Parantuminen

Esipuhe

Aiomme seuraavilla riveillä tutkia parantumista, joka on tärkeä ja mielenkiintoinen alue. Tarkoitus on selvittää, mitä Raamattu siitä sanoo ja onko ihmisen mahdollista henkilökohtaisesti kokea se myös tänä päivänä. Kun apostolien ja Jeesuksen aikoina ruumiin parantuminen oli tavallista ja sitä yleensä odotettiin vastauksena rukoukseen, olisi hyvä, että samaa voitaisiin kokea nykypäivänäkin. Jumala, joka paransi ihmisiä silloin, ei varmastikaan ole muuttunut yhtään. Siksi tänäkin päivänä kannattaa odottaa hänen apuaan.

   Ennen parantumisen vastaanottamista aiomme kuitenkin tutkia sairauden taustoja ja mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, kun etsitään apua tällä alueella. Nämä asiat on syytä selvittää, koska ne voivat vaikuttaa parantumisen kokemiseen.

1. Huomioonotettavia seikkoja etsittäessä parantumista

Kun etsitään parantumista Jumalalta, on eri tekijöitä, joita kannattaa huomioida sitä ennen, koska ne voivat joko edistää tai huonontaa fyysistä tilaamme. Toiset niistä liittyvät jokaisen omaan hengelliseen elämään ja toiset ovat sellaisia tekijöitä, jotka ovat monien sairauksien takana. Molemmat alueet on hyvä ymmärtää ja tuntea, jotta parantuminen pääsisi alkuun. Näitä asioita käydään seuraavassa luettelomaisesti lävitse.

Elämän luovuttaminen jumalalle

Tärkein asia on varmasti se, että ollaan pelastuneita ja koko elämä on luovutettu Jumalalle. Vaikka emme koskaan parantuisikaan tämän elämän aikana, on jokaisen silti syytä kääntyä kokosydämisesti Jumalan puoleen ja etsiä hänen tahtoaan. Sielumme pelastus ja hänen tahtonsa toteutuminen omassa elämässämme on paljon tärkeämpi asia kuin ruumiin terveys, joka sekin on hyvä asia.

   Toisaalta parantuminen voi joskus jäädä toteutumatta juuri sen takia, että ei etsitä ensin Jumalan valtakuntaa, vaikka Jeesus siihen kehotti. Meillä on oltava oikea tärkeysjärjestys elämässämme, niin Jumalan apukin voi olla konkreettisempi. Käänny sen tähden koko sydämestäsi Jeesuksen Kristuksen puoleen, anna hänen pelastaa itsesi ja etsi hänen tahtoaan. Se on tärkeintä, mitä voit tämän elämän aikana tehdä:

- (Matt 16:26) Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

- (Matt 6:33) Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

Luovu katkeruudesta ja syytöksistä! 

- (Matt 18:32,33) Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;

33. eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'

Toinen tärkeä tekijä parantumista etsittäessä on anteeksiantamus: se, että luovutaan katkeruudesta ja syytöksistä. Joskus parantuminen voi estyä yksinkertaisesti siksi, että kieltäydytään antamasta anteeksi ja haudotaan jatkuvasti muiden virheitä. Jos sellaiset asiat kuin katkeruus, viha ja syytökset ovat päällimmäisinä, eikä niistä haluta vapautua, ei parantumista silloin kannata edes rukoilla. Se voi jäädä meiltä kokematta, koska Jumala odottaa ensin mielenmuutosta tässä asiassa.

   Sen sijaan anteeksiantamus itsessään tuo terveyttä jokaisen elämään. Kun lääkärit ovat arvioineet hyvin suuren osan sairauksista olevan tunneperäisiä, ja jos kielteisistä tunteista vapaudutaan, voi pelkästään se johtaa parantumiseen. Aina ei edes tarvita erityistä rukousta parantumisen alueella, vaan anteeksiantamus itsessään voi tuoda muutoksen. Peruslähtökohta on, että omassa elämässämme pystymme tunnistamaan väärät ja kielteiset asenteemme sekä tunnustamaan ne synniksi. Kun näin tapahtuu, voi paranemisprosessi lähteä jo siitä liikkeelle.

Nicky Cruz: Meninpä minne tahansa, ihmiset pyytävät minua jatkuvasti rukoilemaan, että he parantuisivat, selviytyisivät taloudellisesta kriisistä tai vapautuisivat paholaisen jatkuvista hyökkäyksistä. Sen sijaan että rukoilisin heti, kysyn nykyään, ovatko he antaneet anteeksi.

   On hämmästyttävää, miten rumia asioita nousee pintaan, kun testaan heitä hiukan.

   On hyödytöntä rukoilla heidän puolestaan, jos taustalla on anteeksiantamaton mieli. Anteeksiantamattomuus päästää paholaisen sisälle elämäämme ja uhkaa kaikkea, mitä rakastamme - perhesuhteita, uraa, työtä, ruumiillista ja henkistä terveyttä. (1)

Ala siunata!

Katkeruudesta ja syyttävästä mielestä vapautumiseen löytyy yksi hyvä parannuskeino. Se on Jumalan armo sekä ihmisten siunaaminen ja kiitollisuus olosuhteista. Kun meille tulee eteen vaikeita elämäntilanteita, voimme aina valita ihmisten siunaamisen ja kiitollisuuden kaikesta tai sitten kiroamisen ja tyytymättömyyden. Voimme ainakin jossain määrin valita, kumman asenteen näistä kahdesta vaihtoehdosta haluamme hyväksyä omassa elämässämme.

   On totta, että oikeiden valintojen tekeminen voi joskus tuntua ylivoimaisen vaikealta, ainakin ilman Jumalan voimaa, mutta onko lopultakaan muuta vaihtoehtoa? Voimme hyvin paljon nykyisen elämän pienillä valinnoilla vaikuttaa siihen, mihin suuntaan elämämme on menossa. Ala sen tähden kiroamisen sijasta siunata ihmisiä ja pyri olemaan Jumalalle kiitollinen nykyisistä elämäsi olosuhteista:

- (1 Kor 10:10) Älkääkä napisko, niinkuin muutamat heistä napisivat...

- (Room 12:14) Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.

- (1 Tess 5:18) Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.

- (Ef 5:20) Kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

- (Ps 50:23) Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua, joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden.

- (Ps 118:24) Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.

- (Kol 2:6,7) Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä,

7. juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.

Tunnista asioiden juuret! 

- (Hebr 12:15) ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi.

- (Matt 7:1,2) "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;

2. sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.

Eräs puoli anteeksiantamuksessa on huomata itsellään olevat väärät asenteet ja ajatukset. Usein ongelmana katkeruudessa, mutta varsinkin ihmisten tuomitsemisessa, on, ettei sitä huomata. Meillä voi olla syyttävä ja toisia paheksuva mieli ilman, että edes sitä tunnistamme ja tiedostamme. Voimme tuomita ja paheksua muita ihmisiä, koska emme tosiasiallisesti ole olleet "Jumalan valossa" ja koska emme ole nähneet väärää asennettamme synniksi. Sama väärä asenne voi olla myös syy siihen, ettei Jumala heti paranna meitä.

   Tämän asian tuo hyvin esille seuraava lainaus, jossa Carol Arnott puhuu tuomitsemisen juuresta omassa elämässään. Luultavasti suurin osa ihmisistä kärsii ainakin jossain määrin samasta ongelmasta:

Kun minusta tuli kristitty tajusin, että sydämessäni oli paljon anteeksiantamattomuutta, josta minun tuli vapautua. Työstin sitä, mutta se ei näyttänyt muuttavan tunteitani äitiäni kohtaan. Tajusin jotain olevan vialla. Yritin yhä uudelleen antaa anteeksi, mutta tunteet sydämessäni eivät muuttuneet miksikään. Vasta saatuani opetusta Paula ja John Sanfordilta katkeruudesta johtuvasta tuomitsemisesta ymmärsin, mistä on kysymys.

   Kirjoitukset kehottavat meitä kunnioittamaan isäämme ja äitiämme vain, jos he ovat hyviä kristittyjä ja tekevät kaiken oikein. Vai sanovatko tosiaan? Ei! Raamattu ei opeta näin, vaikka miten toivoisimme niin...

   Elämänalueilla, joilla sinä halveksit vanhempiasi, asiat eivät suju hyvin. Me emme tuomitse tietenkään heitä kaikesta, mutta yleensä me tuomitsemme heitä elämänalueilla, joilla me olemme tulleet loukatuiksi tai laiminlyödyiksi.

   Ajattelin mielessäni: "Jumala en ymmärrä tätä. Olen antanut hänelle anteeksi. Mitä tämä oikein tarkoittaa?" Hän sanoi: "Sinä olet halveksinut häntä. Sinä olet tehnyt syntiä, kun et ole kunnioittanut äitiäsi." Jumala alkoi näyttää minulle asian kaksi puolta. Meidän tulee antaa anteeksi. Mutta meidän tarvitsee myös katua ja tehdä parannusta omasta synnistämme, tuomitsevasta asenteestamme.

   Toisaalta minun tuli siis antaa hänelle anteeksi, joten tein sen. Mutta samalla en kuitenkaan kunnioittanut häntä sydämessäni. Minä vihasin häntä ja tuomitsin hänet.

   Ongelmana oli minun syntini, ei hänen. Minun reaktioni äitiäni kohtaan oli synnillinen asia, jota en ollut aikaisemmin ymmärtänyt. Saatana, joka on erittäin lakihenkinen, meni Jumalan luo ja sanoi: "Jumala, Carol on tehnyt syntiä tässä. Hän ei ole tehnyt parannusta siitä, että on tuominnut äitiänsä mielessään. Minulla on laillinen oikeus tuoda kylvämisen ja niittämisen laki Carolin elämään." (2)

Luovu myös itsesyytöksistä!

Kun katkeruus ja muiden tuomitseminen on asia, jossa monet ovat kiinni, voi heillä olla muitakin riippuvaisuuksia.

   Yksi väärä asenne on itsensäsyyttely ja -tuomitseminen. On mahdollista, että ihminen on antanut muille anteeksi, mutta hänellä on yhä edelleen itsensätuomitsemisen juuri, jota hän ei ole tunnistanut ja josta hän ei ole tehnyt parannusta. Hän saattaa jatkuvasti syyttää ja vähätellä itseään: "Senkin inhottava retku, sinulla ei ole oikeutta elää...". Samoin hän saattaa jatkuvasti syyttää itseään menneistä synneistä eikä suostu antamaan itselleen anteeksi, vaikka Jumala olisi antanut hänelle anteeksi jo ajat sitten (Ihminen on saanut anteeksiannon kaikista synneistään heti, kun hän on kääntynyt Jumalan puoleen Jeesuksen Kristuksen kautta.). Ongelmana on, että hän ei hyväksy Jumalan rakkautta omaan elämäänsä, vaan tahtoo olla itse itsensä tuomari, mikä ei tietenkään ole oikein:

- (Room 8:31-37) Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?

32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?

33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.

34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.

35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?

36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina."

37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.

Jos olet tässä tilanteessa, on sinun kuitenkin syytä heti lopettaa itsesi tuomitseminen ja syyttely sekä tunnustaa se synniksi. Tämä asia on hyvä nähdä vääräksi asenteeksi, aivan kuten muiden tuomitseminen on väärin. Tunnusta siis Jumalalle tämä syntisi sekä muut syntisi, joissa olet ollut kiinni. Voit lausua synnintunnustuksen ja niiden jälkeen käskyn sielunvihollisen voimille esim. seuraavalla tavalla. Mukana luettelossa on muitakin tavallisia syntejä, joissa monet ovat saattaneet olla kiinni:

Herra, Isä, anna anteeksi...

• itsevihani, itsemurha-ajatukseni ja itsesäälini. Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta.

• katkeruuteni ja tuomitseva asenteeni muita kohtaan. Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta.

• väärät yhteyteni henkimaailmaan ja että olen osallistunut spiritismiin (tai henkiparannus, ufot, horoskoopit, ennustaminen, hypnoosi, passiivinen mietiskely...). Pyydän, että otat minulta nyt pois ne yliluonnolliset lahjat ja kyvyt, jotka eivät ole sinusta, ja että otat minulta myös pois kaiken sellaisen yhteyden henkimaailmaan, joka ei ole sinusta.

   Kiitos, että annat minulle anteeksi ja että puhdistat ruumiini, sieluni ja henkeni kaikesta väärästä Jeesuksen veren kautta, Jeesuksen nimessä, aamen.

"Saatana ja te demonit, olen tunnustanut Jumalalle sen, että olen tuominnut itseäni, tuominnut muita, osallistunut... Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta näillä alueilla, koska Jeesuksen veren kautta olen saanut nämä asiat Jumalalta anteeksi. Sen tähden käsken nyt teitä poistumaan minusta ja ympäriltäni ettekä koskaan saa palata!"

Ymmärrä Jumalan armo!

Yksi ongelma monien jumalasuhteessa on, etteivät he todella usko Jumalan antaneen heille anteeksi ja että heidät on hyväksytty Jeesuksen Kristuksen kautta. Se voi johtaa siihen, että he tunnustavat samoja menneen elämän syntejä yhä uudelleen, vaikka ne on saatu heti anteeksi, kun on käännytty Jumalan puoleen. He saattavat elää lainalaisuuden ja oman huonouden tilassa, jolloin he eivät ole mielestään kelvollisia saamaan mitään Jumalalta (mikä itse asiassa on totta jokaisesta ihmisestä, koska Jumalan armoa ei voi ansaita). Samoin he saattavat ajatella, etteivät he ole tarpeeksi hyviä eikä heidän suhteensa Jumalaan ole tarpeeksi oikea, jotta hän voisi siunata heitä tai parantaa heidät. Kyseessä on tila, jossa he mittailevat itseään omalla itsellään ja katsovat koko ajan itseensä eikä siihen, mitä he ovat Kristuksen kautta.

   Jos olet edellisenkaltaisessa tilassa, on sinun hyvä kuitenkin vapautua siitä. Raamatun mukaan, jos olemme ottaneet Jeesuksen Kristuksen vastaan ja kääntyneet hänen puoleensa, saamme silloin olla armahdettuja, hyväksyttyjä, meidän syntimme ovat pyyhityt pois (Menneet synnit tai että on niiden kautta sairastunut eivät voi olla esteenä Jumalan parantavalle voimalle.), eikä mikään voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Usko sen tähden sanan totuus itsestäsi, äläkä katso omaan puutteellisuuteesi, vaan siihen, mitä saat olla Kristuksen kautta. Mm. seuraavat asiat ovat totta, jos olet kääntynyt Jumalan puoleen hänen kauttaan. Nämä asiat ja jokahetkinen tila Jumalan armossa on hyvä ymmärtää, koska silloin on paljon helpompi vastaanottaa myös parantuminen Jumalan kädestä:

Olet pelastunut armon kautta:

- (Ef 2:8,9) Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -

9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

- (Ef 2:4,5) mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,

5. on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut.

- (Apt 15:11) Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin.

