeksiantamaton mieli. Anteeksiantamattomuus päästää paholaisen sisälle elämäämme ja uhkaa kaikkea, mitä rakastamme - perhesuhteita, uraa, työtä, ruumiillista ja henkistä terveyttä. (2)

Smith Wigglesworth, joka oli tunnettu siitä, että tuhannet parantuivat hänen kokouksissaan, on ottanut esille saman asian. Jos olemme arvostelevia ja anteeksiantamattomia, ei Jumala voi siunata meitä:

Käsitän aivan hyvin, että Jumala ei voi meitä siunata, niin kauan kuin meillä on kivisydän ja niin kauan kuin me olemme arvostelevia ja anteeksiantamattomia. Tämä on nimittäin suurimpana uskon esteenä kuin mikään muu… Olen varma siitä, että monet saisivat kokea parantumisen, elleivät he suosisi sydämessään asioita, jotka ovat kuin ruostetta. Poista nämä asiat tunnoltasi! Anna anteeksi ja Herra antaa sinulle anteeksi… Anna kaiken tulla valoon! Jumala on lakaiseva sen pois, kunhan vain sallit Hänen tehdä sen. Anna Jeesuksen kalliin veren puhdistaa sinut kaikesta synnistä. Jos sinä vain uskot, on Jumala kohtaava sinua ja tuova elämääsi rakkautensa auringonpaisteen. (3)

Toisaalta Peter Horrobin on todennut, miten anteeksiantamus on usein ratkaisevin tekijä siinä, että ihminen vapautuu vääristä voimista tai parantuu. Anteeksianto ei muuta menneisyyttä, mutta se voi vaikuttaa myönteisesti ihmisen omaan tulevaisuuteen:

Kun henkilö on sydämestään lausunut antavansa anteeksi, häntä hallitsevan demonin valta murtuu. Se ei enää pysty kontrolloimaan häntä synnin avulla, ja vapautuminen voi tapahtua. Olemme nähneet anteeksiantamuksen periaatteen soveltamisen johtavan useampiin parantumisiin ja vapautumisiin kuin minkään muun hengellisen periaatteen. (4)

Kun tätä asiaa lähdetään käsittelemään, tulisi ymmärtää, että vihastuminen itsessään ei ole paha asia, mutta jatkuva viha on. Jos jollekin on tehty vääryyttä, ei ole väärin vihastua siitä, mutta saman asian hautominen ja katkeruus on väärin (Ef 4:26 "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli / Hebr 12:15 ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi).

   Jos ihmisille syntyy katkera ja syyttävä mieli, on tämä asia heti tunnustettava syntinä Jumalalle ja annettava ihmisille anteeksi. Ei ole muuta tietä kuin tämä, vaikka se voi olla erittäin vaikeaa monissa tilanteissa. Kuitenkin on syytä ymmärtää, että anteeksiantaminen on tahdon valinta. Tunteet eivät aina seuraa heti mukana, mutta jostakin on lähdettävä liikkeelle. Henkilön tulisi kertoa Jumalalle, missä loukkaantuminen tapahtui, miten se vaikutti omaan mieleen, keitä oli siinä mukana ja antaa sitten jokaiselle ihmiselle mielessään anteeksi (Listan laatiminen kaikista niistä, jotka ovat olleet vastuussa henkilön kärsimyksestä, voi olla hyödyllistä. Anteeksianto ei jää epämääräiseksi.). Kukaan meistä ei ole vain uhri, vaan olemme vastuullisia omista valinnoistamme, kuten katkeruudesta ja syyttävästä mielestä. Meiltä menee rauha sisimmästämme, jos jatkuvasti haudomme sitä, miten asioiden olisi pitänyt olla tai pitäisi olla, eivätkä kuitenkaan ole. Meidän tulisi sen sijaan valita anteeksiantaminen ja ihmisten siunaaminen eikä kiroaminen sekä kiitollisuus (Minä valitsen antaa anteeksi, valitse siunata niitä ihmisiä, valitsen rakastaa jokaista ja haluan olla kiitollinen), kuten seuraavat jakeet osoittavat.

Herra, pyydän anteeksi sitä, että olen vihannut, tuominnut ja syyttänyt mielessäni muita ihmisiä, kuten ……. Kiitos, että saan tunnustaa tämän synnin sinulle ja että annat minulle anteeksi sinun Poikasi Jeesuksen sovitustyön tähden. Aamen.

- (Matt 6:14,15) Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;

15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

- (Mark 11:25) Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."

- (Luuk 6:27,28) Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat,

28 siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat.

- (Room 12:14) Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.

- (1 Joh 3:15) Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.

- (1 Tess 5:18) Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.

Tunteiden vaikutus terveyteen

- (San 13:12) Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.

- (San 14:30) Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.

- (San 17:22) Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

Jo pitkään on tiedetty, että tunteet vaikuttavat terveyteen. Jos ihminen kasvaa hyväksyvässä ilmapiirissä, on hänen helpompi pysyä terveenä, mutta jos elämässä esiintyy torjuntaa muiden taholta, ärsyttäviä tilanteita, kuormittavia ihmissuhteita, stressiä ja huolta raha-asioiden tai läheisten takia, on suurempi vaara sairastua. Lyhytkestoinen stressi ei välttämättä aiheuta fyysisiä seurauksia, mutta pidempään jatkuessaan ihminen saattaa sairastua myös fyysisesti. Negatiiviset tunteet, kuten viha, pelko, huoli ja murheet johtavat fyysiseen sairauteen, kun elimistön kyky torjua tauteja ja sairauksia heikkenee jatkuvan paineen takia. Tietysti tälläkin alueella on poikkeuksia. Toiset reagoivat herkemmin fyysisesti sielulliseen paineeseen, kun taas toiset voivat säilyä fyysisesti terveenä huolimatta voimakkaasta stressistä.

    Lumelääkkeet eli plasebo-vaikutus on toisaalta päinvastainen esimerkki siitä, miten positiiviset odotukset vaikuttavat kehoon. Tabletti (maitosokeritabletti tavallisesti), jolla ei ole lääkitsevää merkitystä, mutta jonka vastaanottaja ei tiedä sitä, voi saada aikaan parantumista. Plasebo-vaikutus osoittaa, miten ajattelu vaikuttaa kehoon ja biokemialliseen tilaan. Sielulla ja ruumiilla ei aina ole todellista rajaa. Samoin on tiedossa, että jos ihmisen elämänhalu on voimakas, auttaa se ihmistä parantumaan. Elämänhalun puute voi vaikuttaa päinvastoin.

    Tunteiden vaikutuksesta sairastumiseen on paljon esimerkkejä kirjallisuudessa. Mitä lukuisammat sairaudet ja vaivat, kuten mahahaava, paksusuolen tulehdus, korkea verenpaine, halvaukset, sydänvika, sokeritauti, syöpä päänsärky, selkäsärky, niveltulehdus ja muut tulehdukset, ruuansulatushäiriöt, unettomuus, reuma, rintakipu, jotkut ihosairaudet, vatsakouristukset, astma, tuberkuloosi, struuma, hormonihäiriöt, kuukautishäiriöt ja monet muut vaivat voivat olla yhteydessä pitkäaikaiseen stressiin, masennukseen ja negatiivisiin tunteisiin. Esim. S.I. McMillen on lausunut:

Rauha ei tule kapseleissa. Tämä on valitettavaa, koska lääketiede tunnustaa, että tunteet, sellaiset kuin pelko, suru, kateus, mielipaha ja viha, aiheuttavat suurimman osan meidän sairauksistamme. Arviot vaihtelevat 60:sta prosentista lähes 100:aan prosenttiin.

   Tunteiden kiihtyminen voi aiheuttaa korkeaa verenpainetta, Basedowin struumaa, migreeniä, niveltulehdusta, halvausta, sydänvikoja, vatsahaavoja ja muita vakavia sairauksia, joita on liian paljon mainittaviksi.

   … Kuinka monta prosenttia lääkärin potilaista on sellaisia, joiden oireet ja ruumiilliset sairaudet johtuvat tunne-elämän häiriöistä? Tilastot vuodelta 1948 osoittavat, että kahdella kolmasosalla lääkärin luo menneistä oli sielullisen rasituksen aiheuttamia tai pahentamia oireita. Vuonna 1965 julkaistiin erään johtavan auktoriteetin stressiä (rasitusta) käsittelevä kirjoitus kysymyksen muotoon laadituin otsikoin: ”Stressikö kaiken sairauden aiheuttaja?”

   Tämän vuosisadan alussa olivat bakteerit kaikkien huomion keskipisteenä. Nyt, viisikymmentä vuotta myöhemmin, niiden paikan on ottanut sielullinen stressi. Eläimille tehdyt kokeet ovatkin osoittaneet, että eräät bakteerit voivat aiheuttaa sairautta ainoastaan silloin, kun eläimen vastustuskyky on stressin heikentämä. (5)

On tärkeää painottaa, että kukaan ei ole täysin vapaa negatiivisista tunteista tämän elämän aikana. Jopa Paavali oli ajoittain heikkouden ja pelon vallassa sekä masentunut, vaikka hän varmasti pyrki kiitollisuuteen ja iloisuuteen kaikissa tilanteissa (1 Kor 2: 3 Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa / 2 Kor 7:5,6: Sillä ei Makedoniaan tultuammekaan lihamme saanut mitään rauhaa, vaan me olimme kaikin tavoin ahdistetut: ulkoapäin taisteluja, sisältäpäin pelkoa. Mutta Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä Tiituksen tulolla). Tämä on hyvä opetus. Meidän ei pitäisi etsiä psykologista syytä jokaiselle ihmisten vaivalle ja sairaudelle, mutta toisaalta tämä mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon. Monet eivät välttämättä osaa yhdistää fyysisten vaivojensa alkuperää kokemaansa elämäntilanteeseen. Tietysti jokainen voi miettiä, mitä hänen elämässään tapahtui juuri silloin, kun ensimmäiset fyysiset oireet ilmaantuivat.

   Peter Horrobin on maininnut samasta aiheesta kirjassaan. Hän kertoo, miten monille ihmisille on ollut syvällinen ilmestys käsittää, että heidän nykyinen sairautensa saattoi olla yhteydessä heidän tunteisiinsa ja mitä heille on aiemmin tapahtunut:

Monille sairaille oli syvällinen ilmestys käsittää, että heidän fyysiset oireensa saattoivat olla lähtöisin heidän tunteistaan. Esimerkiksi se, miten julmasti jonkun isä oli kohdellut häntä lapsena, saattoi olla yhteydessä siihen vaivaan, josta tuo henkilö kärsi neljäkymmentä vuotta myöhemmin.  (6)

Mitä edellisestä voidaan oppia? Meidän kannattaisi enemmän kiinnittää huomiota sairauksien juuriin eikä vain oireisiin. Fyysiset oireet saattavat olla vain seurausta siitä, mitä ihmisen sisimmässä on tapahtunut aiemmin ja että ajattelu on saattanut vääristyä. Ehkä Jumala haluaa ensin koskettaa jokaisen ihmisen sisintä ja että ihminen luopuu vääristä asenteistaan (anteeksiantamattomuus, itseviha, itsemurha-ajatukset tyytymättömyys omaan sukupuoleen, vanhempiin, esimiehiin, alaisiin ym.), mikäli ne ovat sairauksien taustalla ja mikäli niitä esiintyy. Pelkkä rukous fyysisen terveyden puolesta ja julistus siitä, miten Jeesus on kantanut sairautemme, ei ehkä hyödytä eikä parantumista tapahdu, jos sairauksien alkujuuri ja tausta on jäänyt käsittelemättä. Tällä alueella tarvitaan armolahjoja, jotta voidaan suoraan päästä ongelmien ytimeen ja auttaa ihmisiä parantumaan. Ilman armolahjoja voimme olla kuin sokeita sokeiden taluttajia.

Traumaattiset muistot ja niiden luovuttaminen Jeesukselle. Jos fyysisen sairauden taustalla ovat tunteet, on usein kyse siitä, mitä vahinkoa ihmiselle on tehty. Sen seurauksena ihmisen sisin on saattanut haavoittua, minäkuva vääristyä ja ihminen saattaa alkaa vihata itseään. Samoin ihmisen sisin on saattanut särkyä esim. vaikeassa auto-onnettomuudessa tai muussa traumaattisessa tapahtumassa. Jos muistot näistä tapahtumista ovat painolastina ihmisen sisimmässä, aiheuttaen fyysistä sairautta, ei fyysinen sairaus välttämättä parane ennen kuin sisimmän traumat ja raskaat muistot on hoidettu. Keho saattaa parantua, kun juurisyy on ensin ratkaistu.

