Taikasana
Fundamentalisti on taikasana, jota monet käyttävät torjuessaan Jumalan. He luulevat olevansa tieteellisiä, vaikka itsekin turvautuvat uskoon
Tiivistelmä
Kirjoitus analysoi todistamattomia oletuksia ja tieteellisyyden määritelmää seuraavien ydinkohtien kautta: 1. Uskon osuus alkuperäkysymyksissä: Sekä ateistinen kehitysoppi että luominen sisältävät uskonvaraisia elementtejä, sillä maailmankaikkeuden ja elämän alkua ei voida havainnoida jälkikäteen laboratoriossa. 2. Tieteellisyys ja mielikuvat: Ateistista mallia pidetään usein virheellisesti ainoana tieteellisenä vaihtoehtona, vaikka todisteet eivät tue itsestään tapahtunutta syntyä. 3. Fundamentalisti-sanan käyttö: Sanaa käytetään usein leimaavana taikasanana, jolla pyritään hiljentämään luomiseen uskovat ja siirtämään huomio pois ateistisen mallin omista uskomuksista. 4. Todisteiden suunta: Todelliset empiiriset todisteet viittaavat vahvasti luomiseen, eivätkä ateistiseen malliin, jossa kaiken oletetaan syntyneen ja kehittyneen itsestään ilman ulkopuolista tekijää.
Sisällys:
Seuraavassa on joitakin yleisöosastolla julkaistuja tai sinne lähetettyjä kirjoituksia, jotka käsittelevät tiedettä ja uskoa. Niissä tuodaan esille, miten maailmankatsomus voi ohjata tutkimusta ja miten usko tieteen alueella on mahdollista aivan kuten hengellisellä kentälläkin:
Allaoleva kirjoitus julkaistiin Etelä Suomen Sanomat -lehdessä 31.3.2009. Se käsittelee evoluutioaihetta ja siihen liittyvää keskustelua:
Taikasana
Herra X puhui evoluutiosta ja kreationismista, ja oli turhautunut siitä, että jotkut eivät usko evoluutioon.
Itse voin kertoa, että olen törmännyt aivan samaan seinään, kun olen toiminut päinvastaisesta näkökannasta eli luomisuskosta käsin, ja kun olen yrittänyt todistaa sitä järkeväksi mm. kotisivullani. Ennen ajattelin, että jos yrittää mahdollisimman loogisesti ja vakuuttavasti tuoda tosiasiat esille, niin ihmiset ovat voitettavissa, mutta nyt ymmärrän, ettei asia ole niin yksinkertainen. Se ei vaan onnistu. Sensijaan keskustelu loppuu yleensä viimeistään siihen, kun evolutionisti ottaa esiin ylimielisen hymyn ja lausuu taikasanan: ”fundamentalisti”, ja niin luomiseen uskova poistuu lannistuneena tilanteesta. Niin yleensä tapahtuu.
Mielestäni molemmat näkökannat perustuvat kuitenkin uskoon, eli uskomme joko luomiseen tai evoluutioon. Kumpaakaan niistä ei voi todistaa todeksi yksinkertaisesti siitä syystä, että menneitä olosuhteita ei voi palauttaa. Se on mahdotonta, koska emme voi enää käydä menneisyydessä tarkastamassa asiaa. Voimme ainoastaan tehdä päätelmiä niiden tietojen valossa, joita meillä on, ja itse olen sitä mieltä, että ne soveltuvat selvästi paremmin luomismalliin.
Jari Iivanainen
Allaoleva kirjoitus julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa 12.5.2008:
Usko ja maalaisjärki
ESS:ssä oli 27. 4 kirjoitus, jossa käsiteltiin luomiskäsityksen asemaa kouluissa ja pidettiin siihen uskomista normaaliin tapaan epätieteellisenä, niin kuin ”viisaat ihmiset” yleensä tekevät.
Mutta mikä on tieteellistä ja mikä uskon asiaa? Paavali sanoi suoraan Hebrealaiskirjeessä, että ”Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä” (Hebr 11:3), eli hän tunnusti uskon osuuden asioiden ymmärtämisessä. Hän sanoi, että vain uskon kautta me voimme nähdä näkyväisen syntyneen näkymättömästä.