Sen lisäksi, että olet pelastunut armosta, olet myös koko ajan armon alla. Tämä tarkoittaa, että olet yhtä otollinen silloin, kun rukoilet 8 tuntia päivässä tai olet langennut. Saavutuksesi tai lankeemuksesi eivät muuta tätä tilaa mihinkään:

- (Room 5:1,2) Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,

2. jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.

- (Room 6:14,15) Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.

15. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!

- (Fil 1:7) Ja oikein onkin, että minä näin ajattelen teitä kaikkia, koska te olette minun sydämessäni, te, jotka sekä ollessani kahleissa että evankeliumia puolustaessani ja vahvistaessani olette kaikki minun kanssani armosta osalliset.

- (1 Piet 2:10) te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette "Jumalan kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette armahdetut".

- (1 Piet 5:12) Silvanuksen, uskollisen veljen, kautta - jona häntä pidän - olen lyhyesti teille tämän kirjoittanut, kehoittaen teitä ja vakuuttaen, että se armo, jossa te olette, on Jumalan totinen armo.

Sinut on lunastettu:

- (1 Kor 6:20) Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.

- (Gal 3:13) Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu".

Olet yhtä vanhurskas kuin Jeesus, koska olet hänessä. Sinun ei tarvitse enää itsestäsi käsin yrittää olla vanhurskas:

- (1 Kor 1:30) Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,

Jumala on isäsi aivan kuin hän on Jeesuksenkin Isä:

- (Mark 14:36) ja sanoi: "Abba, Isä, kaikki on mahdollista sinulle; ota pois minulta tämä malja. Mutta ei, mitä minä tahdon, vaan mitä sinä!"

- (Room 8:15) Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"

- (Gal 4:6) Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"

Olet Jumalan lapsi, koska olet vastaanottanut Jeesuksen elämääsi. Samalla olet Kristuksen kanssaperillinen:

- (Joh 1:12) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

- (Gal 4:5-7) lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.

6. Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"

7. Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.

- (Room 8:15-17) Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"

16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.

17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.

- (1 Joh 3:1,2) Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä.

2. Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.

Jeesus on veljesi:

- (Joh 20:17) Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö."

Jumala on rakastanut sinua:

- (Ef 2:4) mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut.

- (1 Piet 5:10) Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.

- (2 Kor 1:3,4) Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,

4. joka lohduttaa meitä  kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.

Jumala on valinnut sinut:

- (Ef 1:4) niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa.

- (1 Kor 1:28) ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on.

Jumala tahtoi syntymistäsi:

- (Ilm 4:11) "Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut."

Olet Jumalan ystävä:

- (Joh 15:5) En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen Herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni.

Mikään ei erota sinua Jumalan rakkaudesta:

- (Room 8:38,39) Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,

39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa meidän Herrassamme.

Jumala on kanssasi:

- (Ps 23:1-4) Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

2. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.

3. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.

4. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.

- (Hebr 13:5) Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä".

Tulet viettämään iankaikkisuuden Jumalan kanssa, joka rakastaa sinua:

- (Ilm 21:3,4) Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;

4. Ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."

- (Room 8:18) Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.

- (2 Kor 4:17,18) Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti,

18. meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.

2. Sairauksien taustat

Kun etsitään syytä sille, mistä sairaudet johtuvat, voi niiden syy joskus olla hämärän peitossa. Vaikka nykyään tiedetään, että monet sairaudet saavat alkunsa huonoista elämäntavoista tai bakteeri- ja virustartunnoista, on lisäksi sellaisia sairauksia, joille ei tunnu olevan mitään selvää syytä. Niiden alku tuntuu olevan salassa.

   Syitä sairauksille, joita ei osata aina ottaa huomioon, ovat ainakin sellaiset tekijät kuin tunteemme, perinnöllisyys, mutta myös okkultistisiin esineisiin sekä kirouksiin liittyvät sairaudet. Aiommekin seuraavassa tutkia näitä sairauksien salattuja syitä. Aloitamme kahdesta jälkimmäisestä tekijästä, jotka länsimaissa ovat harvinaisia, mutta kuitenkin tärkeitä aiheita käsitellä.

Esineet

Joskus sairauksien syynä voi olla sellainen erikoinen seikka kuin okkulttisessa käytössä olleet esineet. Jos henkilön kodissa on epäjumalanpalveluksessa käytettyjä esineitä (okkulttista kirjallisuutta, patsaita, koruja, matkamuistoja - varsinkin sellaisista maista, joissa esiintyy paljon noituutta), voivat ne olla pahojen henkien tukikohtia sekä tuoda sairautta, masennusta ja vihollisen hyökkäyksiä kotiin. Monet näistä esineistä voivat olla itsessään neutraaleja, mutta jos niihin liittyy loitsuja, tuovat ne aina rasituksen kodin ylle, eikä se väisty ennen kuin esine on hävitetty:

Esimerkiksi pöllön kuvat ovat itämailla kaiken okkultismin symboli. Jes 34:14 "Siellä yksin öinen syöjätär saa..." Kuningas Jaakon käännös käyttää tässä "pöllö" sanaa öisen syöjättären tilalla. Hepreassa se on "yön haamu". Jos sinulla on monia pöllön kuvia kodissasi, voit kysyä itseltäsi, miksi. Yleensä kodeissa, missä on paljon pöllön kuvia, on paljon sairautta.

   Kaksi yhdessä asuvaa tyttöä sairastuivat eräänä talvena tavan takaa nuhaan ja flunssaan. He olivat jatkuvasti sairaana. Kolmas ystävä kertoi heidän kodissaan olevista okkulttisista esineistä ja ehdotti, että he hävittäisivät pöllöt. He eivät uskoneet tätä, mutta päättivät, että mitä tahansa kannatti parantumisen toivossa kokeilla. He hävittivät pöllöt, parantuivat ja olivat lopun vuotta terveinä.

   Kun olemme tottelemattomia Jumalalle ja tuomme näitä kuvia ja esineitä koteihimme, tottelemattomuutemme antaa saatanalle maaperän kiusata meitä. Jokainen väärän uskonnon esine, jota on käytetty okkultismin harjoittamisessa, on poltettava, rikottava, tuhottava... Jokainen esine tuo hengen kotiisi, ja sillä tavoin olet kutsunut henkiä vaikuttamaan sinuun ja perheeseesi. Ne toimivat Jeesusta, perhettä ja moraalia vastaan. Talon aviomiestä pidetään tästä tilivelvollisena Jumalan edessä. Riita, kiistely, sairaus ja häiriintynyt uni todistavat usein okkultististen esineiden ja aineiston olemassaolosta. (3)

Miten sitten näiden esineiden tuomasta rasituksesta voidaan vapautua, ei siihen ole muuta tapaa kuin hävittää ne ja lausua vielä luopumisrukous niistä ja kaikista vihollisen voimista Jeesuksen nimessä.

   Efesossa ihmiset todella tekivät näin; he kantoivat okkultistisen kirjallisuuden kokoon ja polttivat sen. Jos he eivät olisi siten menetelleet, eivät he varmastikaan olisi vapautuneet okkulttisista kahleistaan, mutta nyt side katkesi yksinkertaisella tavalla:

- (Apt 19:19) Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa.

Kiroukset 

- (San 26:2) Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.

Joskus muiden lausumat kiroukset voivat olla syynä sairauksiin ja siihen, miksi ihmiset kokevat painostavaa ja selittämätöntä ahdistusta. Maissa, joissa harjoitetaan paljon noituutta, ovat tällaiset asiat yleisiä ja ihmiset voivat joutua kärsimään niiden tähden. Ongelmana kirouksissa on, ettei niiden alkuperää ja taustaa ole aina helppo tietää ja tunnistaa, ellei sitten henkilöllä ole tarkkaa tietoa henkilöistä, jotka ovat häntä vastaan.

   Seuraava erään henkilön kirjoittama kirje kuvaa hyvin tätä asiaa:

"Olen juuri selvinnyt vihollisen hirvittävästä hyökkäyksestä. Verenvuoto, sydänsairaus, sydämentykytys ja uupumus. Koko olemukseni on romahdustilassa. Äkkiä tuli mieleeni rukouksessa ollessani rukoilla kaikkia psyykkisiä voimia vastaan, joita minuun kohdistettiin (psyykkinen 'rukous'). Uskossa ja Jeesuksen veren voimassa leikkasin itseni irti siitä, ja tulos oli ihmeteltävä. Yhtäkkiä hengitykseni tuli normaaliksi, verenvuoto lakkasi, uupumus hävisi, kaikki kipu poistui ja elämä palasi ruumiiseeni. Siitä pitäen olen virvoittunut ja vahvistunut. Jumala antoi minun tietää vahvistaessaan vapautumistani, että tilani johtui siitä, että ryhmä petettyjä sieluja oli oppositiossa minua vastaan ja kohdistivat 'rukouksensa' minuun. Jumala on käyttänyt minua vapauttamaan heistä kaksi, mutta toiset ovat hirvittävässä kuilussa..." (4)

Miten sitten kirouksista ja henkimaailman hyökkäyksistä voidaan vapautua, niin löytyy voima Jeesuksen nimestä. Jos epäilee ongelmien taustalla olevan kirouksen, voidaan käskeä kirousta murtumaan ja niitä aiheuttavia pahoja voimia poistumaan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Samoin voidaan pyytää Jumalalta erikoista suojaa vihaa vastaan ja että Jumala katkaisisi kaikki yhteydet itsensä ja henkimaailman hyökkäysten väliltä. Se voi tapahtua esim. seuraavalla tavalla:

"Jeesuksen Kristuksen nimeen murran kaikki kiroukset, jotka on langetettu minua vastaan. Samalla käsken Jeesuksen Kristuksen nimessä kaikkia demonisia voimia ja sairauksia poistumaan minusta ja ympäriltäni sekä perheeni elämästä ettekä koskaan saa palata.

   Ja Herra, rakas taivaallinen Isä, pyydän, että annat minulle suojan vihaa vastaan ja että katkaiset kaikki yhteydet minun ja henkimaailman hyökkäysten väliltä. Lisäksi tahdon siunata niitä ihmisiä, jotka ovat puhuneet minusta pahaa ja kironneet. Jeesuksen nimeen, aamen."

Perinnöllisyys

Eräs syy sairauksille voi olla perinnöllisyys. Kuten spiritistiset kyvyt (puhutaan erityisistä tietäjäsuvuista), taipumus määrättyihin luonteenpiirteisiin, synteihin tai itsemurhiin voivat periytyä, voivat määrätyt sairaudetkin kulkeutua sukupolvelta toiselle. Jokainen voi periä hengen maailmassa siunauksia ja kirouksia, jotka sitten vaikuttavat hänen elämäänsä. Usein negatiivisten asioiden taustalla ovat vanhempien tai esivanhempien harjoittamat synnit, valat (esim. mormoni- tai vapaamuurarivalat) tai suvun ylle langetetut kiroukset. Ne kaikki voivat olla alkulähteenä määrätyille sairauksille:

Muuan hengistä, joita me olemme menestyksellä ajaneet ulos, on perinnöllisyyden henki. Toisinaan jonkun suvun päälle on pantu kirous, ja jos tutkit suvun historiaa tarpeeksi pitkälle, huomaat, että jossain vaiheessa ihmiset sanovat: "Nyt muistan, että isoisän isä kirottiin", ja tuo kirous on siirtynyt nykyiselle sukupolvelle.

   Eräässä länsirannikolla pitämässämme kokouksessa oli nuori mies, jonka perheeseen kuului kaksikymmentäneljä lasta, joista NELJÄTOISTA OLI KUUROA! Mitä tämä osoittaa? Ilmeisesti kuurous johtui perinnöllisyyden hengestä, koska synnytysolosuhteet eivät varmastikaan olleet niin samanlaiset, että ne olisivat aiheuttaneet lasten kuuroutumisen. Syy oli varmasti suvun perinnöllisyystekijöissä. Kuka sotkee näitä geenejä? Paholainen!

   Tämä perinnöllisyyden henki oli siis siirtynyt tuossa suvussa polvesta toiseen. Me panimme kätemme nuorukaisen päälle, sidoimme saatanan Jeesuksen nimessä ja Jumalan voimalla. Sitten me ajoimme ulos perinnöllisyyden hengen ja pyysimme Jumalaa luomaan uudet tärykalvot. Nuorukaisella oli varmasti vialliset tärykalvot tai ne puuttuivat häneltä kokonaan, koska hän alkoi kuulla ensimmäistä kertaa elämässään! (5)

Miten sitten katkaista hengen maailmasta tulleet väärät perinnölliset siteet, niin lähtee vapautuminen tässäkin kahdesta perusasiasta eli syntien tunnustuksesta ja niiden jälkeen tulevasta käskystä sielunvihollisen voimille. Tässä tilanteessa ihmisen täytyy kuitenkin tuoda valoon vanhempiensa tai esivanhempiensa synnit (3 Moos 26:40-42, koska kyseessähän ovat perintönä tulleet esim. spiritistiset lahjat tai sairaudet), tunnustaa ne ja sanoutua niistä irti. Sen jälkeen voidaan yksinkertaisesti lausua käsky sielunvihollisen voimille, niin ne lähtevät, sekä tietysti pyytää Jumalalta lopuksi parantumista omalle kohdalleen (Voit laittaa kädet päällesi tai voidella sen kohdan, johon odotat Jumalan parantavaa kosketusta.). Se voi tapahtua esim. seuraavan mallin mukaan:

"Herra, Isä, tunnustan sinulle kaikki esivanhempieni ja vanhempieni synnit kuten noituus, spiritismi, henkiparannus, moraalittomuus, väärät valat....... ja sanoudun niistä irti. Kiitos siitä, että saan olla vapaa näiden syntien vaikutuksesta ja kaikista pahoista hengistä Jeesuksen sovitustyön kautta. Kiitos siitä, että hengellinen perintöni tulee Kristukselta eikä esivanhempieni synneistä, aamen."

"Saatana ja te pahat henget, olen tunnustanut Jumalalle esivanhempieni ja vanhempieni synnit ja väärät valat sekä sanoutunut niistä irti. Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta tällä alueella, koska Jeesuksen veren kautta nämä asiat on saatu anteeksi ja niiden vaikutus on katkaistu. Sentähden käsken nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä teitä poistumaan minusta ja ympäriltäni, ettekä koskaan saa palata."

Tunteemme 

- (San 17:22) Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

Eräs syy sairauksille voivat olla omat tunteemme. Jo pitkän aikaa on tiedetty, että ihminen on psykosomaattinen kokonaisuus ja että negatiiviset tunteet voivat vaikuttaa heikentävästi kehon terveyteen. Lääkärit ovat esittäneet sen arvion, että kaikista fyysisistä sairauksista 70 % tai jopa enemmän on tunteista johtuvia. Ne johtuvat siitä, että tunteiden pitkään jatkuessa, ne alentavat vastustuskykyämme erilaisille vaivoille. Saatamme työntää ruumiin kannettavaksi ne vaivat, joita sielumme on ensin kantanut.