   Voimme kuitenkin antaa vaikeat muistot ja traumat (ei-toivottuna syntyminen, vaikea synnytys, hylkääminen tärkeiden ihmisten taholta, onnettomuudet, pahoinpitely, raiskaus, koulukiusaaminen, avioerot, jonkin läheisen kuolema…) Jeesukselle, joka on hyvä paimen ja parantaja (Joh 10:11 Minä olen se hyvä paimen…). Vain Jeesus voi parantaa ihmisen särjetyn sydämen. Kun ihminen kääntyy Jeesuksen puoleen ja pyytää vapautumista raskaista muistoistaan, voi Jeesus häntä koskettaa (tietysti meidän tulee ensin luovuttaa elämämme Jumalalle ja antaa muille anteeksi). Seuraavat Sanan lupaukset liittyvät aiheeseen. Jos itselläsi on raskaita muistoja, anna ne rukouksessa Jeesukselle ja odota hänen parantavaa kosketustaan niin, että ikävät muistot ja traumat eivät haittaa nykyistä elämääsi:

- (Matt 11:28-30) Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.

29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.

30 Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."

- (Joh 14:27) Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.

- (Jes 61:1-3) Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta,

2 julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia,

3 panemaan Siionin murheellisten päähän – antamaan heille – juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva "vanhurskauden tammet", "Herran istutus", hänen kirkkautensa ilmoitukseksi.

- (Ps 147:3) Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.

Entä muut huolet? Niitä on vaikea välttää, mutta kiitollisuus kaiken keskellä voi vähän auttaa tilannetta. Napina, huoli tai murehtiminen on ehkä tyypillisin tapamme reagoida, mutta voimme kaiken keskellä yrittää olla kiitollisia ja pyrkiä ylistämään Jumalaa. Ei se helppoa ole, mutta se on eräs tapa siirtää katse puutteellisista ihmisistä tai ongelmista Jumalaan. Silloin siirrämme mieltämme vaivaavat ongelmat Jumalalle. Eivät tilanteet välttämättä muutu mihinkään, mutta ongelmamme ovat silloin ”suuremmilla hartioilla”. Jeesus ja apostolit kehottivat välttämään murehtimista:

- (Matt 6:25-28) Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?

26 Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?

27 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?

28 Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.

- (Fil 4:6-8) Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,

7 ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

8 Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa;

- (1 Tess 5:16,18) Olkaa aina iloiset.

18 Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.

- (Kol 3:15) Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.

- (2 Kor 13:11) Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.

- (1 Kor 10:10) Älkääkä napisko, niinkuin muutamat heistä napisivat ja saivat surmansa tuhoojalta.

- (Ps 42:5,6) Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.

11 Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

Itselleen anteeksi antaminen ja itseviha. Asia, joka sivuaa parantumista, on ihmisen suhde itseensä. Jotkut voivat sairastua, koska he kantavat vääriä asenteita itseään kohtaan. Heidän on vaikeaa antaa anteeksi itselleen tai he vihaavat itseään.

    Ensinnäkin anteeksianto. Kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen ja vastaanottaa Jeesuksen Herrakseen ja Vapahtajakseen, saa hän heti kaikki syntinsä anteeksi. Tämä on totta huolimatta siitä, mitä ihminen itse tuntee ja kokee. Jumala on aina armollinen katuvalle syntiselle, joka kääntyy hänen puoleensa. Tästä ei ole poikkeuksia.

    Ongelmaksi muodostuu nimenomaan se, että ihmisen on vaikea antaa itselleen anteeksi. Joku voi jopa sanoa: ”En koskaan anna itselleni anteeksi”. Jos takana on vanhoja sukupuolikokemuksia, abortti, kovat sanat muita kohtaan, muiden vahingoittaminen fyysisesti tai muita vastaavia isompia tai pienempiä asioita, voi tämä painaa ihmisen mieltä ja hän saattaa sairastua syyllisyytensä takia (tietysti on hyvä pyytää ihmisiltä anteeksi ja pyrkiä korvaamaan aiheuttamansa vahingot)

   Kuitenkin tässä ongelmana on, että ihminen asettuu Jumalan paikalle. Jos Jumala on antanut anteeksi, on meidän annettava myös itsellemme anteeksi ja lopetettava itsemme syyttely. Luota seuraaviin Raamatun jakeisiin ja lopeta itsesi syyttely:

- (Jes 1:18) Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.

- (Ps 103:12-14) Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.

13 Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.

14 Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.

- (Kol 3:13) kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.

Jos ihminen on syyllistynyt synteihin ja sitä kautta sairastuttanut itsensä ja ruumiinsa (esim. AIDS lukuisten seksuaalisuhteiden takia, alkoholin käytön seuraukset ym.), voi hän kantaa myös siitä syyllisyyttä. Hän saattaa ajatella, että kun sairaus on hänen elintapojensa seurauksena syntynyt, ei hänellä ole oikeutta parantumiseen.

    Kuitenkin Raamatun opetus on, että jos joku on syntiä tehnyt, annetaan ne hänelle anteeksi, kun hän kääntyy katuen Jeesuksen Kristuksen puoleen. Menneisyyden synnit eivät ole este parantumiselle:

- (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

- (Jaak 5:14-16) Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.

15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.

16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.

Entä itseviha, itsesyytökset, itsensä halveksiminen tai itsemurha-ajatukset, joiden tausta saattaa olla muiden vahingollisissa sanoissa, joita ihminen kertaa itselleen? Nekin voivat vaikuttaa ihmisen fyysiseen terveyteen. Sen takia monet eivät hyväksy omaa kehoaan, ulkonäköään, sukupuoltaan tai muita ominaisuuksia. He voivat vihata ja halveksia itseään, joka kuitenkin on synti. Se on samanlainen synti kuin viha ja halveksunta muita kohtaan. Tunnusta sen tähden Jumalalle tämä synti ja lopeta itsesi vihaaminen.

Herra, anna anteeksi itsevihani, itseni syyttely, itseni halveksunta ja itsemurha-ajatukset. Kiitos, että saan tunnustaa tämän synnin sinulle ja että annat minulle anteeksi sinun Poikasi Jeesuksen sovitustyön tähden. Aamen.

Jumalan rakkaus ja terveys. Edellä todettiin, miten negatiiviset tunteet voivat sairastuttaa ihmisen. Jos ihminen on pitkään kamppaillut vihan, surun, pelon, huolten ja murheiden kanssa, saattaa hänen elimistönsä vastustuskyky heiketä ja ihminen voi sairastua. Tällaiselta on vaikea välttyä nykyajan maailmassa, jossa ihmisillä on kaikenlaisia paineita ja ihmissuhteet ovat rikkinäisempiä kuin menneiden aikojen yhteiskunnissa.

    Rakkauden puute voi myös sairastuttaa. Dramaattinen esimerkki tästä on keisari Fredrik Suuren valtiollinen orpokoti, jossa keisari määräsi hoitajat käyttämään naamareita, etteivät he tartuttaisi lapsiin tauteja. Hoitajia kiellettiin myös ankarasti käymästä liian usein lasten luona, halaamasta lapsia sekä leikkiminen lasten kanssa. Mikä oli tästä seurauksena? Kaksi kolmasosaa ”mallikodin” lapsista kuoli. Syy tähän oli yksinkertainen: lasten tunneakku ei täyttynyt.

   Tästä on hyvä siirtyä Jumalan rakkauteen. Kun ihminen on elänyt tunneköyhässä ympäristössä ja hänet on hylätty ja torjuttu, saattaa hän kokea Jumalan suhtautuvan häneen samalla tavalla. Hän voi sanoa: ”En usko, että Jumala rakastaa minua”. Hän saattaa nähdä Jumalan esim. oman ankaran isänsä kaltaisena – Jumalana, joka on ankara ja etäinen, eikä ihminen koskaan tiedä, kelpaako hän tälle Jumalalle. Ihminen voi yrittää omilla teoillaan sovittaa tätä ankaraa Jumalaa. Ihminen ei ymmärrä, että hän voi katsoa Jeesukseen Kristukseen, joka on jo sovittanut hänen syntinsä. Niin kauan kuin hän katsoo itseensä ja puutteisiinsa kuin Jeesuksen sovitustyöhön, jää häneltä puuttumaan pelastusvarmuus eikä hän ymmärrä Jumalan rakkautta. Tämä oli aikanaan myös uskonpuhdistaja Lutherin ongelma.

- (Joh 1:29) Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

- (Gal 3:1) Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?

Tosiasia kuitenkin on, että vaikka ihminen ei tunteissaan heti kokisi Jumalan rakastavan häntä, niin ”Jumala on rakkaus”  (1 Joh 4:8). Hän ei voi lakata rakastamasta, koska rakkaus on hänen olemuksensa. Meidän pitää luottaa tähän sanaan, eikä rakentaa omaa jumalakuvaa menneisyyden kokemusten kautta. Lisäksi Jumala on luonteeltaan aivan samanlainen kuin Jeesus, jonka hyvyydestä ja rakkaudesta meille kerrotaan evankeliumeissa. Jeesus itse opetti tästä asiasta opetuslapsille seuraavasti:

- (Joh 14:7-11) Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet."

8 Filippus sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme".

9 Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?

10 Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.

11 Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.

Mitä edellisestä voidaan päätellä? Jokaisen, joka on kääntynyt Jeesuksen puoleen, kannattaa uskoa näihin Jeesuksen sanoihin, eikä tehdä omaa mielikuvitusjumalaa omien menneitten negatiivisten kokemustensa kautta. Meidän tulisi myös ymmärtää, että kun ihminen on vastaanottanut Jeesuksen elämäänsä, on hän koko ajan armahdettu, rakastettu ja Jumalan hyväksymä huolimatta siitä, kuinka hyvin hän on onnistunut hengellisessä vaelluksessaan. Luota sen tähden seuraaviin jakeisiin, jotka kertovat, miten Jeesuksen kautta olemme jo sovitetut Jumalan kanssa sekä koko ajan armossa. Nämä ovat hyvä perusta sekä mielenterveydelle että fyysiselle terveydelle:

- (2 Kor 5:18-20) Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.

19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

- (1 Piet 5:12) Silvanuksen, uskollisen veljen, kautta - jona häntä pidän - olen lyhyesti teille tämän kirjoittanut, kehoittaen teitä ja vakuuttaen, että se armo, jossa te olette, on Jumalan totinen armo.

- (Room 5:1,2) Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,

2. jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.

Sairauden henget ja sairauksien lähteet. Jos lukee Raamattua, niin käy selväksi, että Jeesus ja opetuslapset toistuvasti toimivat kahdella alueella. He paransivat fyysisesti sairaita sekä vapauttivat ihmisiä pahoista hengistä. Toisaalta jotkut sairaudet ja fyysiset vaivat olivat suoraan yhteydessä sairauden henkiin, kuten tapaus, jossa nainen oli koukistunut ja täysin kykenemätön oikaisemaan itseään. Hänessä oli heikkouden henki. Lisäksi Raamatussa kerrotaan muitakin tapauksia, jossa jokin vaiva oli yhteydessä sairauden henkiin. Ne voivat vaikuttaa sekä kehoon että mieleen (Esim. gerasalainen mies, jonka Jeesus vapautti riivaajista, ja joka sen jälkeen sai ymmärryksensä takaisin, Mark 5:15).  Seuraavassa on muutamia esimerkkejä tältä alueelta:

- (Matt 12:22) Silloin tuotiin hänen tykönsä riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki.

- (Apt 5:16) Myöskin kaupungeista Jerusalemin ympäriltä tuli paljon kansaa, ja he toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja ne kaikki tulivat parannetuiksi.

- (Luuk 6:17,18) Ja hän astui alas heidän kanssaan ja seisahtui lakealle paikalle; ja siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyyron ja Siidonin rantamaasta. Nämä olivat saapuneet kuulemaan häntä ja parantuakseen taudeistansa.

18 Ja myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, tulivat terveiksi.

- (Luuk 7:21) Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.

- (Luuk 8:35,36) Niin kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut, ja he tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta riivaajat olivat lähteneet, istumassa Jeesuksen jalkojen juuressa puettuna ja täydessä ymmärryksessä; ja he peljästyivät.

36 Mutta silminnäkijät kertoivat heille, kuinka riivattu oli tullut terveeksi.

- (Luuk 13:11,12) 11 Ja katso, siellä oli nainen, jossa oli ollut heikkouden henki kahdeksantoista vuotta, ja hän oli koukistunut ja täydelleen kykenemätön oikaisemaan itseänsä.

12 Hänet nähdessään Jeesus kutsui hänet luoksensa ja sanoi hänelle: "Nainen, sinä olet päässyt heikkoudestasi"

13 ja pani kätensä hänen päälleen. Ja heti hän oikaisi itsensä suoraksi ja ylisti Jumalaa.

