Nature

Jarin etusivulle | Jarin kirjoituksia

Miten toimittajia ja meitä muita huijataan?

Perustuuko tiedonvälitys faktoihin?

 

Nykyaikana puhutaan, miten tärkeätä on tiedonvälityksen perustuminen faktoihin. Esim. Suomen suurin päivälehti Helsingin sanomat on mainostanut sivuillaan: Faktoille on nyt suurempi tarve kuin koskaan”, ja tämä on hyvä ajatus. Median edustajat eivät kuitenkaan ymmärrä, että meitä voidaan pettää saatanan taholta. Oma väitteeni ja Raamatun opetus on, että jokainen meistä on ollut jossain vaiheessa enemmän tai vähemmän tämän petoksen uhrina. Vasta kun käännymme Jumalan ja Jeesuksen puoleen ja annamme pelastaa itsemme, alkaa hengellinen näkökykymme vähitellen parantua. Alamme ymmärtää, mikä on totta ja valhetta.

   Mille alueelle valheet painottuvat? Yleensä ne koskevat Jumalaa, hänen olemassaoloaan, oikeata ja väärää sekä Jeesuksen persoonaa. Esim. tieteen nimissä väitetään, ettei Jumalan luomistyötä ole koskaan tapahtunut. Samoin väitetään elämää olleen maapallolla satojen miljoonien vuosien ajan ja että kaikki on alkanut itsestään yksinkertaisesta alkusolusta. Näillä asioilla yritetään kieltää Jumalan olemassaolo, ja itse näen (entisenä ateistina) ne suuriksi valheiksi sekä taruiksi ja saduiksi. Pidän niitä sielunvihollisen valheina, joilla hän yrittää kääntää ihmiset pois Jumalasta ja epäilemään hänen olemassaoloaan.

    Nykyajan moraalikäsitykset, jotka erkaantuvat yhä enemmän Jeesuksen ja apostolien opetuksista, näen samanlaisina valheina. Niiden yhteydessä puhutaan usein ihmisoikeuksista, rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta, mutta ei oteta huomioon, mitä aikuisten uudet moraalikäsitykset aiheuttavat lapsille. Ne lisäävät lasten kärsimyksiä sekä yhteiskunnan kuluja huomattavasti.

    Miten uudet moraalikäsitykset vakiintuvat yhteiskuntaan? Yleensä niissä voidaan nähdä seuraava kaava:
1. Muutama äänekäs henkilö julistaa uutta moraalia hyläten käytöksen, jota kautta vuosikymmenten on pidetty oikeana.

2. Media antaa tilaa uuden moraalin edustajille pitäen heitä jonkinlaisina sankareina.

3. Gallupkyselyt vahvistavat suunnan muutoksen. Kun yhä suurempi osa kääntyy kannattamaan uutta käytäntöä, vaikuttaa se muihin, jotka lukevat näitä gallupkyselyitä.

4. Neljäs vaihe on, kun lainsäätäjät vahvistavat uuden käytännön pitäen sitä oikeana.

   Seuraava kirje liittyy aiheeseen. Sen tarkoitus on ollut avata toimittajien hengellistä näkökykyä, vaikka se tuntuu olevan lähes mahdotonta. Toimittajat kuten muut ovat hengellisessä sokeudessa, ja vain Jumala voi avata heidän hengelliset silmänsä, vaikka hän käyttääkin ihmisiä välikappaleinaan. Joka tapauksessa seuraavassa on lähettämäni kirje, jossa käsitellään kahta aluetta: 1. tiede / 2. moraali

 

 

Miten toimittajia ja meitä muita huijataan? Perustuuko tiedonvälitys faktoihin?

 

1. Tiede

 

Hei! Täällä Jari Iivanainen Lahdesta.

   Olen Jeesukseen uskova ihminen, joka on vuosia rukoillut valheiden murtumista yhteiskunnassa. Olen rukoillut hengellistä herätystä, ja että ihmiset ymmärtäisivät kääntyä Jeesuksen puoleen.

   Aihe, mistä kirjoitan, on hengellinen sokeus ja hulluus, joka ilmenee toimittajissa kahdella alueella: tieteessä ja moraalissa. Monet toimittajat (ja muutkin meistä) nimittäin ajattelevat, että he itse ovat järkeviä ja edistyneitä, mutta todellisuudessa he saattavat uskoa naurettaviin valheisiin tai ajaa asioita, jotka ovat haitallisia. He tuovat näitä näkemyksiään toistuvasti esiin kirjoituksissaan ja näin johtavat muitakin harhaan. Esim. Helsingin sanomat on mainostanut sivuillaan: ”Faktoille on nyt suurempi tarve kuin koskaan”, ja tämä on hyvä ajatus. Kuitenkin jos toimittajat ovat hengellisen sokeuden vallassa, ajautuvat he uskomaan ja kirjoittamaan asioita vastoin faktatietoa. Heistä on tullut sokeita sokeiden taluttajia, joista Jeesus varoitti: ”Älkää heistä välittäkö; he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat” (Matt 15:14)

   Miten hengellinen sokeus sitten ilmenee tieteen alueella? Sitä käsittelen ensin. Väitän, että se ilmenee nimenomaan siten, että kielletään Jumalan luomistyö ja uskotaan kaiken kehittyneen itsestään samasta alkusolusta miljoonien vuosien kuluessa.

   Tietenkin ymmärrän, että useimmat ajattelevat heti, että väitteeni ovat vääriä. Kuitenkin kannattaa ottaa huomioon Raamatun opetus, miten saatana eli sielunvihollinen voi pettää ihmisiä. Se tulee esiin mm. seuraavissa jakeissa:

 

- (2 Kor 4:3,4) Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,

4. niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.

 

- (Ef 4:17,18) Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,

18. nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden,

 

Raamattu myös osoittaa, miten maailman viisaus on hullutusta ja miten Paavali varoitti tiedon nimellä kulkevasta valhetiedosta. Tällaisena valhetietona pidän nimenomaan ateistisia maailman- ja elämänsyntyteorioita.

 

- (1 Kor 1:19,20) Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi". Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?

 

- (1 Tim 6:20,21) Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä tiedon nimellä kulkevan valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä,

21. johon tunnustautuen muutamat ovat uskosta hairahtuneet. Armo olkoon teidän kanssanne!

 

Voin myös perustella näkemyksiäni hengellisestä sokeudesta eli ”tiedon nimellä kulkevasta valhetiedosta” ja siihen liittyvistä ”tyhjistä puheista ja vastaväitteistä”, joista Paavali kirjoitti. Otan esille muutamia esimerkkejä siitä, miten ateistiset näkemykset ovat vastoin tervettä järkeä ja lisäksi todellisen tieteen vastaisia. Otan ensiksi esille alkuräjähdyksen, joka yleensä mainitaan standardiselityksenä maailmankaikkeuden alulle.

 

 

Alkuräjähdys on käsitys, jonka mukaan kaikki alkoi pienestä pisteestä, jonka tilavuus oli nuppineulan koko. Joseph Silk on kirjassaan Big Bang selostanut tätä (lihavointi lisätty):

 

"Kaikki aine, jonka tiedämme olevan miljardeissa galakseissa, oli puristuneena neulanpään kokoiseen pisteeseen. Oma näkyvissä oleva linnunratamme oli siinä atomia pienemmässä koossa."

 

Tätä asiaa ja sen järkevyyttä voidaan ajatella. Jos otetaan esimerkiksi ylläoleva piirros, voidaan sitä käyttää esimerkkinä oletetusta alkutilasta. Sillä ateistitiedemiehet uskovat tosissaan, että kaikki alkoi niin pienestä pisteestä tai jopa sitä pienemmästä tilasta.

    Voiko näin pienestä tilasta kuitenkaan tulla nykyinen maailmankaikkeus? Jos tästä nuppineulan kokoisesta tilasta tulee pelkästään yksi metrin korkuinen kivi, voidaan sitä pitää suurena ihmeenä. Kuitenkin samasta pienestä pisteestä väitetään tulleen myös miljoonia galakseja, satoja miljoonia valoa antavia tähtiä, maapallo ja sen kuu, lentäviä ja visertäviä lintuja, isoja kallioita, puhuvia ja ajattelevia ihmisiä, korkeita puita lehtineen, hyppiviä kenguruita, norsuja, kaloja ja meri niiden ympärille sekä hyvältä maistuvia mustikoita ja banaaneja.

   Ota hyvä lukija nuppineula käteesi ja mieti tätä ajatusta tosissasi! Väitän, ettei sellaisessa ajatuksessa ole järkeä. On mahdotonta, että kaikki nykyiset monimutkaiset ja isot asiat olisivat itsessään ilmestyneet itsestään tyhjästä tai nuppineulaa pienemmästä tilasta. Tämä teoria on vastoin tervettä järkeä ja vastoin todellista tiedettä.

    Monet tiedemiehet ovat myös ottaneet kantaa alkuräjähdykseen. He näkevät, että se on täysin vastoin todistusaineistoa ja tervettä järkeä, kuten se onkin:

 

Siitä, onko big bang-oletus oikea vai ei, on keskusteltu huomattavan vähän …suuri joukko sen kanssa ristiriidassa olevia havaintoja selitetään lukuisilla perusteettomilla oletuksilla tai yksinkertaisesti sivuutetaan. (nobelisti H. Alfven, Cosmic Plasma 125 / 1981)

 

Vanhana kosmologina näen nykyisen havaintoaineiston kumoavan teoriat maailmankaikkeuden synnystä, kuten myös useat teoriat aurinkokunnan synnystä. (H. Bondi, Letter, 87 New Scientist 611 / 1980)

 

Fyysikko Eric Lerner: ”alkuräjähdys on vain mielenkiintoinen taru, jota ylläpidetään tietyssä tarkoituksessa” (Eric Lerner: A Startling Refutation of the Dominant Theory of the Origin of the Universe, The Big Bang Never Happened, NY: Times Books, 1991).