   Sairauksia, jotka kuuluvat tähän luokkaan voivat olla sydänsairaudet, korkea verenpaine, sydämen rytmihäiriöt, halvauskohtaukset, astma, hengitysvaikeudet, päänsärky, selkäkipu, nivelreuma, paksusuolen häiriöt, vatsahaava, ummetus, ripuli, sukupuolinen kyvyttömyys, häiriöt kuukautiskierrossa, eräät ihotaudit ja allergiat, syöpä, tuberkuloosi, myrkkystruuma, diabetes... Ne saattavat liittyä jollakin tavalla aiemmin koettuihin voimakkaisiin negatiivisiin tunteisiin:

Mutta todellinen elämä ei ole sellaista. Enemmistö potilaistani ei tule luokseni kärsien Hollywoodin käsikirjoittajien sepittämistä kammottavista taudeista. Itse asiassa arvioisin, että kokonaista 85 prosenttia niistä ihmisistä, joille tarjoan lääketieteellistä apua, tulee luokseni paljon mitäänsanomattomammista syistä: mahahaavan, verenpainetaudin tai heikon sydämen vuoksi. Ja ensisijainen syy näiden sairauksien olemassaoloon ei ole se, että potilaani ovat pulikoineet Gangesissa, vaan se, että useita heistä vaivaa yksi tai useampi tässä kirjassa käsitellyistä tunteista: viha, huoli, syyllisyys, masennus. (6)

Hyvän esimerkin samalta alueelta esittää tri Paul Tournier kirjassaan "Ihmisen parantamisesta". Hän tuo esille sen, miten ihmisen vastustuskyky voi alentua negatiivisten tunteiden seurauksena. Tässä esimerkissä henkilö sai paiseita aina riideltyään vaimonsa kanssa. Tournierin kirjassa on useita vastaavia tapauksia, joissa seuraukset voimakkaista tunnekokemuksista saattoivat tulla esiin aivan muina sairauksina:

Kerran tuli luokseni eräs sairas, jolla oli paise niskassa. Nimittäkäämme häntä vaikka Sigismundiksi. Sitoessani häntä kysyin häneltä, oliko hänellä ehkä jotakin vaarallisia tehtäviä tai oliko hän riidassa jonkun kanssa. Hän vastasi kieltävästi ja sanoi olevansa onnellinen.

   Minä sanoin hänelle silloin, että minulla itselläni oli viime aikoina ollut pari kertaa paiseita, kummallakin kertaa juuri päivä sen jälkeen, kun olin ollut pahalla tuulella, ja että ne olivat puhjenneet pian sen jälkeen, kun olin rehellisesti tunnustanut itselleni niiden todellisen syyn.

   Silloin Sigismund huudahti: "Minun laitani on vallan samoin. Minä saan aina paiseen riideltyäni vaimoni kanssa. Olen sen kyllä huomannut, mutta en ole uskaltanut puhua siitä, koska olen luullut sitä yhteensattumaksi, sillä paiseethan johtuvat mikrobeista."

   Sigismund ei tiennyt - koska kansantajuisissa lääkärikirjoissa ei puhuta siitä mitään - että paiseita aiheuttavat stafylokokit ovat tavallisia mikrobeja, joita jokaisessa meissä on aina meidän saamatta tartuntaa. Sen tähden on väärin sanoa, niinkuin tavallisesti tehdään, että stafylokokit synnyttävät paiseita. Ne ovat kyllä apureina, mutta todellisina vaikuttimina ovat ne syyt, jotka vähentävät ihmisen vastustuskykyä ja siten edistävät mikrobin kehitystä aktiiviseksi. (7)

Mikä merkitys on sitten sillä, että tietää joillakin sairauksilla ja ruumiin vaivoilla olevan yhteyttä mielialoihin? Vastaus tähän on, ettei sillä ole niin paljoa merkitystä, ainakaan menneisyyden kannalta - paitsi jos Jumala haluaa paljastaa väärät asenteemme menneisyydessä sekä myös sielunhaavat, jotka ovat voineet syntyä joistakin raskaista kokemuksista. Usein Jumala aloittaa parantamisen ensin sielun ja muistojen tasolta ja vasta sitten ruumiin alueelta. Menneisyyttä ei paljoa hyödytä kaivella, varsinkin jos se Jeesuksen veren kautta on saatu kokonaan anteeksi.

   Sen sijaan paljon oleellisempaa on se, mitä olemme nyt ja mikä on nykyinen asenteemme; onko se terveyttä edistävä ja Jumalan tahdon mukainen?

   Tärkeitä asenteita ovat varsinkin kiitollisuus ja ihmisten siunaaminen, joista aiemmin mainittiin. Niiden merkitys on siinä, että jos olemme kiitollisia Jumalalle kaikesta sekä kiroamisen sijasta siunaamme ihmisiä (myös itseämme, koska eihän oman itsensä kiroaminen voi olla oikein) ja olosuhteita, ei siitä jää sijaa väärille asenteille. Niiden hyöty on lisäksi siinä, että ne nostavat väärästä ihmiskeskeisyydestä ja itsekeskeisyydestä (suurin syy masennukseen?) sekä ovat muutenkin hyödyllisiä terveyden kannalta:

- (1 Tess 5:18) Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.

- (Ps 118:24) Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.

- (Kol 2:6,7) Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä,

7. juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.

3. Parantuminen tulee Jumalalta

Kun ovat kyseessä parantuminen ja Jumalan lupaukset, on tärkeää, ettemme suhtaudu niihin kielteisesti. Usein parantuminen voi estyä sen takia, että teemme ylpeydellämme ja epäuskollamme tyhjäksi Jumalan aivoitukset meitä kohtaan. Näinhän tapahtui jo silloin, kun ihmiset olivat Jeesuksen kotikaupungissa Nasaretissa kriittisiä ja epäuskoisia (Matt 13:58: Ja heidän epäuskonsa tähden hän ei tehnyt siellä monta voimallista tekoa.), ja aivan samoin nykypäivänäkin saatetaan elää ilmapiirissä, jossa ei odoteta juuri mitään Jumalalta. Ehkä juuri siksi parantumisiakaan ei ole tapahtunut paljoa.

   Kathryn Kuhlman on havainnut, miten seurakunta voi helposti tehdä tyhjäksi Jumalan lupaukset ja totuuden:

Liian kauan seurakunta on hengellistänyt Jumalan totuuden. Liian usein olemme siirtäneet oikeutemme tulevaan kirkkauteen, kun voisimme elää ne todeksi jo täällä. (8)

Seuraava lainaus Veikko Pekin kirjasta viittaa samaan. Siitä käy selville, miten olemme saattaneet menettää kokonaan uskon julistuksessamme:

Uskon sana takaisin!

Pyhä Henki laski sydämelleni jo vuoden 1991 alussa julistaa uskollisesti Kristuksen voiman takaisin paluuta seurakuntiimme ja yhteisiin kokoontumisiimme.

   6.4.1991 Espoossa pidettiin Uudenmaan ja Etelä-Hämeen helluntaiseurakuntien veljespäivät. Sydäntäni oli jo jonkin aikaa polttanut sanoma, jonka esitin noilla veljespäivillä otsikolla "Uskon sana takaisin julistukseen". Alaotsikon kysymys oli: "Olemmeko menettämässä karismaattisuuden?"

   Tuona aikana taistelu uskon sanan liikettä vastaan kävi kuumana. Tunsin yhä voimakkaammin, että kaikki meillä itsellämme ei silti ole kohdallaan. Esitän tässä otteita alustuksesta, koska uskon siinä esitettyjen asioiden tulevan ajankohtaisiksi nimenomaan tämän uudistusliikkeen seuraavassa vaiheessa. Alustus alkaa kirjoitetulla profetialla:

"Kansani, kansani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et kuule valitukseni sanoja? Kansani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta. Ja kuitenkin minä olen pyhä, jonka istuin on sinun kiitosvirttesi keskellä. Olisiko minun taas astuttava alas, niin että vuoret järkkyisivät minun edessäni - tahtoisinpa tulla teidän tykönne ja aivan äänenikin muuttaa! Ettekö kuule lupauksen sanaa, uskon sanaa, jonka kautta te olette saaneet Hengen? Mutta te olette surmanneet uskon, pitäneet sen halpana, ettekä ole sen puolesta kilvoitelleet: Ette ole vahvistaneet heikkoja, ette ole parantaneet sairaita, sitoneet haavoittuneita, tuoneet takaisin eksyneitä, etsineet kadonneita. Mutta vielä nytkin minä seison ovella ja kolkutan; ahkeroitse siis ja tee parannus, etten minä oksentaisi sinua suustani ulos. Minä olen avannut uskon oven tämän kansan pakanoille, minä olen teille ovi suureen ja hedelmälliseen työhön, jos te otatte uudelleen vaarin minun sanastani, joka totisesti on uskon sana. Mutta jos te hylkäätte uskon sanan, niin tämä ovi sulkeutuu teiltä ja minä avaan sen muualla, sillä minä ilmestyn vielä tälle kansalle ja kokoan valittuni. (9)

Jos katsotaan muutamia Raamatun paikkoja, käy niistäkin ilmi uskon merkitys parantumisen alueella. Usko ei tietenkään jokaisen parantumisen kohdalla ole tarpeen ja Jumala voi parantaa ilman sitäkin, mutta hyvin usein ihmiset Jeesuksen ja apostolien aikana saivat vastaanottaa parantumisen, kun Jumala vastasi heidän uskoonsa. Se käy ilmi ainakin seuraavista jakeista:

- (Matt 8:10,13) Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Totisesti minä sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa löytänyt näin suurta uskoa.

13. Ja Jeesus sanoi sadanpäämiehelle: "Mene. Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon." Ja palvelija parani sillä hetkellä.

- (Matt 9:22) Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: "Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi." Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi.

- (Matt 9:28-30) Ja hänen mentyänsä huoneeseen sokeat tulivat hänen tykönsä; ja Jeesus sanoi heille: "Uskotteko, että minä voin sen tehdä?" He sanoivat hänelle: "Uskomme, Herra."

29. Silloin hän kosketti heidän silmiänsä ja sanoi: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan."

30. Ja heidän silmänsä aukenivat. Ja Jeesus varoitti heitä vakavasti sanoen: "Katsokaa, ettei kukaan saa tästä tietää."

- (Matt 15:28) Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot." Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.

- (Luuk 8:50) Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää; usko ainoastaan, niin hän paranee."

- (Joh 4:50,51) Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun poikasi elää." Ja mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni.

51. Ja jo hänen ollessaan paluumatkalla hänen palvelijansa kohtasivat hänet ja sanoivat, että hänen poikansa eli.

- (Apt 3:16) Ja uskon kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen, jonka te näette ja tunnette, ja usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on hänelle antanut hänen jäsentensä terveyden kaikkien teidän nähtenne.

- (Apt 14:8-10) Ja Lystrassa oli mies, joka istui siellä, hervoton jaloistaan ja rampa äitinsä kohdusta saakka, eikä ollut koskaan kävellyt.

9. Hän kuunteli Paavalin puhetta. Ja kun Paavali loi katseensa häneen ja näki hänellä olevan uskon, että hän voi tulla terveeksi,

10. sanoi hän suurella äänellä: "Nouse pystyyn jaloillesi." Ja hän kavahti ylös ja käveli.

Kun parantuminen viipyy

Kun etsitään parantumista, on siis tärkeää, että on uskoa ja että tehdään parannus synneistä. Ne ovat oleellisia asioita, koska Jeesuksen ja apostolienkin sanoma oli sama; he saarnasivat "Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi". (Mark 1:15). Jos nämä tärkeät asiat unohdetaan ja jätetään pois, on se evankeliumin sanoman turhentamista.

   Samaan alueeseen liittyy yksi hyvin tavallinen virhe, johon saatetaan syyllistyä. Se on se, että ajatellaan parantumisen viipyvän aina epäuskon takia tai että on jotakin tunnustamatonta syntiä (=ei ole tehty parannusta). Saatetaan ajatella, että parantumisen viipymisen syynä on aina jompikumpi tai kummatkin näistä asioista, ja joskus se voi myös esiintyä syytöksinä muita kohtaan. Kathryn Kuhlman kertoo tämäntyyppisestä tilanteesta:

Muistan hyvin illan, kun kävelin eräästä teltasta, jossa oli pidetty parantamiskokouksia. Muistan hyvin sen epätoivon ja pettymyksen, joka heijastui parantumattomien kasvoilta. Heille oli sanottu, etteivät he olleet parantuneet, koska heillä ei ollut riittävästi uskoa.

   Pitkään aikaan en kyennyt irrottautumaan näkemästäni.

   Tämäkö oli Jumalan suurta armoa, Jumalan suurta huolenpitoa? Muistan tuon illan, muistan miten itkin ja sanoin: He ovat ottaneet Herrani, enkä tiedä mihin ovat Hänet panneet.

   Muistan kuinka menin huoneeseeni ja huusin Jumalan puoleen rukoillen valoa ja totuutta kysymyksiini. Voin kuljettaa sinut sille paikalle, voin kuljettaa sinut kadulle, jolla kävelin tuona iltana. Voin kuljettaa sinut huoneeseeni, missä rukoilin niin kuin en koskaan aiemmin ollut rukoillut. Etsinyt Häntä niin kuin en koskaan aikaisemmin ollut etsinyt. (10)

Mutta onko parantumisen viipymisen syynä aina synti tai epäusko? Vaikka on myönnettävä, että ne voivat estää ihmistä parantumasta, on myös tilanteita, jotka osoittavat päinvastaista; tilanteita, joissa nämä selitykset ovat puutteellisia.

   Aiommekin seuraavassa tutkia tätä aluetta. Tarkoitus on osoittaa, ettei parantumisen viipyminen johdu aina näistä kahdesta tekijästä, vaan joskus siihen voi olla aivan salattuja syitä, jotka Jumala yksin tietää.

Syntiinlankeemus ja sairaus

Kun ensin ajatellaan sitä, että sairaudet johtuvat aina synnistä, on sitä vaikeata sovittaa ainakaan moniin Vanhan ja Uuden testamentin pyhiin. Kun katsomme näiden ihmisten elämänkertoja, on nähtävissä, että useat heistä ovat jossakin elämänsä vaiheessa sairastelleet.

   Yhtenä esimerkkinä on Job, jonka koetukset tunnetaan hyvin, mutta lisäksi on monia muita samanlaisia henkilöitä. He ovat sairastelleet (useat heistä ovat myöhemmin parantuneet), vaikka varmastikaan syynä eivät olleet heidän syntinsä. Seuraavien henkilöiden sairasteluista mainitaan ainakin jonkin verran:

• Job sairastui, mutta syynä eivät olleet hänen syntinsä, koska Jumala antoi tunnustuksen hänen elämästään (Job 1:8). Hän myös parantui myöhemmin (Job 42:10).

• Elisa sairasti kuolintautiansa (2 Kun 13:14).

• Hiskia sairasti ja oli kuolemaisillansa, mutta Jumala paransi hänet (2 Kun 20:1-7). Hänenkään sairautensa syynä eivät olleet hänen syntinsä, koska hän oli ehyesti Jumalalle antautunut ja "Herra oli hänen kanssansa" (2 Kun 18:1-7).