14 Mutta synagoogan esimies, joka närkästyi siitä, että Jeesus paransi sapattina, rupesi puhumaan ja sanoi kansalle: "Kuusi päivää on, joina tulee työtä tehdä; tulkaa siis niinä päivinä parannuttamaan itseänne, älkääkä sapatinpäivänä".

15 Mutta Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Te ulkokullatut, eikö jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa seimestä ja vie sitä juomaan?

16 Ja tätä naista, joka on Aabrahamin tytär ja jota saatana on pitänyt sidottuna, katso, jo kahdeksantoista vuotta, tätäkö ei olisi pitänyt päästää siitä siteestä sapatinpäivänä?"

- (Apt 10:38) te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.

Miten tätä asiaa tulisi käsitellä? On tärkeää ymmärtää, että kaikki sairaudet eivät johdu sairauden hengistä, vaikka osa voikin johtua. Esim. kuurous, sokeus tai muiden aistien toimimattomuus voivat johtua sairauden hengestä, mutta niille voi olla myös luonnollinen syy (luonnollisia syitä sairauksille voivat olla fyysinen loukkaantuminen, liikunnan puute, levon puute sekä yksipuolinen ja epäterveellinen ravinto). Usein kyse on hengistä silloin, kun kivulle ei tunnu löytyvän lääketieteellistä syytä tai sairautta pidetään parantumattomana lääkärien toimesta. Silloin pysyvää parantumista ei voida odottaa, ennen kuin sairauden lähde, eli sairauden henget on karkotettu.

   Esim. Charles ja Frances Hunter kertovat kirjassaan ”Parantakaa sairaat” (To Heal the Sick) molemmanlaisista tapauksista. Toiset parantuivat, kun heistä karkotettiin sairauden henget, mutta muutamat ihmiset parantuivat heidän kokouksissaan kuuroudestaan tai sokeudestaan, kun heidän selkärankansa väärä asento korjautui tai jalka tai käsi pidentyi rukouksen kautta. Mistä tämä johtui? Syynä oli ilmeisesti se, että joku hermo oli joutunut puristuksiin, ja se oli vienyt ihmisiltä kuulon tai näön. Näissä tapauksissa ei ollut kyse sairauden hengistä, vaikka nekin ovat usein kuurouden tai sokeuden takana. Tällä alueella tarvitaan Jumalan armolahjoja, että osataan rukoilla oikealla tavalla ihmisten puolesta.

   Derek Prince on myös kertonut, miten hän omassa elämässään otti huomioon sen, että joidenkin sairauksien takana on vihollisen voimat ja hyökkäys. Niitä voidaan vastustaa Jeesuksen Kristuksen nimessä. Kuitenkin hän painotti, että myös muut syyt sairaudelle ovat mahdollisia:

Nykyään kun minulla on kipua ja sairautta, ajattelen sitä mahdollisuutta, että sen takana on demoni. Jos tämä diagnoosi osoittautuu oikeaksi, täydellinen vapautus tulee yleensä välittömästi. Toisaalta, mikäli ongelma johtuu normaaleista fyysisistä olosuhteista, rukoilen parantumista ja odotan Jumalan vastausta. Olen myös kiitollinen lääkäreiden ja lääkkeitten avusta, kun Jumala sitä tietä johdattaa.

   Olisi absurdia väittää, että kaikki sairaudet ovat demonien aiheuttamia. Jotkut ovat, jotkut eivät. On tärkeää kehittää erottelukykyä, jotta voimme tunnistaa, mitkä sairaudet ovat demonien aiheuttamia ja mitkä eivät… (7)

Carlos Annacondia, jonka kokouksissa tuhannet ovat parantuneet, on viitannut samaan aiheeseen. Kaikki sairaudet eivät ole demonisia, mutta osa saattaa olla:

Huomaa, että Herra erotti toisistaan riivaajat ja sairaudet. Se tarkoittaa, etteivät kaikki sairaudet ole demonisia.

   Aina rukoillessani sairaiden puolesta nuhtelen sairauden henkeä, mutta nuhtelen myös sairautta… (8)

Entä jos ihminen epäilee sairauksiensa syyksi sairauden tai heikkouden henkeä? (Tässä on syytä painottaa, että saatana ei omista ketään Jeesukseen uskovaa, mutta jokainen meistä voi joutua vihollisten voimien hyökkäyksen kohteeksi. Nämä voimat, jotka vaikuttavat ihmisen mieleen ja kehoon, voivat kiusata ihmistä myös ulkopuolelta. Ei kyse aina ole siitä, että ihmisessä olisi joku sairauden henki tai muu henki.) Silloin hän voi vastustaa kaikkia vihollisen voimia sairauksien takana Jeesuksen Kristuksen nimessä, niin ne joutuvat pakenemaan (Jaak 4:7 Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.). Ihminen voi puhua sairauksien lähteelle (myös virukset ja bakteerit?) aivan kuten Jeesus nuhteli kuumetta Pietarin anopissa. Usein tämä voi johtaa nopeaan parantumiseen. Esim. Reinhard Bonnke, joka on tullut tunnetuksi suurista parantumiskokouksista, puhui usein suoraan sairaudelle ja käski sokeita silmiä ja kuuroja korvia avautumaan Jeesuksen nimessä. Hän käytti sitä auktoriteettia, jonka Jeesus antoi alun perin opetuslapsille jo 2000 vuotta sitten.

- (Luuk 4:38,39) Niin hän nousi ja meni synagoogasta Simonin kotiin. Ja Simonin anoppi sairasti kovaa kuumetta, ja he rukoilivat Jeesusta hänen puolestansa.

39 Niin hän meni ja kumartui hänen ylitsensä ja nuhteli kuumetta, ja se lähti hänestä; ja heti vaimo nousi ja palveli heitä.

Porttien sulkeminen. Kun etsitään parantumista ja vapautumista, on vielä syytä kiinnittää huomio niihin portteihin, joiden kautta paholainen on päässyt vaikuttamaan ihmisten elämään.

    Tässä asiassa, kuten aina jumalasuhteessamme, oleellista on ensin päästä oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa sekä sulkea portit, joiden kautta paholainen on päässyt vaikuttamaan ihmisten elämään. Ihmiset antavat demoneille oikeuksia synnin kautta, mutta kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen tunnustaen syntinsä, poistaa se demoneilta oikeuden vaikuttaa ihmisen elämään. Sen sijaan, jos parannusta ei tehdä, demonit pitävät lakihenkisesti kiinni siitä maaperästä, joka niille on annettu.

   Siksi tällä alueella ja syntien tunnustamisessa tulisi olla perusteellinen, jotta vapauduttaisiin kaikista vihollisen vaikutuksista. Jokainen voi pohtia, onko hänen menneessä elämässään ollut sellaisia portteja, joiden kautta vihollinen on päässyt vaikuttamaan hänen elämäänsä. Syynä voivat olla esim. seuraavat asiat:

• Okkultismin eri toiminnot ovat yksi suurimmista avoimista porteista demoneille. Paavali kirjoitti, käsitellessään epäjumalanpalvelusta, että ”minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista” (1 Kor 10:20), ja juuri näin tapahtuu epäjumalanpalveluksen ja okkultismin kautta. Monet ovat ehkä käyneet vain yhden kerran ennustajalla, energiaparantajalla tai kanavointi-istunnossa. He ovat saattaneet pitää näitä käyntejä pelkkänä leikkinä, mutta pimeyden voimat ottavat nämä käynnit tosissaan. Ihminen joutuu niiden kautta hengellisesti sidotuksi. Kun ihminen etsii tietoa tai voimaa eri okkultismin muodoista, hän väistämättä tekee liiton pimeyden voimien kanssa. Pahimmat demonien vaikutukset ihmisten elämässä liittyvät juuri tähän alueeseen.

   Tavallisia okkultismin ja tämän alueen toimintoja ovat noituus, spiritismi eli kanavointi, saatananpalvonta, ennustamisen eri muodot (kädestä, kristallipallosta, teelehdistä ennustaminen…), astrologia ja horoskoopit, Tarot-kortit, heiluri, taikavarpu ja kaivon katsominen, okkultistinen visualisointi kuten Silva Mind Control, henkioppaat, enkelien palvonta, new age -liikkeen toiminnot, ouija-lauta eli kirjainlauta, ruumiistapoistumiskokemukset, parapsykologia, taistelulajit, hypnoosi, mielensä saattaminen passiiviseksi TM:n ja itämaisen mietiskelyn kautta, mindfulness, telepatia, selvänäkeminen, automaattikirjoitus, levitaatio, kristallipallot, iiris-analyysi, akupunktio, astraaliprojektio, musta ja valkoinen magia (valkoisessa magiassa vaikuttavat samat voimat kuin mustassa), loitsut ja kiroukset, henki- ja energiaparannus (ei ole neutraalia energiaa tällä alueella), kätten päällepano demonisen henkilön kautta (seurakunnissa pitäisi toimia siten, että vain seurakunnan vanhimmat ja luotettavat henkilöt rukoilevat muiden puolesta), akupunktio, jooga (perinteisessä hindulaisuudessa joogan tarkoituksena on yhdistää ihminen hindujumala Brahmaniin), vaihtoehtolääketieteen eräät alueet, ufokokemukset, verivalat, voodoo… 

"Herra, Isä, anna anteeksi, että olen osallistunut spiritismiin, henkiparannukseen, vääriin uskontoihin ja kultteihin... Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta."

"Saatana ja te demonit, olen tunnustanut Jumalalle sen, että olen osallistunut spiritismiin, henkiparannukseen, vääriin uskontoihin ja kultteihin …. Vastustan näitä syntejä enkä hyväksy niitä. Murran kaikki sopimukset, joissa olen ollut tehnyt pimeyden voimien kanssa. Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta näillä alueilla, koska Jeesuksen veren kautta olen saanut Jumalalta nämä asiat anteeksi. Sentähden käsken nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä teitä poistumaan minusta ja ympäriltäni, ettekä koskaan saa palata!"

• Esineet. Epäjumalanpalveluksessa ja okkultistisessa käytössä olleet esineet voivat olla portti demoneille ja sairauksille. Tähän kuuluvat epäjumalankuvat ja -patsaat (matkamuistoissa voi olla tällaisia esineitä), fetissit, taikarummut, paholaisen naamiot, talismaanit, amuletit, taikakalut, okkultistiset korut, heavy rock ja punk-levyt, ankh-ristit, onnenkalut, vapaamuurariuteen liittyvät esineet, horoskooppikorut, ouija-laudat eli kirjainlaudat. Samanlaisia esineitä, joihin liittyy ihmisen taikauskoa, ovat pyhimysten kuvat, patsaat ja pyhäinjäännökset. Lisäksi astrologinen, spiritistinen ja maaginen kirjallisuus on yksi suuri väylä paholaiselle. Tunnetuin maagisista kirjoista lienee 6. ja 7. Mooseksen kirja eli Musta Raamattu, joka sisältää laajan valikoiman loitsuja, opetusta yhteydenpidosta henkiin ja jolla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä Raamatun kanssa. 

    Ihon alle laitetut esineet kuten metallineulat, joita käytetään esim. saatananpalvonnassa tai luonnonkansojen uskonnonharjoituksessa, voivat olla yksi portti. Tällaiset esineet pitäisi poistattaa lääkärissä tai pyytää Herraa ottamaan ne pois, koska ne ovat väylä henkivalloille.

    Joskus myös neutraalit esineet voivat olla portti demoneille ja sairauksille, jos niihin on liitetty kirous.  Demonit voivat vaikuttaa lahjaksi saadun kirotun esineen kautta, eikä niiden vastaanottaja välttämättä tiedä, mistä hänen vaivansa johtuvat. Tällä alueella tarvitaan Jumalan armolahjoja, jotta voidaan olla selvillä, mistä lähteestä ihmisten elämässä esiintyvät ongelmat ja sairaudet ovat peräisin.

    Mikä on Raamatun neuvo tällä alueella? Meidän tulisi hävittää kaikki epäjumalanpalveluksessa ja okkultistisessa käytössä olleet esineet, muuten on mahdotonta odottaa vapautumista. Lisäksi kannattaa lausua luopumisrukous epäjumalanpalveluksesta ja näistä esineistä. Näin katkaistaan side demoneihin, jotka toimivat esineiden kautta.

- (5 Moos 7:25,26) Heidän jumaliensa kuvat polttakaa tulessa. Älä himoitse hopeata ja kultaa, joka niissä on, äläkä ota siitä itsellesi mitään, ettet joutuisi sen paulaan, sillä se on Herralle, sinun Jumalallesi, kauhistus.