 

David Berlinski: ”Turha väittää, että ei mistään syntyy jotakin, kun kuka tahansa matemaatikko ymmärtää sen olevan pelkkää pötyä” (Ron Rosenbaum: ”Is the Big Bang Just a Big Hoax? David Berlinski Challenges Everyone.” New York Observer 7.7.1998)

 

Muuttuiko vety- ja heliumkaasu ihmisiksi? Eräs oletus on, että alussa oli vain vety- ja heliumkaasua alkuräjähdyksen jäljiltä. Itse asiassa siitä ovat muodostuneet kaikki asiat, mitä nykyään havaitsemme. Näin oletetaan tässä ateistisessa selityksessä.

   Seuraavaksi yksinkertainen kysymys. Jos maailmankaikkeus koostui vedystä, miten vedystä tulivat kalat ja meri niiden ympärille, kivet, linnut, ihmiset, kukat, puut perhoset, leijonat, mansikat ja kaikki luonnon erikoisuudet? Ovatko tiedemiehet koskaan todistaneet, että vety tai helium voi muuttua itsestään monimutkaisiksi elämänmuodoiksi? Käyttäytyykö vety nykyään samalla tavalla eli onko vety synnyttänyt ihmisen ja kaikki muut elämänmuodot? On tehty myös ilmassa leijuvia vety- ja heliumpalloja, mutta onko niistä tullut elämää, joka voisi itsestään lisääntyä, liikkua, syödä ja tuntea tunteita? Vai eikö tosiasia ole, ettei sellaista havaita? Sen sijaan on tiedossa, että aineet voivat korkeintaan muuttua kiinteäksi, nesteeksi tai kaasuksi lämpötilamuutosten myötä. Mitään elämän muotoja ei sitä kautta synny. Tämä on todellista tiedettä ja käytännön havainto.

 

Syntyikö elämä itsestään? Eräs ateistinen oletus on, että elämä syntyi itsestään. Tässä kannattaa taas kiinnittää huomiota tosiasioihin. Yksi niistä on, että vain ”elämä saa aikaan elämää”. Tähän sääntöön ei ole löydetty yhtään poikkeusta. Mihin tämä viittaa? Se viittaa ensimmäisten elämänmuotojen kohdalla Jumalaan. Eli kivi ja muu eloton aine ei muutu koskaan itsestään eläväksi, ala hengittämään, syömään, tuntemaan tunteita ja lisääntymään. Ainut, mitä voi tapahtua, on elottoman aineen muuttuminen kiinteäksi, nesteeksi ja kaasuksi ulkopuolisten lämpötilamuutosten myötä. Mitään muuta ei tapahdu. Tämä on todellista kokemusperäistä tiedettä.

   Tai jos olet tieteellinen, etkä hyväksy Jumalan luomistyötä, todista elämän synty itsestään. Jos elämänsynty itsestään on mahdollista, ei sen tulisi olla vaikeata.

   Jotta asia tulisi selväksi, lainaamme J. Morganin haastattelua Stanley Milleristä hänen elämänsä loppupuolella. Hän on tullut tunnetuksi elämänsyntyyn liittyvistä kokeista. J. Morgan kertoi haastattelusta, miten Miller myönsi elämän alkuperän olevan hämärän peitossa. Hän suhtautui välinpitämättömästi kaikkiin ehdotuksiin elämän alkuperästä ja piti niitä ’hölynpölynä’ tai ’paperikemiana’. Tämä on ymmärrettävää, koska elämän synty itsestään on mahdottomuus.

 

”Hän suhtautui välinpitämättömästi kaikkiin ehdotuksiin elämän alkuperästä ja piti niitä ‘hölynpölynä’ tai ‘paperikemiana’. Hän suhtautui eräisiin hypoteeseihin niin halveksuen, että kun kysyin hänen mielipidettään niistä, hän vain puristeli päätään, huokaisi syvään ja hihitti – aivan kuin yrittääkseen torjua ihmiskunnan mielettömyyttä - - Hän myönsi, että tieteentekijät eivät ehkä koskaan tule tarkasti tietämään, milloin ja miten elämä sai alkunsa. ‘Me yritämme keskustella historiallisesta tapahtumasta, joka poikkeaa hyvin paljon tavanomaisesta tieteestä’, hän huomautti.” (1)

 

Ovatko kaikki nykyiset lajit peräisin samasta alkusolusta? Eräs oletus on, että kaikki nykyiset lajit ovat peräisin samasta alkusolusta. Tätä kutsutaan evoluutioteoriaksi, ja se on syytä erottaa tavallisesta muuntelusta ja sopeutumisesta olosuhteisiin, joka on tosiasia.

    Mutta onko nykylajien periytyminen samasta alkusolusta totta vai ei? Jos se on totta, pitäisi sen näkyä fossiileissa. Kuitenkin, kun maasta on kaivettu arviolta satoja miljoonia fossiileja, ei niissä ole havaittavissa asteittaista kehitystä. Useat tunnetut paleontologit ja tiedemiehet ovat myöntäneet tämän. Kommenteista ensimmäisenä on Darwin, joka itse totesi, että jos fossiiliaineisto oli hänen aikanaan täydellinen, se kumosi hänen teoriansa. Toinen kommenteista on Richard Dawkinsin, joka hänkin myönsi kirjassaan Sokea kelloseppä, ettei asteittaista kehitystä ole havaittavissa fossiileissa. Hän vetosi fossiiliaineiston puutteellisuuteen kuten Darwin aikanaan, mutta tälle argumentille ei ole enää mitään perusteita fossiiliaineiston runsauden tähden.

 

Darwin (Lajien synty): Ne, jotka uskovat, että geologinen kertomus on jotakuinkin täydellinen, hylännevät ilman muuta teoriani

 

Richard Dawkins (Sokea kelloseppä): Darwinin ajoista lähtien evoluution tutkijat ovat tienneet, että ikäjärjestykseen asetetut fossiilit eivät muodosta pienten, juuri ja juuri havaittavissa olevien muutosten sarjaa … Koulukunnasta riippumatta kaikki evoluution kannattajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että tällä kohdalla fossiililöydöissä on ammottava aukko.

Paleobiologisten tosiasioiden perusteella ei ole mahdollista laatia edes jonkin eliön evoluution irvikuvaa. Fossiiliaineisto on nyt niin täydellinen, että - - välimuotosarjojen puuttumista ei voida lukea aineiston niukkuuden tiliin. Aukot ovat todellisia, eikä niitä tulla koskaan täyttämään. (Ruotsalaisen kasvitieteilijä Heribert Nilssonin lausunto noin 50 vuotta sitten [2])

On outoa, että fossiiliston aukollisuus on tietyllä tavalla johdonmukaista: fossiilit puuttuvat kaikista tärkeistä kohdista. (Francis Hitching: The Neck of the Giraffe, 1982, s. 19)

 

Yksikään viiden suuren paleontologisen museon virkailijoista ei voi esittää edes yksinkertaista esimerkkiä sellaisesta organismista, joka voisi olla todiste lajin asteittaisesta kehittymisestä toiseksi lajiksi. (Tri Luther Sunderlandin yhteenveto kirjassaan "Darwin's enigma”. Hän haastatteli useiden luonnonhistoriallisten museoiden edustajia ja oli näihin kirjeyhteydessä, jotta saisi selville, minkälainen todistuspohja museoilla oli evoluutio-opin puolesta. [3])

 

Stephen Jay Gould, ateistipaleontologi, kirjailija: En halua millään tavalla halventaa asteittaisen evoluutionäkemyksen potentiaalista pätevyyttä. Haluan vain huomauttaa, ettei sitä koskaan ’ole havaittu’ kallioissa… (4)

 

Niles Eldredge: Me paleontologit olemme sanoneet, että elämän historia tukee [kertomusta asteittaisista sopeutumista edistävistä muutoksista], vaikka koko ajan tiedämme, ettei se tue sitä. (5)

 

Oletus miljoonista ja miljardeista vuosista on yksi evoluutioteorian kulmakivi. Tiedotusvälineissäkin heitetään usein kevyesti ilmaan ajatus, että maapallolla on ollut elämää satoja miljoonia vuosia.   Tämä ajatus on kuitenkin helppo kumota. Radiohiiliajoitus on tiedemaailmassa tärkein orgaanisten eliöiden iän mittaamiseen perustuva menetelmä, joka osoittaa, että radiohiiltä esiintyy kaikkien ikäkausien fossiileissa. Radiocarbon-lehdessä kerrottiin jo 1960-luvulla, miten radiohiiltä on löydetty kambrikauden fossiileista ja muista fossiileista, joita on pidetty jopa satojen miljoonien vuosien ikäisenä. Niinpä kun radiohiiltä esiintyy näissä fossiileissa, on kyse oltava korkeintaan joidenkin vuosituhansien ikäisistä fossiileista.

   Radiohiiltä, jonka virallinen puoliintumisaika on vain 5730 vuotta, esiintyy myös hiilikerrostumissa, joita on pidetty 300 miljoonaa vuotta vanhoina. Radiocarbon-lehden mukaan ei ole löydetty yhtään sellaista kivihiiltä, josta puuttuisi radiohiiltä (Lowe, D.C., Problems associated with use of coal as a source of 14C free background material, Radiocarbon 31(2):117-120,1989). Mitä tämä tarkoittaa? Kun radiohiilen puoliintumisaika on vain 5730 vuotta, ei sitä voi olla yhtään jäljellä edes sadantuhannen vuoden jälkeen. Löydöt viittaavat lyhyempiin ajanjaksoihin.