• Daniel sairasti jonkin aikaa (Dan 8:27).

• Paavalilla oli Galatiassa ollessaan ruumiillista heikkoutta (Gal 3:13-16).

• Epafroditus oli sairaana ja lähes kuoleman kielissä, mutta Jumala armahti häntä (Fil 2:25-27).

• Timoteuksella oli vatsavaivoja, joihin Paavali määräsi hiukan viiniä (1 Tim 5:23).

• Trofimus jäi Miletoon sairastamaan, eikä siihen anneta sen tarkempaa selitystä (2 Tim 4:20).

Kun sairaudella ei ole aina yhteyttä elämässä esiintyvään syntiin, kuten edelliset esimerkit osoittavat, on sillä sittenkin jotain yhteyttä siihen. Sairauksien suurin syy on ensimmäisen ihmisparin syntiinlankeemus, jonka seurauksia mekin voimme nyt kantaa joko sairauden, synnin kiusausten tai kärsimysten muodossa. Samoin kuolema, joka kukistetaan vihollisista viimeisenä (1 Kor 15:26: Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.), on yksi lankeemuksen seurauksista:

- (Room 5:12) Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet

Sairauksien juuret saavat siis aina alkunsa ensimmäisen lankeemuksen seurauksista ja siitä, kun synti ja sairaus tulivat maailmaan. On totta, että jokaisen omatkin teot voivat olla syynä, mutta varmasti suurin syy on jo vuosisatoja sitten tapahtunut syntiinlankeemus.

Sairaus ja usko - onko epäusko parantumattomuuden syy?

Toisena syynä parantumisen viipymiselle on saatettu pitää epäuskoa. On saatettu ajatella, että jos parantuminen viipyy, syynä on epäusko, eli se, ettei luoteta Jumalan lupauksiin. Samoin on saatettu sanoa, että jos henkilöllä vain on "positiivinen tunnustus", voi hän torjua kaikki koettelemukset, kärsimykset ja sairaudet, eikä joudu edes kokemaan niitä. On ajateltu, että hän uskonsa kautta voi jo etukäteen välttyä kaikilta näiltä asioilta.

   Jos sitten ajatellaan tämän teorian paikkansapitävyyttä, voidaan siinä löytää puutteita. Vaikka on totta, että kriittinen suhtautuminen Jumalan lupauksiin ja epäusko voi estää parantumisen, on varmasti tilanteita, joihin se ei lainkaan sovi. Seuraavat asiat on ainakin hyvä ottaa huomioon:

Monien pyhien elämä

Ensiksi on hyvä jälleen katsoa monien pyhien elämää. Jos luemme sellaisten pyhien elämänkertoja, joiden kautta on tapahtunut paljon parantumisihmeitä, ovat monet heistä palvelustyönsä aikana saattaneet kärsiä eriasteisia vaivoja tai sairauksia. Sellaisia ovat olleet Kathryn Kuhlman, Niilo Yli-Vainio Suomessa, Smith Wigglesworth ja monet muutkin Jumalan palvelijat.

   Syynä heidän vaivoihinsa ei varmastikaan ollut heidän epäuskonsa - koska heillä oli uskoa juuri tällä alueella - vaan yksinkertaisesti se, että sairaudet voivat kohdata jokaista ihmistä, myös Jumalan erityisesti valitsemia ja käyttämiä henkilöitä.

   Tämä erikoinen asia ilmenee Smith Wigglesworthin elämässä. Hän sai itse parantua useita eri kertoja, mm. peräpukamista 1900-luvun alussa, puhjenneesta umpisuolesta, huonoista hampaista ja sai myös välittää parantumista tuhansille muille sekä herättää jopa kuolleita.

   Kuitenkin hänen elämänkerrassaan kerrotaan, miten hän myös joutui kärsimään munuaiskivistä jopa kuusi vuotta, kunnes vapautui niistä. Seuraava lainaus osoittaa hänen kärsimyksensä. Syynä hänen vaivoihinsa ei ollut ainakaan hänen heikko uskonsa, vaan se, että sairaudet voivat kohdata ketä tahansa. Hyvä on myös huomata, että Wigglesworth parantui näistäkin vaivoistaan:

... Parantumisihmeitä tapahtui, kun Smith Wigglesworth rukoili Jeesuksen Kristuksen nimeen. Itse hän oli sairaampi kuin monet, joiden puolesta hän rukoili, mutta omaan vaivaansa hän ei saanut lievitystä... Sveitsissä hän palavana tulenliekkinä kulki seurakunnasta toiseen. Syntyi herätystä. Sieluja pelastui, ja ihmiset parantuivat kaikenlaisista sairauksista. Suuret kokoussalit olivat täynnä kansaa, ja kaikki saivat kokea Jumalan siunausta...

   Kun hän kävi Amerikassa, niin ihmiset tulivat ennätysmäärin kuulemaan häntä. Suurimmat juhlasalit olivat aina ääriään myöten täynnä, ja hän rukoili tuhansien puolesta ollen silti jatkuvasti sairas. Usein vävy ja tytär jättivät hänet vuoteeseen. Mutta myöhemmin, kun kokous jo oli aloitettu, hän saapui seurakunnan keskelle, piti saarnansa ja rukoili kärsivien puolesta palaten sen jälkeen suoraa päätä vuoteeseensa. Toisinaan hänen ollessaan kokouksissa tuskat yltyivät, mutta hän koetti kestää niin kauan kuin mahdollista. Hetkeksi hän saattoi poistua korokkeelta mennen lepäämään, tullen kuitenkin pian takaisin jatkamaan kokousta. (11)

Parantuminen ilman uskoa

Kun on esitetty, että parantumisen viipyminen johtuu aina henkilön epäuskosta, on kuitenkin myös tilanteita, joissa Jumala on parantanut epäuskoisiakin eli sellaisia, jotka eivät ole lainkaan odottaneet sitä. Vaikka usko tavallisesti on tärkeä kanava parantumisessa, on Jumalan mahdollista parantaa myös sellainen ihminen, joka ei usko ja joka on elänyt synnissä. Monet ovat kyllä saattaneet pelastua sen jälkeen.

   Raamatussa eräänä esimerkkinä on mies, joka tuli vangitsemaan Jeesusta. Hänellä ei varmaankaan ollut uskoa eikä hän varmastikaan elänyt Jumalan tahdon mukaista elämää, mutta silti Jeesus paransi hänen korvansa, vaikkei hän edes odottanut sitä. Tämä on yksi niistä Uuden testamentin mainitsemista tapauksista, joissa henkilön usko ei näyttele pääosaa parantumisessa. Samanlaisia tapauksia on kirjattu muitakin sekä evankeliumeihin että Apostolien tekoihin:

- (Luuk 22:50,51) Ja eräs heistä iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan.

51. Mutta Jeesus vastasi sanoen: "Sallikaa vielä tämäkin." Ja hän koski hänen korvaansa ja paransi hänet.

Kathryn Kuhlman, jonka kokouksissa viime vuosisadalla parantui tuhansittain sairaita, huomasi myös, ettei usko ollut välttämätön parantumiselle. Monet parantuivat kokonaan ilman sitä ja vaikkeivat odottaneet mitään Jumalalta. Syynä näihinkin parantumisiin on varmasti ollut Jumalan rakkaus, armo ja sääliväisyys ihmisiä kohtaan:

Tämä kaikki ihmetyttää minua itseäni enemmän kuin ketään muuta, sillä minä tiedän paremmin kuin kukaan muu, ettei minulla itselläni ole mitään tekemistä näiden ihmeparantumisten kanssa. Tämä valtava Pyhän Hengen vuodatus - samoin kuin kaikki ihmeet - ylittää jopa uskon, sillä olen nähnyt paljon ihmisiä, jotka ovat parantuneet, vaikka heillä ei ole ollut uskosta tietoakaan. (12)

Parantumisen aikataulu

Kolmas tärkeä asia on ymmärtää, ettei usko yksin kykene parantamaan ketään. Uskolla ei ole voimaa panna Jumalan tekoja käytäntöön, vaan kaikki perustuu Jumalan armoon ja voimaan. Vaikka meillä olisi usko ja luottamus Jumalan lupauksiin emmekä yhtään epäilisi, ei se voi tehdä meitä terveeksi, vaan siihen tarvitaan Jumalan asioihin puuttumista. Se estää samalla uskoa muodostumasta kenenkään saavutukseksi kuten helposti voi tapahtua.

   Mitä tämä sitten meidän kannaltamme merkitsee, tarkoittaa se sitä, ettemme voi määrätä parantumisen esiintulon hetkeä; tapahtuuko se esim. sekunnin, minuutin, viikon tai vaikka kuukauden päästä (tai kuten Jeesus sanoi: ... ilman minua te ette voi mitään tehdä.).

   Sillä vaikka ihmisellä olisi uskoa, on hän parantumisen esiin tulemisessa riippuvainen Jumalan kosketuksesta. Kyse ei aina ole uskosta tai epäuskosta, vaan Jumalan aikataulusta. Sama tekijä sulkee pois myös kysymykset siitä, miksi jotkut eivät ole vielä parantuneet. Ehkä he parantuvat jonakin toisena ajankohtana.

   Tärkeää on kuitenkin huomata, että jos ihminen on vastaanottanut Jeesuksen Kristuksen elämäänsä, saa hän viimeistään Jumalan valtakunnassa kokea lopullisen parantumisen sekä saa täydellisen ylösnousemusruumiin. Parantuminen perustuu Jeesuksen sovitustyöhön ja siksi voidaan varmuudella sanoa, että jokainen ihminen hänessä tulee kerran olemaan parantunut, terve ja ilman mitään vaivaa. Kaikki entinen ja kipu on tulevassa valtakunnassa mennyttä ja ohitse:

- (Room 8:23) eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksiottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

- (Fil 3:21) joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.

- (Ilm 21:3-6) Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;

4. ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."

5. Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki." Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet."

6. Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

Lääketiede

Asia, joka sivuaa parantumisen ja uskon aluetta, on lääketiede ja lääkkeiden käyttö. Kysymys on siitä, onko oikein ja järkevää luopua lääkkeiden käytöstä tai muusta hoidosta uskon osoituksena ja koska "emme todella luota Jumalaan, jos emme tee niin".

   Vastaus kysymykseen on, että nämä kaksi asiaa eivät ole toistensa vastakohtia, vaan tukevat toisiaan. Monet ovat saaneet ja yhä edelleen saavat avun leikkausten, elinsiirtojen tai rokotteiden kautta (jäykkäkouristus, isorokko, kolera, rutto, vesikauhu, polio...), jotka ovat olleet ihmisten hyödyksi ja säästäneet todennäköisesti miljoonia ihmishenkiä. Niiden apua ei kannata väheksyä, vaan se kannattaa ottaa vastaan.

   Toisaalta jos lääkkeistä on luovuttu liian aikaisin "uskon tekona", on se joskus voinut tuottaa vakavia seurauksia, jopa kuoleman. Sen tähden niistä luopumisessa ei kannata koskaan hätäillä. Lääkkeistä ehtii luopua sitten, kun parantuminen on todettu. Myös sairaanhoitoa on mahdollista hakea:

Vuosia sitten sain jalkaani säärihaavan seurauksena laskimontulehduksesta, jonka hankin "tupakointi" -vuosien aikana. Maan parhaat esirukoilijat rukoilivat minun puolestani. Minä itse tunnustin parantumisjakeita ja pidin kiinni Sanan lupauksista. Charles käski sairautta lähtemään. Minä käskin sairautta lähtemään. Charles pani kätensä minun päälleni. Minä panin kädet itseni päälle. Muutamia kertoja kokonainen seurakunta pani kätensä minun päälleni, mutta mikään ei tuntunut auttavan... Jalkaani särki sietämättömästi, pidin sitä missä asennossa tahansa. Tulehdus oli levinnyt koko jalkaani, ja hengessäni tunsin itseni tuomituksi, koska parantuminen ei ottanut ilmentyäkseen!

   ... Lähdin heti sairaalaan tuntematta minkäänlaista syyllisyyttä. Luuspesialisti poisti sairaan kudoksen, ja kaikkien hämmästykseksi jalkani parantui ennätysajassa. Minulle sanottiin, että joutuisin olemaan sairaalassa useita viikkoja. Charles sai tiedon sanat ja ilmoitti lääkärille, että minä lähtisin sairaalasta kahdeksan vuorokauden sisällä. Niin myös tapahtui!

   Sairaalassa käyntini tuloksena huonetoverini vastaanotti Jeesuksen. Myös hänen miehensä ja poikansa pelastuivat, ja kaikki kolme täyttyivät Pyhällä Hengellä. Lääkärikin sanoi: "Jumala on varmasti ollut mukana tässä!" Halleluja!

   Jos olet yrittänyt yrittämästä päästyä niin kuin minä, mutta mikään ei ole näyttänyt auttavan, älä tuomitse itseäsi, vaan hae lääketieteen apua! Minä tein niin, ja nyt minun jalkani on terve! (13)

4. Onko Jumalan tahto parantaa

Kun etsitään parantumista, on yksi tärkeimmistä asioista tietää se, onko Jumalan tahto parantaa; onko hänen tahtonsa parantaa myös tänä päivänä niin kuin tapahtui Jeesuksen ja apostolien aikana. Jos tästä asiasta ei ole selvyyttä ja siitä ollaan epävarmoja, on melko mahdoton odottaa mitään parantumista. Sitä on mahdoton odottaa, koska uskolla ei ole luotettavaa pohjaa. Uskon rukous, josta Jaakob kirjeessään mainitsee, ei ole mahdollinen, jos emme ole varmoja tästä asiasta:

- (Jaak 1:6-8) Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.

7. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,

8. kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.

- (Jaak 5:14,15) Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.

15. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.

On mahdotonta uskoa, jos ei ole varma Jumalan tahdosta parantaa

Samaa asiaa selostaa seuraava lainaus. Siinä tuodaan esille juuri se, että jos ei olla varmoja Jumalan tahdosta parantaa, ei uskolla ole silloin mitään luotettavaa ja hyvää pohjaa. Silloin on mahdoton odottaa Jumalan siunausta:

Siihen asti, kun olet täysin vakuuttunut siitä, että Jumala tahtoo sinun olevan terve, epäilet aina mielessäsi, paranetko vai et. Niin kauan kuin epäilet mielessäsi, sinulla ei voi olla täydellistä uskoa, etkä saata koskaan parantua, ennen kuin käytät uskoasi epäilemättä ja horjumatta...

   Heti kun ihmiset ovat täysin varmoja siitä, että Jumala tahtoo parantaa heidät ja että Jumala ei tahdo heidän sairastavan, he vastaanottavat parantumisen melkein aina, kun heidän puolestaan rukoillaan, tai jo ennen sitä. Kun me tunnemme Jumalan tahdon parantumiseen nähden, meillä on perustus, jonka pohjalta täydellinen usko voi toimia...

    Me emme koskaan epäile Jumalan halukkuutta pelastaa toivottominkin ihminen. Miksi me voimme olla niin varmoja? Koska meille on opetettu raamatullista totuutta siitä.