26. Äläkä vie sitä kauhistusta taloosi, ettet sinäkin samoin kuin se joutuisi vihittäväksi tuhon omaksi. Katso se inhottavaksi ja kauhistavaksi, sillä se on vihitty tuhon omaksi."

- (Apt 19:17-19) Ja tämän saivat tietää kaikki Efeson asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset; ja heidät kaikki valtasi pelko, ja Herran Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti.

18. Ja monet niistä, jotka olivat tulleet uskoon, menivät ja tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.

19. Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa.

• Muiden lausumat kiroukset voivat olla sairauksien ja tunne-elämän ongelmien takana. Se tarkoittaa, että pahalle omistautuneet ihmiset lähettävät demoneja vihaamiensa ihmisten ja heidän läheistensä elämään vahingoittaakseen heitä. Tämä on yleistä noituuden kyllästämissä yhteiskunnissa ja voodoossa.

    Miten kirouksista vapaudutaan? Ensin täytyy ottaa se mahdollisuus huomioon, että ihmisellä voi olla vihamiehiä, jotka kiroavat häntä ja jotka käyttävät siihen noituutta. Toiseksi, jos et ole vielä luovuttanut elämääsi Jumalalle ja antanut lähimmäisillesi anteeksi, tee se ensin. Kolmanneksi voit käskeä ääneen kirousta murtumaan Jeesuksen Kristuksen nimessä esim. seuraavalla tavalla: ”Käsken tätä kirousta murtumaan heti Jeesuksen Kristuksen nimessä; samalla käsken kaikkia elämääni lähetettyjä demoneja poistumaan elämästäni Jeesuksen Kristuksen nimessä.”

• Seksuaaliset synnit ovat tavallinen portti. Sukupuolisuhde miehen ja vaimon avioliiton ulkopuolella on aina väärin, kuten myös pornografia. Jeesus jopa opetti, että pelkkä himoitseminen on jo huorin tekemistä (Matt 5:28), eli tällä alueella ei juuri kukaan ole täydellinen. Demonit voivat kulkeutua ihmisestä toiseen näiden suhteiden kautta.  Ihminen antaa demoneille laillisen oikeuden tulla hänen elämäänsä seksuaalisen synnin tai muun synnin kautta. Jos ihmisellä on takanaan luvattomia seksisuhteita, tulisi hänen tunnustaa Jumalalle nämä synnit ja, mikäli mahdollista, jokaisen seksikumppanin nimi. Näin tehden demoneilta poistetaan oikeus vaikuttaa ihmisen elämään.

• Muut synnit, varsinkin anteeksiantamattomuus. Kuten todettiin, on kaikenlainen synti esteenä Jumalan siunaukselle ja toiminnalle. Ihmisten pitää katua syntejään, tunnustaa ne Jumalalle ja yrittää pysytellä erossa vääristä asenteista. Emme me täydellisiksi tule, ja usein voimme langeta vajavaisuutemme tähden, mutta meidän on heti riennettävä rukouksessa Jumalan luo sen jälkeen. Varsinkin anteeksiantamattomuus muita kohtaan (myös itseä kohtaan) on yksi suurimmista ongelmista. Paavali mainitsi sen yhteydessä, että saatana voi sen kautta puuttua ihmisten elämään:

- (2 Kor 2:10,11) Mutta kenelle te jotakin anteeksi annatte, sille minäkin; sillä mitä minä olen anteeksi antanut – jos minulla on ollut jotakin anteeksiannettavaa – sen olen anteeksi antanut teidän tähtenne Kristuksen kasvojen edessä,

11 ettei saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat.

- (Ef 4:26,27) 26 "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli,

27 Älkääkä antako perkeleelle sijaa.

• Ei-toivottuna syntyminen, vaikea synnytyskokemus, hylätyksi joutuminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, vaikea onnettomuus ja muut vastaavat tapaukset ovat asioita, joiden kohteeksi ihminen on joutunut tahtomattaan. Nämä traumaattiset asiat ja niiden muistot voivat sitoa ihmistä, ja saatana henkivaltoineen voi yrittää niiden kautta vaikuttaa ihmiseen. Useat ihmisten ongelmat ja fyysiset sairaudet ovat alkaneet jonkin traumaattisen kokemuksen jälkeen.

• Perintö

- (5 Moos 30:19) Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte.

- (3 Moos 26:38-40) Ja te häviätte kansojen sekaan, ja vihollistenne maa nielee teidät.

39 Ja ne teistä, jotka jäävät jäljelle, riutuvat teidän vihollistenne maassa syntivelkansa tähden; ja myös isiensä syntivelan tähden he riutuvat niinkuin nekin.

40 Silloin he tunnustavat syntivelkansa ja isiensä syntivelan, sen että ovat olleet minulle uskottomat ja käyneet minua vastaan,

- (1 Piet 1:18,19) tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,

19 vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,

Suvun hengellinen perintö voi tuoda elämäämme siunauksia tai kirouksia. (Lääkäritkin saattavat usein esittää kysymyksen, ”Oliko vanhemmillasi tai esivanhemmillasi tämä sairaus?”, koska he tietävät sairauksien usein kulkevan suvussa). Kirouksia voivat olla mm. perinnölliset ja krooniset sairaudet, tunne-elämän vaikeudet, hedelmättömyys, avioliiton hajoamiset, taloudelliset ongelmat, onnettomuusalttius, itsemurhat ja ennenaikaiset kuolemat perheessä jne. Ne voivat johtua suvussa esiintyneistä synneistä kuten okkultismi, noituus, seksuaalinen moraalittomuus, esi-isien valat ja vihkimykset, epäjumalanpalvelus ja muut synnit. Jälkeläiset voivat riutua isiensä syntivelan tähden (Val 5:7: Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.).

    Jos kyse on pahoista hengistä (myös sairauden henget), ne voivat siirtyä jälkeläisiin tavallisimmin hedelmöityksen hetkellä tai läheisen sukulaisen kuollessa . Ne ovat yleisimmät siirtymähetket, mutta muutkin ajankohdat ovat mahdollisia. Eli ihmiset kuolevat mutta henget eivät kuole ja ne yrittävät etsiä uutta asuinpaikkaa menetettyään entisen asuinsijansa. Usein on havaittavissa selvä yhteys jonkin suvun jäsenen kuolemalla ja samanlaisten oireiden ilmenemisellä toisessa suvun jäsenessä.

    Lisäksi mahdollisuudet sille, että ihminen saa kirouksia (tai siunauksia) elämäänsä on hyvin suuri. Jokaisella on kaksi vanhempaa, neljä isovanhempaa, kahdeksan iso-isovanhempaa ja kuusitoista iso-iso-isovanhempaa (2 Moos 20:4,5). Jos joku heistä on syyllistynyt okkultismiin, noituuteen, epäjumalanpalvelukseen tai muihin vakaviin synteihin, voi sillä olla seurauksia jälkeläisiin. He saattavat kärsiä esi-isiensä syntien tähden, eikä tämä hengellinen taakka katoa automaattisesti sillä hetkellä, kun ihminen kääntyy Jeesuksen puoleen.

   Erään esimerkin tältä alueelta kertoo Charles Price kirjassaan ”Ihmeitätekevä usko”. Hänen luokseen tuli nainen, jolla oli rampa tyttö, mutta nainen itse oli käynyt spiritistisissä istunnoissa. Nainen pyysi kokouksessa parantumista tyttärelleen, mutta tytär ei aluksi parantunut rukouksen kautta. Kuitenkin joku työntekijöistä sai lahjan arvostella henkiä ja kysyi: ”Oletko ollut spiritistikokouksissa?” Nainen myönsi tämän ja kertoi myös luopuneensa uskosta Jeesukseen. Kuitenkin hän antoi elämänsä uudestaan Jeesukselle ja tunnusti syntinsä. Sen seurauksena, kun Charles Price uudestaan rukoili naisen tytön puolesta, tyttö välittömästi parani ja hypähti jaloilleen. Esimerkki osoittaa, miten vanhempien synnit voivat vaikuttaa jälkeläisiin. Jumala voi pidättää siunauksensa tällaisissa tapauksissa.

    Entä jos joku jälkeläinen epäilee sairauksiensa ja ongelmiensa lähteeksi esivanhempiensa syntejä? Mitä ihmisen tulee silloin tehdä?

    Ensinnäkin sinun tulee antaa anteeksi vanhemmillesi ja esivanhemmillesi sekä tietysti luovuttaa koko elämä Jeesukselle Kristukselle.

   Toiseksi tunnusta Jumalalle, että sinä ja esi-isäsi ovat tehneet syntiä. Tunnusta jokainen tietämäsi vakava synti suvussa (okkultismi, epäjumalanpalvelus, noituus, moraalittomuus, aviorikokset, vihkimykset ja valat…) ja myös ne synnit, joista et ole tietoinen. Pyydä sitten Jumalalta puhdistusta ja että hän poistaisi kirouksen ja kaiken negatiivisen hengellisen perinnön, joka on tullut elämääsi.

   Kolmanneksi, käske synnin kautta tulleita demoneita poistumaan Jeesuksen Kristuksen nimessä, niin ne joutuvat poistumaan. Sen jälkeen voit vielä voidella sairaan paikan öljyllä ja pyytää Jumalalta parantumista.

    Seuraava lainaus osoittaa hyvin, miten monet voivat tietämättään kantaa negatiivista hengellistä perintöä, vaikka he ovat hengellisen työn tekijöitä. Kun ihminen tulee Jeesuksen luo ja antaa pelastaa itsensä, ei hän automaattisesti vapaudu suvun negatiivisesta hengellisestä perinnöstä eikä muistakaan siteistä. Monilla voi olla pelastuksensa jälkeen enemmän ongelmia ja taisteluja kuin koskaan aikaisemmin ei-uskovana ollessaan, koska sielunvihollinen antoi heidän aiemmin olla rauhassa. Siksi voidaan tarvita erityistä rukousta ja irtisanoutumista kaikista paholaisen voimista (luopumisrukous: ”Minä luovun sinun vallastasi saatana ja luovutan elämäni Jeesukselle Kristukselle, jonka haluan olevan Herrani ja Vapahtajani”) sekä irtisanoutumista esi-isien pahoista teoista:

Opetimme äskettäin näitä asioita pienelle ryhmälle johtavissa asemassa olevia Jumalan valtakunnan työntekijöitä. Jokainen huomasi elämässään asioita, joiden kautta oli vihkiytynyt palvelemaan saatanaa. Opetuksen jälkeen jokainen päätti päästä eroon vihkiytymisistään heti paikalla. Painotamme tässä, että kaikki nämä miehet olivat vahvoja, älykkäittä, kokosydämisiä kristittyjä. Me kaikki hämmästyimme nähdessämme, mitä sitten tapahtui.

   Kun he alkoivat tunnustaa esi-isiensä syntejä ja sanoutua irti nimenomaan osakseen tulleista vihkimyksistä, he huomasivatkin etteivät pysty siihen. Heidän mielensä alkoi tuntua sekavalta; kaikki sanat katosivat aina kun he yrittivät lausua niitä. Joidenkin kieli meni niin solmuun, että he takeltelivat yksinkertaisemmissakin sanoissa. Kukaan ei pystynyt muistamaan edes lyhyttä lausetta, jolla sanoudutaan Jeesuksen nimessä irti vihkiytymisestä saatanalle. Vain hetkeä aikaisemmin keskustellessamme tilanteesta he muistivat vaivatta pitkiä kappaleita ulkoa…

   … Nämä ihmiset kävivät rajua taistelua. Heidän oli sidottava kiroustensa demonit Kristuksen heille antamalla vallalla. Askel askeleelta heidän oli toistettava sanat, joilla murretaan kirous ja sanoudutaan irti saatanan palveluksesta. Käskimme heitä toistamaan lausetta niin kauan, että sanat tulivat täysin vaivatta. Kun he pystyivät siihen, tiesimme että demonit oli ajettu ulos. Vielä senkin jälkeen kun nämä ihmiset olivat sitoneet häiriötä aiheuttaneet demonit Jeesuksen nimessä, heidän oli rukoiltava, keskityttävä ja vastustettava niitä tahdonvoimalla. Kokemus oli kaikille yllättävä: heillä ei ollut mitään käsitystä elämässään toimivien demonivaltojen voiman suuruudesta. Kiitos Herralle, he kaikki vapautuivat niistä Jeesuksen Kristuksen voimalla. (9)

Edellä on käsitelty tavallisia portteja, joiden kautta demonit voivat vaikuttaa ihmisten elämään. Kun ihminen etsii parantumista, kannattaa hänen pohtia, ovatko nämä portit edelleen auki. Jos asiaan liittyy henkilön omaa syntiä, tulisi jokaisen alueen synnit tunnustaa Jumalalle ja sanoutua niistä irti. Näin demoneilta poistetaan laillinen oikeus vaikuttaa ihmisen elämään. Sen jälkeen, kun synnit on tunnustettu, voidaan käskeä kaikkia vihollisen voimia ja sairauden henkiä poistumaan Jeesuksen Kristuksen nimessä (mikäli niistä on kysymys). Jaakobin kirjeessä on tästä hyvä ohje; ensin meidän tulee olla alamaisia Jumalalle (parannuksen teko ja syntien tunnustaminen), ja sen pohjalta jokainen voi käskeä vihollisen voimia poistumaan:

- (Jaak 4:7) Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.

