Etusivulle
Jarin kirjoituksia


 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!
















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä







 

AVOIN KIRJE SKEPSIS RY:LLE

 

 

Tässä kirjoituksessa on kirje, jonka lähetin Skepsis-yhdistykselle. Syynä oli radio-ohjelma, jonka satuin kuulemaan Yle Puheesta. Ohjelmassa haastateltiin Skepsiksen edustajia, jotka tunnettuun tapaansa esiintyivät tieteellisen maailmankatsomuksen edustajina. Tämän maailmankuvansa takia he hylkäsivät myös ns. kreationismin eli ajatuksen Jumalan luomistyöstä alle 10 000 vuotta sitten. Sen sijaan he puhuivat kunnioittavasti mm. Darwinin teoriasta.

   Miksi kirjoitan tästä asiasta? Syy on siinä, että pidän naturalistisia teorioita maailmankaikkeuden alkuvaiheista, elämän synnystä itsestään sekä lajimuutoksista (alkusolusta-ihmiseksi-teoria) epäuskottavina. Kun olin aiemmin ateisti-evoluutiouskova, uskoin vilpittömästi näihin teorioihin, mutta en niihin aikoihin tiennyt oikeastaan mitään niiden heikkouksista. Nyt pidän samoja naturalistia näkemyksiä maailmankaikkeuden ja elämän alkuvaiheista valheina, taruina ja satuina. Ei ole uskottavaa, että maailmankaikkeus voi syntyä itsestään tyhjästä, että aurinko ja planeetat ovat syntyneet samasta kaasupilvestä tai että elämä voi syntyä itsestään. Me voimme kyllä nähdä TV:ssä hienosti tehtyjä filmejä näistä asioista ja miten kaiken on oletettu tapahtuneen, mutta nämä filmit perustuvat pelkkään mielikuvitukseen. Mielestäni filmit edustavat naturalistisia satuja, joille ei ole suoria tieteellisiä todisteita.

   Joka tapauksessa seuraavaksi on luettavissa kirje, jonka lähetin Skepsis Ry:n edustajille. Näen, että he ovat kääntyneet valheisiin, taruihin ja satuihin, joihin itsekin aikanaan uskoin:

 

 

 

 

 

HEI!

 

Satuin kuulemaan Yle Puheesta ohjelman, jossa haastateltiin Skepsis-yhdistyksen edustajia (en muista nimiä). He ottivat kantaa eri aiheisiin, myös ns. kreationismiin, jolla he tarkoittivat ja jolla yleensä tarkoitetaan ajatusta, että Jumala loi kaiken alle 10 000 vuotta sitten. Skepsiksen edustajat pitivät tätä näkemystä epätieteellisenä.

   Miksi kirjoitan tästä aiheesta? Syy on siinä, että itse olen entinen ateisti-evoluutiouskova, joka uskoi evoluutioteoriaan (nimenomaan siinä muodossa, että kaikki lajit ovat peräisin samasta alkusolusta) sekä miljooniin ja miljardeihin vuosiin, mutta nyt pidän näitä asioita taruina, satuina ja valheina. Olen siis eri mieltä Skepsiksen edustajien kanssa ja ajattelen nyt eri tavalla kuin ennen.

   Kysyn teiltä Skepsiksen edustajilta muutamia yksinkertaisia kysymyksiä, joihin ei tarvitse vastata. Ymmärtääkseni Skepsiksen edustajat pitävät tieteenä juuri sitä, että maailmankaikkeus syntyi itsestään tyhjästä n. 13,8 miljardia vuotta sitten, että elämä syntyi itsestään ja että kaikki lajit ovat peräisin samasta alkusolusta. Ainakaan he eivät usko sitä, että Jumala loi kaiken alle 10 000 vuotta sitten, kuten he eivät taida uskoa sitäkään, että Jumala yleensä loi kaiken.

   Kysyn siis muutamia yksinkertaisia kysymyksiä. Näihin kysymyksiin pitäisi olla helppo vastata, jos Skepsiksen edustajat pitäytyvät tieteeseen ja heillä on tieteellinen maailmankatsomus. Heidän pitäisi antaa hyvin perustellut vastaukset näihin kysymyksiin, jos he pitävät luomista ja nimenomaan alle 10 000 vuotta sitten tapahtunutta luomista epätieteellisenä.