   Osoitus hiilikerrostumien nuoresta iästä ovat myös ihmisiin liittyvät löydöt. Kun Hiilikerrostumista ”300 miljoonan vuoden takaa” on löydetty kultaketju, rautapata, muita tavaroita sekä ihmisfossiileja, ei kysymys voi olla satojen miljoonien vuosien ikäisistä kerrostumista (Glashouver, W.J.J., So entstand die Welt, Hänssler, 1980, ss. 115-6; Bowden, M., Ape-men-Fact or Fallacy? Sovereign Publications, 1981; Barnes, F.A., The Case of the Bones in Stone, Desert/February, 1975, p. 36-39).

   Erich A. von Frange on kirjassaan Time Upside Down (1981) listannut lisää kivihiilestä löytyneitä esineitä, kuten 1. pieni teräskuutio 2. rautavasara 3. rautainen instrumentti 4. naula 5. soittokellon muotoinen metalliastia 6. soittokello 7. lapsen leukaluu 8. ihmisen kallo 9. kaksi ihmisen poskihammasta 10. fossiloitunut ihmisen jalka. Tämäntyyppiset löydöt osoittavat, että ajatukset satojen miljoonien vuosien ikäisistä kerrostumista sekä eliöiden kehittymisestä samasta alkusolusta ovat perusteettomia tiedesatuja. Niihin ei kannata uskoa.

 

Dinosaurukset ja lohikäärmeet. Mitä tulee dinosaurusten elinaikaan maapallolla, meille kerrotaan toistuvasti TV-ohjelmissa ja lehdissä, että ne kuolivat sukupuuttoon yli 65 miljoonaa vuotta sitten.

    Tämä käsitys ei voi kuitenkaan pitää paikkaansa. Dinosauruksen fossiileissa on paljon sisäisiä mittareita, jotka todistavat miljoonia vuosia vastaan. Niiden luiden sisältä on löytynyt verisoluja [Morell, V., Dino DNA: The Hunt and the Hype, Science 261 (5118): 160-162, 1993], hemoglobiinia, pehmytkudoksia ja hauraita proteiineja. Minkään kyseisistä aineista ei pitäisi säilyä luonnossa satojatuhansia vuosia, puhumattakaan miljoonista vuosista.

   Dinosauruksista on löydetty myös radiohiiltä, vaikka sen virallinen puoliintumisaika on vain 5730 vuotta. Vuoden 2012 elokuussa saksalainen tutkijaryhmä raportoi geofyysikkojen kokouksessa, Asia Oceania Geoscience Societyn ja American Geophysical Unionin yhteistapaamisessa, radiohiilimittaustuloksista, jotka oli tehty monista dinosauruksen fossiloituneista luunäytteistä. Tulosten mukaan luunäytteet olivat 22 000-39 000 vuotta vanhoja! (http://newgeology.us/presentation48.html.)

   Lisäksi dinosauruksista ja niiden munista on eristetty DNA:ta [Sarfati, J. DNA and bone cells found in dinosaur bone, J. Creation(1):10-12, 2013; creation.com/dino-dna, 11 december 2012], jota ei aina tavata edes vanhoista ihmismuumioista tai mammuteista. DNA:n puoliintumisajaksi on laskettu vain 521 vuotta, joten on mahdotonta, että sitä esiintyisi vuosimiljoonien ikäisissä fossiileissa (521 vuoden puoliintumisajasta kerrottiin uutisessa nimeltään DNA:n säilyvyyden takaraja selvisi – haaveet dinosaurusten kloonaamisesta raukesivat; yle.fi > Uutiset > Tiede, 13.10.2012).

   Entä ihmisten kuvaukset dinosauruksista? Tämä nimitys – dinosaurus – keksittiin vasta 1800-luvulla, mutta vanhoissa kansantarinoissa kerrotaan suurista lohikäärmeistä ja liskoista, jotka muistuttavat dinosauruksia. The World Book Encyclopedia (Vol. 5, 1973, s. 265) selostaa näitä kertomuksia: ”Legendojen lohikäärmeet ovat, ihme kyllä, kuin todellisia eläimiä, jotka ovat eläneet menneisyydessä. Ne muistuttavat paljon suuria matelijoita (dinosauruksia), jotka hallitsivat maata paljon ennen kuin ihmisen on oletettu ilmaantuneen. Lohikäärmeet olivat yleensä pahoja ja tuhoavia. Jokainen kansa tunsi ne mytologiassaan.”

    Yksi esimerkki siitä, miten dinosaurukset ovat saattaneet olla tosiasiassa lohikäärmeitä, on myös kiinalainen horoskooppi. Sen tiedetään olevan vuosisatoja vanha. Niinpä kun kiinalainen horoskooppi perustuu 12 eläinmerkkiin, jotka toistuvat 12 vuoden sykleissä, on mukana 12 eläintä. Niistä 11 on nykyaikanakin tuttuja: rotta, härkä, tiikeri, jänis, käärme, hevonen, lammas, apina, kukko, koira ja sika. Sen sijaan 12. eläin on lohikäärme, jota ei nykyään ole. Hyvä kysymys on, että jos 11 eläintä ovat olleet todellisia ja tunnettuja arkieläimiä, miksi lohikäärme olisi poikkeus ja taruolento? Eikö ole järkevämpi olettaa, että se eli muinoin samanaikaisesti ihmisten kanssa, mutta on kuollut sukupuuttoon kuten lukuisat muut eläimet? On hyvä jälleen muistaa, että dinosaurus-nimitys keksittiin vasta 1800-luvulla Richard Owenin toimesta. Sitä ennen käytettiin vuosisatojen ajan lohikäärme-nimitystä.

   Myös Raamatussa mainitaan lohikäärmenimitys useita kertoja (esim. Job 7:12: Olenko minä meri tai lohikäärme, että asetat vartioston minua vastaan?). Tähän liittyen mielenkiintoinen kommentti aiheesta löytyy arvostetulta edesmenneeltä fossiilitutkija Stephen Jay Gouldilta, joka oli marxilainen ateisti. Hän totesi, että kun Jobin kirjassa puhutaan Behemotista, niin ainoa eläin, mihin tämä kuvaus sopii, on dinosaurus (Pandans Tumme, s. 221, Ordfrontsförlag, 1987). Evolutionistina hän uskoi, että Jobin kirjan kirjoittajan on täytynyt saada tietonsa löydetyistä fossiileista. Kuitenkin tässä yhdessä Raamatun vanhimmassa kirjassa viitataan selvästi elävään eläimeen (Job 40:10-12: Katso Behemotia, jonka minä loin niinkuin sinutkin…).

   Entä Vanhan testamentin apokryfikirjat? Niissäkin viitataan useita kertoja lohikäärmeisiin ja niitä pidetään todellisina eläiminä eikä taruolentoina. Siirakin kirjassa kirjoittaja kertoo, että asuisi mieluummin leijonan ja lohikäärmeen kanssa kuin yhdessä pahan vaimon kanssa. Lisäyksiä Esterin kirjassa kerrotaan Mardokain (Raamatun Mordokai) unesta, kun hän näki kaksi suurta lohikäärmettä. Tämä osoittaa, että nämä eläimet saattoivat kasvaa suurikokoisiksi.

 

- (Siirak 25:16) Ennemmin asuisin yhdessä leijonan ja lohikäärmeen kanssa, kuin asuisin yhdessä pahan vaimon kanssa.

 

- (Viis 16:10) mutta sinun lapsiasi eivät voittaneet edes myrkkyä syöksevien lohikäärmeiden hampaat, sillä sinun laupeutesi tuli väliin ja paransi heidät.

 

- (Lisäyksiä Esterin kirjaan 1:1,4,5) Suuren kuninkaan Artakserkseen toisena hallitusvuotena, niisan-kuun ensimmäisenä päivänä, näki Mardokai unen. Hän oli Jaairin poika, joka oli Siimein poika, joka Kiisin poika, Benjaminin sukukuntaa.

4. Ja hänen unensa oli tällainen: Katso oli jylinä ja melu, ukkonen ja maanjäristys, hämminki maassa.

5. Ja katso, tuli kaksi suurta lohikäärmettä, molemmat valmiina taisteluun. Ja niillä oli suuri ääni.

 

Uutisoiminen ihmisen kehityksestä. Tiedotusvälineissä tulee toistuvasti esille oletus, että ihminen on periytynyt hiukan apinamaisista olennoista muutamien vuosimiljoonien aikana. Oletetaan, että evoluutioteoria on tosi, vaikka jo edellä todettiin sen olevan ristiriidassa todistusaineiston kanssa.

   Miksi sitten ei kannata uskoa ihmisen kehitykseen apinamaisista esi-isistä?

   Tärkein syy on fossiiliaineisto. Edellä jo todettiin, että nykyihmisen jäänteitä ja tavaroita on löydetty jopa hiilikerrostumista ja ikivanhoina pidetyistä kerrostumista. Mitä tämä tarkoittaa? Se osoittaa, että nykyihmisen täytyy olla paljon vanhempi tai vähintään yhtä vanha kuin sen oletetut esi-isät. Tämä kumoaa ihmisen kehityksen alkeellisista apinamaisista olennoista.

   Toinen syy on se, ettei fossiiliaineistossa tunneta tältä alueelta tosiasiassa kuin kaksi ryhmää: apinat ja ihmiset.