   Meille on opetettu lapsuudesta saakka, että pelastus kuuluu kaikille, jotka uskovat, koska niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

   Jos meille olisi opetettu totuutta ruumiillisesta parantumisesta yhtä ehdottomasti, kuin meille on opetettu totuutta hengellisestä pelastuksesta, ihmiset uskoisivat parantumiseen samalla tavalla, kuin he uskovat uudestisyntymiseen. (14)

Mutta mitä Raamattu opettaa tästä asiasta? Onko meidän mahdollista kokea ruumiin terveyttä ja onko Jumala halukas koskettamaan ja parantamaan ihmisiä meidän päivinämme eikä vain 2000 vuotta sitten?

   Näitä seikkoja aiotaan seuraavaksi tutkia luettelomaisesti lävitse. Useimmat niistä viittaavat siihen, että ruumiin parantuminen on todella tarkoitettu tätä aikaa varten. Se voidaan tänäkin päivänä kokea:

Sairaudet vietiin ristille kuten synnit

Jumalan tahto parantaa sairauksia ilmenee siinä, että Jeesus kantoi sekä synnit että sairaudet ristille. Hän otti ne mukaansa aivan kuten kauris vanhan liiton aikana kantoi ihmisten pahat teot erämaahan (3 Moos 16:22: Näin kauris kantakoon kaikki heidän pahat tekonsa autioon seutuun; ja kauris päästettäköön erämaahan.). Hänestä tuli sijaisemme niin, että hän otti molemmat asiat meiltä pois, otti ne ikään kuin harteilleen ja vei ristille, jotta niistä voitaisiin olla vapaita:

Synnit

- (Jes 53:6) Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.

- (Jes 53:11) Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa. 

- (Jes 53:12) Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

- (1 Piet 2:24) joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut."

- (1 Joh 3:5) Ja te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit; ja hänessä ei ole syntiä.

Sairaudet

- (Jes 53:4) Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,

- (Jes 53:5) mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

- (Jes 53:10) Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.

- (Matt 8:16,17) Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;

17. että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme."

- (1 Piet 2:24) joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut."

Sen tähden kun Jeesus sijaiskärsijänämme kantoi sairauden ja vei sen pois, tarkoittaa se sitä, ettei muita tarvita enää kantamaan niitä. Voimme uskoa, että kaikki sairaudet, niin suuret kuin pienet - aids, halvaukset, syöpä, rutot, huonot hampaat, flunssa ja kuume - on jo viety hänen mukanaan ristille. Siinä on syy, jonka vuoksi parantumisen voidaan odottaa kuuluvan jokaiselle Jumalan lapselle.

   Jeesuksen ristintyön laajuus ilmenee siinäkin, että Jumala on tehnyt luovia ihmeitä. On saattanut tapahtua, että amputoidun jalan tilalle on tullut uusi jalka tai leikkauksella poistetun elimen tilalle on tullut uusi elin, samoin löytyy muita samanlaisia tapauksia. Esimerkit osoittavat, että Jeesuksen lunastustyö kattaa tämänkin alueen ja että parantumista voidaan Jumalalta odottaa kaikenlaisiin tilanteisiin ja sairauksiin:

Kathryn Kuhlman: Meillä on arkistoissamme lukuisia todistuksia siitä, että Jumala on korvannut jonkin leikkauksella poistetun elimen. LUOVA USKO SAATTAA ENNALLEEN. Luova usko luo todellisuutta. Luova usko synnyttää ihmeitä. (15)

T.L. Osborn: Me olemme nähneet toivottomien raajarikkojen parantuvan niiden, jotka olivat olleet pyörätuolissa neljäkymmentäkaksikin vuotta, nousevan ja kävelevän. Vuoteilla ja paareilla maanneet ovat nousseet parantuneina.

  Me olemme nähneet kierosilmäisten katsovan suoraan, jäykkien nivelien notkistuvan hetkessä ja struumien ja kasvannaisten häviävän.

   Me olemme nähneet kuinka Jumalan luova voima on luonut uudelleen ja eheyttänyt tärykalvoja, keuhkoja, munuaisia, kylkiluita ja ruumiin osia, jotka on poistettu leikkauksissa...

   Tänä iltana nuori nainen itki kertoessaan, kuinka hän oli kaksivuotiaana sairastanut polion, jonka seurauksena hänen oikea jalkansa oli kuivettunut. Se oli jäänyt lähes kahdeksan senttiä lyhemmäksi kuin vasen jalka. Hän on nyt terve ja hän käveli edestakaisin ontumatta vähääkään, eikä jaloissa ollut huomattavissa mitään eroa. Kävellessään hän peitti kasvot käsillään ja itki ilosta, koska Jumala oli parantanut hänet...

   Muuan poika parantui umpikuuroudesta. Hänellä oli korvan takana iso arpi, jossa kuuloelimet oli poistettu. Jumala teki luovan ihmeen, ja nyt poika kuulee pienimmänkin kuiskauksen. (16)

Tyhjäksi perkeleen teot 

- (1 Joh 3:8) Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.

- (Kol 2:15) Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.

Toinen syy uskoa Jumalan haluun parantaa sairauksia on, että Jeesus tuli tekemään tyhjäksi perkeleen teot. Hän tuli maailmaan sitä varten ja kuoli sitä varten, että korjaisi syntiinlankeemuksen seuraukset, joihin sairaudetkin kuuluvat ja joiden takana on paholainen. Paholaisesta ovat alkuisin kuoleman voimat (1 Kor 15:26: Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.) ja se levittää taudinsiemeniä, sairauksia ja vaivoja yhä edelleen ihmisten elämään. Jotkut sairaudet ovat suoranaisesti jonkin sairauden hengen aiheuttamia ja jotkut taas epäsuorasti:

Tuo tosiasia ilmenee selvästi Raamatusta, ja kun ymmärrät sen, se auttaa sinua uskomaan, että Jumala tahtoo parantaa yliluonnollisella voimallaan.

   Eräänä iltana, kun saarnasin siitä, kuinka demonit aiheuttavat sairauksia, kuulijoiden joukossa oli muuan sananjulistaja, joka sanoi: "Tri Osborn, tämän illan sanoma on auttanut minua enemmän kuin mikään tähän asti kuulemani uskomaan, että Jumala tahtoo parantaa kaikki sairaudet. Kun nyt tiedän, että sairaus ei ole Jumalan siunaus, vaan saatanan hyökkäys ruumiimme kimppuun, olen valmis vastustamaan saatanan tekoja, nuhtelemaan sitä ja käyttämään valtaani sen yli." (17)

Jeesuksen työ ristillä käsitti sen, että hän voitti kaikki voimat, jotka sairauksia aiheuttavat. Hän polki rikki käärmeen pään (1 Moos 3:15), ja hän on tullut, että meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys: ”Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys” (Joh 10:10).

   Tärkeää on kuitenkin havaita, että sama asenne sairauksiin ilmeni jo Jeesuksen maanpäällisen elämän aikana eikä vain hänen ristinkuolemassaan. Monista Raamatun paikoista voidaan nähdä, miten hän samanaikaisesti vapautti ihmisiä pahoista hengistä että myös paransi heitä heidän sairauksistaan. Hän varmasti paremmin kuin kukaan muu ymmärsi, ettei kumpikaan niistä ollut Jumalan kylvöä ja hänen suunnitelmansa ihmiselle. Lisäksi apostolien toiminnassa on havaittavissa sama asia: hekin saivat vapauttaa ihmisiä pahan kahleista sekä rukoilla sairaille parantumista:

- (Matt 8:16,17) Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;

17. että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme."

- (Matt 10:8) Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa. 

- (Mark 1:32-34) Mutta illan tultua, kun aurinko oli laskenut, tuotiin hänen tykönsä kaikki sairaat ja riivatut,

33. ja koko kaupunki oli koolla oven edessä.

34. Ja hän paransi monta, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja paljon riivaajia hän ajoi ulos eikä sallinut riivaajien puhua, koska ne tunsivat hänet.

- (Mark 6:13) Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.

- (Luuk 8:2) niin myös muutamia naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos,

- (Luuk 9:1,2) Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.

2. Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

- (Mark 16:17,18) Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,

18. nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."

- Luuk 4:40,41) Auringon laskiessa kaikki, joilla oli sairaita, mikä missäkin taudissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani kätensä heidän itsekunkin päälle ja paransi heidät.

41. Myös lähtivät riivaajat ulos monesta, huutaen ja sanoen: "Sinä olet Jumalan Poika!" Mutta hän nuhteli niitä eikä sallinut niiden puhua, koska ne tiesivät hänen olevan Kristuksen.

- (Luuk 6:18,19) Ja myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, tulivat terveiksi.

19. Ja kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti voima, joka paransi kaikki.

- (Luuk 7:21) Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön

- (Mark 5:15) Ja he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät riivatun, jossa legio oli ollut, istuvan puettuna ja täydessä ymmärryksessään; ja he peljästyivät.

- (Apt 5:16) Myöskin kaupungeista Jerusalemin ympäriltä tuli paljon kansaa, ja he toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja ne kaikki tulivat parannetuiksi.

- (Apt 8:5-8) Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.

6. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.

7. Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani.

8. Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.

- (Apt 19:11,12) Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta,

12. niin että vieläpä hikiliinoja ja esivaatteita hänen iholtansa vietiin sairasten päälle, ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget pakenivat pois.

Sairauden nuhteleminen ja sille puhuminen

Eräs asia, joka kannattaa ottaa tähän väliin, on sairaudelle puhuminen ja sen vastustaminen, aivan kuten Jeesus nuhteli Pietarin anopin kuumetta ja tämä parantui (sairaus voi kuulla puheemme!):

- (Luuk 4:38,39) Niin hän nousi ja meni synagoogasta Simonin kotiin. Ja Simonin anoppi sairasti kovaa kuumetta, ja he rukoilivat Jeesusta hänen puolestansa.

39. Niin hän meni ja kumartui hänen ylitsensä ja nuhteli kuumetta, ja se lähti hänestä; ja heti vaimo nousi ja palveli heitä. 

- (Jaak 4:7) Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.

Hyvin usein sairautta saatetaan pitää vain kätkettynä siunauksena (jota se tietysti voi ollakin, kun Jumala kääntää sen hyväksi), mutta ei ymmärretä, että se voi olla paholaisen lähettämä vaiva ihmisille. Tämä ei tietenkään tarkoita, että jokaisen vaivan takana olisi jokin erityinen sairauden henki. Jos jonkun jalka loukkaantuu tai silmä sokeutuu tapaturman seurauksena, on siinä kysymys luonnollisen elämän piiriin kuuluvasta asiasta. Samoin kuurous voi johtua elimellisestä viasta ja että kuuloluu on vahingoittunut, mutta joskus syynä voi todella olla kuurouden henki (Mark 9:25). Eräät sairaudet voivat olla paholaisen lähettämiä vaivoja, ikään kuin tunkeilijoita asuntoomme, Pyhän Hengen temppeliin. Ne voivat rasittaa ihmistä samalla tavalla kuin jotkut saattavat jatkuvasti kuulla kiusaavien äänien kuiskauksia ympärillään.

   Siten kun ovat kyseessä monet sairaudet, ei niitä kannata pitää vain kätkettyinä siunauksina, vaan tungettelijoina, jotka tuhoavat elämäämme (Joh 10:10: Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.). Ei varmastikaan ole väärin, jos sairauksia nuhdellaan ja niitä vastustetaan, kuten Jeesus teki aikanaan. Varovaisuus tämän tavan käytössä voi silti olla tarpeen, ettemme aiheuta sillä vahinkoa sairaille tai muille ihmisille.

Vastusta sairauksia. Kun sairaudet kolkuttelevat ovellasi, sinä sanot: "Tähän, mutta ei peremmälle. Ruumiini on Jeesuksen verellä ostettu. Älä tule lähelleni." Sairaus on aina vihollinen ja sitä on kohdeltava sen mukaisesti. Älä samaistu sairauteesi. Älä tee sairaudestasi elämäntapaa ja puheenaihetta. Älä käytä sairautta kanavana, jonka kautta voit saada rakkautta ja huomaavaisuutta osaksesi. (18)

Vanha ja uusi liitto 

- (Hebr 7:22) niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut.

- (Hebr 8:6) Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.

Yksi syy uskoa Jumalan haluun parantaa sairaita, on Jeesuksen tuoma uusi liitto, "joka on paremmille lupauksille perustettu". Kun hän tuli maailmaan, korvasi hän vanhan liiton täydellisen elämänsä ja sovituskuolemansa kautta. Samoin hän vuodatti verensä ihmisten syntien tähden, mutta myös siksi, että jokainen voisi päästä osalliseksi muistakin Jumalan hyvistä lupauksista kuten parantumisesta. Nämä lupaukset kuuluvat jokaiselle maailmassa elävälle ihmiselle, kun hän kääntyy Jumalan puoleen Jeesuksen Kristuksen kautta:

- (2 Kor 1:19,20) Sillä Jumalan Poika, Kristus Jeesus, jota me, minä ja Silvanus ja Timoteus, olemme teidän keskellänne saarnanneet, ei tullut ollakseen "on" ja "ei", vaan hänessä tuli "on."

20. Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä "on"; sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden "amen", Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme.

Tärkeää on kuitenkin havaita, että kun jo vanhan ja huonomman liiton aikana ihmiset parantuivat, voidaan nytkin odottaa samaa. Kun vanhan liiton puolella ihmiset parantuivat katsomalla ainoastaan Kristuksen esikuvaa eli vaskikäärmettä, on syytä nytkin odottaa Jumalan koskettavan ihmisiä heidän katsoessaan Kristusta, joka on itse todellisuus. Jumala lupasi vanhan liiton puolella; "Minä olen Herra, sinun parantajasi", ja jos hän oli sitä silloin, on hän sitä vielä enemmän nyt uuden liiton puolella Jeesuksen Kristuksen kautta. On varmasti väärin, jos asetamme esikuvat - niistä kertovat seuraavat Raamatun jakeet - korkeammalle tasolle kuin myöhemmin tulleen täyttymyksen:

- (4 Moos 21:7-9, vrt Joh 3:14,15) Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta.

8. Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon."

9. Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon.

- (1 Moos 20:17) Mutta Aabraham rukoili Jumalaa, ja Jumala paransi Abimelekin ja hänen vaimonsa ja hänen orjattarensa, niin että he synnyttivät lapsia.

- (2 Moos 15:26) Hän sanoi: "Jos sinä kuulet Herraa, Jumalaasi, ja teet, mikä on oikein hänen silmissänsä, tarkkaat hänen käskyjänsä ja noudatat kaikkea hänen lakiansa, niin minä en pane sinun kärsittäväksesi yhtäkään niistä vaivoista, jotka olen pannut egyptiläisten kärsittäviksi, sillä minä olen Herra, sinun parantajasi."

- (2 Kun 5:10,14) Ja Elisa lähetti hänen luokseen sanansaattajan ja käski sanoa: "Mene ja peseydy seitsemän kertaa Jordanissa, niin lihasi tulee entisellensä, ja sinä tulet puhtaaksi."

