Etusivulle
Jarin kirjoituksia

 

Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä

TALOUS JA RAAMATTU

 

 

 

Tässä kirjoituksessa tutkitaan taloutta ja rahankäyttöä Raamatun näkökulmasta. Se on tärkeä aihe, koska ostaminen ja myyminen liittyvät jokapäiväiseen elämään, ja koska ilman aineellista toimeentuloa on mahdotonta tulla toimeen pitkiä aikoja. Uudessa testamentissa tämän aiheen merkityksen osoittaa se, että sitä käsitellään toiseksi eniten rakkauden jälkeen. Yksi kymmenestä Uuden testamentin jakeesta liittyy siihen, ja Jeesuskin puhui usein vertauksissaan rahasta. Siksi tätä aihetta on syytä tutkia tarkemmin. Aloitamme maallisesta menestyksestä.

 

MENESTYS JA HENGELLINEN ELÄMÄ

 

Jos tutkimme aluksi Vanhaa testamenttia ja mitä se kertoo menestyksestä, emme löydä yhtään kohtaa, joka varoittaisi israelilaisia rikastumasta. Jumala kyllä varoittaa heitä unohtamasta häntä, joka on antanut heille rikkaudet, mutta aineellinen menestys ei itsessään ole väärin. Monet Vanhan testamentin henkilöt kuten Aabraham (1 Moos 13:2) ja Job (Job 42:12,13) elivät menestyksekästä elämää, koska Jumala siunasi heitä. Monet jakeet osoittavat, ettei Jumala ollut menestystä vastaan vaan ainoastaan sitä vastaan, jos nämä hyvät asiat käänsivät ihmisten mielet pois hänestä:

 

- (Joos 1:8) Älköön tämä lain kirja sinun suustasi poistuko, vaan tutkiskele sitä päivät ja yöt, että tarkoin noudattaisit kaikkea, mitä siihen on kirjoitettu, sillä silloin sinä onnistut teilläsi ja silloin sinä menestyt.

 

- (5 Moos 8:11-18) Varo, ettet unhota Herraa, sinun Jumalaasi, ja muista noudattaa hänen käskyjänsä, oikeuksiansa ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan.

12. Kun sinä syöt ja tulet ravituksi, kun rakennat kauniita taloja ja asut niissä,

13. kun karjasi ja lampaasi lisääntyvät ja kun hopeasi ja kultasi lisääntyy ja kaikki, mitä sinulla on, lisääntyy,

14. niin älköön sydämesi ylpistykö, äläkä unhota Herraa, sinun Jumalaasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä,

15. kuljetti sinua suuressa ja hirmuisessa, myrkyllisten käärmeiden ja skorpionien ja kuivien, vedettömien maiden erämaassa, vuodatti sinulle vettä kovasta kalliosta

16. ja antoi erämaassa sinulle mannaa syödä, jota sinun isäsi eivät tunteneet -- nöyryyttääksensä ja koetellaksensa sinua ja lopuksi sinulle hyvää tehdäksensä.

17. Älä ajattele sydämessäsi: 'Oma voimani ja oman käteni väkevyys on hankkinut minulle tämän rikkauden',

18. vaan muista, että Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle voiman hankkia rikkautta pitääkseen liittonsa, jonka hän valalla vannoen teki sinun isiesi kanssa, niinkuin tähän päivään saakka on tapahtunut.

 

- (5 Moos 29:9) Noudattakaa siis tämän liiton sanoja ja täyttäkää ne menestyäksenne kaikessa, mitä teette.

 

- (5 Moos 32:15) Ja Jesurun lihoi ja alkoi potkia, sinä tulit lihavaksi, paksuksi ja aloit äksyillä. Niin hän hylkäsi Jumalan, joka oli tehnyt hänet, ja halveksui pelastuksensa kalliota.

 

- (San 16:3) Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.

 

- (San 30:7-9) Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka:

8. Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,

9. etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.

 

- (1 Kun 2:1-3) Kun lähestyi aika, jolloin Daavidin oli kuoltava, käski hän poikaansa Salomoa sanoen:

2. "Minä menen kaiken maailman tietä; ole luja ja ole mies.

3. Ja noudata Herran, Jumalasi, määräyksiä, niin että vaellat hänen teitänsä ja noudatat hänen säädöksiänsä, käskyjänsä, oikeuksiansa ja todistuksiansa, niinkuin on kirjoitettuna Mooseksen laissa, että menestyisit kaikessa, mitä teet, ja kaikkialla, minne käännyt;

 

Entä Uuden testamentin puoli? Sielläkään emme löydä opetusta, että menestys on väärin. Jeesus kyllä opetti, että rikkaan on vaikea pelastua (Mark 10:23-25: Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!" Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan! Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."), mutta se johtui siitä, että monet rikkaat luottavat tavaraansa Jumalan sijasta. Muuten asia ei ole Jumalan tahdon vastainen. Sen sijaan löydämme painotuksen muiden auttamisesta. Ne, jotka ovat menestyneet voivat parhaiten auttaa köyhiä ja puutteessa olevia ihmisiä:

 

- (3 Joh 1:2) Rakkaani, minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja pysyt terveenä, niinkuin sielusikin menestyy.

 

- (2 Kor 9:6-11) Huomatkaa tämä: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää.

7. Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.

8. Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää;

9. niinkuin kirjoitettu on: "Hän sirottelee, hän antaa köyhille, hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti".

 

- (1 Tim 6:17-19) Kehoita niitä, jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme,

18. kehoita heitä, että tekevät hyvää, hyvissä töissä rikastuvat, ovat anteliaita ja omastansa jakelevat,

19. kooten itsellensä aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuuden varalle, että saisivat todellisen elämän.