Seuraavat kommentit jatkavat samasta aiheesta. Kun portit löydetään ja ihminen on valmis parannukseen ja syntien tunnustamiseen, on vapauden saavuttaminen vaivattomampaa. Monet saattavat parantua myös fyysisesti pelkästään tätä kautta:

Peter Horrobin: Havaintomme mukaan vapauttaminen on sitä helpompaa mitä perusteellisemmin pohjatyö on tehty. Esim. aidosti anteeksiantavainen ja katuvainen asenne helpottaa vapauttamista. (10)

Peter H. Lawrence: Pahat henget poistuvat usein samasta ovesta kuin ovat tulleetkin. Sisäänkäynnin löytäminen ja sen käsitteleminen parannuksenteon ja anteeksiantamuksen kautta auttavat meitä avaamaan oven ja poistamaan henget helpommin...

   Suora Pyhältä Hengeltä saatu sana voi paljastaa kohdan, josta pahat henget pääsevät sisään. Silloin voimme avata portin uudelleen ja ajaa henget ulos. Portin löytäminen tekee pahojen henkien ulosajamisesta usein paljon odotettua helpompaa ja kivuttomampaa. (11)

Vielä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mikä on ihmisen ongelma. Onko kyseessä katumuksen puute, tarve rukoilla tunne-elämän ja muistojen puolesta, fyysinen parantuminen vai tarve vapautua pahoista hengistä? Joskus kyse voi olla useimmista ongelmista samanaikaisesti, ja jokaista aluetta pitäisi käsitellä erikseen, että ihminen voisi päästä irti kaikista sidonnaisuuksista. Ilman armolahjoja ihmisten auttaminen voi olla aika vaikeata.  Francis MacNutt on tuonut esille sen, miten ihmisten ongelmat voivat johtua erilaisista syistä ja miksi tarvitaan erilaisia toimintatapoja ja rukouksia:

Tämä on erityisen tärkeää, kun kohtaamme ihmisiä, joiden puolesta on ilmeisesti rukoiltava kaikilla neljällä tavalla. Esimerkiksi keski-ikäinen nainen saattaa tulla pyytämään rukousta reumansa takia (fyysinen parantuminen). Keskustelun yhteydessä käy ilmi, että hänen isänsä loukkasi häntä syvästi, kun hän oli lapsi (tunne-elämän parantuminen), mitä hän ei ole koskaan pystynyt antamaan anteeksi (katumus). Hän ei ole myöskään kyennyt saamaan todellista yhteyttä mieheensä (luultavasti tunne-elämän parantuminen). Päästäkseen ongelmistaan hän on osallistunut spiritistisiin istuntoihin, joissa on saanut vainajahengeltä neuvoja automaattisen kirjoituksen välityksellä (hän tarvitsee ehkä vapauttamista pahojen henkien vaikutuksesta). (12)

Lääketiede ja lääkkeet. Kun etsitään parantumista, herää kysymys, mistä lähteestä sitä etsitään. Joskus me voimme olla liian ”hengellisiä” tai ”superuskovia”, että hylkäämme lääketieteen tarjoaman avun. Näin ei pitäisi kuitenkaan tapahtua. Lääketiede, joka sisältää sellaisia asioita kuin leikkaukset, lääkkeet ja rokotteet, ovat tuoneet ja tuovat avun monille. Niiden ansiosta ihmisten elinikä on pidentynyt keskimäärin useita vuosia. Esim. isorokko on sairaus, joka on suurelta osin voitettu länsimaissa rokotteiden takia. Sen sijaan maissa, joissa ei ole rokotettu ihmisiä, sama tauti on aiheuttanut kärsimystä ja kuolemaa. Siksi lääketieteen apua ei pidä hylätä eikä lääkkeitä pitäisi jättää käyttämättä ennen kuin parantuminen on todettu. Tämä on hyvä yleissääntö tällä alueella. Monet ovat joutuneet vaikeuksiin, jopa kuolleet, kun ovat olleet liian hätäisiä asian kanssa.

   Monet tunnetut, Jumalan käytössä olleet henkilöt, joiden kautta Jumala on parantanut tuhansia ihmisiä, ovat myös painottaneet ja kertoneet omien kokemustensa kautta, että jos parantumista ei ole vielä tapahtunut, on järkevää turvautua lääketieteen ja lääkkeiden tarjoamaan apuun;

John Wimber on joskus sanonut: ”Kun minulla on päänsärky, niin ensin rukoilen Jumalaa ottamaan vaivan pois. Jos Herra ei kuitenkaan ota, niin minä otan lääkettä.” (13)

Reinhard Bonnke: Jos joku tuntee kiusausta väittää, että ymmärtää täysin jumalallisen parantumisen, se en ole ainakaan minä. Samaan aikaan kun herra Krugerin ihmeparantuminen tapahtui, oma äitini sairastui vakavasti Saksassa. Rukouksemme eivät tuottaneet näkyvää paranemista. Sellaiset koetukset testaavat uskoamme. Joillekin tämä voisi olla sairaiden puolesta rukoilemisen loppu. Jos Jumala ei paranna omaa äitiäsi, kuinka voit rukoilla ventovieraiden ihmisten puolesta? Minä rukoilin kuuliaisuudesta Jumalan Sanaa kohtaan, en siksi, että ymmärsin asian. Minulla ei ole kaikkia vastauksia ja jotkut kysymykset ovat liian suuria minulle. Jätän ne Jumalan käsiin…

   … Uskon, että Jumala on antanut meille ihmisille lääketieteellistä osaamista auttaakseen meitä. Joissain tapauksissa lääkärit, kirurgit ja lääkkeet ovat tarjonneet todella hämmästyttäviä parannuskeinoja. Koska Jumala on terveytemme puolesta eikä sitä vastaan, minä rohkaisin äitiäni etsimään lääketieteellistä apua. (14)

Vaikka lääketieteen ja lääkkeiden apu on hyödyllistä, on siinä rajoituksensa.

    Yksi on se, että lääkkeistä ja rokotteista saattaa olla haittavaikutuksia, jotka ovat pahempia kuin itse alkuperäinen sairaus. Lääkärien on aina tarkoin punnittava lääkkeiden ja hoidon suhteelliset hyöty- ja haittavaikutukset. Mitä tehokkaampi lääke, sitä suurempia voivat olla negatiiviset sivuvaikutukset. Niitä ovat esim. painonnousu, masennus, mahahaava, luukato, mustelmaherkkyys tai että antibioottien jatkuva käyttö heikentää immuniteettia. Lisäksi haitat ovat yksilöllisiä. Toisilla jokin lääke tai rokotus voi olla vahingollinen, kun toinen hyötyy siitä. Esim. koronarokote aiheutti toisissa ihmisissä vakavan sairastumisen, jopa hengenmenon, kun taas useimmilla ei ollut ongelmia, vaan he hyötyivät rokotteesta. Nämä ovat niitä ongelmia, joita tulee esiin ns. koululääketieteessä. Siksi täytyy hyväksyä se, että lääketiede on hyvä apu moniin akuutteihin vaivoihin, kuten ruumiillisiin vammoihin, mutta se on usein vajavaista toisilla alueilla kuten psykosomaattiset sairaudet, reumasairaudet tai psyykkiset sairaudet.

Onko epäusko ja synti aina syynä siihen, etteivät kaikki parane heti? Kun parantuminen viipyy, eikä ihminen ole heti parantunut omien tai muiden rukousten kautta, etsimme helposti selityksiä sille. Tyypillisiä selityksiä ovat, ettei ihmisellä ole uskoa tai että kyseessä täytyy olla jokin synti, miksi ihminen ei ole vielä parantunut. Nämä ovat aika tavallisia selityksiä. Meillä saattaa olla teologia, jossa ajattelemme kristillistä elämää menestyksen kautta; eli jos ihmisellä on riittävästi uskoa eikä hän syyllisty syntiin, hän automaattisesti on vapaa ongelmista, hänellä on pysyvä terveys ja hän menestyy taloudellisesti. Kuitenkin, vaikka on hyvä painottaa uskoa ja välttää syntiä, ovat nämä selitykset ristiriidassa Raamatun ja todellisuuden kanssa.

• Jos parantuminen riippuu uskosta, Jumalan pitäisi parantaa vain niitä, jotka jo uskovat Jumalaan. Kuitenkin Jumala voi parantaa myös niitä, jotka ovat pilkkaajia ja jotka eivät usko Jumalaan. Carlos Annacondia, Kathryn Kuhlman ja Reinhard Bonnke ovat kertoneet, miten heidän kokouksessaan on toisinaan tapahtunut näin:

Carlos Annacondia: Jotkut kysyvät minulta, miksi kokouksiimme tulleista sadoista ihmisistä vain pieni osa paranee… En voi sanoa uskon puutteen olevan syynä siihen, että joku ei parane. Olen nähnyt monien tulevan kokouksiimme vailla mitään uskoa, pelkästä uteliaisuudesta, mutta Jumala on parantanut heidät siitä huolimatta. Jotkut ovat tulleet lavalle iloiten, vapisten ja sanoen: ”En uskonut. Tulin tänne vain pilkkaamaan sinua, ja Jumala paransi minut.” (15)

Kathryn Kuhlman: Tämä kaikki ihmetyttää minua itseäni enemmän kuin ketään muuta, sillä minä tiedän paremmin kuin kukaan muu, ettei minulla itselläni ole mitään tekemistä näiden ihmeparantumisten kanssa. Tämä valtava Pyhän Hengen vuodatus - samoin kuin kaikki ihmeet - ylittää jopa uskon, sillä olen nähnyt paljon ihmisiä, jotka ovat parantuneet, vaikka heillä ei ole ollut uskosta tietoakaan. (16)

Reinhard Bonnke: Rouva McKeltin tapaus opetti minut varomaan, etten laita Jumalaa uskonnolliseen laatikkoon. Jos teen sen, tiedän vapautuvani, kun kuuntelen ja tottelen Hänen Henkensä ääntä. Kun nyt rukoilen jonkun puolesta, eikä hän parannukaan, en syytä siitä uskon puutetta. Mitä kauemmin elän, sitä vähemmän teeskentelen tuntevani Jumalan mieltä. En tiedä, miksi jotkut paranevat ja jotkut eivät. Tiedän, että joskus sairaan oma usko tekee hänet terveeksi, joskus taas muiden usko. (17)

• Muutamat Raamatun esimerkit osoittavat, että Jumala voi parantaa, vaikka ihmisellä ei ole omaa uskoa. Yksi esimerkki on sokea mies, jonka Jeesus paransi. Miehen parantumisen jälkeen Jeesus kysyi häneltä: ”Uskotko sinä Jumalan Poikaan?” Mies vastasi ja sanoi: ”Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?” (Joh 9:35,36). Tämä osoittaa, ettei mies ollut vielä pelastunut siinä vaiheessa, kun Jeesus paransi hänet.

   Toinen esimerkki on mies, joka tuli vangitsemaan Jeesusta. Hänellä ei ollut uskoa eikä hän varmastikaan elänyt Jumalan tahdon mukaista elämää, mutta silti Jeesus paransi hänen korvansa. Tämä on yksi niistä Uuden testamentin mainitsemista tapauksista, joissa henkilön usko ei näyttele pääosaa parantumisessa. Samanlaisia tapauksia on kirjattu muitakin sekä evankeliumeihin että Apostolien tekoihin:

- (Luuk 22:50,51) Ja eräs heistä iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan.