14. Niin hän meni ja sukelsi Jordaniin seitsemän kertaa, niinkuin Jumalan mies oli sanonut; ja hänen lihansa tuli entisellensä, pienen pojan lihan kaltaiseksi, ja hän tuli puhtaaksi.

- (2 Kun 20:5) "Palaja takaisin ja sano Hiskialle, minun kansani ruhtinaalle: 'Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Minä olen kuullut sinun rukouksesi, olen nähnyt sinun kyyneleesi. Katso, minä parannan sinut: jo kolmantena päivänä sinä menet Herran temppeliin.

- (Ps 30:3) Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut.

- (Ps 103:1-3) Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.

2. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,

3. hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,

- (Ps 107:20) Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.

Jeesuksen tahto parantaa sairaita 

- (Joh 4:34) Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.

- (Joh 6:38) Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

Eräs peruste parantumiselle on Jeesuksen tahto parantaa sairaita. Sillä kun hän tuli tekemään Isän tahdon maan päälle, kuului siihen myös parantuminen ja ihmisten vapautuminen kaikista vaivoista. Jumala tahtoi näitä asioita, ja siksi Jeesus kuten apostolit saivat voimakkaasti palvella tällä alueella. Itse asiassa suuri osa Jeesuksen toiminnasta maan päällä käsitti sairauksista parantamista ja riivaajista vapauttamista. Jeesus myös muutamaan kertaan itse sanoi suoraan, miten hän tahtoi sairaiden parantuvan. Se käy ilmi seuraavista Raamatun paikoista:

- (Luuk 7:21) Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.

- (Matt 8:5-7) Ja kun hän saapui Kapernaumiin, tuli hänen tykönsä sadanpäämies ja rukoili häntä

6. ja sanoi: "Herra, minun palvelijani makaa kotona halvattuna ja on kovissa vaivoissa."

7. Hän sanoi hänelle: "Minä tulen ja parannan hänet."

- (Mark 1:40-42) Ja hänen tykönsä tuli pitalinen mies, rukoili häntä, polvistui ja sanoi hänelle: "Jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa."

41. Niin Jeesuksen kävi häntä sääliksi, ja ojentaen kätensä hän kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Minä tahdon; puhdistu."

42. Ja kohta pitali lähti hänestä, ja hän puhdistui.

- (Luuk 13:12,13,15-17) Hänet nähdessään Jeesus kutsui hänet luoksensa ja sanoi hänelle: "Nainen, sinä olet päässyt heikkoudestasi",

13. ja pani kätensä hänen päälleen. Ja heti hän oikaisi itsensä suoraksi ja ylisti Jumalaa.

15. Mutta Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Te ulkokullatut, eikö jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa seimestä ja vie sitä juomaan?

16. Ja tätä naista, joka on Aabrahamin tytär ja jota saatana on pitänyt sidottuna, katso, jo kahdeksantoista vuotta, tätäkö ei olisi pitänyt päästää siitä siteestä sapatinpäivänä?"

17. Ja hänen näin sanoessaan kaikki hänen vastustajansa häpesivät, ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä ihmeellisistä teoista, joita hän teki.

Lisäksi voimme Raamatusta havaita, että kun Jeesus maan päällä ollessaan otti vastaan syntisiä (Luuk 15:2: "Tämä ottaa vastaan syntisiä... ), otti hän vastaan myös sairaita ja teki terveiksi ne, jotka sitä tarvitsivat (Matt 9:12: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat."). Niinpä kun "Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti" (Hebr 13:8), voidaan nytkin samalla tavalla kääntyä hänen puoleensa sairauksien kanssa. Voimme odottaa, että hän tänäkin päivänä tekee terveiksi ne, jotka sitä tarvitsevat:

- (Matt 15:30,31) Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät,

31. niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

- (Matt 4:24) Ja maine hänestä levisi koko Syyriaan, ja hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvatut; ja hän paransi heidät.

- (Matt 9:2,6,7) Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi."

6. Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" - hän sanoi halvatulle - "nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."

7. Ja hän nousi ja lähti kotiinsa.

- (Matt 21:14) Ja hänen tykönsä pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät

- (Luuk 4:40) Auringon laskiessa kaikki, joilla oli sairaita, mikä missäkin taudissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani kätensä heidän itsekunkin päälle ja paransi heidät.

- (Luuk 5:15) Mutta sanoma hänestä levisi vielä enemmän; ja paljon kansaa kokoontui kuulemaan häntä ja parantuakseen vaivoistansa.

- (Luuk 9:11) Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.

- (Joh 7:23,24) Sentähden: jos ihminen saa ympärileikkauksen sapattina, ettei Mooseksen lakia rikottaisi, miksi te olette vihoissanne minulle siitä, että minä tein koko ihmisen terveeksi sapattina?

24. Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio."

Jeesus - pelastaja ja parantaja

Jo edellisessä kappaleessa mainittiin, että Jeesus ottaa vastaan syntisiä ja sairaita. Hän maan päällä ollessaan otti molempia ihmisiä vastaan ja antoi heille avun; joko syntien anteeksisaamisen tai parantumisen.

   Yksi peruste parantumiselle onkin se, että Jeesus pelastajan tehtävän ohella toimii myös parantajana. Raamatun mukaan hänen kauttaan saadaan pelastus, ja lisäksi vain häntä "koskettamalla" voidaan parantua. Molemmat asiat saadaan uskon kautta sanaan. Lisäksi Raamatusta voimme lukea, että pelastus sekä siihen kuuluva parantuminen kuuluu "jokaiselle" ja "kaikille", jotka vain kääntyvät Jeesuksen tykö. Mekin voimme lukea itsemme näiden "kaikkien" ja "jokaisen" joukkoon; oli sitten kyseessä pelastuminen tai parantuminen. Molempiin asioihin voidaan saada apu Jeesuksen kautta:

Pelastus

- (Room 10:13) Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu."

- (Apt 10:43) Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."

- (Joh 3:14,15) Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,

15. että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.

- (Joh 1:12) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

- (1 Tim 2:4) joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

Parantuminen

- (Matt 14:36) Ja he pyysivät häneltä, että vain saisivat koskea hänen vaippansa tupsuun; ja kaikki, jotka koskivat, paranivat.

- (Matt 8:16,17) Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;

17. että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme."

- (Matt 12:15) Mutta kun Jeesus huomasi sen, väistyi hän sieltä pois. Ja monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki,

- (Mark 6:56) Ja missä vain hän meni kyliin tai kaupunkeihin tai maataloihin, asetettiin sairaat aukeille paikoille ja pyydettiin häneltä, että he saisivat koskea edes hänen vaippansa tupsuun. Ja kaikki, jotka koskivat häneen, tulivat terveiksi.

- (Luuk 4:40) Auringon laskiessa kaikki, joilla oli sairaita, mikä missäkin taudissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani kätensä heidän itsekunkin päälle ja paransi heidät.

- (Luuk 9:11) Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.

- (Jaak 5:14,15) Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.

15. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi. 

Taivasten valtakunta

Yksi selvempiä osoituksia Jumalan tahdosta parantaa sairaita ilmenee siinä, että Jeesus kehotti rukoilemaan Jumalan tahdon toteutumista sekä maan päällä että taivaissa.

   Se tarkoittaa, että jos taivaassa ei ole syntiä, sairautta eikä pahoja henkiä, eivät ne ole Jumalan tahto maan päälläkään. Hän ei tahdo näitä asioita ihmiskunnan päälle, vaan että niistä oltaisiin vapaita. Millään muulla tavalla Jeesuksen lausumaa rukousta ei varmastikaan voi ymmärtää:

- (Matt 6:9,10) Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;

10. tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa;

- (Kol 1:13) häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.

Sama valtakunnan asia tulee ilmi siitäkin, että Jeesus itse saarnasi ja kehotti myös opetuslapsiaan saarnaamaan taivasten valtakunnasta, joka on tullut lähelle. Eli jälleen, kun taivaassa ei ole sairautta, on siitä mahdollista kokea vapautta jo nyt. Tuleva Jumalan valtakunta on täydellinen valtakunta eikä siellä ole mitään vajavaista. Siksi voidaan odottaa Jumalan siunauksia tällä alueella jo nyt. Hänen valtakuntansa voima voi murtautua esiin nykyisenäkin maailmanaikana, koska näin tapahtui jo apostolien ja Jeesuksen kautta:

- (Matt 4:17,23) Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle."

23. Ja hän kierteli kautta koko Galilean ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta, mitä kansassa oli.

- (Matt 9:35) Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.

- (Luuk 11:20) Mutta jos minä Jumalan sormella ajan ulos riivaajia, niin onhan Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.

- (Matt 10:7,8) Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.'

8. Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

- (Luuk 9:1,2) Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.

2. Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

- (Apt 8:7,12) Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani.

12. Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

- (Apt 19:8,11,12) Ja hän meni synagoogaan, ja kolmen kuukauden ajan hän puhui heidän kanssansa rohkeasti ja vakuuttavasti Jumalan valtakunnasta.

11. Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta,

12. niin että vieläpä hikiliinoja ja esivaatteita hänen iholtansa vietiin sairasten päälle, ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget pakenivat pois.

Käsky opetuslapsille ja armolahjat

Kun edellisessä kappaleessa puhuttiin Jumalan valtakunnasta, jota Jeesus kehotti opetuslapsiansa julistamaan, on hyvä huomata, että siihen sisältyi käsky parantaa sairaita sekä ajaa ulos riivaajia. Kun katsotaan useita Raamatun paikkoja, käy niistä selville tämä asia sekä Jumalan tahto koskettaa kärsiviä. Jeesus ei varmastikaan olisi antanut tätä käskyä, jos se ei olisi ollut Jumalan suunnitelma ja tahto:

- (Matt 10:1,8) Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.

8. Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

- (Mark 6:7,12,13) Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan.

12. Niin he lähtivät ja saarnasivat, että oli tehtävä parannus.

13. Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.

- (Luuk 10:1,2,8,9) Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä.

2. Ja hän sanoi heille: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.

8. Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,

9. ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.'

- (Joh 14:12,13) Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,

13. ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.

- (Mark 16:15,20) Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.

20. Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.

- (Apt 5:16) Myöskin kaupungeista Jerusalemin ympäriltä tuli paljon kansaa, ja he toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja ne kaikki tulivat parannetuiksi.

- (Apt 8:5-7) Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.

6. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.

7. Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani.

- (Apt 28:7-9) Lähellä sitä paikkaa oli saaren ensimmäisellä miehellä, jonka nimi oli Publius, maatiloja. Hän otti meidät vastaan ja piti meitä ystävällisesti kolme päivää vierainansa.

8. Ja Publiuksen isä makasi sairaana kuumeessa ja punataudissa; ja Paavali meni hänen luoksensa, rukoili ja pani kätensä hänen päälleen ja paransi hänet.

9. Kun tämä oli tapahtunut, tulivat muutkin sairaat, mitä saarella oli, ja heidät parannettiin.

Se, että Jeesus antoi opetuslapsille kehotuksen parantaa sairaita, on vain yksi puoli asiasta.

   Raamatun mukaan terveeksitekemisen lahjojen pitäisi olla yksi osa seurakunnan toimintaa. Paavali, apostoleista työteliäin, kehottikin korinttolaisia tavoittelemaan niitä ja muita armolahjoja. Niiden kautta ihmiset saavat avun, mutta ne ovat myös yksi osoitus Jumalan tahdosta parantaa sairaita. Muuten näitä lahjoja ei varmastikaan olisi annettu:

- (1 Kor 12:8,9) Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;

9. toinen saa uskon samassa Hengessä,Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;

9. toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;

- (1 Kor 12:28,31) Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä.

31. Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien.

- (1 Kor 14:1) Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.

Muita jakeita uuden testamentin puolella

Kun tutkitaan Uutta testamenttia, on mahdollista löytää useita viittauksia Jumalan tahtoon parantaa sairaita. Selvimpiä niistä on Jeesuksen ja apostolien toiminta maan päällä, koska hyvin suuri osa heidän tehtävästään oli avun välittäminen sairaille. Samoin pahan vallasta vapauttaminen oli osa heidän toimintaansa.

   Lisäksi on mahdollista löytää muita jakeita, jotka viittaavat samaan. Eräät niistä esiintyvät eri kirjoittajien (Johannes, Jaakob, Pietari sekä Hebrealaiskirjeen kirjoittaja eli todennäköisesti Paavali) kirjeissä, kun taas ensimmäinen seuraavista kohdista esiintyy Apostolien teoissa. Merkillepantavaa tässä Apostolien teoissa olevassa kohdassa on, että kun opetuslapset pyysivät Jumalaa ojentamaan kätensä ja että sairaat parantuisivat, niin Jumala mielistyi tähän rukoukseen. Sen seurauksena paikka, jossa he olivat koolla, vapisi ja opetuslapset tulivat täytetyiksi Pyhällä Hengellä:

- (Apt 4:29-31) Ja nyt, Herra, katso heidän uhkauksiansa ja anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi;

30. ja ojenna kätesi, niin että sairaat parantuvat ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta."

31. Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.

- (3 Joh 2) Rakkaani, minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja pysyt terveenä, niinkuin sielusikin menestyy.

- (Jaak 5:14-16) Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.

15. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.

16. Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.

- (Hebr 12:12,13) Sentähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne";

13. ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.

5. Parantumisen vastaanottaminen

Kun edellisen luvun aiheena oli Jumalan tahto parantaa, on tämän luvun aiheena parantumisen vastaanottaminen. Tarkoitus on selittää tätä aluetta, lupauksien merkitystä ja mitä asioita kannattaa ottaa huomioon. Vaikka emme voikaan koskaan määrätä, milloin parantuminen tulee esiin; tuleeko se minuutin, päivän tai vaikka kuukauden päästä, kannattaa sitä silti etsiä ja tutkia Jumalan lupauksia tällä alueella. Sillä monet ovat saattaneet parantua yksinkertaisesti uskossa kuulemisella tai lukemisella. He ovat saattaneet parantua pelkästään sitä kautta, että ovat lukeneet Raamatusta joitakin paranemislupauksia tai sitten sitä kautta, että ovat kokouksissa kuulleet julistettavan parantumisesta tai nähneet muiden parantuvan. Seuraavassa muutamia hyviä esimerkkejä:

Heidän toimintansa Bradfordissa menestyi ja piti vuokrata yhä suurempia kokoushuoneita. Lopulta he sijottuivat melko avaraan rakennukseen Bowland-nimisen kadun varrelle. Saarnatuolin takana olevalle seinälle piirrettiin kuin kirjakäärö ja siihen suurin kirjaimin sanat: "Minä olen Herra, sinun Parantajasi." Vuosien kuluessa monet todistivat tulleensa terveiksi noista sanoista saamansa innoituksen kautta. (19)

Miltei päivittäin saamme herätyskokouksissamme kuulla todistuksia siitä, miten Herra on parantunut sairaita heidän istuessaan tuoleissaan kuunnellen evankeliumia...