 

Miten tyhjästä voi syntyä mitään? Ensimmäinen kysymys on, että miten tyhjästä voi syntyä mitään, kuten alkuräjähdyksessä oletetaan tapahtuneen? Ovatko Skepsiksen edustajat koskaan havainneet, että ei-mikään eli olematon on muuttunut itsestään kiviksi, metalliksi, vedeksi ja kaikeksi, mitä on olemassa? Jos heillä ei ole mitään käytännön todisteita asian puolesta – olematon muuttuu itsestään materiaalisiksi asioiksi – voidaanko silloin puhua enää tieteellisestä näkemyksestä? Elottomat asiat kuten kivet, kalliot, pyörät, lentokoneet tai mikä tahansa muu eivät yleensä ilmesty itsestään tyhjästä. Miksi maailmankaikkeus, joka on niitä monin verroin suurempi, muodostaisi poikkeuksen? Tämä teoria on vastoin logiikan ja luonnontieteen lakeja. Kaiken syntyminen itsestään tyhjästä edustaa pikemminkin taikauskoista näkemystä, jolta puuttuvat kaikki käytännön todisteet.

   Jokainen voi kuvitella tätä asiaa ja teoriaa ottamalla pienen kivun sirun käteensä ja sitten odottamalla, että se muuttuu itsestään planeetoiksi, tähdiksi, kallioiksi, linnuiksi, kaloiksi ja mereksi niiden ympärille, elefantiksi, puiksi, kukkasiksi, mansikoiksi ja kaikeksi muuksi mitä on olemassa. Kuka odottaisi näkevänsä sellaista? Emme varmastikaan menettele tyhmästi, jos hylkäämme tällaisen teorian.

 

Filosofi Roland Nash: …ei tarvitse olla teisti (Jumalaan uskova) kokeakseen ongelmalliseksi sen uskomuksen ymmärtämisen tai hyväksymisen, että maailmankaikkeus syntyi ilman syytä ei-mistään. (1)

 

Miten elämä syntyi itsestään? Skepsiksen edustajat kieltävät Jumalan luomistyön ja että hän loi kaiken elämän maapallolle vain joitakin vuosituhansia sitten. He pitävät tätä epätieteellisenä näkemyksenä.

   Skepsiksen edustajille voidaan tehdä kuitenkin yksinkertainen kysymys: Miten he todistavat tieteellisesti, että elämä syntyi itsestään maan päälle ilman Jumalaa? Sillä kukaan tiedemies ei ole koskaan pystynyt osoittamaan, että tämä olisi ollut mahdollista. Mitä enemmän aihetta on tutkittu, sitä vaikeammaksi ongelmaksi elämän synty itsestään on havaittu. Tämänhetkinen varma tieto on, että elämää voi syntyä vain elämästä.

   Seuraava lainaus liittyy aiheeseen. Siinä haastatellaan Stanley Milleriä hänen elämänsä loppupuolella. Hän on tullut tunnetuksi elämän syntyyn liittyvistä kokeistaan. J. Morgan kertoo haastattelussa:

 

Hän suhtautui välinpitämättömästi kaikkiin ehdotuksiin elämän alkuperästä ja piti niitä “hölynpölynä” tai “paperikemiana”. Hän suhtautui eräisiin hypoteeseihin niin halveksuen, että kun kysyin hänen mielipidettään niistä, hän vain puristeli päätään, huokaisi syvään ja hihitti – aivan kuin yrittääkseen torjua ihmiskunnan mielettömyyttä - - Hän myönsi, että tieteentekijät eivät ehkä koskaan tule tarkasti tietämään, milloin ja miten elämä sai alkunsa. “Me yritämme keskustella historiallisesta tapahtumasta, joka poikkeaa hyvin paljon tavanomaisesta tieteestä”, hän huomautti. (2)

 

Tämänhetkinen varma tieto siis on, että kaikki nykyinen elämä on riippuvaista aiemmasta elämästä. Tähän sääntöön ei ole löydetty yhtäkään poikkeusta. Niinpä jos nykyiset sukupolvet ovat elämän suhteen riippuvaisia aiemmista sukupolvista, miten oli ensimmäisen sukupolven laita? Miten ensimmäinen sukupolvi syntyi, koska ennen sitä ei ollut elämää ja koska yleisesti myönnetään, että elämällä maapallolla on oltava alku? (Auringon rajallinen olemassaoloaika asettaa elämälle rajat. Aurinko ei ole voinut ikuisesti lämmittää maapalloa, koska muuten sen energiavarastot olisivat ehtyneet.) Eikö tämä selvästi viittaa siihen, että ensimmäisen sukupolven on täytynyt saada alkunsa muulla tavalla kuin perintönä aiemmilta sukupolvilta? Jos Skepsiksen edustajat, eikä kukaan muukaan pysty todistamaan tieteellisesti elämän syntyä itsestään, eikö silloin loogisin vaihtoehto ole, että maapallon elämällä on ulkopuolinen lähde, eli Jumala? Tämä on järkevin johtopäätös, minkä voimme tehdä. Ongelma on siinä, että ihmiset eivät halua hyväksyä Jumalaa luojana eikä antaa kunniaa hänelle, myös Skepsiksen edustajat. Siksi he turvautuvat toisenlaisiin ja varmastikin valheellisiin selityksiin.