51. Mutta Jeesus vastasi sanoen: "Sallikaa vielä tämäkin." Ja hän koski hänen korvaansa ja paransi hänet.

• Jos ehdotetaan, että synti on syy, että joku ei parannu, silloin kukaan meistä ei voisi parantua. ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room 3:23). Kyllä jokainen syyllistyy enemmän tai vähemmän syntiin, myös uskonsa olon aikana. Silloin ei auta muu kuin tunnustaa syntinsä ja jatkaa uudestaan puhtaalta pöydältä. Totta kai meidän pitää pyrkiä pyhittäytymään yhä enemmän omassa elämässämme ja toimia Jumalan tahdon mukaan, mutta täydellisesti se tapahtuu vasta sitten, kun saamme uuden ylösnousemusruumiin nykyisen syntiin taipuvaisen ruumiin tilalle.

    Entä jos joku kuolee, vaikka hänen puolestaan on rukoiltu? Kannattaako meidän pettyä Jumalaan tai hylätä rukous kokonaan? Ei, vaan meidän tulee ymmärtää, että jokainen tulee kerran kuolemaan, ennemmin tai myöhemmin. Jumala ei ole luvannut, että kaikki paranevat tämän elämän aikana, vaan että kaikki kuolevat (Hebr 9:27: Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio). Ylösnousemusruumiin saadessamme emme enää sairastu.

   Tässä on samanlainen tapaus kuin se, että Jaakob koki marttyyrikuoleman ja Pietari vapautettiin, vaikka todennäköisesti molempien puolesta oli rukoiltu seurakunnan toimesta. Ei syy tähän varmastikaan ollut rukoilijoissa, että toinen apostoli kuoli ja toinen vapautui. Nämä ovat niitä asioita, joihin emme saa täydellistä vastausta tämän elämän aikana.

• Jos ehdotetaan, että epäusko ja synti on aina syynä sairauksiin, silloin Paavalin kaverit olivat heikkouskoisia tai heillä oli jotain vakavaa syntiä elämässään, kun he sairastivat. Todennäköisesti niin ei kuitenkaan ollut, vaan heidän tapauksensa osoittavat, että jokainen voi sairastua, kuten voimme myös parantua Jumalan lupausten kautta.

   Merkittävää on, että edes Paavali ei kyennyt parantamaan kavereitaan (todennäköisesti hän oli rukoillut heidän puolestaan). Tämä vain osoittaa, että parantuminen ei ole ihmisestä kiinni. Meillä on virheellinen ja täysin väärä käsitys, että kun kutsutaan joku superevankelista tai apostoli rukoilemaan sairaiden puolesta, niin he varmasti parantuvat. Tosiasia kuitenkin on, että Jeesus on meidän parantajamme Pyhän Hengen kautta. Meidän tulee etsiä Jeesusta pelastajana ja parantajana, eikä panna toivoamme ihmisiin. Ihmiset eivät voi parantaa, eivät edes apostolit, vaan Jeesus on se, joka tekee terveeksi. Olemme aina riippuvaisia hänestä tällä alueella. Jeesus itsekin totesi: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää, sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä” (Joh 5:15).

- (Fil 2:25-27) Katson kuitenkin välttämättömäksi palauttaa luoksenne veljeni, työkumppanini ja taistelutoverini Epafrodituksen, teidän lähettinne ja auttajan minun tarpeissani.

26 Sillä hän ikävöi teitä kaikkia ja on kovin levoton siitä, että olitte kuulleet hänen sairastavan.

27 Ja hän olikin sairaana, kuoleman kielissä; mutta Jumala armahti häntä, eikä ainoastaan häntä, vaan myös minua, etten saisi murhetta murheen päälle.

- (1 Tim 5:23) Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.

- (2 Tim 4:20) Erastus jäi Korinttoon, mutta Trofimuksen minä jätin Miletoon sairastamaan.

Entä Vanhan testamentin puoli? Meille kerrotaan, että ennen kuolemaansa Elisa sairasti kuolintautia (2 Kun 13:14 Mutta kun Elisa sairasti kuolintautiansa, tuli Jooas, Israelin kuningas, hänen tykönsä. Ja kumartuneena hänen kasvojensa yli hän itki ja sanoi: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!"), Daniel sairasti jonkin aikaa (Dan 8:27), ja monet muutkin sairastivat, vaikka he saivat myös parantua. Tämä osoittaa, että jokainen ihminen, myös uskova voi sairastua, vaikka voimme myös parantua Jumalan lupausten mukaan.

• Jos terveys riippuu uskosta Jeesukseen, silloin kenenkään ei-uskovan ei pitäisi olla terve. Tosiasia kuitenkin on, että joku rikollinen voi olla täysin terve ja hyvinvoiva, mutta uskova voi sairastaa tai joku pieni lapsi voi olla sairas. Tämä osoittaa, ettei meidän tule tehdä liian suuria johtopäätöksiä ihmisten maallisen elämän laadun ja sairauden yhteyksistä.

• On merkittävää, että monet tunnetut Jumalan miehet ja naiset, joita Jumala on käyttänyt voimakkaasti parantumisen alueella, ovat itse saattaneet kärsiä jostain vaivasta. Esim. William Seymourilla, joka oli keskeinen hahmo Azuza-kadun herätyksessä reilut sata vuotta sitten, oli toinen silmä sokea. Hän oli menettänyt näkönsä isorokkoepidemian seurauksena ja sai tilalle lasisilmän. Kuitenkin juuri hänen puhuessaan lukuisat ihmiset kokivat luovia ihmeitä. He saivat uusia terveitä käsiä, jalkoja ja silmiä.

   Entä Smith Wigglesworth, joka on tullut tunnetuksi parantajaevankelistana ja joka herätti myös kuolleita? Hänelläkin oli elämänsä aikana useita vaivoja, kuten umpisuolentulehdus, vertavuotavat paiseet ja munuaiskivet. Hän kyllä parani näistä vaivoistaan, mutta aina se ei tapahtunut heti, vaan hän joutui odottamaan parantumistaan.

• Jos parantuminen viipyy, on usein syy myös rukoilijoiden epäuskossa tai ettei meillä ole armolahjoja. Ei pidä etsiä syytä vain siitä ihmisestä, joka sairastaa, vaan vika voi olla meissä ja ettemme ole vastaanottaneet Jumalalta kaikkea sitä valtuutusta, että ihmiset voisivat parantua. Siksi meidän tulee rukoilla Jumalalta armolahjoja ja että ihmiset pelastuisivat, parantuisivat ja vapautuisivat kaikista siteistä:

- (1 Kor 12:31) Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien.

- (1 Kor 14:1) Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.

Tässä asiassa ei pitäisi luovuttaa, että ihmiset saisivat avun. Esim. John Wimber ehti rukoilla kahdensadan ihmisen puolesta ennen kuin näki ensimmäisen parantumisen. Hän on kirjoittanut, miten häntä ohjasi Raamatun kehotus rukoilla sairaiden puolesta, vaikka aluksi hän ei nähnyt juuri mitään tuloksia.

   Myös Charles ja Frances Hunter ovat kertoneet, miten heidän rukouksensa eivät aluksi tuottaneet juuri mitään tulosta,. He eivät kuitenkaan luovuttaneet, vaan jatkoivat edelleen rukoilemista, kunnes Jumala jossain vaiheessa alkoi toimia enemmän heidän kauttaan tällä alueella. Esimerkit osoittavat, miten ei ole syytä luovuttaa, vaan jatkaa edelleen. Ei kaikilla ole samanlaista tehtävää kuin näillä Jumalan palvelijoilla, vaan he voivat toimia eri alueilla. Kuitenkin kestävyys ja ettei luovuta, on siinäkin hyödyksi (1 Kor 15:58: Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.)

John Wimber: Pian aloin rukoilla sairaiden puolesta. En tehnyt sitä siksi, että olisin nähnyt sairaiden parantuvan, vaan koska Raamattu kehotti uskovia tekemään niin. Seuraavien kymmenen kuukauden ajan, viikko viikon jälkeen, rukoilin ihmisten puolesta – eikä yksikään heistä parantunut… Nykyään näemme satojen ihmisten parantuvan joka kuukausi seurakuntamme tilaisuuksissa. Useat muut parantuvat, kun rukoilemme heidän puolestaan sairaaloissa, kaduilla ja kodeissa. Sokeat saavat näkönsä; rammat kävelevät; kuurot kuulevat; syöpä häviää. (18)

Charles ja Frances Hunterilla ei ole yhtään enempää voimaa kuin sinulla on! Mutta jotakin eroa meissä ehkä on. Me käytämme tuota voimaa enemmän kuin ihmiset yleensä. Me olemme kaksi maailman sinnikkäintä ihmistä, koska me emme lannistu niin kuin useimmat muut tekevät. Ennen kuin täytyimme Pyhällä Hengellä, me panimme kätemme ainakin kymmenen tuhannen ihmisen päälle, joista ehkä kymmenen parantui!… Monet panevat kätensä sairaan päälle kerran, mutta kun potilas ei paranekaan, he sanovat heti: ”Jumala ei ole kutsunut minua parantamaan sairaita.” Tässä he menevät harhaan. (19)

Rakkauden ja säälin puute saattaa olla myös este sille, että ihmiset eivät parane. Jumala toimii rakkauden kautta, ja sitä pitäisi olla myös rukoilijoilla. Esim.  Smith Wigglesworth, joka toimi voimakkaasti parantumisen alueella, oli tällainen henkilö. Hänen elämänkerrassaan kerrotaan seuraavaa: Smith Wigglesworthiin voimme sovelluttaa sanat: ”Hänet valtasi sääli.” Kyyneleet valuivat vuolaina hänen silmistään, kun hän rukoili sairaiden puolesta. Kuinka hellästi hän kohtelikaan lapsia sekä vanhuksia! Hän pommitti taivasta rukouksillaan kuin sankari saadakseen avun sairaille ja vaivatuille ⁽²⁰⁾. Lisäksi Smith Wigglesworth itse on kertonut samasta asiasta omin sanoin. Hän painottaa, että rakkaus tulee Pyhältä Hengeltä:

Me emme voi koskaan saada syöpätautia poistetuksi, jollemme ole niin kokonaan täytetyt Pyhän Hengen voimalla, että Kristuksen sääli asuu meissä ja toimii meidän kauttamme… Herra ilmestyy silloin, kun sydämesi on täynnä sääliä sairaita kohtaan. (21)

Suomalainen julistaja, Niilo Yli-Vainio, jonka kautta oli hengellinen herätys Suomessa, on kertonut samasta asiasta. Hän itse oli läpikäynyt monia vaikeuksia ja sairauksia, joka osaltaan auttoi häntä ymmärtämään sairaiden ihmisten ongelmia:

Minun avuttomuuteni on täydellistä.

   He hakevat Kristusta, viimeistä mahdollisuutta

   He etsivät porttia ulos helvetistä – ja minä tiedän luitani myöten, sydämen juuria myöten, miltä heistä tuntuu. Minulle ei kenenkään tarvitse ruveta perustelemaan ja selittämään, millaista on ihmisen hätä, sairaus, kuoleman pelko, avuttomuus, masennus… Ja joka kerta minusta tuntuu, että heidän asiansa menevät minun lävitseni. Ja minä säälin, säälin, säälin, niin että se väsyttää, niin että silmissä pyörii. (22)

Mitä edellisestä voidaan päätellä? Meidän täytyy hyväksyä, että sairaus kuuluu tähän maailmaan ja siitä voivat kärsiä myös jo uskossa olevat. Kaikki eivät parane heti, mutta jokainen Jeesukseen uskova paranee viimeistään tulevassa Jumalan valtakunnassa. Meidän täytyy myös hyväksyä se, että emme aina tiedä, miksi jotkut sairastuvat tai eivät parane heti. Ei syynä ole aina synti tai epäusko, kuten edelliset esimerkit osoittivat.

    Tämä alue voi olla monille ongelma. Ehkä heidän puolestaan on rukoiltu monia kertoja, ja he tuntevat olonsa kurjaksi ja tuomituksi, kun eivät ole vielä parantuneet. Ehkä heidän päälleen on laitettu kädet monta kertaa, on kehotettu uskomaan, katsomaan Jeesukseen tai etsitään muuta selitystä, miksi parantumista ei ole vielä tapahtunut. On ymmärrettävää, että jos sama prosessi toistuu usein, on ihmisten vaikea tulla seurakuntaan. (Jennifer Rees-Larcombe on kirjoittanut aiheesta kaksi hyvää kirjaa: ”Minä en parantunut” ja ”Toivoton tapaus” / ”Beyond Healing” ja ”Unexpected Healing” Toisessa hän kertoo sairastumisestaan ja miten hän ei parantunut, vaikka ihmiset toistuvasti rukoilivat hänen puolestaan. Toisessa kirjassaan hän kertoo parantumisestaan ja miten hän sai jättää pyörätuolin. Hän parantui nuoren tytön kautta, joka ei ollut tottunut edes rukoilemaan muille parantumista. Tapaus osoittaa, että Jumalan aikataulut ja suunnitelmat ovat joskus erilaisia kuin ihmisten aikataulut ja suunnitelmat.)