   Nimenomaan Jumalan Sana synnyttää uskon parantumiseen. Meillä on ollut ilo nähdä satojen ihmisten parantuvan heidän kuunnellessaan totuutta siitä aiheesta. Toiset ovat tulleet terveiksi lukiessaan painettuja ohjeitamme, jotka vastasivat heidän kysymyksiinsä ja poistivat heidän uskonsa esteet. (20)

Evankelioimisristiretkillämme ympäri maailmaa olen nähnyt kymmenien tuhansien sairaudesta kärsivien parantuvan täysin, kun he ovat istuneet yleisön keskellä kuuntelemassa julistamaamme sanomaa.

   Julistettu Sana synnyttää aina uskoa, kun se vastaanotetaan uskossa. (21)

Järjestimme kerran kokoussarjan eräällä lomanviettoalueella. Viimeisenä iltana usko oli todella korkealla kaikkien ihmeiden tähden, joita oli tapahtunut viikon aikana. Sinä iltana Pyhä Henki kuiskasi minulle hiljaa: "Ilmoita heille, että tänä iltana kaikki, jotka istuvat pyörätuoleissa, nousevat ja lähtevät kävelemään!"

   Kun minä TIEDÄN, että olen kuullut Pyhän Hengen äänen, minä innostun tosissani. Kerroin siis kuulijoille etukäteen, mitä tulisi tapahtumaan. Kun Pyhä Henki sanoi: "Nyt!" minä sanoin yksinkertaisesti: "Minä käsken jokaista pyörätuolipotilasta nousemaan juuri nyt ja kävelemään tänne salin etuosaan, Jeesuksen nimessä!"

   Seuraavat kuusikymmentä sekuntia olivat todennäköisesti elämäni pisimmät kuusikymmentä sekuntia, koska kukaan ei liikahtanutkaan! Lopulta, kun minusta tuntui, että oli kulunut kokonainen tunti, nainen, joka istui pyörätuolissa kaikkein lähimpänä lavaa, nousi ja lähti kävelemään meitä kohti. Hän oli ehtinyt astua vain pari kolme askelta, kun usko heräsi hänen takanaan istuvassa miehessä, joka myös nousi ja lähti kävelemään!

   Toinen toisensa jälkeen kaikki pyörätuolissa istuneet nousivat ja lähtivät kävelemään tuona iltana! Heitä oli seitsemän! Sitten luoksemme tuli pieni tyttö, jolla oli jalkatuet. Kun Charles ja minä panimme kätemme hänen päälleen, hänen äitinsä otti tuet pois, ja tyttö alkoi kävellä normaalisti!

   Kun me olemme herkkiä Pyhälle Hengelle, saamme nähdä monia jännittäviä asioita, esimerkiksi kokonaisen sarjan ihmeitä! Halleluja!...

   Tämä oli se raajarikkoinen lapsi, joka ei ollut koskaan kävellyt ilman jalkatukia!

USKON LAHJAA ei ainoastaan annettu, vaan KAIKKI myös vastaanottivat sen! (22)

Tosiasia, usko ja tunne

Kun etsitään parantumista, on hyvä muistaa, miten siihen liittyy kolme asiaa, jotka seuraavat toisiaan ja ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Ne ovat tosiasia, usko sekä tunne eli parantuminen. Jos nämä asiat eivät ole oikeassa järjestyksessä, on seurauksena kompastuminen kuten seuraavasta Watchman Neen kertomasta esimerkistä käy selville. Kompastuminen tapahtuu silloin, kun usko alkaa seurata perässä tulevaa kokemusta eikä kiinnitä huomiota edellä olevaan tosiasiaan:

"Me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä" (2 Kor 5:7). Tunnet ehkä kertomuksen tosiasiasta, uskosta ja kokemuksesta, jotka kulkivat korkealla muurilla. Tosiasia kulki uskollisesti eteenpäin vilkaisematta oikeaan tai vasempaan tai katsomatta taakseen. Usko seurasi perässä, ja kaikki kävi hyvin, niin kauan kuin usko kiinnitti katseensa tosiasiaan. Mutta niin pian kuin se kääntyi ympäri katsoakseen, tuliko kokemus perässä, se kompastui ja putosi muurilta yhdessä vanhan kokemusraukan kanssa. (23)

1. Tosiasia.

- (Matt 4:7) Jeesus sanoi hänelle: "Taas on kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'"

- (1 Joh 2:14) Minä olen kirjoittanut teille, isät, sillä te olette oppineet tuntemaan hänet, joka alusta on ollut. Minä olen kirjoittanut teille, nuorukaiset, sillä te olette väkevät, ja Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette voittaneet sen, joka on paha.

Ensimmäinen vaihe etsiessämme parantumista on tosiasia, joka tietenkin tarkoittaa Jumalan sanaa, ja josta tulee etsiä paranemislupauksia ja sitä, mitä Jeesus on tehnyt edestämme. Jumalan sana, joka on totuus (Joh 17:17: Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.), on tärkein kriteeri tällä alueella ja sen kanssa on hyvä olla samaa mieltä. Kenenkään on edes vaikea uskoa mihinkään parantumiseen ja odottaa sitä, jos ei ole mitään sen pohjalla. Vain Raamatun sanasta ja sen monista lupauksista tämä pohja voi löytyä.

   Niinpä seuraavissa jakeissa puhutaan uskosta ja miten se tulee kuulemisesta ja Kristuksen sanan kautta. Siinä on kyse pelastumisesta, mutta yhtä lailla se koskee parantumisen aluetta, koska siinäkin ihmisten usko voi kasvaa lukemalla sanan lupauksia:

- (Room 10:14,17) Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?

17. Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

Mitkä sitten ovat tosiasioita parantumisen suhteen, niin lueteltiin niitä jo edellisessä luvussa. Tärkeimpiä niistä on varsinkin se, että Jeesus on jo syntiemme lisäksi kantanut meidän sairautemme ristille ja että hänen haavainsa kautta saamme olla parannetut:

- (Jes 53:4) Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,

- (Jes 53:5) mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

- (Jes 53:10) Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.

- (Matt 8:16,17) Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;

17. että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme."

- (1 Piet 2:24) joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut."

Toinen yhtä tärkeä asia parantumisen kannalta on se, että Jumalan tahto on parantaa sairaita. Kun Jeesus, joka on "sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti" (Hebr 13:8), tahtoi maan päällä ollessaan sairaiden parantumista, voimme odottaa sitä häneltä nytkin. Meidän tarvitsee vain kääntyä hänen puoleensa ja odottaa sitä häneltä niin kuin ihmiset hänen aikanaan sitä odottivat:

- (Matt 8:5-7) Ja kun hän saapui Kapernaumiin, tuli hänen tykönsä sadanpäämies ja rukoili häntä

6. ja sanoi: "Herra, minun palvelijani makaa kotona halvattuna ja on kovissa vaivoissa."

7. Hän sanoi hänelle: "Minä tulen ja parannan hänet."

- (Mark 1:40-42) Ja hänen tykönsä tuli pitalinen mies, rukoili häntä, polvistui ja sanoi hänelle: "Jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa."

41. Niin Jeesuksen kävi häntä sääliksi, ja ojentaen kätensä hän kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Minä tahdon; puhdistu."

42. Ja kohta pitali lähti hänestä, ja hän puhdistui.

2. Usko. Toinen tärkeä tekijä parantumista etsittäessä on usko. Sen pitäisi perustua tosiasiaan, eli siihen, että Herra on parantajamme (2 Moos 15:26) sekä muihin paranemislupauksiin, joita Raamatussa on.

   Yleensä ongelmia syntyy siinä, että emme katso tosiasiaan eli Sanaan, vaan alamme tuijottaa itseämme; "Onko minulla tarpeeksi uskoa?" tai onko mitään muutosta parempaan tapahtunut? Saatamme alituisesti tutkailla kolmatta vaihetta eli tunnetta ja parantumista, vaikka meidän tulisi pitäytyä koko ajan tosiasiaan.

   Joka tapauksessa, kun Jumala usein vastaa ihmisen uskoon parantumisen alueella, on hyvä selvittää, mitä se on ja mitä se ei ole. Tällä alueella voidaan mainita seuraavia seikkoja:

Tunteiden ja näkemisen vastakohta

- (Hebr 11:1) Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.

- (2 Kor 5:7) sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.

Ensiksikin usko on aina tunteiden ja näkemisen vastakohta. Ne eivät koskaan voi olla samanaikaisesti voimassa kuten yllä olevat jakeet osoittavat. Uskoa ei tarvita silloin, kun jokin asia on muuttunut näkemiseksi ja tunteeksi, vaan silloin, kun tunteet ja oireet osoittavat päinvastaista. Näiden asioiden vastakkaisuus on hyvä ymmärtää ja käsittää sen kuuluvan kuvaan silloin, kun etsitään parantumista.

   Hyvä esimerkki on "uskon isä" Aabraham. Hän ei kiinnittänyt huomiota ruumiiseensa, joka oli koko ajan rappeutumassa, eikä hän myöskään kiinnittänyt huomiota Saaraan, jonka kohtu oli jo kuolettunut. Sen sijaan hän pyrki kiinnittämään huomionsa tähtiin ja niissä olevaan Jumalan lupaukseen.

   Samalla tavalla nyt, kun etsimme parantumista, ei kannata kiinnittää huomiota viiteen aistiimme ja niiden antamiin tuntemuksiin, vaan ennemmin Jumalan sanaan. Jos näin teemme, saamme varmasti odottaa enemmän parantumisia Jumalalta:

- (1 Moos 15:5,6) Ja hän vei hänet ulos ja sanoi: "Katso taivaalle ja lue tähdet, jos ne taidat lukea." Ja hän sanoi hänelle: "Niin paljon on sinulla oleva jälkeläisiä."

6. Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.

- (Room 4:18,19) Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva",

19. eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut - sillä hän oli jo noin satavuotias - ja että Saaran kohtu oli kuolettunut;

Ei ponnistelua. Toinen asia uskossa on se, ettei se ole ponnistelua, työtä ja uskon puristamista ikään kuin itsestään käsin, vaan se on vastaanottamista. Kun Jeesuksen kautta parantuminen on jo ansaittu, ei meidän tarvitse itse yrittää sitä ansaita tai tehdä työtä sen eteen, vaan vastaanottaa se. Kyseessä on kuin lahjapaketti, joka saadaan, kunhan ei kieltäydytä vastaanottamasta sitä. Tosin on totta, ettemme koskaan voi tietää, milloin parantuminen tulee tarkalleen esiin, mutta ainakin voimme ottaa lahjan vastaan Jumalalta Jeesuksen täytetyn työn perusteella:

- (Joh 19:30) Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.

Jumalan lupaukset. Kolmas tärkeä asia uskon alueella on ymmärtää, ettei kyseessä ole luottamus ihmisen omiin mahdollisuuksiin, vaan Jumalaan ja Jeesukseen, joka pitää lupauksensa. Samalla tavalla kuin me luotamme Jeesuksen takaisintuloon tai että hän on "tie ja totuus ja elämä" (Joh 14:6), koska hän on nämä sanonut, aivan samoin on parantumisen alueella; siinäkin me uskomme Jumalan tahtoon ja haluun parantaa, koska hänen sanassaan on niin sanottu.

   Parantumisessa on kyse samanlaisesta asiasta kuin jos äiti lupaa pikkutytölleen uuden takin ja tämä iloitsee siitä etukäteen. Hän iloitsee siitä jo ennen varsinaista ostohetkeä, koska pitää äitinsä lupausta luotettavana eikä epäile sitä yhtään. Hän siis uskoo, aivan kuten me voimme uskoa Jumalan sanaan ja hänen lupauksiinsa myös parantumisen alueella:

Eräs ihminen, joka ei ymmärtänyt uskoa, sanoi minulle: "Näyttää siltä, että minä en pysty saamaan uskoa parantumiseen." Kysyin: "Luotatko sinä siihen, että Jumala pitää lupauksensa sinulle?"

   "Totta kai", hän vakuutti.

   "Se on uskoa", vakuutin hänelle ja lisäsin: "Eikö olekin yksinkertaista?" Niin hän parantui. (24)

- (1 Moos 15:5,6) Ja hän vei hänet ulos ja sanoi: "Katso taivaalle ja lue tähdet, jos ne taidat lukea." Ja hän sanoi hänelle: "Niin paljon on sinulla oleva jälkeläisiä."

6. Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi. 

- (1 Moos 23:19) Ei Jumala ole ihminen, niin että hän valhettelisi, eikä ihmislapsi, että hän katuisi. Sanoisiko hän jotakin eikä sitä tekisi, puhuisiko jotakin eikä sitä täyttäisi?

- (1 Kun 8:56) "Kiitetty olkoon Herra, joka on antanut levon kansallensa Israelille, aivan niinkuin hän on puhunut. Ei ole jäänyt täyttämättä ainoakaan kaikista lupauksista, jotka Herra on antanut palvelijansa Mooseksen kautta.

- (Apt 27:25) Olkaa sentähden rohkealla mielellä, miehet; sillä minulla on se usko Jumalaan, että niin käy, kuin minulle on puhuttu.

- (Room 4:20,21) mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,

21. ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.

- (Hebr 11:11) Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen.

- (Gal 3:6) samalla tavalla kuin "samalla tavalla kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"? , ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"?

3. Tunne eli parantuminen. Kolmas vaihe parantumista etsittäessä on tunne eli parantuminen. Siinä jokainen on sillä tavalla Jumalasta riippuvainen, ettei hän koskaan voi itse määrätä, millä hetkellä se tulee esiin hänen elämässään. Joskus se voi tapahtua päivän, joskus viikon, joskus kuukauden tai jonkun muun ajan kuluttua.

   Hyvä on huomata, ettei Aabrahamkaan saanut heti välittömästi nähdä Jumalan lupauksen toteutumista, vaan hän joutui odottamaan sitä oman aikansa. Kuitenkin hän lopulta sai sen, mitä luvattu oli:

- (Hebr 6:13-15) Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa,

14. ja sanoi: "Totisesti, siunaamalla minä sinut siunaan, ja enentämällä minä sinut enennän";

15. ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli.

Älä katso itseesi!

Kun halutaan vastaanottaa parantuminen, on varmastikin yksi tärkeimpiä asioita se, ettemme katso itseemme ja oireisiimme - kuten ei pelastuksenkaan asiassa. Hyvin tavallista on, että me kummallakin alueella tarkkailemme itseämme ja tunteitamme sen sijaan, että heittäisimme "laivan ankkurin" aina ulkopuolelle Kristukseen, hänen täytettyyn työhönsä sekä Jumalan lupauksiin. On selvää, että jos tätä jälkimmäistä asiaa ei tapahdu, on silloin melko mahdoton saavuttaa uskoa lupauksiin kummallakaan alueella.

   Itsensä tarkkailuun ei ole muuta neuvoa kuin se, että käännämme jälleen sydämemme katseen Jeesukseen Kristukseen ja siihen, mitä hän on tehnyt edestämme. Kun Mooses teki vaskikäärmeen erämaassa, niin tuli silloinkin ihmisten katsoa siihen voidakseen parantua käärmeen puremistaan. He eivät voineet katsoa samanaikaisesti sairautensa oireita, vaan he tarkkailivat vain vaskikäärmettä. Silloin he parantuivat.