   Yhtenä ihmisen esi-isinä on pidetty Australopithecus-luokkaa, mutta se on selvästi tavallinen apina. Sen kallon muoto on apinamainen ja koko vain noin kolmasosa nykyihmisen aivojen tilavuudesta (Australopithecusten tunnetuimman edustajan, Lucyn aivokopan tilavuudeksi on mitattu vain vähän päälle 400 cm3 - tilavuus) Lisäksi sen ruumiinrakenne on apinamainen:

 

Solly Zuckerman: Löytömme eivät jätä juuri epäilystä siitä, että - - Australopithecus ei muistuta Homo sapiensia, vaan nykyään eläviä marakatteja ja ihmisapinoita. (6)

 

Tunnettu fossiilitutkija Richard Leakey kertoo aiheesta lisää kirjassaan “Ihmiskunnan juuret” (The Origin of Humankind), s. 70,71). Hän mainitsee tutkimuksista, jotka liittyvät Australopithecuksen liikkumiseen. Tutkimusten mukaan Australopithecukset (etelänapinat) olivat ihmisapinamaisia, kun taas kaikkien homolajien rakenne on ihmismäinen:

 

Pari vuotta sitten Robert Martinin kollega, antropologi Peter Schmid Zϋrichistä, sai tutkia Lucyn kuuluisaa fossiilia. Käyttäen fossiilisista luista valmistettuja lasikuituisia valoksia Schmid alkoi rakentaa Lucyn luurankoa. Hän odotti, että siitä tulisi muodoltaan periaatteessa ihmismäinen. Schmid hämmästyi tuloksesta: Lucyn rintakehä oli muodoltaan kartiomainen; näin se muistutti ihmisapinoita eikä ihmistä, jolla rintakehä on tynnyrimäinen. Myös Lucyn hartioissa, vartalossa ja vyötärössä oli vahvasti ihmisapinamaisia piirteitä… Nykyiset ihmisapinat ovat raskasrakenteisia pituuteensa verrattuna: ne painavat kaksi kertaa enemmän kuin samanpituinen ihminen. Myös fossiilien mittaukset voitiin jakaa nyt jo tutuksi tulleisiin kahteen selvään ryhmään. Etelänapinoiden ruumiinrakenne oli ihmisapinamainen ja kaikkien Homo-lajien taas ihmismäinen.

 

Jos Austalopithecus oli tavallinen apina, niin Jää jäljelle Homo Habilis, homo erectus ja neandertalilainen. Habilis on kuitenkin koko ajan ollut kyseenalainen löytö, koska siitä on löydetty vain muutamia luunpalasia. Monet tutkijat eivät pidäkään Homo habilista aitona luokkana vaan ajattelevat sen olevan sekoitus eri luokista. Eräiden arvioiden mukaan se on saattanut olla jopa apinamaisempi kuin Australopithecus-suvun tunnetuin edustaja Lucy.

   Entä neandertalilainen? Juha Valste on melko tuoreessa kirjassaan ”Neandertalinihminen, kadonnut lajitoveri” (2015) tuonut esille, miten kuva neandertalilaisista on koko ajan muuttunut tutkijoiden keskuudessa. Ennen heitä pidettiin hiukan apinamaisina, mutta ei enää:

 

Varhain saamani yksipuolinen kuva neandertalinihmisestä alkoi muuttua, kun myöhemmin 1960-luvulla sain käsiini uusia ihmisen evoluutiota käsitteleviä kirjoja. Niissä oli otettu vaarin virheistä, joita Boule oli tehnyt kuvatessaan neandertalinihmisen rakennetta, asentoja ja henkisiä kykyjä. Ranskassa neandertalilaisten maine oli ”puhdistettu” jo 1950-luvun puolimaissa. He olivat muuttuneet oikeiksi ihmisiksi…. Kirjoittaessani ihmisen evoluutiosta kirjoja ja artikkeleita sekä luennoidessani siitä Helsingin yliopistossa 2002-2011 jouduin joka vuosi uusimaan neandertalilaisia koskevia osia.

   … Juuri mikään asioista, jotka ”kaikki tietävät” neandertalilaisista, ei pidä paikkaansa. Ne harvat edes suunnilleen paikkansa pitävätkin asiat tulkitaan nykyisin toisin kuin vielä 1900-luvun puolimaissa. Tutkijat ovat 1900-luvun puolivälin jälkeen saaneet muuttaa käsityksen toisensa jälkeen… Yhtä hyvin voimme kuitenkin katsoa, että kuulumme neandertalilaisten kanssa samaan lajiin. Tämän lajin nimi on ihminen – nyky- ja neandertalinihminen olivat kaksi eri alalajia, jotka ovat kummatkin täsmälleen yhtä kaukana simpanssista.

 

Homo erectus. Jos Homo habilis oli epäselvä luokka ja neandertalilainen tavallinen ihminen, kuten löydöt osoittavat, jää jäljelle enää Homo erectus. Kuitenkin useat seikat viittaavat siihen, että sekin oli tavallinen ihminen. Sen aivojen koko on samaa luokkaa kuin nykyihmisten, se käveli ihmismäisesti pystyssä, lisäksi siihen liittyen on tehty työkalu- ja kulttuurilöytöjä, joten kyseessä oli varmasti ihminen.

   Mielenkiintoinen piirre on myös se, että useat fossiilitutkijat ovat pitäneet Homo erectusta tavallisena ihmisenä. He ovat ehdottaneet Homo erectuksen liittämistä Homo sapiens-lajiin, koska rajat näiden ryhmien välillä ovat keinotekoisia eivätkä vastaa käytännön havaintoja. Se tarkoittaa, että Homo erectus on todellisuudessa ollut aito nykyihminen.

 

Gabriel Ward Lasker: Homo erectus poikkeaa nykyihmisestä (Homo sapiens), mutta eroja on taipumus liioitella. Vaikka jätämmekin ottamatta huomioon välimuodot tai muuten vaikeasti luokiteltavat yksilöt ja rajoitamme pohdintamme Jaavan ja Pekingin populaatioihin, niin monien Homo erectuksen piirteiden vaihteluväli sopii nykyihmisen vaihteluväliin. (7)

Donald C. Johanson: Olisi mielenkiintoista tietää, voisivatko nykymies ja miljoona vuotta vanha Homo erectus-nainen saada yhdessä lapsen. Vahva aavistus sanoo, että he voisivat. Tapahtunut evoluutio ei todennäköisesti ole sellaista, joka estäisi onnistuneen pariutumisen. Mutta tämä ei tee vääräksi yllä mainitun lajimääritelmän oikeellisuutta, koska nämä kaksi eivät voi pariutua. Aika erottaa ne lisääntymismielessä. (8)

 Viimeisessä kommentissa viitataan Milford Wolpoffiin, joka on myös ehdottanut Homo Erectuksen liittämistä Homo sapiens-luokkaan. Merkittäväksi tämän evoluutioon uskovan paleontologin lausunnon tekee se, että hänen sanotaan nähneen enemmän kuin kukaan muu alkuperäistä hominideja koskevaa fossiiliaineistoa.

Wolpoff on ollut yksi äänekkäimmistä evolutionisteista, joka on vaatinut Homo erectus-luokan ”upottamista” Homo sapiensiin. Hän kirjoittaa yhdessä Wu Xin Zhin (Institute of Paleoanthropology, Peking) ja Alan G. Thornen (Australian kansallinen yliopisto) kanssa: ”Näkemyksemme mukaan on kaksi vaihtoehtoa. Meidän pitäisi joko myöntää Homo erectus / Homo sapiens-rajan olevan mielivaltainen ja käyttää ei-morfologista (eli ajallista) kriteeriä sen määrittelemiseen, tai sitten Homo erectus pitäisi upottaa [Homo sapiensiin].” (9)

   Homo erectuksen yhdistäminen Homo sapiensin kanssa tarkoittaa, että kaikki evoluutioteoreettisella janalla Homo erectuksen ja Homo sapiensin välillä olevat "lajit" ovat Homo sapienseja. Niiitä olisivat varhainen Homo sapiens, Homo heidelbergensis, Homo antecessor, Homo ergaster ja neandertalilaiset. (Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisestä)

Mitä aiemmista tiedoista (esim. ihmisfossiilien ja tavaroiden löytymisestä hiilikerrostumista) voidaan päätellä? Ne viittaavat siihen, että nykyihminen on ollut maan päällä alusta asti ja ettei kaikkien lajien periytymistä samasta alkusolusta ole koskaan tapahtunut. Kyseessä ovat valheet, tarut ja sadut, joihin turhaan uskotaan.

    Sen sijaan paljon järkevämpi on luottaa Raamatun luomisopetukseen sekä Jeesuksen sanoihin. Niiden mukaan ihminen luotiin jo luomakunnan alussa, eikä siitä ole miljoonia vuosia. Tämä on yhtäpitävä fossiiliaineiston kanssa. Jeesus opetti:

 

- (Matt 19:4) Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'

 

- (Mark 10:6) Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.

 

Katsomme vielä Paavalin ennustusta, joka voidaan liittää samaan aiheeseen. Paavali ennusti ihmisten kääntyvän taruihin, ja juuri näin näen tapahtuneen kehitysopissa, kun ihmiset ovat hyljänneet uskon Jumalaan luojana:

 

- (2 Tim 4:3.4) Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia

4 ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.

 

 

 

 

 

Miten toimittajia ja meitä muita huijataan?

2. MORAALI

 

Hengellinen sokeus – media puolustaa lasten murhaamista ja kaltoinkohtelua. Edellä todettiin, miten ei ole perusteita uskoa maailmankaikkeuden ja elämän syntyyn itsestään, ei lajien periytymiseen samasta alkusolusta eikä elämän esiintymiseen maapallolla miljoonien vuosien ajan. Nämä asiat on helppo kumota, koska ne ovat todellisen tieteen ja todistusaineiston vastaisia. Ihmiset uskovat näihin asioihin hengellisen sokeutensa takia, koska paholainen on pettänyt heidät. He uskovat olevansa tieteellisiä, mutta ovat todellisuudessa petettyjä paholaisen valheiden takia.

    Miten hengellinen sokeus vaikuttaa moraaliin? Yksi osoitus tästä on, että yhteiskunnassa hyväksytään asioita, jotka selvästi ovat vahingollisia ja Jumalan tahdon vastaisia. Monet ajattelevat tällöin heti jotain natsi-Saksan kaltaista aikaa, mutta he eivät näe selvää pahuutta nykyajassa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

 

Suvaitsevat ihmiset kannattavat lasten murhia.