 

- (Room 1:19,20) sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
20. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

 

- (Ilm 4:11) "Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut".

- (Ilm 10:5,6) Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti
6. ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa,
 

- (Ilm 14:7) Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet".

 

Onko lajien muuttumista havaittu? Skepsiksen edustajat uskovat evoluutioteoriaan, johon sisältyy se näkemys, että kaikki nykyiset lajit ovat peräisin samasta alkusolusta.

   Ovatko Skepsiksen edustajat kuitenkaan koskaan nähneet jonkin eläinlajin muuttuneen toiseksi? Darwinin teorian julkaisusta on reilut 150 vuotta, mutta eikö tosiasia ole, ettei kukaan ole voinut tänä aikana osoittaa lajimuutoksia eläimissä? Jos sellaista olisi havaittu, olisi siitä mainittu lehdissä ja tiedotusvälineissä suurin otsikoin. Sellaisesta ei ole kuitenkaan kerrottu viime vuosina eikä aiemminkaan. Muuntelua kyllä tapahtuu peruslajien sisällä (bakteerien vastustuskyky, tummat ja vaaleat koivumittarit…), mutta ei se tee niitä toisiksi lajeiksi.

   Ovatko skepsiksen edustajat myöskään tietoisia siitä, mitä mutaatiokokeet ovat osoittaneet? Näitä kokeita on tehty yli vuosisadan ajan banaanikärpäsillä ja bakteereilla, ja niiden kautta on havaittu, ettei mitään uusia lajeja ole syntynyt. Banaanikärpäset ja bakteerit eivät ole muuttuneet toisiksi lajeiksi, vaan ovat edelleen olleet banaanikärpäsiä ja bakteereita. "Darwin Retried" -kirjan kirjoittaja (Norman Mac­beth, Dar­win Retried, 1971, s. 33) on kertonut tunnetusta perinnöllisyystieteilijästä, edesmenneestä, Richard Gold­schmidtistä ja hänen tutkimuksis­taan. Tämä tunnettu tutkija totesi, ettei edes tuhat mutaatiota yhdessä yksilössä olisi aikaansaanut uutta lajia, koska muutokset ovat niin pie­niä. Tämä osoittaa, etteivät mutaatiot voi viedä kehitystä eteen­päin vaikka niin on oletettu:

 

Tarkkailtuaan useiden vuosien ajan banaanikärpäsissä ilmen­neitä mutaati­oita Goldschmidt vaipui epätoivoon. Hän valitti, että muutokset olivat niin toivottoman pieniä, että vaikka tu­hat mutaatiota yhtyisi yhdessä yksilössä, ei silti olisi syntynyt uutta lajia.

 

Entä lajimuutokset menneisyydessä? Jos Darwinin teoria pitäisi paikkansa ja Skepsiksen edustajat olisivat oikeassa, tulisi meidän nähdä fossiileissa asteittainen kehitys yksinkertaisesta alusta nykyisiksi monimutkaisiksi muodoiksi. Tämä näkemys on kuitenkin ristiriidassa fossiiliaineiston kanssa. Mm. Stephen Jay Gould, maailman ehkä tunnetuin fossiilitutkija, sekä hänen ystävänsä Niles Eldredge ovat kieltäneet sen, että fossiileissa olisi nähtävissä asteittaista kehitystä. Käytännössä nämä havainnot tar­koittavat, että puuttuvat tärkeimmät todisteet evoluution toteutumisen puolesta menneisyydessä. Jos fos­siileissa ei ole nähtävissä merkkejä asteittaisesta kehityksestä, ei evo­luutioteoria voi pitää paikkaansa. Tämä on totta huolimatta siitä, vaikka aikaa olisi ollut käytettävissä miljoonia vuosia. Todistusaineisto sopii paremmin siihen, että lajit ovat olleet erillisiä alusta alkaen, kuten luomismallissa edellytetään:

 