    Mitä meidän tulisi tehdä? Seurakunnissa pitäisi olla armollinen ilmapiiri, jossa etsitään ennen kaikkea Jeesusta, ei vain parantumista. Ilmapiiristä tulee kova, jos painotetaan vain parantumista, uskoa ja Jumalan siunauksia mutta ei etsitä parantumisen lähdettä, Jeesusta. Mennään helposti harhaan, jos uskon elämästä tehdään jonkinlainen saavutus ja osoitetaan muita sormella esim. uskon puutteen vuoksi.

    Toiseksi seurakunnissa olisi hyvä huolehtia siitä, että niihin on helppo tulla esim. pyörätuolien kanssa. Saavutettavuus ja esteettömyys, esim. luiska pyörätuolia varten ja helppo wc-käynti auttavat tässä.

Onko Jumalan tahto parantaa meidät? Kun edellä on käsitelty parantumisasiaa eri puolilta, on tarkoitus ollut poistaa niitä esteitä, joita ehkä saattaa olla parantumisen tiellä tai tutkiskella asioita, jotka ovat sairauksien taustalla. Emme aina ajattele, mistä sairautemme on saanut alkunsa. Ehkä syynä ovat väärät asenteemme, traumaattiset tapahtumat tai jatkuva stressi, joka on saattanut ilmetä fyysisenä sairautena. Tai ehkä syynä ovat väärät elintapamme kuten liikunnan ja levon puute tai epäterveellinen ravinto. Kaikki ne voivat vaikuttaa fyysiseen olotilaamme.

   Entä sitten parantumisen etsiminen Jumalalta? Ensimmäisenä herää kysymys siitä, onko Jumalan tahto parantaa ihminen, joka etsii parantumista. Miten tähän kysymykseen saadaan vastaus?

   Tietysti on mahdollista, että yksittäinen ihminen miljoonien joukosta kuulee jonkin erityisen äänen ja vakuutuksen, että Jumalaa parantaa juuri hänet. Ehkä näin voi tapahtua, mutta kyllä meillä pitäisi olla yleisempi ja varmempi pohja parantumiselle, ja se on nimenomaan Raamatun Sana. Sanan kautta voimme yrittää päästä selville Jumalan tahdosta parantaa.

   Tässä on aivan sama kuin pelastusasiassa. Jos haluamme tietää, onko Jumalan tahto pelastaa ihminen, ei meidän tarvitse muuta kuin lukea Sanan lupauksia aiheesta. Pelastusasiaan ja Jumalan tahtoon pelastaa ihminen viittaavat mm. seuraavat jakeet:

- (Hes 18:23,32) Olisiko minulle mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra, Herra; eikö se, että hän kääntyy pois teiltänsä ja elää?

32 Sillä ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, sanoo Herra, Herra. Siis kääntykää, niin te saatte elää."

- (Joh 3:16,17) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.

- (1 Tim 2:3,4) Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,

4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

- (2 Piet 3:9) Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.

Niinpä, kun etsimme parantumista, on meidän järkevintä toimia samoin kuin pelastusasiassa eli on parasta kääntyä Jumalan sanan puoleen. Vain sitä kautta voimme saada selvyyttä tähän asiaan.

    Mitä Raamatusta käy sitten selville tästä asiasta? Esim. Jesaja 53 kertoo ennustuksen siitä, miten Messias kantaa sairautemme. Näin todella tapahtui Jeesuksen elämässä, joka täytti tämän profetian. Me voimme uskoa, että sairaudet, kuten syöpä, halvaus, sokeus, kuurous, reuma ym. laitettiin Jeesuksen päälle, ettei meidän tarvitsisi niitä kantaa:

- (Jes 53 4,5) Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,

5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

- (Matt 8:16,17) Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;

17 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme".

- (1 Piet 2:24) joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut".

Seuraavassa on lisää jakeita samasta aiheesta. Jumala paransi jo vanhan liiton puolella, ja sama jatkuu uuden liiton puolella, jossa nyt elämme. Heprealaiskirje osoittaa, että uusi liitto on parempi kuin vanha, joten jos jo vanhan liiton aikana parannuttiin, voimme odottaa samaa nykyaikana (Hebr 8:6: Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.). Joudumme leikkaamaan monia sivuja pois Raamatusta, jos hylkäämme ne kohdat, joissa puhutaan parantumisesta. Mm. seuraavat jakeet osoittavat, miten Jumala paransi ihmisiä jo vanhan ja huonomman liiton puolella:

- (1 Moos 20:17) Mutta Aabraham rukoili Jumalaa, ja Jumala paransi Abimelekin ja hänen vaimonsa ja hänen orjattarensa, niin että he synnyttivät lapsia.

- (4 Moos 12:13) Silloin Mooses huusi Herran puoleen sanoen: "Oi, Jumala! Paranna hänet!"

- (2 Moos 15:26) Hän sanoi: "Jos sinä kuulet Herraa, Jumalaasi, ja teet, mikä on oikein hänen silmissänsä, tarkkaat hänen käskyjänsä ja noudatat kaikkea hänen lakiansa, niin minä en pane sinun kärsittäväksesi yhtäkään niistä vaivoista, jotka olen pannut egyptiläisten kärsittäviksi, sillä minä olen Herra, sinun parantajasi".

- (2 Kun 2:21) Niin hän meni vesien lähteelle ja heitti siihen suolat, sanoen: "Näin sanoo Herra: Minä olen parantanut tämän veden; siitä ei enää tule kuolemaa eikä keskenmenoa".

- (2 Kun 20:5) "Palaja takaisin ja sano Hiskialle, minun kansani ruhtinaalle: 'Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Minä olen kuullut sinun rukouksesi, olen nähnyt sinun kyyneleesi. Katso, minä parannan sinut: jo kolmantena päivänä sinä menet Herran temppeliin.

- (Jes 57:18,19) Minä olen nähnyt hänen tiensä, mutta minä parannan hänet ja johdatan häntä ja annan jälleen lohdutuksen hänelle ja hänen surevillensa.

19 Minä luon huulten hedelmän, rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille, sanoo Herra, ja minä parannan hänet.

- (Mal 4:2) Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat

- (Ps 30:3) Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.

- (Ps 41:4) Minä sanoin: "Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan".

- (Ps 103:3) hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,

- (Ps 107:20) Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.

Entä Uusi testamentti? Meille kerrotaan, miten Jeesus ja apostolit toistuvasti paransivat sairaita. Lisäksi kun Jeesus lähetti opetuslapset julistamaan evankeliumia, kehotti hän heitä parantamaan sairaita. Tämä osoittaa selvääkin selvemmin, miten parantuminen on Jumalan tahdon mukainen asia:

- (Matt 8:2,3) Ja katso, tuli pitalinen mies ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: "Herra, jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa".

3 Niin hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: "Minä tahdon; puhdistu". Ja kohta hän puhdistui pitalistaan.

- (Matt 9:12) Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

- (Matt 15:30,31) Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät,

31 niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

- (Mark 3:10) sillä hän paransi monta, jonka tähden kaikki, joilla oli vaivoja, tunkeutuivat hänen päälleen koskettaaksensa häntä.

- (Mark 6:56) Ja missä vain hän meni kyliin tai kaupunkeihin tai maataloihin, asetettiin sairaat aukeille paikoille ja pyydettiin häneltä, että he saisivat koskea edes hänen vaippansa tupsuun. Ja kaikki, jotka koskivat häneen, tulivat terveiksi.

- (Luuk 4:18,40) "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen,

40 Auringon laskiessa kaikki, joilla oli sairaita, mikä missäkin taudissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani kätensä heidän itsekunkin päälle ja paransi heidät.

- (Luuk 9:1,2,6) Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.

2 Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

6 Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla.

- (Luuk 10:8,9) Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,

9 ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle'.

- (Mark 16:17,18) Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,

18 nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."

- (Luuk 13:16) Ja tätä naista, joka on Aabrahamin tytär ja jota saatana on pitänyt sidottuna, katso, jo kahdeksantoista vuotta, tätäkö ei olisi pitänyt päästää siitä siteestä sapatinpäivänä?"

- (Jaak 5:16) Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.

- (3 Joh 1:2) Rakkaani, minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja pysyt terveenä, niinkuin sielusikin menestyy.

Jeesuksen kiusaukset erämaassa ovat myös hyvä opetus meille (Matt 4:1-11). Hän vastasi saatanan hyökkäyksiin toistuvasti: ”Kirjoitettu on…”. Jos noudatamme samaa mallia pelastus- ja parantumisasiassa, emme varmastikaan toimi väärin. Me voimme lainata Raamatun sanan lupauksia esim. seuraavalla tavalla: Kirjoitettu on: ”meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut (Jes 53:4,5). Kun lausumme näitä sanoja, olemme samaa mieltä Raamatun sanan ja Jumalan kanssa. Samalla me torjumme saatanan syytökset ja valheet, kuten ”Jumala ei tahdo sinun parantuvan”, ”et ole riittävän hyvä” jne.

    Kun ihminen tarttuu Sanan lupauksiin, on hän kuitenkin koko ajan riippuvainen Jumalasta. Me emme voi määrätä Jumalaa parantumisen ajankohdassa. Me voimme ottaa parantumisen vastaan heti luottamalla Sanan lupauksiin, mutta milloin siemen, eli Jumalan sana itää (Luuk 8:11: Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana), on aina Jumalan käsissä. Hän määrää ajankohdan tällä alueella. Joskus parantuminen tapahtuu heti, joskus asteittain ja joskus pitemmän ajan kuluessa, aivan kuten siemenilläkin on erilaisia itämisaikoja.

    Hyvä esimerkki tältä alueelta on Aabraham. Jumala oli antanut hänelle lupauksen poikalapsesta Saaran kautta. Aabraham ei saanut nähdä lupauksen toteutumista heti, mutta ei hän menettänyt uskoaankaan sinä aikana, kun joutui odottamaan. Lopulta vuosien jälkeen hän sai nähdä lupauksen toteutuvan käytännössä. Siinä vaiheessa kaikki näytti inhimillisesti katsoen toivottomalta:

- (Hebr 6:13-15) Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa,

14 ja sanoi: "Totisesti, siunaamalla minä sinut siunaan, ja enentämällä minä sinut enennän";

15 ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli.

- (Room 4:18-21) 18 Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva",

19 eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut – sillä hän oli jo noin satavuotias- ja että Saaran kohtu oli kuolettunut;

20 mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,

21 ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.

Usko on aina näkemisen vastakohta

- (2 Kor 5:7) sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.

- (Hebr 11:1) Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.

Aiemmissa Raamatun jakeissa kerrottiin Aabrahamin uskosta, eli miten hän uskoi, vaikka olosuhteet osoittivat päinvastaista. Se on hyvä esimerkki tältä alueelta. Usko on aina sen vastakohta, mitä näemme ja tunnemme. Tämä on totta myös parantumisen alueella. Meidän on niin vaikea uskoa parantumislupauksiin, koska katsomme itseemme koko ajan. Tarkkailemme muutosta itsessämme – onko kipu vähentynyt tai pahat oireet vähentyneet – sen sijaan, että luottaisimme jatkuvasti Sanan lupauksiin negatiivisista oireista huolimatta.

   Kuitenkin, kun pelastusasiassa katsomme Sanan lupauksiin (esim. Joh 1:29 ja Gal 3:1: Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! / Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?) emmekä yritä tunteiden kautta saada varmuutta pelastumisesta, pätee sama periaate parantumisen alueella. Oireita ja tunteita ei tule kieltää – ne ovat edelleen olemassa, mutta jos meillä on uskoa Sanaan, yritämme pitää kiinni Sanan totuudesta vaikeista olosuhteista huolimatta (”Kirjoitettu on: ”meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä, Jes 53:4. Kirjoitettu on: Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut, Jes 53:5”. Lisäksi Jeesus itse sanoi: ”Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus”, Joh 17:17). Ei tämä helppoa ole, mutta niin usko toimii. Se on aina ristiriidassa näkemisen ja tunteiden kanssa. Tämä on hyvä muistaa, kun uskomme on niin heikko. Toisaalta eivät opetuslapsetkaan usein olleet vahvoja uskossaan. Jeesus toistuvasti moitti heitä vähäuskoisiksi (Matt 8:26, 14:31, 16:8), joten ei usko ollut heillekään helppo asia.