 

- (Mark 10:19) Käskyt sinä tiedät: ‘Älä tapa’, ‘Älä tee huorin’, ‘Älä varasta’, ‘Älä sano väärää todistusta’, ‘Älä toiselta anasta’, ‘Kunnioita isääsi ja äitiäsi’."

 

Kertomus: Olipa kerran kaksi ryhmää. Kumpikin ryhmä puhui ihmisoikeuksien ja rakkauden puolesta. Kumpikin näistä ryhmistä oli myös yhtä mieltä, että 10-vuotiaat olivat aitoja lapsia, joita ei saanut surmata. Ryhmät olivat tästä asiasta harvinaisen yksimielisiä.

   Sen sijaan näiden kahden ryhmän ero ilmeni suhtautumisessa 5-vuotiaisiin. Ryhmä 1 piti heitä samanarvoisina ihmisinä kuin 10-vuotiaita lapsia. Ryhmä 2:n jäsenet sen sijaan ajattelivat, että 5-vuotiaat eivät olleet todellisia lapsia vaan jonkinlaisia kudosmöykkyjä. Siksi niiden elämä voitiin lopettaa, jos vanhemmat niin halusivat.

   Miten tämä liittyy käsiteltyyn aiheeseen? Lyhyesti sanottuna juuri samanlaisesta asiasta on kysymys abortissa. Kaikki toimittajat ja muut ihmiset yleensä pitävät kohdun ulkopuolella olevaa lasta todellisena ihmisenä, ja sanovat, että lasten oikeuksia tulee puolustaa. Kuitenkin, kun tulevat kysymykseen kohdun sisäpuolella olevat pienemmät ja nuoremmat lapset, he väittävät toista. He sanovat, ettei enää kyseessä olekaan ihminen, vaan joku kudosmöykky tai osa äidin ruumista. Kuitenkin on otettava huomioon, että kohdussa oleva lapsi on eri asia kuin äitinsä ja hänellä on samat ruumiinjäsenet kuin esim. 10-vuotiailla tai 5-vuotiailla lapsilla eli pää, silmät, nenä, suu, kädet, jalat jne. Eräs abortteja tehnyt henkilö kertoo:

 

Aborttia ei voi tehdä silmät ummessa. Täytyy varmistautua siitä, että kohdusta tulee kaikki pois ja laskea, että sieltä tulee tarpeeksi kättä ja jalkaa, rintakehää ja aivoa. Sitten kun potilas herää narkoosista ja kysyy, että olisiko se ollut tyttö vai poika, on minun kestokykyni raja saavutettu ja silloin minä tavallisesti kävelen pois. – Jos minä teen toimenpiteen, jossa aivan selvästi tapan elävän olennon, minusta on hömpötystä puhua orastavan elämän tuhoamisesta. Tappamista se on, ja tappamisena minä sen koen.” (10)

 

Tästä on hyvä siirtyä suvaitsevaisuuteen. Eli monet toimittajat esiintyvät usein suvaitsevaisina, edistyksellisinä ja maltillisina. Kuitenkin se kariutuu tässä yhdessä asiassa eli he kannattavat lasten surmaamista. He ovat mielistyneet siihen, että ei-toivotut lapset voidaan tappaa. He pitävät vanhempien ihmisoikeutena sitä, että lapsi voidaan tappaa äidin kohdussa.

   Kysyä kuitenkin voidaan, onko tässä mitään eroa verrattuna siihen, miten Hitler tappoi ihmisiä kaasukammioissa tai miten kanaanilaiset polttivat lapsiansa tulessa, joka nostatti Jumalan vihan (Ps 106:37,38: Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille. He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille…)? Ainut asia, millä tämä voidaan kiistää, on se, että kiistetään kohdussa olevan lapsen olevan todellinen ihminen, kuten seuraava lainaus osoittaa.

 

Jos on nimittäin niin, että kehittyvä sikiö vastaa moraalisesti lasta, silloin abortti vastaa moraalisesti lapsenmurhaa. Vain harva olisi sitä mieltä, että hallituksen pitäisi antaa vanhempien päättää itse, tappavatko he lapsensa… Niiden, jotka ovat valmiita puolustamaan naisten oikeutta päättää itse raskauden keskeyttämisestä, tulisi ottaa kantaa väitteeseen, jonka mukaan kehittyvä sikiö vastaa ihmistä, ja yrittää näyttää, miksi väite on väärä. Ei riitä, että sanoo, että lain tulisi olla neutraali moraalisissa ja uskonnollisissa kysymyksissä. Abortin sallimisen puolustaminen ei ole sen neutraalimpaa kuin sen kieltämisen vaatiminen. Kummallakin kannalla olevat olettavat taustalla piilevään moraaliseen ja uskonnolliseen kiistaan jonkin vastauksen. (11)

 

Suvaitsevat ihmiset ja lapset.

 

- (Mark 10:19) Käskyt sinä tiedät: ‘Älä tapa’, ‘Älä tee huorin’, ‘Älä varasta’, ‘Älä sano väärää todistusta’, ‘Älä toiselta anasta’, ‘Kunnioita isääsi ja äitiäsi’."

 

- (1 Kor 7:2) mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.

 

- (1 Kor 6:9,10) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,

10 eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

 

Edellä käsiteltiin aborttia, jota voidaan pitää murhana, koska siinä selvästi lopetetaan kehittyvän lapsen elämä. Se että kyseessä on lapsi, on tieteellinen ja biologinen fakta, jota ei voi kiistää. Tämä myönnettiin äskettäisessä tutkimuksessa, jossa kysyttiin 5577 biologilta ympäri maailmaa, milloin elämä alkaa. Heistä 96 prosenttia sanoi sen alkavan hedelmöityksestä (Erelt, S., Survey asked, 5,577 biologists when human life begins. 96 % said conception; lifenews.com, 11 july 2019). Samoin Maailman lääkäriliiton Geneven julistuksessa vuonna 1948, kun natsilääkärien epäeettinen toiminta oli paljastunut, todettiin ihmiselämän alkavan hedelmöityksestä: ”Pidän ihmiselämää hedelmöityksestä lähtien mitä suurimmassa arvossa, enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ihmisyyden lakeja vastaan.”.

   Entä yhteiskunnan muu kehitys? Nykyaikana monet toimittajat ja ”modernit” ihmiset torjuvat ylimielisesti kristillisen uskoon.  He sanovat, että nyt elämme 2000-lukua ja olemme edistyneet moraalisesti siitä, mitä aiemmat sukupolvet olivat. He ajattelevat, että nykysukupolvi on moraalisesti viisaampi kuin mitä esim. isovanhempamme olivat. Se ilmenee varsinkin suhteessa seksuaalisuuteen, jossa nykyaikana jätetään huomioimatta Jeesuksen ja apostolien opetukset näillä alueilla. Niinpä nyt suhtaudutaan yhä myönteisemmin avioeroon, avoliittoon, esiaviolliseen seksiin ja homoseksuaalisuuteen. Ennen näitä asioita pidettiin väärinä, nyt oikeana.

   Mutta onko yhteiskunta mennyt eteenpäin moraalisesti, kuten monet kristillisen uskon hylkäävät ajattelevat? Eli jos edistystä on tapahtunut, sitä olisi pitänyt tapahtua kaikilla alueilla. Seuraavat uutiset kuitenkin osoittavat, että ihmisten käytös toisiaan kohtaan on huonontunut sekä lasten ja nuorten pahoinvointi kasvanut. Kehityksen suunta on selvästi negatiivinen, josta seurauksena on lisäksi yhteiskunnan kulujen valtava kasvu:

 

Lasten ja nuorten laitoshoitoon pian miljardi

Lasten ongelmat kärjistyneet rajusti sitten 1990-luvun alun

   …Yhden lapsen laitoshoito maksaa jopa 100 000 euroa vuodessa. (Etelä-Suomen Sanomat, 31.10.2010)

 

Lasten väkivaltaisuus yleistyy…Pienten lasten aggressiivisuus on lisääntynyt Suomessa. (Etelä-Suomen sanomat 20.11.2013)

 

Nuorten lähetteet lähes tuplaantuivat

Psykiatria: Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina koko maassa. Päijät-Hämeessä nuorten psykiatrian lähetteiden määrä kasvoi vuodessa 40 prosenttia. (Etelä-Suomen Sanomat, 30.5.2017)

 

Nuorten mieli horjuu. Mielenterveys: Lähetteet nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon ovat lisääntyneet rajusti… (Etelä-Suomen Sanomat, 25.9.2018)

 

 ... Terveydenhuollon ammattilaisena otan esille potilaiden käyttäytymisen. Kun päivystin keskussairaalan ensiavussa vuonna 1974, ei tullut mieleenkään, että potilaat uhkaisivat tai olisivat väkivaltaisia. Tänään sitä esiintyy jatkuvasti ensiapupoliklinikoilla. Jostain he ovat sen oppineet. Mitä sitten tapahtuu, kun kukaan (suomalainen) ei halua päivystää - tai opettaa?

   Kurin menetyksen myötä on kadonnut sivistynyt käyttäytyminen. Kurinpalautus on yksinkertaista, jos tahdotaan. Tahto näyttää suuntautuvan kurittomuuden seurauksiin sopeutumiseen.

   Lisää resursseja, lisää resursseja, lisää velkaa. No sitähän kurittomat päättäjät hankkivat.

Jyrki Joensuu, yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri, Lahti (Etelä-Suomen sanomat 17.10.2016 / Lukijalta)

 

Kuntien työntekijöiden kokema väkivalta kasvanut. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työbarometristä ilmenee, että kuntien työntekijöiden kokema väkivalta ja sen uhka ovat lisääntyneet rajusti vajaassa kymmenessä vuodessa. (Etelä-Suomen sanomat 15.2.2017)

 

Lisääntynyt vihapuhe haittaa ihmisten arkea

Vihaseminaari: Musliminaisten välteltävä liikkumistaan. "Kuka tahansa hyvin pukeutunut suomalainen voi sylkeä naamalle."…

… Ilmapiiri on kiristynyt, ja vihapuhe on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana tosi paljon, sanoi kuusivuotiaana Somaliasta Suomeen tullut projektorikoordinaattori Habiba Ali Kirkon Ulkomaanavusta.