Stephen Jay Gould: Välittävien muo­tojen äärimmäinen harvinaisuus fos­siiliaineistossa pysyy jatkuvasti pale­ontologien ammattisalaisuutena. Op­pikirjojamme koristavat evoluutiopuut sisältävät tosiasia-aineistoa ainoastaan haarojensa päissä ja taitekohdissa. Loppu on päättelyä, olipa se sitten kuinka järkevää tahansa, ei fossiilien todistusta - - En halua millään tavalla halventaa asteittaisen evoluutionäke­myksen potentiaalista pätevyyttä. Ha­luan vain huomauttaa, ettei sitä kos­kaan ’ole havaittu’ kallioissa… (3)

 

Niles Eldredge: Me paleontologit olemme sanoneet, että elämän historia tukee [kertomusta asteittaisista so­peutumista edistävistä muutoksista], vaikka koko ajan tiedämme, ettei se tue sitä. (4)

 

Onko maapallolla ollut elämää satoja miljoonia vuosia? Kuten todettiin, eivät Skepsiksen edustajat pidä tieteellisenä käsitystä, että Jumala loi kaiken alle 10 000 vuotta sitten. Sen sijaan he uskovat maailmankaikkeuden syntyneen itsestään n. 13,8 miljardia vuotta sitten ja että elämäkin syntyi itsestään n. 3-4 miljardia vuotta sitten.

   Mistä sitten tämän näkemyksen edustajat tietävät nämä asiat? Eivät mistään. Jos alkuräjähdys on vain taru ja satujuttu, koska mitään ei voi syntyä tyhjästä itsestään, voi luvun 13,8 miljardia vuotta unohtaa heti. Samoin on elämän synnyn laita. Kiven kaltainen eloton aine ei muutu itsestään eläväksi. Se voi kyllä muuttua kiinteäksi, nesteeksi ja kaasuksi lämpötilanmuutosten myötä mutta ei koskaan eläväksi. Tällaista ei ole havaittu, joten ajatuksen, että elämä syntyi itsestään 3-4 miljardia vuotta sitten, voi myös hylätä.

   Entä sitten muiden elämänmuotojen ilmestyminen maapallolle? Evolutionistithan olettavat, että yksinkertainen alkusolu muuttui nykyisiksi muodoiksi satojen miljoonien vuosien kuluessa. Ensin oli yksisoluista elämää merissä, sitten monisoluista elämää, kaloja, sammakoita, matelijoita sekä viimeisenä lintuja ja nisäkkäitä. Mutta kuten todettiin, ei fossiileissa eikä nykyaikana ole havaintoja lajimuutoksista. Ei ole mitään perusteluja uskoa siihen, että nykyiset lajit ovat peräisin samasta alkusolusta. Niinpä oletus, että lajit ovat ilmestyneet eri aikaan maapallolle, voidaan myös kyseenalaistaa. Kukaan ei voi tietää, kun hän ottaa fossiileja käteensä, minkä ikäisiä ne ovat. Fossiileissa itsessään ei ole lappuja niiden iästä tai milloin ne kuolivat sukupuuttoon.

 

”Ei ole ihmistä maan päällä, joka tietäisi tarpeeksi kallioista ja fossiileista kyetäkseen millään tavalla osoittamaan, että joku määrätty fossiililaji on todella oleellisesti vanhempi tai nuorempi kuin joku toinen laji. Toisin sanoen, ei ole ketään, joka voi todella osoittaa, että Kambrikauden trilobiitti on vanhempi kuin Liitukauden dinosaurus taikka Tertiäärikauden imettäväinen. Geologia on kaikkea muuta kuin eksaktista tiedettä.” (5)

 

Fossiilit saattavat siis olla kaikki suunnilleen samanikäisiä ja eri lajit eläneet samoihin aikoihin maan päällä. Ei tarvitse olla miljoonien, kymmenien miljoonien tai satojen miljoonien vuosien eroa niiden esiintymisessä maan päällä.

   Tärkeä havainto myös on, että fossiileista kaikilta ikäkausilta on löydetty radiohiiltä, jopa kambrikauden fossiileista sekä kivihiilikerrostumista ja öljylähteistä. Mitä tämä merkitsee? Kun radiohiilen virallinen puoliintumisaika on 5730 vuotta, ei sitä pitäisi olla yhtään jäljellä kymmenien tai satojen miljoonien vuosien ikäisissä fossiileissa. Kuitenkin radiohiiltä esiintyy kaikenikäisiksi luokitelluissa fossiileissa. Tämä osoittaa, etteivät fossiilit voi olla kuin joidenkin vuosituhansien takaa.