   Kun nyt katsomme uuden liiton "vaskikäärmeeseen" (Joh 3:14,15) Jeesukseen Kristukseen, voimme odottaa parantuvamme aivan samoin. Parantuminen voi joskus tulla lyhyemmän tai pitemmän ajan kuluessa, mutta varmasti se tulee esiin, jos olemme luovuttaneet elämämme Kristukselle ja katsomme häneen parantajanamme:

- (4 Moos 21:9) Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon.

Samaa asiaa havainnollistavat hyvin seuraavat kaksi esimerkkiä. Ne osoittavat sen, miten parantuminen voi tulla esiin, kun sitä odotetaan Jumalalta:

Linda Graaf-Bergling: Muistan, kun itse monen vuoden ajan kärsin reumaattisesta särystä. Ajoittain minulla oli niin vaikeaa, että pystyin tuskin nousemaan tuolista siihen istuuduttuani. Polveni ja käsivarteni olivat niin paisuneet, että pystyin tuskin tekemään pieniä kävelymatkoja. Koin sellaista katkeamatonta ja riuduttavaa särkyä ja sain usein taistella alakuloisuutta ja huolta vastaan.

   Tämä tapahtui noin seitsemän vuotta sitten. Olin alkanut saada vähän opetusta siitä, miten uskon kautta voin ottaa parantumisen vastaan sillä perusteella, mitä Jeesus on Golgatalla jo tehnyt puolestani. Muistan hetken, kun polvistuin ja otin Jumalan parantavan voiman vastaan. En tuntenut mitään ruumiissani. Särky oli edelleen jäljellä. Paholainen nauroi minulle ja toi mieleeni kaikenlaisia kuvia, joita hän oli sairaudestani keksinyt. Hän halusi varastaa sydämeni varmuuden parantumisesta. Mutta käänsin katseeni pois oireista. Muodostin silmilläni uuden tulevaisuutta koskevan kuvan sairauden kuvan sijaan. Näin itseni terveenä. Sanoin itselleni säryn palatessa: "Jumalan voima vaikuttaa minussa. Sama Jumalan voima, joka herätti Jeesuksen kuolleista ja joka on vahvempi kuin sairauden valta." Kun ylistin ja kiitin Jumalaa parantumisestani, jota en vielä nähnyt, vapautui terveys hitaasti mutta varmasti ruumiissani. Olin jo parannettu SISIMMÄSSÄNI, vaikka ruumiissani oli edelleen oireita. Näin sisäisesti Jumalan lupaukset ikäänkuin toteutuneina. En muista edes tarkalleen päivää, kun kaikki oireet olivat poissa ja olin täysin toipunut. (25)

Joyce Meyer: Eräänä päivänä kun olin tutkimassa jotakin kirjaa sängylläni, äkkinäinen kipu iski jalkaani. Minulla on tulehtunut vaivaisenluu, ja aina silloin tällöin se alkaa oikutella. Kun kipu iski jalkaani, sanoin: "Torun tätä kipua Jeesuksen nimessä. Hänen haavojensa kautta minut on parannettu. Hänen verensä voiman kautta minusta on tehty eheä, eikä minulla ole tätä kipua."

   Välittömästi toinen kipuaalto iski jalkaani, ja sanoin taas: "Jeesuksen nimessä, minut on parannettu ja olen terve."

   Tilanne muistutti kaksintaistelua. Minä siteerasin Jumalan sanasta jotakin myönteistä, ja sen jälkeen kipu iski uudestaan. Ajattelin mielessäni: "En välitä, vaikka joutuisin makaamaan tässä koko päivän toistelemassa näitä sanoja, sillä kaikesta huolimatta aion voittaa."

   Sitten sanoin ääneen: "Olen parantunut Jeesuksen haavojen kautta. Tämän kivun on loputtava."

   Makasin vuoteellani, ja aina kun kipu iski, minä iskin saatanaa Jumalan sanalla. Melko pian kipu lakkasi, ja loppupäivän sain olla siltä täysin rauhassa. (26)

Odota parantumista!

Kun etsitään parantumista, kannattaa sitä myös odottaa. Jos tätä asiaa rukoillaan, mutta ei koskaan odoteta mitään tapahtuvaksi, onko rukouksillamme silloin mitään merkitystä? Eivätkö ne silloin ole turhaan lausuttuja sanoja?

   Tätä asiaa kannattaa tutkia seuraavien esimerkkien valossa. Näistä kahdesta esimerkistä - "Parantumisen siemen vastaan" ja "Lääke koko ruumiillemme" - käy selville juuri se, miten parantumisen vastaanottamisen jälkeen voi tulla odotusaika, joka joskus on pidempi ja joskus lyhyempi, ja jonka vain Jumala yksin tietää:

Parantumisen siemen vastaan 

- (Luuk 8:11) Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.

- (Ps 107:20) Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.

Hyvä kuvaus siitä, miten parantuminen voi viipyä, on se, kun nainen vastaanottaa mieheltä siemenen munasoluunsa. Vaikka hän vastaanottaa siemenen ja alkaa odottaa lasta sisimmässään, ei hän voi tietää tarkkaa syntymähetkeä. Kuitenkin hänellä yleensä on vahva usko siihen, että lapsi jonakin päivänä syntyy ja että hänen uskonsa muuttuu näkemiseksi, vaikkei hän vielä tietäisi oikeaa hetkeä. Hän saattaa myös jo etukäteen iloita asiasta sekä olla kiitollinen.

   Tällaisesta asenteesta on hyvänä esimerkkinä Maria, joka iloitsi etukäteen ja kiitti Jumalaa siitä, että luvattu asia todella toteutuu. Hän piti sitä aivan varmana ja ylisti siitä Jumalaa:

- (Luuk 2:19) Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.

(Luuk 1:45,46) Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!"

46. Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,

Sen tähden kun sinäkin vastaanotat "parantumisen siemenen" vastaan, pidä siitä kiinni ja odota, että se "syntyy" ja tuottaa hedelmää. Odota, että se tulee esiin jonakin päivänä, jonka nyt vain Jumala tietää.

Lääke koko ruumiillemme

Kun edellisessä kappaleessa puhuttiin siitä, että siemenellä voi olla oma itämisaikansa ennen kuin mitään tulee esiin, voi tavallisen lääkkeen ottamisen jälkeenkin olla oma aikansa ennen kuin se alkaa imeytyä ihmisen sisimpään ja vaikuttaa hänessä.

   Toisaalta Jumalan sana voi olla tällainen "lääke koko meidän ruumiillemme". Kun se otetaan vastaan, voi siinä olla erilaisia vaikutusaikoja. Joskus parantuminen tapahtuu melko pian, joskus taas pitemmän ajan kuluttua. Kuitenkin jos lääke on otettu vastaan, voidaan pitää kiinni siitä, että se on otettu ja että sen vaikutus tulee esiin jossain vaiheessa:

 - (San 4:20-22) Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni.

21. Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään;

22. sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa.

Hyvä on myös huomata, että kun ovat kyseessä kymmenen pitalista, ei "lääke" tehnyt heitäkään heti sillä hetkellä terveiksi, vaan he lähtivät pitalisina ja puhdistuivat vasta jonkin ajan kuluttua. Heidän terveytensä ei tullut heti esiin, vaan vasta myöhemmin:

- (Luuk 17:12-14) Ja hänen mennessään erääseen kylään kohtasi häntä kymmenen pitalista miestä, jotka jäivät seisomaan loitommaksi;

13. ja he korottivat äänensä ja sanoivat: "Jeesus, mestari, armahda meitä!"

14. Ja heidät nähdessään hän sanoi heille: "Menkää ja näyttäkää itsenne papeille." Ja tapahtui heidän mennessään, että he puhdistuivat.

Parantumisen apukeinot ja sen ajankohta

Kun puhutaan parantumisen odottamisesta, voidaan sitä verrata kuin maassa olevaan siemeneen, jonka tuotos ei heti tule esiin.

   Siinä on kyseessä samanlainen asia kuin perunan istuttaminen maahan. Sekään ei yhdessä hetkessä kasva esiin mullan läpi, vaan siihen menee yleensä muutamia viikkoja. Tänä aikana ei voi muuta kuin odottaa, että "Jumala, joka kasvun antaa" (1 Kor 3:7), saa hedelmän aikaan.

   Kun vastaanotamme "parantumisen siemenen" Jumalalta, voidaan siinä käyttää myös erilaisia apukeinoja, jotka merkitsevät vastaanottamista. Kun katsomme Uuden testamentin tekstejä, olivat tällaisia apukeinoja parantumisessa ainakin kätten päällepano, öljyllä voitelu ja rukousliinat. Niitä kaikkia käytettiin, kun haluttiin välittää ihmisille parantumista:

- (Mark 6:5) Ja hän ei voinut siellä tehdä mitään voimallista tekoa, paitsi että paransi joitakuita sairaita panemalla kätensä heidän päälleen.

- (Luuk 4:40) Auringon laskiessa kaikki, joilla oli sairaita, mikä missäkin taudissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani kätensä heidän itsekunkin päälle ja paransi heidät.

- (Mark 16:17,18) Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,

18. nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."

- (Mark 6:12,13) Niin he lähtivät ja saarnasivat, että oli tehtävä parannus.

13. Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.

- (Jaak 5:14,15) Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.

15. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.

- (Apt 19:11,12) Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta,

12. niin että vieläpä hikiliinoja ja esivaatteita hänen iholtansa vietiin sairasten päälle, ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget pakenivat pois.

Jokainen voi käyttää samoja apukeinoja itsekin. Sillä mikä estää itse laittamasta kätensä sairaan paikan päälle tai voitelemasta sitä öljyllä, koska eihän Jumala katso henkilöön (Room 2:11)? Jos henkilö itse tekee nämä toimenpiteet, voi hän myös katsoa kellosta ajankohdan, jolloin uskoi vastaanottaneensa "parantumisen siemenen".

   Seuraava lainaus on hyvä osoitus siitä, miten monet ovat saattaneet jälkeenpäin todella parantua:

Monesti sanon ihmisille, että katsokaa kellostanne se ajankohta, jolloin lasken käteni heidän päällensä, ja tuntuupa sitten miltä tahansa, niin uskokaa vastaanottaneenne silloin. Olen tällä tavoin saanut nähdä, kuinka ihmisiä on parantunut pitkäaikaisesta syövästä ja muista vaikeista sairauksista. Vaikka heistä sillä hetkellä ei tuntunutkaan miltään, he yksinkertaisesti vain katsoivat kelloansa ja sanoivat: "Ylistys Herralle, vastaanotan parantumiseni tällä kellonlyömällä." Ja myöhemmin paraneminen ilmeni myös heidän ruumiissansa. (27)

Voit myös kiittää!

Kun vastaanotamme jotakin Jumalalta, on hyvä tapa, että kiitämme häntä kaikesta, mitä häneltä saamme - myös silloin, kun emme ole sitä konkreettisesti vielä vastaanottaneet. Kyseessä on samanlainen asia kuin jos pikkutyttö iloitsee ja kiittää etukäteen takista, jonka hänen äitinsä on luvannut hänelle. Hän iloitsee siitä, koska pitää äitinsä sanaa luotettavana eikä epäile sitä yhtään. Hän voi etukäteen kiittää äitiään siitä, mitä tämä on jo luvannut.

   Hyvä on kuitenkin huomata, ettei sanoissamme itsessään ole voimaa eikä niillä voi mitään ansaita, vaan me kiitämme siksi, koska pidämme Jumalan lupauksia luotettavana. Kyseessä on se, että sanomme saman asian kuin mitä Jumala sanassaan sanoo. Me vahvistamme sen omilla sanoillamme:

- (Ps 107:20) Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.

- (Ps 103:1-3) Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.

2. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,

3. hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,

Kiitosta voi verrata myös siihen, miten Jumala muutti Abramin nimen Aabrahamiksi, kansojen paljouden isäksi, jo kauan ennen kuin Saara oli raskaana ja ennen kuin oli mitään toivoa jälkeläisistä. Aabraham sai tämän nimen vielä silloin, kun asia ei ollut käytännössä toteutunut.

   Niinpä sinäkin voit tämän perusteella ikään kuin "muuttaa nimesi", iloita ja kiittää Jumalaa jo ennen kuin sitä on edes tapahtunut. Voit ikään kuin nähdä itsesi terveenä - esim. juoksemassa - ja kiittää Jumalaa siitä, että tämä asia todella tulee esiin. Tarkkaa hetkeä esiintulolle ei aina voi tietää, kuten Aabrahamkaan ei aluksi tiennyt hetkeä, milloin Iisak lopulta syntyy:

- (1 Moos 17:5) Niin älköön sinua enää kutsuttako Abramiksi, vaan nimesi olkoon Aabraham, sillä minä teen sinusta kansojen paljouden isän.

Viittaukset:

1. Nicky Cruz: Juoksu jatkuu, s.88

2. John Arnott: Mitä meidän tulisi tietää anteeksiannosta, s. 30,31

3. Gordon ja Emily Binning: Olkaa Jumalalle alamaiset, s. 65,66

4. Sit. kirjasta "Sielun piilevä voima", Watchman Nee, s.46,47. Kirjoitus alunperin kirjassa "Soul and spirit", Jessie Penn-Lewis, s. 58

5. Charles ja Frances Hunter: Parantakaa sairaat, s. 149

6. Harold Paul Adolph: Älä tee itseäsi sairaaksi, s. 121

7. Paul Tournier: Ihmisen parantamisesta, s. 54,55

8. Kathryn Kuhlman: Kuolematon ihme, s.102

9. Veikko Pekki: Lisää, lisää!, s.31,32

10 Kathryn Kuhlman: Raportti ihmeestä, s.125

11. Stanley Howard Frodsham: Smith Wigglesworth, s. 146

12. Kathryn Kuhlman: Kuolematon ihme, s.189

13. Charles ja Frances Hunter: Parantakaa sairaat, s. 130,131

14. T.L Osborn.: Sairaat paranevat, s. 11,32

15. Kathryn Kuhlman: Kuolematon ihme, s.108

16. T.L Osborn: Sairaat paranevat, s.381, 398, 412

17. Sama, s.208

18. Linda Graaf-Bergling: Jeesus parantaa ja eheyttää, s.61

19. Stanley Howard Frodsham: Smith Wigglesworth, s.24

20. F.F. Bosworth: Jeesus parantaa sairaat, s.32

21. T.L Osborn: Sairaat paranevat, s.124

22. Charles ja Frances Hunter: Parantakaa sairaat, s.135,174

23. Watchman Nee: Elämän rikkaus Kristuksessa, s. 33

24. T.L Osborn: Sairaat paranevat, s. 11,12

25.  Linda Graaf-Bergling: Jeesus parantaa ja eheyttää, s.56

26. Joyce Meyer: Minä ja minun suuri suuni, s.47,48

27. Kenneth E. Hagin: Parantuminen kuuluu meille, s.20