   Aikaisemmin hän tiesi, ketä kannattaa varoa julkisilla paikoilla: skinejä ja juoppoja. Nyt kuka tahansa hyvin pukeutunut suomalainen saattaa sylkäistä hänen päälleen... (Etelä-Suomen Sanomat 30.11.2016)

 

Isä lyö lastaan ja poika äitiään yhä useammin. Vanhemman lapseensa kohdistama väkivalta on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. (ESS 3.10.2019)

 

Koulu: Opettajiin kohdistuu väkivaltaa, ilkivaltaa, uhkauksia ja vanhempien raivoa, ESS:n kysely paljastaa

 

Kysely, johon opettajat vastasivat:

Miten oppilaiden käytös on mielestäsi muuttunut viime vuosien aikana?

2,6 % parantunut

23,1 % pysynyt ennallaan

74,4 % huonontunut

 

OAJ:n kysely: Oppilaat pahimpia opettajien kiusaajia koko maassa kyselyn mukaan 50 % peruskouluopettajista kokenut kiusaamista viimeisen vuoden aikana (ESS 23.10.2016)

 

Päihteet vievät yhä nuorempia laitoksiin. Ilmoitusten määrä ja laitoshoidon kulut ovat kasvaneet valtavasti. (ESS 7.11.2019)

 

Avioerot tulevat kalliiksi monille

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen ihmettelee, miksi avioerojen taloudellisista vaikutuksista keskustellaan niin vähän, vaikka erot ovat yleisiä ja niiden taloudelliset vaikutukset suuria yksilöiden kannalta.

   Pankin tekemä tutkimus antaa viitteitä siitä, että avioero laskee perheiden elintasoa jopa työttömyyttä enemmän. Kyse on erittäin laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, sillä suurin piirtein joka toinen avioliitto päättyy nykyisin eroon.

   – Avioerot tulevat kalliiksi yhteiskunnalle, arvioi toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo Yhden vanhemman perheiden liitosta...(Etelä-Suomen Sanomat, 25.01.2011)

 

Tukitahti kiihtyy kaikkialla maassa

 ... Asumistukia maksetaan Suomessa kiihtyvällä vauhdilla. Marraskuussa Kela maksoi yleisiä asumistukia yli 93 miljoonan euron edestä, kun sama summa viime vuoden marraskuussa oli vajaat 87 miljoonaa euroa ja edellisvuonna runsaat 65 miljoonaa euroa. Yleisiin asumistukiin uponnut kokonaissumma on 2000-luvulla kaksinkertaistunut...(Etelä-Suomen Sanomat, 8.1.2017)

 

Lasten pahoinvointi kuten ihmisten huono käytös on siis koko ajan lisääntynyt. Lisäksi yhteiskunnan sosiaalikulut ovat kasvaneet valtavasti, kuten edelliset uutiset osoittivat.

   Mutta mistä johtuu, että lasten pahoinvointi ja huono käytös on lisääntynyt?

   Itse olen vakuuttunut, että syynä on Jumalasta ja kristillisistä arvoista luopuminen, joka alkoi 1960-luvulla. Kehityksen suunnan osoittavat seuraavat pari faktaa:

 

• Vielä 1950-luvulla niitä pareja, jotka elivät yhdessä ilman avioliittoa ja sitoutumista, pidettiin susipareina. Lisäksi vain 5 % lapsista syntyi avioliiton ulkopuolelle vielä 1960-luvun lopulla. Tämä osoittaa, miten isovanhempiemme ja vanhempiemme aikana kunnioitettiin kristillistä opetusta avioliitosta ja sen pysyvyydestä. Siitä oli hyötyä myös lapsille, jotka saivat kasvaa ehjissä perheissä.

   Sitten alkoi seksuaalinen vallankumous 1960-luvun lopulla. Siinä painotettiin, ei suinkaan seksin määrää, vaan sitä, että voidaan olla seksuaaliyhteydessä ilman sitoutumista ja avioliittoa. Tämä oli lasten kannalta ensimmäinen huononnus, koska lapset saattoivat syntyä tilanteeseen, jossa ei ollut molempia vanhempi läsnä.

   Toinen huononnus tapahtui vuonna 1987, kun avioero Suomessa tehtiin helpommaksi. Siihen ei tarvittu enää molempien puolisoiden suostumusta, vaan kumpi tahansa puolisoista saattoi yksin hakea eroa ja saada sen voimaan. Niinpä seurauksena oli avioerojen määrän hurja kasvu, ja suurin osa avioeroista koski avioliittoja, joissa ei ollut vakavia ongelmia.

   Seuraava lainaus liittyy aiheeseen. Se kuvaa, miten kehitys lähti liikkeelle reilut 50 vuotta sitten. Perheneuvontatyössä toiminut Matti Joensuu kertoi kirjassaan (Avoliitto, avioliitto, perhe, s. 12-14), miten esiin tuli henkilöitä, jotka esittivät, että on oikein olla sukupuoliyhteydessä ilman sitoutumista ja avioliittoa. Samalla vaadittiin vapaata aborttia ja puhuttiin homoseksuaalisuudesta, joten siemenet nykyiselle kehitykselle kylvettiin silloin. Nyt saamme niittää satoa siitä, mitä nämä ihmiset saivat aikaan. Media piti heitä jonkinlaisina sankareina, joten medialla on ollut suuri vaikutus perheiden hajoamiseen, lasten pahoinvoinnin kasvuun sekä yhteiskunnan kulujen lisääntymiseen (lihavoinnit lisätty):

 

Jouduin olemaan kotimaasta poissa kolme vuotta, nimittäin vuodet 1965-1968. Palattuani syksyllä 1968 olin suorastaan hämmästynyt siitä muutoksesta, joka julkisen keskustelun ilmapiirissä oli tapahtunut. Tämä koski sekä keskustelun sävyä että kysymysten asettelua.

... Ylioppilasmaailmassa puhalsivat suuriäänisesti pasuunaan ne henkilöt, jotka vaativat vapaiden sukupuolisuhteiden tulemista oikeutetuiksi muun muassa siten, että ylioppilasasuntoloissa poikien ja tyttöjen täytyy saada julkisesti asua yhdessä, vaikka he eivät olekaan keskenään naimisissa.

   Näytti siltä, että Teiniliiton olivat vallanneet uudet johtajat, jotka julistivat paitsi sosialismia ja kouludemokratiaa myös vapaiden sukupuolisuhteiden aatetta.

   Kaiken kaikkiaan tilanteessa oli uutta se, että oli muodostunut viiteryhmiä, jotka puhuivat sukupuolikysymyksistä paljon avoimemmin kuin julkisuudessa aikaisemmin oli ollut tapana ja syyttivät yhteiskuntaa ja kirkkoa kaksinaismoraalista.

   Keskustelun sävy oli hyvin suuressa määrin eettistä. Moraalia pidettiin pahana. Sitä moitittiin. Samalla kuitenkin julistettiin uutta moraalia useinkin hyvin moralistisesti ja suvaitsemattomasti. Kun aikaisemmin oli puhuttu siitä, että täytyy ymmärtää nuorison seksuaalista käyttäytymistä, julistettiin nyt eräiden ryhmien taholta, että on oikein olla irrallisissa sukupuolisuhteissa. Asetettiin jopa vastakkain avioliittoinstituutio ja todellinen aito rakkaus. Laillistamatonta yhdyselämää eläviä pariskuntia haastateltiin julkisuudessa jonkinlaisina uuden moraalin sankareina, jotka ovat uskaltaneet nousta rappeutuneen porvarillisen yhteiskunnan moraalia vastaan. Samoin haastateltiin homoseksualisteja ja vaadittiin vapaata aborttia.

   Eräänä piirteenä varsinkin televisio-ohjelmissa oli, että asiantuntijoina esiintyivät usein aivan nuoret henkilöt, joilla oli aatteita ja varmat mielipiteet. Heidän elämänkokemuksensa rajoittuivat kuitenkin oman ikäluokan tunnelmiin. Ammatillista kokemusta ei heillä vielä voinut olla.

 

Seuraavat lainaukset osoittavat vielä, miten tärkeää on, että perheessä ovat molemmat vanhemmat. Tilanne olikin vielä tällainen 1960-luvun lopulla, kun vain 5 % lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella (vuonna 1990 luku oli noin 25 %), mutta nyt luku on yli 50 %, eli vanhemmat eivät ole kunnolla sitoutuneet toisiinsa. Yhä useampi lapsi kasvaa yksinhuoltajaperheessä, joka joillakin alueilla on yleisin perhemuoto. Varsinkin isä puuttuu perheestä. Lisäksi uutena suuntauksena ovat hedelmöityshoidot yksinäisille naisille tai naispareille. Tämä erottaa lapsen omasta isästään elämän alusta alkaen, jota voidaan pitää erittäin vahingollisena lasten, varsinkin poikien kannalta.

   Seuraavat lainaukset siis osoittavat, miten tärkeää on, että perheessä ovat molemmat vanhemmat. Ensimmäisessä lainauksessa kerrotaan lapsista, joilla on vaikeuksia koulussa. Kuitenkin syynä on useimmiten se, että isä puuttuu perheestä:

 

Puhuessani eräällä miesten leirillä Hume Lakella Kaliforniassa mainitsin, että keskivertoisä viettää ainoastaan kolme minuuttia laadukasta aikaa lapsensa kanssa päivittäin. Kokouksen jälkeen eräs mies asetti tietoni kyseenalaisiksi.

   "Te saarnaajat vain sanotte asioita", hän sätti. "Viimeisimmän tutkimuksen mukaan keskivertoisä ei käytä edes kolmea minuuttia päivässä lastensa kanssa, vaan 35 sekuntia."