Kuitenkin sattumanvaraiseen alkuun ja kehitykseen uskova on myös sataprosenttisesti uskon varassa. Tämä on tosiasia, jota ei voi kiistää. Sillä kun ovat kyseessä kehitysteorian kivijalat tai sen perustus, eli alkuräjähdys ja alkusynty, emme voi kumpaakaan todistaa laboratoriossa, vaan ne perustuvat uskoon ihmisten mielissä. Jälkimmäistä on kyllä yritetty aikaansaada laboratorioissa, mutta siinä on täysin epäonnistuttu. Kukaan tiedemies ei ole päässyt lähellekään elämän synnyn ratkaisussa, eli siihen uskotaan, vaikkeivät käytännön havainnot tue sitä. Usko asiaan on vain ihmisten sisällä. Itse asiassa useat ns. tieteelliset asiat perustuvat uskoon aivan kuten hengellinen elämäkin ja usko yliluonnolliseen Jumalaan. Kysymys on vain siitä, kumpaa vaihtoehtoa pidämme realistisempana, uskoa sattumanvaraiseen syntyyn vai luomiseen, koska kumpaakaan emme voi aukottomasti todistaa jälkikäteen.
Tässä asiassa onkin hyvä käyttää maalaisjärkeä, koska sillä tavalla voi päästä ainakin vähän eteenpäin. Niinpä kun kysytään tavalliselta kansanmieheltä, kuinka mahdollisena hän pitää, että esim. tavallisesta kiven sirusta (alkuräjähdysteoriassa oletetaan kaiken syntyneen nuppineulan kokoisesta tilasta) voisi syntyä uusi nykyisenkaltainen maailmankaikkeus, jossa olisi kymmeniä miljardeja galakseja, satoja miljardeja tähtiä, nykyisen kaltainen aurinko, planeetat, meri ja vesi, kalliot, ihminen, linnut, elefantit, hyttyset jne., niin mitä hän vastaisi? Miten järkevänä hän pitäisi koko asiaa, kun hänellä olisi kivensiru kädessään? Eikö hän todennäköisesti vastaisi seuraavalla tavalla:
– Älä hulluja puhu, se on aivan mahdoton ajatus. Ei pienestä sirusta voi syntyä sellaista. Miten kukaan voi uskoa moiseen hullutukseen?
Jari Iivanainen
Alkuperäkysymykset eivät ole pelkästään empiiristä tiedettä, vaan ne sisältävät aina suuren määrän uskoa. Koska kukaan ei ollut paikalla todistamassa maailmankaikkeuden tai elämän alkua, on myös ateistinen kehitysmalli pohjimmiltaan uskonvarainen järjestelmä. Molemmat osapuolet tulkitsevat nykyisyydessä näkyviä todisteita omien lähtöolettamustensa ja uskonsa kautta.
Ateistista mallia pidetään usein virheellisesti synonyyminä tieteellisyydelle, vaikka se perustuu todistamattomille oletuksille. Käsitys siitä, että materia, maailmankaikkeus ja monimutkainen elämä olisivat syntyneet ja kehittyneet täysin itsestään ilman älykästä Luojaa, sotii tunnettuja luonnonlakeja vastaan. Kyseessä on pikemminkin materialistinen filosofia kuin puhdas empiirinen tiede.
Sanaa 'fundamentalisti' käytetään usein eräänlaisena taikasanana ja leimana, jonka tarkoituksena on mitätöidä luomismalli ilman todellisia perusteluja. Tällä käsitteellä pyritään luomaan mielikuva epätieteellisyydestä ja fanaattisuudesta, jotta yleisö ei huomaisi ateistisen mallin omia vakavia tieteellisiä puutteita. Se toimii keinona siirtää huomio pois argumenttien sisällöstä.
Todelliset luonnosta saatavat havainnot ja empiiriset todisteet viittaavat vahvasti luomiseen eivätkä suinkaan ateistiseen malliin. Solujen sisältämä valtava digitaalinen informaatio, maailmankaikkeuden matemaattinen tarkkuus ja elämän monimutkaiset rakenteet vaativat tiedon ja suunnittelun lähteen. Mikään tunnettu luonnonprosessi ei osoita, että tällaista informaatiota tai järjestystä voisi syntyä itsestään tyhjästä.
Mielikuvaa pidetään yllä laajasti yhteiskunnassa, oppilaitoksissa ja mediassa, jolloin sitä aletaan pitää itsestäänselvyytenä. Kun vaihtoehtoiset näkemykset vaiennetaan taikasanoilla ja leimaamisella, ihmiset jäävät väärien mielikuvien varaan. Tämä estää monia näkemästä, kuinka paljon loogisempi ja havaintojen kanssa yhteensopivampi luomiseen perustuva maailmankuva todellisuudessa on.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mikä on uskon osuus maailmankaikkeuden ja elämän alkuperää koskevissa kysymyksissä?
Onko ateistinen malli kaiken itsestään syntymisestä todella tieteellinen?
Miten ja miksi fundamentalisti-sanaa käytetään keskustelussa?
Mihin suuntaan todelliset todisteet viittaavat: luomiseen vai ateistiseen malliin?
Miksi mielikuva ateistisen mallin paremmuudesta on niin vallitseva?
Lisää aiheesta:
Maapallon ja elämän lyhyt historia - tästä pääset tutkimaan aihetta lisää