    Kun Jeesus opetti opetuslapsia tästä aiheesta, kehotti hän heitä uskomaan siihen, että he ovat jo vastaanottaneet pyytämänsä asian (”Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva”, Mark 11:25). Tämä pätee hyvin parantumiseen, jonka Jeesus teki meille mahdolliseksi ja valmiiksi ristintyöllään. Kun ihminen pyytää Jumalalta parantumista, voi hän etukäteen kiittää parantumisesta ennen kuin näkee siitä mitään tulosta. Tämä on uskoa ja sen tunnustamista, että laittaa luottamuksensa parantumislupauksiin. Lisäksi ihminen voi katsoa kellosta ajankohdan, jolloin hän uskoi vastaanottaneensa parantumisensa Jumalalta (”Vastaanotin parantumisen eilen klo. 14.30...”). Jumalan kädessä kuitenkin lopulta on, milloin parantuminen tulee esiin.

    Seuraava esimerkki liittyy samaan aiheeseen. Linda Graaf-Bergling kertoo, miten hän kamppaili oman parantumisensa kanssa ja sai sen lopulta kokea. Se ei tapahtunut yhdessä hetkessä:

Linda Graaf-Bergling: Muistan, kun itse monen vuoden ajan kärsin reumaattisesta särystä. Ajoittain minulla oli niin vaikeaa, että pystyin tuskin nousemaan tuolista siihen istuuduttuani. Polveni ja käsivarteni olivat niin paisuneet, että pystyin tuskin tekemään pieniä kävelymatkoja. Koin sellaista katkeamatonta ja riuduttavaa särkyä ja sain usein taistella alakuloisuutta ja huolta vastaan.

   Tämä tapahtui noin seitsemän vuotta sitten. Olin alkanut saada vähän opetusta siitä, miten uskon kautta voin ottaa parantumisen vastaan sillä perusteella, mitä Jeesus on Golgatalla jo tehnyt puolestani. Muistan hetken, kun polvistuin ja otin Jumalan parantavan voiman vastaan. En tuntenut mitään ruumiissani. Särky oli edelleen jäljellä. Paholainen nauroi minulle ja toi mieleeni kaikenlaisia kuvia, joita hän oli sairaudestani keksinyt. Hän halusi varastaa sydämeni varmuuden parantumisesta. Mutta käänsin katseeni pois oireista. Muodostin silmilläni uuden tulevaisuutta koskevan kuvan sairauden kuvan sijaan. Näin itseni terveenä. Sanoin itselleni säryn palatessa: "Jumalan voima vaikuttaa minussa. Sama Jumalan voima, joka herätti Jeesuksen kuolleista ja joka on vahvempi kuin sairauden valta." Kun ylistin ja kiitin Jumalaa parantumisestani, jota en vielä nähnyt, vapautui terveys hitaasti mutta varmasti ruumiissani. Olin jo parannettu SISIMMÄSSÄNI, vaikka ruumiissani oli edelleen oireita. Näin sisäisesti Jumalan lupaukset ikäänkuin toteutuneina. En muista edes tarkalleen päivää, kun kaikki oireet olivat poissa ja olin täysin toipunut. (23)

Kuten todettiin, tulee usko siten, että laitamme luottamuksemme Sanan lupauksiin. Yritämme kiinnittää huomion niihin eikä kehossa ilmeneviin oireisiin, jotka osoittavat päinvastaista. Tästä on hyvä esimerkki Smith Wigglesworthin elämänkerrassa. Ihmiset parantuivat, kun he laittoivat luottamuksensa siihen Sanan kohtaan, miten Herra on meidän parantajamme:

Heidän toimintansa Bradfordissa menestyi ja piti vuokrata yhä suurempia kokoushuoneita. Lopulta he sijoittuivat melko avaraan rakennukseen Bowland-nimisen kadun varrelle. Saarnatuolin takana olevalle seinälle piirrettiin kuin kirjakäärö ja siihen suurin kirjaimin sanat: ”Minä olen Herra, sinun Parantajasi.” Vuosien kuluessa monet todistivat tulleensa terveiksi noista sanoista saamansa innoituksen kautta. (24)

Lisäksi samassa kirjassa kerrotaan, miten ihmisten usko sai vahvistusta siitä, kun he näkivät muiden parantuvan. He pystyivät uskomaan, että Jumala haluaa toimia myös heidän elämässään parantavalla voimallaan:

En muista mitä puhuin, mutta kun olin lopettanut, viisitoista sairasta tuli esille. Heidän joukossaan oli eräs mies Skotlannista. Hän ontui kainalosauvoineen. Rukoilin miehen puolesta, ja hän tuli terveeksi. Itse hämmästyin kaikkein eniten. – Siinä mies hyppeli ilman kainalosauvoja. Toisten sairaiden usko vahvistui tästä, ja kaikki parantuivat. Olen varma siitä, ettei minun oma uskoni parantanut heitä, vaan Jumala itse säälivässä rakkaudessaan tuli keskellemme sekä auttoi minua hädän ja tarpeen hetkellä. (25)

Lopuksi  mainitsen ihmeellisimmistä tapauksesta. Eräs isä oli tuonut kokoukseen poikansa, joka oli kokonaan kääritty ohuisiin rautalevyihin. Huone oli täynnä kansaa. Poika nostettiin vaivoin usean penkkirivin yli eteeni korokkeelle. Voitelin hänet öljyllä Jeesuksen nimeen laskien käteni hänen päälleen. Heti poika huudahti: ”Isä, isä! Jotakin liikkuu kaikkialla minussa!” Hänet vapautettiin raudoistaan sinä päivänä. Jeesus paransi hänet täydellisesti.

   Ei ollut ihme, että usko syntyi moniin sydämiin Jumalan näin ihmeellisesti toimiessa. Parantuneet kulkivat kohta ympäri kyliä todistaen, mitä suurta Kristus oli heille tehnyt. (26)

Entä jos meiltä puuttuu uskoa parantumisen alueella? Charles Price, jonka kokouksissa tuhannet ja tuhannet parantuivat, on painottanut sitä, että meidän tulee etsiä ennen kaikkea uskon alkajaa ja täyttäjää eli Jeesusta (Hebr 12:2 Silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen…), parantajaa enemmän kuin parantumista. Eli vain Jeesus voi parantaa meidät (usko yksinään ei tee sitä!), ja vain hän voi vuodattaa sen uskon meihin, joka johtaa parantumiseen. Häntä meidän tulee etsiä, riippumatta siitä paranemmeko heti, myöhemmin vai vasta tulevassa elämässä.

Mene nyt siis Jeesuksen luo. Opi luottamaan häneen, niin Hän on yhdistävä uskonsa sinuun. Kerro hänelle tarpeesi! Puhu Hänelle surusi! Silloin saat Hänen läsnäolossaan löytää levon ja vapauden kaikesta siitä, mikä sinua nyt sekä sisäisesti että ulkonaisesti häiritsee ja kuluttaa… Ennen kaikkea haluan sanoa, että sinä et voi itse aikaansaada uskoa, sinä et voi työskentelysi kautta sitä saavuttaa… Jumala itse sen synnyttää ja antaa. Sinä et voi istua kodissasi ja yrittää ponnistella uskoa ja sitten väittää, että jotakin on tapahtunut. Et voi myöskään omin voimin muuttaa toivoasi ja toivomustasi uskoksi. Sinä et voi saada sitä muualta kuin Herran luota. Sillä Sana sanoo selvästi ja kirkkaasti, että usko on sekä Jumalan lahja että Hengen hedelmä. (27)

VIITTAUKSET:

1. Peter Horrobin: Parantuminen vapauttamalla (Healing Through Deliverance), osa 2, s. 34-36

2. Nicky Cruz: Juoksu jatkuu, s.88

3. Smith Wigglesworth: Kasvava usko, s. 13,14

4. Peter Horrobin: Parantuminen vapauttamalla (Healing Through Deliverance), osa 2, s. 40

5. S.I. McMillen: Ei mitään näistä sairauksista (None of These Deseases) s. 7,94

6. Peter Horrobin: Parantuminen vapauttamalla (Healing Through Deliverance), osa 2, s. 37

7. Derek Prince: He karkottavat demoneja / They Shall Expel Demons), s. 81

8. Carlos Annacondia: Kuuntele minua saatana (Listen to me, satan!), s. 100

9. Rebecca Brown: Katkaistu kirous / Unbroken Curses, s. 35,36

10. Peter Horrobin: Parantuminen vapauttamalla (Healing Through Deliverance), osa 2, s. 216

11. Peter H. Lawrence: Henki, joka puhuu (The Spirit Who Speaks), s. 130, 131

12. Francis MacNutt: Parantumisesta (Healing), s. 139

13. Larry Keefauver: Kun Jumala ei heti paranna (When God Doesn’t Heal Now), s.20

14. Reinhard Bonnke: Tulella täytetty elämä (Living a Life of Fire), omaelämäkerta, s. 255, 256

15. Carlos Annacondia: Kuuntele minua saatana (Listen to me, satan!), s. 222

16. Kathryn Kuhlman: Kuolematon ihme, s.189

17. Reinhard Bonnke: Tulella täytetty elämä (Living a Life of Fire), omaelämäkerta, s. 307

18. John Wimber: Kevin Springer: Ihmeet ja merkit (Power Evangelism), s. 62,64

19. Charles ja Frances Hunter: Parantakaa sairaat (To Heal the Sick), s. 28, 76

20. Stanley Howard Frodsham: Smith Wigglesworth, uskon apostoli (Smith Wigglesworth Apostle of Faith), s. 73

21. Smith Wigglesworth: Kasvava usko, s. 151,156

22. Mauno Saari: Saarnaaja, s. 270

23. Linda Graaf-Bergling: Jeesus parantaa ja eheyttää, s.56

24. Stanley Howard Frodsham: Smith Wigglesworth, uskon apostoli (Smith Wigglesworth Apostle of Faith), s. 24

25. Stanley Howard Frodsham: Smith Wigglesworth, uskon apostoli (Smith Wigglesworth Apostle of Faith), s. 35,36

26. Stanley Howard Frodsham: Smith Wigglesworth, uskon apostoli (Smith Wigglesworth Apostle of Faith), s. 60

27. Charles Price: Ihmeitätekevä usko, s. 39,41

Lisää aiheesta:

Parantumiset olivat tavallisia Jeesuksen ja apostolien aikana. Kuitenkin Jumala oli sama silloin kuin nyt, joten voimme odottaa samaa nykyaikana

Totuuden ymmärtäminen on avaintekijä jumalasuhteessa. Kun ihminen ymmärtää totuuden asemastaan Kristuksessa, tuo se vapautta hänen elämäänsä

Menneisyyden raskaat kokemukset ja muistot ohjaavat ihmisten elämää ja minäkuvaa. Lue, mitä askeleita liittyy vapautumiseen menneisyyden taakoista

Kun ihminen pelastuu, ei hän aina vapaudu kaikista siteistä. Saatana voi edelleen häiritä häntä, ja häneltä voi puuttua Jeesuksen lupaama rauha

Pelastusvarmuus; miksi se puuttuu ja miten sen saa? Jos joku tuijottaa itseensä ja omiin tekoihinsa, eikä Jeesukseen, ei hän koskaan saa varmuutta

Kristillisellä uskolla, kun ihminen ymmärtää Jumalan rakkauden ja armon itseään kohtaan, on myönteinen vaikutus mielenterveydelle

Ruoka ja terveys, eli miten ruokavalio vaikuttaa terveyteen

Jeesus on

tie ja totuus

 ja elämä

Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!

Lisää aiheesta:

Parantumiset olivat tavallisia Jeesuksen ja apostolien aikana. Kuitenkin Jumala oli sama silloin kuin nyt, joten voimme odottaa samaa nykyaikana

Totuuden ymmärtäminen on avaintekijä jumalasuhteessa. Kun ihminen ymmärtää totuuden asemastaan Kristuksessa, tuo se vapautta hänen elämäänsä

Menneisyyden raskaat kokemukset ja muistot ohjaavat ihmisten elämää ja minäkuvaa. Lue, mitä askeleita liittyy vapautumiseen menneisyyden taakoista

Kun ihminen pelastuu, ei hän aina vapaudu kaikista siteistä. Saatana voi edelleen häiritä häntä, ja häneltä voi puuttua Jeesuksen lupaama rauha

Pelastusvarmuus; miksi se puuttuu ja miten sen saa? Jos joku tuijottaa itseensä ja omiin tekoihinsa, eikä Jeesukseen, ei hän koskaan saa varmuutta

Kristillisellä uskolla, kun ihminen ymmärtää Jumalan rakkauden ja armon itseään kohtaan, on myönteinen vaikutus mielenterveydelle

Ruoka ja terveys, eli miten ruokavalio vaikuttaa terveyteen