   Uskon häntä, koska hän toimi Keski-Kalifornian koulujen tarkastajana. Itse asiassa hän antoi minulle toisenkin hätkähdyttävän tilastotiedon.

   Eräällä Kalifornian koulualueella 483 oppilasta oli erityisopetuksessa. Noilla oppilailla yhdelläkään ei ollut isää kotona.

   Eräällä alueella Seatlen laitamilla 61 % lapsista on ilman isää.

   Poissaoleva isä on nykyajan kirous. (12) 

 

Jos meitä pyydettäisiin suunnittelemaan järjestelmä, joka varmistaisi, että lasten perustarpeista huolehditaan, päätyisimme todennäköisesti johonkin samankaltaiseen kuin kahden vanhemman ihanne. Teoriassa tällainen rakennesuunnitelma ei ainoastaan varmista, että lapset saavat käyttöönsä kahden aikuisen ajan ja rahan, se tarjoaa myös kontrolloivan ja tasapainottavan järjestelmän, joka edistää laadukasta vanhemmuutta. Molempien vanhempien biologinen suhde lapseen lisää todennäköisyyttä, että vanhemmat pystyvät samaistumaan lapseen ja ovat valmiita tekemään uhrauksia lapsen puolesta. Se myös vähentää todennäköisyyttä, että vanhemmat käyttäisivät lasta hyväkseen. (13)

 

”Modernit” ihmiset puolustavat lasten ja nuorten kaltoinkohtelua. Edellä todettiin, miten toimittajat ja edistyksellisinä esiintyvät ihmiset hyväksyvät lasten murhaamisen sekä ovat suosineet sellaista seksuaalista käytöstä, joka todellisuudessa on ollut aikuisten itsekkyyttä lasta kohtaan. Sen yhtenä seurauksena ovat yhteiskunnan lisääntyneet kulut sekä lasten pahoinvoinnin kasvu. Suunta on ollut yhä pahempaan tällä alueella.

   Yksi nykyajan virtauksista on myös homoseksuaalisuuden suosiminen. Se ilmenee toistuvasti mediassa.

   Mutta mistä tämä nykysuuntaus johtuu? Kun yrittää ymmärtää, miksi monet nyky-yhteiskunnassa puolustavat homoseksuaalista käytöstä, on tärkeimpänä syynä varmasti se, että monet pitävät homoseksuaalista taipumusta synnynnäisenä ominaisuutena, aivan kuin ihonväriä. Ajatellaan, että jos kyseessä on synnynnäinen ominaisuus kuten ihonväri tai vasenkätisyys, eikö silloin ole oikein puolustaa homoseksuaalista elämäntapaa ja ihmisiä, jotka ovat saaneet sellaisen ominaisuuden? Eikö ole oikein tukea ihmisiä heidän seksuaalisissa valinnoissaan?

   Homoseksuaalisuuden synnynnäisyyteen ovat vedonneet myös monet ns. kristillisen homoliikkeen edustajat (täällä Suomessa mm. Yhteys-liike sekä Tulkaa kaikki-liike). Yhteys-liikkeen johtaja rovasti Liisa Tuovinen toi esille tämän yleisen käsityksen eräässä TV-keskustelussa jo v. 2002:

 

Eihän Paavalilla ole käsitystä homoseksuaalisuudesta, joka on sillä tavoin ihmisen myötäsyntynyt ominaisuus, että sitä ei käy vaihtaminen. (14)

  

Mutta mikä on totuus aiheesta? Monet homoseksuaalit itse kieltävät asian synnynnäisyyden. Jotkut voivat väittää asiaa synnynnäiseksi, mutta useat myöntävät, että saman sukupuolen seksuaalisella viettelyllä ja olosuhteilla on ollut merkitystä heidän taipumustensa synnyssä. Nämä olivat yleisiä käsityksiä myös psykologiassa muutamia vuosikymmeniä sitten. Seuraavassa lainauksia, joissa on haastateltu homoseksuaaleja (lihavoinnit lisätty jälkikäteen):

 

Ole ei kuitenkaan usko, että olisi olemassa jonkinlainen ”homogeeni”. Hän uskoo, että homoseksuaalisten tunteiden syyt ovat monimutkaisemmat, ja viittaa muun muassa siihen, että hän tuntee monia identtisiä kaksosia, joista toinen on homoseksuaali mutta toinen ei.

   Omalla kohdallaankin Ole uskoo vaikuttaneita tekijöitä olleen useita. Merkitystä on ollut muun muassa lapsuuden mutkikkaalla ja huonolla isäsuhteella.

   Ole ei säästele sanojaan, kun hän kertoo lapsuudenaikaisesta isäsuhteestaan. Lapsena hän koki isän poissaolevaksi. Lisäksi Ole pelkäsi isää. Isä saattoi saada voimakkaita raivokohtauksia, ja jokusen kerran Ole koki isän nöyryyttävän häntä julkisesti. Ole sanoo kiertelemättä, että hän inhosi isää. (15)

 

Harri on kiinnostunut tiedotusvälineissä käytävästä homokeskustelusta, samoin kuin homoseksuaalisuutta koskevasta tutkimuksesta. Hän on vakuuttunut siitä, ettei homoudella juuri ole tekemistä synnynnäisten seikkojen kanssa. Hän perustelee kantaansa muun muassa sillä, että on usein helppo saada selville, miksi ihmisillä on homoseksuaalisia tunteita. Yleensä he ovat seksuaalisen väkivallan uhreja tai heillä on vaikea suhde vanhempiinsa tai ikätovereihinsa.

   ”Se on vakuuttanut minut siitä, ettei ensi sijassa ole kysymys geeneistä. Ei se minusta silti mahdotonta ole, että joillakin ihmisillä voi olla geenejä, joiden takia he saavat helpommin homoseksuaaleja tunteita”, Harri sanoo. (16)

 

Omalla kohdallaan Tepi uskoo homoseksuaalisuuden johtuvan siitä, että hänellä on jonkinlainen tunnevajaus, jota hän yrittää täyttää. Tepi sanoo pelänneensä lapsena isää ja hänellä on vieläkin ”semmonen kammo miehiä kohtaan”. Tepi sanoo etsivänsä naisista äitiä. Vaikka Tepi miettii syitä lesbouteensa, hän kuitenkin samassa yhteydessä toteaa naisiin ihastumisestaan: ”ku se on niinku menny jotenki järisyttävän luonnollisesti, mä oon joskus oikein ihmetelly, et miten se voi mennä silleen. Toisaalta hän uskoo, että tähänkin on olemassa jokin syy.

   Tepi ei usko, että homoseksuaalisuus johtuisi geeneistä tai että ihminen voisi olla syntymästään asti homo tai lesbo. Hänen mielestään ihminen kasvaa homoksi tai lesboksi, myös ilman mitään erityisiä häiriöitä. (17)

 

Minua niin kuin monia homoja tietysti askarruttaa, mistä homoseksuaalisuus johtuu. Olen sitä mieltä, että lapsen persoonallisuus muotoutuu kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana, myös seksuaalisesti. Tähän vaikuttavat sekä ympäristö että ihmisen biologia. En usko lainkaan siihen, että homoseksuaalisuus olisi periytyvää. Sukulaismiehelleni homouteni on kova pala nimenomaan siksi, että he pelkäävät sen periytyvyyttä. (18)

 

Bill Hybels: Luin kiinnostavan asiantuntijan tekemän tutkimuksen, jossa hän oli tehnyt kyselyn saadakseen selville, miten moni aktiivi homoseksuaali ajatteli syntyneensä tällaiseksi. Kahdeksankymmentäviisi prosenttia haastatelluista koki, että homoseksuaalisuus oli opittu käyttäytymismuoto, joka aiheutui kodin varhaisesta tuhoisasta vaikutuksesta ja toisen ihmisen kohdistamasta viettelyksestä.

   Kun nykyään tapaan homoseksuaalin ensimmäinen kysymykseni yleensä on: ”Kuka sytytti sinut tähän?” Kaikki voivat antaa vastauksen kysymykseeni. Sitten kysyn: ”Mitä sinulle ja seksuaalisuudellesi olisi tapahtunut, ellei tiesi olisi leikannut setäsi elämää? Tai jos serkkusi ei olisi ilmestynyt elämääsi? Tai jos isäpuoltasi ei olisi ollut? Miten olisi voinut käydä?” Silloin kellot alkavat soida. He sanovat: ”Ehkä, ehkä, ehkä.” (19)

 

Arvoisa viestin lukija! Jos homoseksuaalisuus ei ole synnynnäinen ominaisuus, mikä se sitten on? Se kävi ilmi viimeisestä lainauksesta. Siinä viitattiin, miten suurin osa homoseksuaaleista koki, että kodin tuhoisa vaikutus ja toisen ihmisen kohdistama viettelys olivat suurimpia syitä. Kyseessä on usein siis henkinen väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö ja isän tai äidin puuttuminen lapselta (isän ja äidin puuttumiseen viittaa eräs laaja tutkimus. Sen mukaan 27 % lesboista ja 2 % heteronaisista oli kokenut äidin menetyksen ennen 10:tä ikävuottaan. Suhdeluku taustoissa on siten yli kymmenkertainen). Kaikki nämä viittaavat olosuhteiden vaikutukseen ja ihmisen reagoimiseen niihin.

   Mitä edellinen sitten merkitsee? Kun monet puolustavat homoseksuaalista käytöstä ja ovat Pride-marsseilla, tukevat he todellisuudessa sitä, että lapsia ja nuoria on kohdeltu kaltoin tai käytetty jopa seksuaalisesti hyväksi. Eikö asia ole näin? Eli jos kyse ei ole synnynnäisestä ominaisuudesta vaan traumaattisista kokemuksista, antavat nämä ihmiset epäsuorasti tukensa ihmisten kaltoinkohtelulle. Ei varmaankaan kukaan tue suoraan lasten ja nuorten kaltoinkohtelua, mutta epäsuorasti he kuitenkin tukevat sitä liputtaessaan homoseksuaalisen elämäntavan puolesta.