   Mielenkiintoista myös on, että dinosauruksista on radiohiilen lisäksi löydetty DNA:ta ja valkuaisaineita. DNA:ta on löydetty myös ”200 miljoonaa vuotta vanhoista” kalansuomuista ja meripihkassa olevista hyönteisistä. Mielenkiintoiseksi nämä löydöt tekee se, että DNA:n puoliintumisaika on vain 521 vuotta [Näin kertoi Yle uutiset (yle.fi > Uutiset > Tiede, 13.10.2012) uutisessa nimeltään ”DNA:n säilyvyyden takaraja selvisi”] ja että 10 000 vuoden kuluttua sitä ei pitäisi olla jäljellä ollenkaan (Nature, 1 Aug, 1991, vol 352). Samoin valkuaisaineiden ei pitäisi säilyä luonnossa kovin montaa tuhatta vuotta.

 

Keksinnön alkuvuosina oletettiin, että kaikki edellytykset varmoihin ikämit­tauksiin oli nyt vihdoin olemassa. Tutkijat keräilivät kaikenlaista mitat­tavaa; faraoiden ja neanderta­linihmis­ten hautojen jäämistöä, sapeliham­mastiikereiden ja mammuttien ham­paita, kivettymiä, fossiileja, maaöljyä jne. Kaikista löytyi radioaktiivista hiiltä. Ikähavainnot julkaistiin Radio­carbon-lehdessä, vaikka useiden näytteiden ikä oli jo aikaisemmin mää­ritelty miljooniksi vuosiksi. (6)

 

1950-70-luvuilla radiohiilimittauksen antamiin arvoihin suh­tauduttiin viralli­sissa piireissä kuitenkin varoen. Tämä johtui siitä, että vuoteen 1970 men­nessä Radiocarbon-lehdessä jul­kais­tuissa mittaustuloksissa lähes kaikissa mitatuissa näyt­teissä (yli 15.000 näy­tettä) todettiin olevan jäljellä 14C-iso­tooppia. Saatuja mittaustuloksia pi­dettiin epäuskottavina, koska näyttei­den joukossa oli runsaasti miljoonia vuosia van­hoja fossiileja. Niiden ikä oli määritelty luotettavana pidetyn johtofossiili-taulukon mukaan. (7)

 

Hyvin vanhoiksi oletetuista fossiileista ei tehdä tavallisesti hiili-14-ajoituksia, koska niissä ei pitäisi olla yhtään radiohiiltä jäljellä. Radioaktiivisen hiilen puoliintumisaika on niin lyhyt, että se on käytännössä kaikki hajonnut alle 100 000 vuodessa.

   Vuoden 2012 elokuussa saksalainen tutkijaryhmä raportoi geofyysikkojen kokouksessa hiili-14-mittaustuloksista, jotka oli tehty monista dinosauruksen fossiloituneista luunäytteistä. Tulosten mukaan luunäytteet olivat 22 000-39 000 vuotta vanhoja! Esitelmä on ainakin kirjoitettaessa nähtävissä YouTubessa. (8)

   Miten tulos otettiin vastaan? Kaksi kokouksen puheenjohtajaa, jotka eivät voineet hyväksyä tuloksia, poisti esityksen abstraktin konferenssin nettisivulta mainitsematta asiasta mitään tutkijoille. Tulokset ovat nähtävissä osoitteessa

http://newgeology.us/presentation48.html. Tapaus kertoo, miten naturalistinen paradigma vaikuttaa. Sen kanssa ristiriitaisia tuloksia on lähes mahdoton saada julkaistua naturalismin hallitsemassa tiedeyhteisössä. Mieluummin rusinat lentävät. (9)

 

Mikäli havainnot dinosaurusten luista eristetyistä valkuaisaineista kuten albumiinista, kollageenista ja osteokalsiinista sekä DNA:sta pitävät paikkansa, eikä meillä ole mitään syytä epäillä tutkijoiden huolellisuutta, on luut ajoitettava näiden tutkimusten perusteella uudelleen korkeintaan 40 000-50 000 vuoden ikäisiksi, sillä kyseisten aineiden korkeinta mahdollista säilymisaikaa luonnossa ei voi ylittää. (10)  

 

Onko ihminen elänyt ennen dinosauruksia? Kuten todettiin, ovat Skepsiksen edustajat siinä käsityksessä, että eri elämänmuodot ovat ilmestyneet asteittain maapallolle ihmisten ilmaantuessa viimeisenä. He uskovat tähän näkemykseen, vaikka ei ole todisteita todellisista lajimuutoksista ja vaikka radiohiilen, valkuaisaineiden ja DNA:n esiintyminen ikivanhoiksi luokitelluissa fossiileissa osoittaa niiden todellisuudessa eläneen vain joitakin vuosituhansia sitten. Ei ole mitään perusteita uskoa niitä miljoonia vuosia vanhoiksi. Ne ovat saattaneet elää samanaikaisesti maapallolla mutta vain eri ekologisissa vyöhykkeissä, aivan kuten nykyaikanakin on ekologisia lokeroita (merielämä, rantaelämä, maaelämä, suoelämä, ylängöt ja vuoret). Lisäksi jotkut lajeista, kuten dinosaurukset ja trilobiitit, ovat kuolleet sukupuuttoon, aivan kuten nykyaikanakin kuolee lajeja sukupuuttoon.