   Ihmisen menneisyys voi siis vaikuttaa hänen nykyisiin asenteisiinsa ja elämäänsä, kuten se ilmenee homoseksuaalien elämässä. Samoin on todettu, että rikolliset, prostituoidut tai esim. alkoholistit omaavat usein rikkinäisen taustan ja kasvuolosuhteet. He saattavat tulla vaikeista olosuhteista, mutta eivät olosuhteet itsessään aiheuta heidän käytöstään, vaan heidän omat valintansa ja miten he reagoivat menneisyyteen. Niinpä kenenkään ei tulisi puolustella väärää käytöstään menneillä olosuhteilla. Jeesuksen opetus meille kaikille on: ”ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte” (Luuk 13:3). Tämä koskee homoseksuaalien harjoittajia, prostituoituja, rikollisia mutta myös muita syntisiä ihmisiä, jollaisia me kaikki olemme luonnostaan.

   Entä transihmiset? Monilla heistä on sellainen tausta, että heistä on toivottu pienenä toisen sukupuolen edustajaa, ja tämä on vaikuttanut heihin. Heidän on vaikea hyväksyä omaa sukupuoltaan. Vika ei ole ruumiissa tai että joku on syntynyt väärään sukupuoleen (kuten mediassa usein esitetään valheellisesti), vaan sisäisessä asenteessa.

   Tyytymättömyys on tavallista muillakin alueilla. Joku voi olla tyytymätön ulkonäköönsä, lihaksiinsa, tai kokea alemmuudentunteita sekä pyrkiä voittamaan muiden ja itsensä hyväksynnän saavutuksilla, huumeilla tai alkoholilla. Samoin syömishäiriö anorexia nervosa saa alkunsa tyytymättömyydestä eli siitä, ettei ihminen ole tyytyväinen nykyiseen painoonsa, vaikka olisi aivan laiha. Vika ei ole hänen ruumissaan, vaan ettei hän hyväksy itseään sellaisenaan ja uskoo olevansa onnellisempi vielä laihempana. Näin menneisyyden kokemukset ja ihmisen tyytymättömyys itseensä voivat vaikuttaa jokaisen elämään. Vian ei tarvitse olla kenenkään ruumiissa tai ulkonäössä vaan sisäisessä ajattelussa eli tyytymättömyydessä nykyiseen kehoon.

   Loppupuhe edellisestä on, että meidän on hyvä ymmärtää erilaisia ihmisiä, eikä tuomita heitä. Kuitenkin jokaisen on myönnettävä, että hänen ajattelunsa saattaa mennä harhaan ja olla väärin. Jeesuskin opetti vääristä sisäisistä asenteista ja himoista ja miten ne lähtevät ihmisen sisimmästä:

 

- (Mark 7:20-23) Ja hän sanoi: ”Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.

21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat,

22 aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.

23 Kaikki tämä paha lähtee sisästä ja saastuttaa ihmisen.”

 

Hyvä lukija! Kävin edellä lävitse tavallisimpia valheita, joita näen yhteiskunnassa esiintyvän. Valheista ensimmäinen oli Jumalan olemassaolon kieltäminen ja että hän on luoja. On mahdotonta ja järjenvastaista, että kaikki taivaankappaleet, maapallo sekä maapallon monimutkainen elämä ovat syntyneet ilman Jumalaa. Todisteet viittaavat selvästi hänen olemassaoloonsa ja luomistyöhönsä, kuten Paavali kirjoitti. Vain hengellinen sokeus voi estää meitä näkemästä tätä selvää tosiasiaa:

 

- (Room 1:19-21) sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.

20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

 

Toinen alue käsitteli moraalia, jonka näen erkaantuvan yhä kauemmas Jeesuksen ja apostolien opetuksista. Tästä osoituksena on ollut seksuaalisuhteiden hyväksyminen miehen ja vaimon avioliiton ulkopuolella: esiaviolliset seksisuhteet, avosuhteet sekä homoseksuaalinen seksi. Nämä asiat hyväksytään yhä enemmän, eikä haluta kunnioittaa opetusta perinteisestä miehen ja vaimon avioliitosta, jonka on havaittu olevan toimivin malli lapsille sekä yhteiskunnallisesti taloudellisin tapa lasten hoitamiseen. Muut vaihtoehdot ovat kalliimpia ja huonompia.

   Toiseksi moraalin muutos ilmenee käytöksen huonontumisessa muita kohtaan, kuten aiemmin mainitut uutiset osoittivat. Jeesus opetti rakastamaan jopa vihamiehiä (Matt 5:43-48); samoin Pietari opetti: ”Kunnioittakaa kaikkia” (1 Piet 2:17), mutta näistäkin opetuksista on ajauduttu yhä kauemmas viime vuosien aikana. Suunta näyttää olevan koko ajan huonompaan päin.

   Sitten kaikkein tärkeimpään asiaan. Hengellinen sokeus ilmenee myös kaikkein tärkeimmässä asiassa: ihminen ei näe, miten Jeesus, Jumalan poika, on totuus ja ainoa tie Jumalan luo. Vaikka ihminen itse saattaa pitää itseään suvaitsevaisena, hän todellisuudessa saattaa olla suvaitsematon Jeesukselle Kristukselle, joka on ihmisen ainoa mahdollisuus kokea syntien anteeksiantamus ja iankaikkinen elämä.

    Kuitenkaan, kuten Jeesus itse opetti, ei ole muita teitä Jumalan luo ja jos ihminen torjuu Jeesuksen, joutuu hän itse maksamaan synneistään helvetissä. Sillä vaikka Jeesus on ristillä kantanut meidän kaikkien synnit, ei tämä hyödytä Jeesuksen torjuvaa ihmistä. Tällainen ihminen hylkää ainoan pelastusmahdollisuutensa. Kyseessä on samanlainen asia, kuin jos hukkuvalle tarjotaan mahdollisuutta päästä pelastusveneeseen, mutta hän ei välitä siitä. Sen seurauksena hän hukkuu. Niinpä, hyvä viestin lukija, älä torju Jeesusta, ettet joutuisi maksamaan synneistäsi helvetissä! Ota huomioon seuraavat Jeesuksen lausumat sanat:

 

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

 

- (Joh 5:39,40) Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

40. ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

 

- (Ilm 3:20) Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.

 

Lopuksi! Kehotan sinua ottamaan askeleen Jumalan ja Jeesuksen suuntaan. Jos Jeesus on tie Jumalan yhteyteen, niin miksi et toivottaisi häntä elämääsi? Sinun kannattaa se ehdottomasti tehdä eli luovuttaa koko elämä Jumalalle ja laittaa luottamuksensa Jeesukseen pelastuksen asiassa. Niinpä voit lausua esim. seuraavanlaisen rukouksen, jossa niin tapahtuu: ”Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.”

 

 

 

 

VIITTAUKSET:

 

1. J. Morgan: The End of Science: Facing the Limits of Knowledge in the Twilight of Scientific Age (1996). Reading: Addison-Wesley

2. Heribert Nilsson: Synthetische artbildung, 1953, s. 1212 - sit. kirjasta "Evoluutio - tieteen harha-askel?", Mikko Tuuliranta.

3. Sit. kirjasta "Taustaa tekijänoikeudesta maailmaan", Kimmo Pälikkö ja Markku Särelä, s. 19.

4. Stephen Jay Gould: The Panda’s Thumb, (1988), s. 182,183. New York: W.W. Norton & Co.

5. Niles Eldredge (1985): “Evolutionary Tempos and Modes: A Paleontological Perspective” teoksessa Godrey (toim.) What Darwin Began: Modern Darwinian and non-Darwinian Perspectives on Evolution

6. Solly Zuckerman: Beyond the ivory tower, 1970, s. 90 - sit. kirjasta: "Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos?", Jeh. tod. s. 94.

7. Gabriel Ward Lasker: Physical Anthropology (New York: Holt, Rinehart and Winston, Inc., 1973), 284

8. Donald C. Johanson ja Maitland A. Edey, Lucy: The Beginnings of Humankind (New York: Simon and Schuster, 1981), 144

9. Milford H. Wolpoff, Wu Xin Zhi ja Alan G. Thorne, ”Modern Homo sapiens Origins: A General Theory of Hominid Evolution Involving the Fossil Evidence From East Asia”, teoksessa The Origins of Moodern Humans, toim. Fred H. Smith ja Frank Spencer (New York: Alan R. Liss, Inc., 1984), 465-66.

10. Suomen kuvalehti, n:o 15, 10.4.1970

11. Michael J. Sandel: Oikeudenmukaisuus (Justice. What’s the Right Thing to Do?), s. 283,284

12. Edwin Louis Cole: Miehuuden haaste, s. 104

13. Sara McLanahan & Gary Sandefur: Growing Up with a Single Parent: What Hurts, What Helps, s. 38

14. Liisa Tuovinen, ”Synti vai siunaus?” Inhimillinen tekijä. TV2, 2.11.2004, klo 22.05.

15. Espen Ottosen: Minun homoseksuaalit ystäväni (”Mine homofile venner”), s. 104

16. Espen Ottosen: Minun homoseksuaalit ystäväni (”Mine homofile venner”), s. 131

17. Lesboidentiteetti ja kristillisyys, s. 87, Seta julkaisut

18. Sinikka Pellinen: Homoseksuaalinen identiteetti ja kristillinen usko, s. 77, Teron kertomus

19. Bill Hybels: Kristityt seksihullussa kulttuurissa (Christians in a Sex Crazed Culture), s. 132

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

Jeesus on

tie ja totuus

 ja elämä

 

 

  

 

Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!