   Merkillisiä ovat myös ihmisiin liittyvät löydöt. Yleinen käsityshän on, että nykyihminen ilmaantui maapallolle satojen miljoonien vuosien kehityksen jälkeen ja kauan dinosaurusten jälkeen. Tosiasia kuitenkin on, että ihmiselle kuuluvia tavaroita tai jopa ihmisfossiileja on löydetty ”ikivanhoista” kerrostumista. Hiiliker­rostumista “300 miljoonan vuoden” takaa on löydetty kulta­ketju, rautapata, muita ihmiselle kuuluvia tavaroita sekä ihmisfos­siileja (Glashouver, W.J.J., So ent­stand die Welt, Hänssler, 1980, ss. 115-6; Bowden, M., Ape-men-Fact or Fallacy? Sovereign Publica­tions, 1981; Barnes, F.A., The Case of the Bones in Stone, Desert/February, 1975, p. 36-39). ). Erich A. von Frange on kirjassaan Time Upside Down (1981) listannut lisää kivihiilestä löytyneitä esineitä sekä ihmisen jäänteitä.

   Eräs suuri ongelma miljoonien vuosien kannalta on myös se, että ihmisen jalanjälkiä on löytynyt dinosauruskerrostumista. Myös ihmisen kivityökaluja on löy­detty samoista kerrostumista kuin dinosau­rusten jäänteitä (Michael Brandt: Verges­sene Arhäologie, 2011). Lisäksi vanhoissa kalliomaalauksissa, veistoksissa ja maalauksissa on kuvauksia lohikäärmeistä, jotka muistuttavat dinosauruksia (kuvia nähtävissä mm. sivulla www.helsinki.fi/~pjojala/Dinosauruslegendat.htm.).

   Toisaalta eräät löydöt viittaavat siihen, että ihminen on ollut maan päällä jo kauan ennen dinosauruksia. Ihmisen historian täytyy siis olla paljon vanhempi kuin näiden suku­puuttoon kuolleiden eläinten, ainakin 150 miljoonaa vuotta vanhempi! Tähän johtopäätökseen tulee, jos soveltaa löytöi­hin geologista tauluk­koa ja sen vaatimia vuosimiljoonia.

   Seuraavat lainaukset havainnollistavat asiaa. Ne kertovat, miten selvästi ihmiselle kuuluvia jälkiä on löydetty ikivanhoiksi luokitelluista kerrostumista. Tämäntyyppiset löy­döt viittaavat siihen, miten 1800-luvulla laaditun geologi­sen taulukon perustus on väärä. Jos otamme nämä löydöt sellaisenaan, on ihmisen täy­tynyt elää 65-300 miljoonaa vuotta sit­ten, tai sitten näiden kerrostu­mien ikä mitataan vain tuhansissa vuosissa. Varmasti jälkimmäinen vaihtoehto on tosi, koska kukaan ei usko ihmisen eläneen kymmeniä tai satoja vuosimiljoonia sitten.

 

Monet tunnetut tieteelliset tosiasiat he­rättävät vakavia epäi­lyjä geologista kerrossarjaa ja geologisia aikakausia kohtaan. Yksi tällainen esimerkki voisi olla samanaikaisten ihmisjäl­kien ja dinosaurusten jälkien löytyminen Meksikosta, Uudesta Meksikosta, Ari­zonasta, Missourista, Kentuckysta, Il­linoisista ja muualtakin Yhdysval­loista. Näitä jälkiä esiintyy laajalla alueella, ja ne paljastuvat yleensä vain tulvien tai maansiirto­koneiden jäljiltä. Luotettavat paleontologit ovat huolel­lisesti tutkineet ne ja varmistaneet nii­den aitouden, eikä niitä voida ohittaa petoksina. Lisäksi Arizonasta ja enti­sen Rhodesian alueelta on löydetty ihmisen piirtämiä dinosaurusten kuvia luolien ja kanjonien seinämistä. (11)

 

"Ihmisen kaltaiset jäljet kivessä ovat arvoitus tiedemiehille. Ne eivät voi olla ihmisen, koska ne ovat aivan liian vanhat - mutta mikä outo, kaksijalkai­nen, amfibinen eläin on saattanut tehdä ne?

   Mikä se on, joka eli 250 miljoonaa vuotta sitten ja käveli takajaloillaan, joissa oli samantapaiset jalkaterät kuin ihmi­sellä?

   ... Se on tieteen arvoitus, johon tiede ei ole vielä löytänyt vastausta. Ei silti, että tiede lakkaisi yrittämästä... Mutta tois­taiseksi kaikki mitä on nähtävänä on 12 jalanjälkeä, jotka ou­dosti muis­tuttavat ihmisjalkaa, kukin 9½ " pitkä ja 6 " leveä leveimmältä, harallaan olevien varpaitten kohdalta. Jäljet löy­dettiin hiekkakivimuodostumasta, jonka tiedetään kuuluvan Hiilikauteen, noin 12 mailia Bereasta. Ne löysi tri Wilbur G. Burroughs, Berean yli­opiston geologian professori ja Wil­liam Finnell.

   Äskettäin prof. Burroughsin luona kävi muutamia Ken­tucky-vuorten miehiä, jotka veivät hänet kukkuloil­leen ja näyttivät hänelle erään toisen paikan, missä oli monia jalan­jälkiä. Tämä vuoristopaikka näyttää todella­kin olleen "vanha Kentucky koti" ko­konaiselle perheelle salaperäisiä eläi­miä, sillä prof. Burroughs kertoo, että jäljet 'vaihtelevat kooltaan aina pie­nistä 4 ½" pituisista aikaisemmin ku­vaamieni suurui­siksi', jotka olivat lä­hes 10" pitkiä...

   Jalanjäljet ovat äärimmäisen kum­mallisia. Ne ovat juuri oi­keata kokoa ollakseen ihmisen - yhdeksän tai kymmenen tuumaa pituudeltaan - ja melkein oikean muotoisia. Miltei jo­kainen, joka näkee ne ajattelee ensiksi, että ne ovat ihmisjalan tekemät ja on melkein mahdotonta vakuuttaa jolle­kin, että ne eivät ole ihmisen...

   Mutta rohkeimmatkin arviot ihmisen esiintymisestä maan päällä ovat vain miljoona vuotta - ja nämä jäljet ovat 250 kertaa niin vanhat...

   Sellainen on arvoitus. Neljännes­miljardi vuotta takaperin tämä ihmisen tapaisesti kulkeva eläin jätti jalanjälkiä laajalti levinneeseen hiekkaan, jonka aika kovetti kallioksi. Sitten hän ka­tosi. Ja nyt tiedemiehet raapivat pää­tään." (Science News Letter 34, 278, 1938)

 

Jos ihminen... oli olemassa niinkin varhain kuin rautahiilikau­della mis­sään muodossa, koko geologinen tiede on niin täysin väärässä, että kaikkien geologien tulisi sanoutua irti toimis­taan ja ryhtyä rekkakuskeiksi. Niinpä ainakin toistaiseksi tiede hylkää sen houkuttelevan vaihtoehdon, että ihmi­nen olisi saanut nuo jalanjäljet ai­kaan." (The Carboniferous Mys­tery", Scientific Monthly, vol. 162, Jan. 1940, s. 14)

 

Ovatko Skepsiksen edustajat tieteellisiä? Kun itse olin ateisti ja evoluutiouskova, en ollut lainkaan selvillä evoluutioteorian heikkouksista tai niistä heikkouksista, mitä liittyy maailmankaikkeuden ja elämän syntyyn. Olin omaksunut nämä ateistiset näkemykset mitään kyselemättä. Ajattelin olevani tieteellinen ja järkevä, vaikka en ollut lainkaan perehtynyt näiden teorioiden heikkouksiin ja miten ne ovat ristiriidassa käytännön havaintojen kanssa. Sillä ei ole todisteita siitä, että tyhjästä voi syntyä mitään itsestään, että elämä voisi syntyä itsestään tai että alkusolusta-ihmiseksi-teoria pitäisi paikkansa. Lisäksi sadat käytännön havainnot ovat ristiriidassa geologisen taulukon ja siihen liittyvien satojen miljoonien vuosien kanssa.

   Miksi sitten Skepsiksen edustajat ja evolutionistit hylkäävät käytännön tieteelliset havainnot? Itse ymmärrän niin, että me elämme mielikuvamaailmassa, jossa mielikuvat hallitsevat ihmisten mieliä. Kun ihmisten mieliin on iskostettu käsitys, että alkusolusta-ihmiseksi-teoria on todistettu oikeaksi, ja että maailmankaikkeuden ja elämän synnyn ongelmat on ratkaistu, eivät he sen syvemmin pohdi näitä asioita. He omaksuvat ne kyselemättä kuten itsekin aikanaan tein.

   On tärkeää painottaa, että näissä teorioissa ei ole kysymys tieteestä, koska niitä ei voida todistaa (myöskään luomista ei voi todistaa jälkeenpäin). Sen sijaan ne ovat naturalistisia ja menneisyyteen liittyviä uskomuksia, aivan kuten teismissä päinvastoin uskotaan Jumalan luoneen kaiken. Naturalistinen maailmankuva ja evoluutiosilmälasit vaikuttavat myös siihen, miten tällaiset ihmiset suhtautuvat havaintoihin, jotka näyttävät olevan ristiriidassa heidän maailmankuvansa kanssa. He yleensä torjuvat sellaisen aineiston. Matti Leisola, tiedemies ja entinen evolutionisti, kertoo havaintonsa tiedemaailmasta. Nämä lainaukset osoittavat, että mielikuvat hallitsevat ihmisten mieliä, vaikka mielikuvien paikkansapitävyydelle ei ole kunnon perusteita:

 

Yllätyin, että kansainvälisesti tunnettu biokemisti hyväksyi evoluutioteorian, ilman että oli koskaan ajatellut sitä tarkemmin. Keskustelumme aiheesta jatkuivat samana vuonna Sveitsissä ja myöhemmin Suomessa. Olen keskus­tellut satojen tutkijakollegoiden kanssa eri puolilla maailmaa samasta ai­heesta, enkä ole tavannut vielä yhtään ihmistä, joka olisi kunnolla perehtynyt evoluutioteorian perusteisiin. Kohtaan usein seuraavan väitteen: ”Koko tie­deyhteisö pitää evoluutioteoriaa var­mana asiana.” Totuus asiassa on ai­van toinen; vain pieni osa tiedeyhtei­söä on vakavasti edes ajatellut asiaa. He ovat omaksuneet evoluution osana länsimaista tiedeopetusta. (12)

 

Olen yli neljänkymmenen vuoden ajan käynyt elämän ja lajien syntyvää koskevaa keskustelua tiedeyhteisön sisällä ja sen ulkopuolella. Lähes kaikki tuntemani sadat tutkijat myöntävät kahdenkeskisissä, luottamuksellisissa keskusteluissa, ettei tieteellä ole selityksiä geneettisen kielen, proteiinien, solukalvojen, aineenvaihduntareaktioiden, säätelyjärjestelmien, solujen ja biologian perusrakenteiden (makroevoluutio) alkuperälle aivan kuten professori Harold myöntää. Siitä huolimatta aikamme ainoa virallisesti hyväksytty luomisteoria on naturalistinen evoluutio. (13)

 

 

 

Viittaukset:

 

1. Ronald Nash: ”Miracles and Conceptual Systems”, Douglas Geivettin & Gary Habermasin (toim.) teoksessa In Defence of Miracles (Grand Rapids, IVP, 1997), s. 122

2. J. Morgan: The End of Science: Facing the Limits of Knowledge in the Twilight of Scientific Age (1996). Reading: Addison-Wesley

3. Stephen Jay Gould: The Panda’s Thumb, (1988), s. 182,183. New York: W.W. Norton & Co.

4. Niles Eldredge (1985): “Evolutionary Tempos and Modes: A Paleontological Perspective” teoksessa Godrey (toim.) What Darwin Began: Modern Darwinian and non-Darwinian Perspectives on Evolution

5. George Mc Cready Price: New Geology, lainaus A.M Rehnwinkelin kirjasta Flood, s. 267, 278

6. Kimmo Pälikkö: Taustaa 2, Kehitysopin kulisseista, s. 92,192

7. Kimmo Pälikkö: Taustaa 2, Kehitysopin kulisseista, s. 194

8. http://creation.com/redirect.php?http://www. youtube.com/watch?v=QbdH3l1UjPQ

9. Matti Leisola: Evoluutiouskon ihmemaassa, s.146

10. Pekka Reinikainen: Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu, s. 111

11. Scott M. Huse: Evoluution romahdus, s. 24

12. Matti Leisola: Evoluutiouskon ihmemaassa, s. 187

13. Matti Leisola: Evoluutiouskon ihmemaassa, s. 36