 

Siunaus viittaa siihen, että Jumala hyväksyy menestyksen. Se ei varmastikaan tarkoita vain henkistä ja hengellistä vaan myös aineellista siunausta. Yleensä se Vanhan testamentin puolella oli sidottu siihen, että kansa vaelsi Jumalan tahdossa eikä poikennut hänen käskyistään. Vain sillä tavalla Jumalan pysyvä varjelus saattoi pysyä kansan yllä:

 

- (1 Moos 26:12) Ja Iisak kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisesti, sillä Herra siunasi häntä.

 

- (5 Moos 28:1-13) "Jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät tarkoin kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin Herra, sinun Jumalasi, asettaa sinut korkeammaksi kaikkia kansoja maan päällä.

2. Ja kaikki nämä siunaukset tulevat sinun osaksesi ja saavuttavat sinut, jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä.

3. Siunattu olet sinä kaupungissa ja siunattu olet kedolla.

4. Siunattu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä ja sinun karjasi hedelmä, raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat.
5. Siunattu on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.

6. Siunattu olet tullessasi ja siunattu olet lähtiessäsi.

7. Herra antaa sinun voittaa vihollisesi, jotka nousevat sinua vastaan; yhtä tietä he lähtevät sinua vastaan, mutta seitsemää tietä he sinua pakenevat.

8. Herra käskee siunauksen seurata sinua jyväaitoissasi ja kaikessa, mihin ryhdyt; hän siunaa sinua siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

9. Herra korottaa sinut hänelle pyhitetyksi kansaksi, niinkuin hän valalla vannoen on sinulle luvannut, jos sinä noudatat Herran, sinun Jumalasi, käskyjä ja vaellat hänen teitänsä.

10. Ja kaikki kansat maan päällä näkevät, että Herra on ottanut sinut nimiinsä; ja he pelkäävät sinua.

11. Ja Herra antaa sinulle ylen runsaasti hyvää, tekee sinun kohtusi hedelmän, karjasi hedelmän ja maasi hedelmän ylen runsaaksi siinä maassa, jonka Herra sinun isillesi vannotulla valalla on luvannut antaa sinulle.

12. Herra avaa sinulle rikkaan aarrekammionsa, taivaan, antaakseen sinun maallesi sateen aikanansa ja siunatakseen kaikki sinun kättesi työt; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun itsesi ei tarvitse lainaa ottaa.

13. Ja Herra tekee sinut pääksi eikä hännäksi; sinä aina vain ylenet etkä koskaan alene, jos tottelet Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että ne tarkoin pitäisit,

 

- (San 3:9,10) Kunnioita Herraa antamalla varoistasi ja kaiken satosi parhaimmasta,

10. niin sinun jyväaittasi täyttyvät runsaudella, ja viini pursuu sinun kuurnistasi.

 

- (Saarn 5:18) Sekin on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen syödä siitä ja saada osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa.

 

- (Mal 3:10,11) Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti.

11. Ja minä karkoitan nuhtelullani teiltä syöjäsirkat turmelemasta teidän maanne hedelmää, eikä teidän viiniköynnöksenne kedolla ole hedelmätön, sanoo Herra Sebaot.

 

- (San 10:22) Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.

 

- (4 Moos 6:22-27) Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

23. "Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano: Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille:

24. Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua;

25. Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen;

26. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.

27. Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä."

 

Menestys ei ole hengellisyyden mittari. Menestys on toisinaan sotkettu hengellisyyteen. On opetettu, että jos ihmisen hengellinen elämä on kunnossa, hän automaattisesti menestyy aineellisesti ja rikastuu. Hänellä pitää olla vain oikea positiivinen tunnustus ja se toteutuu.

   Edellisessä opetuksessa on paljon totta, mutta se ei ole koko totuus. Jumala voi tietysti siunata ketä tahansa aineellisesti mukavilla asioilla, mutta hän voi sallia myös koetusten aikoja esim. vainojen muodossa. Silloin materiaaliset asiat eivät ole itsestään selvyys vaan monet ovat joutuneet luopumaan niistä Kristuksen tähden.

   Hyvä esimerkki on Paavali. Vaikka hän sai elää yltäkylläisyydessä ja hyvinvoinnissa, joutui hän kärsimään myös nälkää ja janoa. Hänellä oli yltäkylläisyyden ja koetusten aikoja, jotka vaihtelivat hänen elämässään. Lopputulos oli kuitenkin se, että hän oppi oloihinsa tyytymään, olivat ne millaiset tahansa. Jos ollaan rehellisiä, on nykypäivän länsimainen seurakunta kaukana siitä elämän yltäkylläisyydestä, jota Paavali koki.

 

- (Fil 4:11-13) Ei niin, että minä puutteen vuoksi tätä sanon; sillä minä olen oppinut oloihini tyytymään.

12. Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa; kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa.

13. Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.

 

- (2 Kor 11:24-27) Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille;

25. kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut;

26. olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä;

27. ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta.

 

- (2 Kor 6:3-10) Me emme missään kohden anna aihetta pahennukseen, ettei virkaamme moitittaisi,

4. vaan kaikessa me osoittaudumme Jumalan palvelijoiksi: suuressa kärsivällisyydessä, vaivoissa, hädissä, ahdistuksissa,

5. ruoskittaessa, vankeudessa, meteleissä, vaivannäöissä, valvomisissa, paastoissa;

6. puhtaudessa, tiedossa, pitkämielisyydessä, ystävällisyydessä, Pyhässä Hengessä, vilpittömässä rakkaudessa,

7. totuuden sanassa, Jumalan voimassa, vanhurskauden sota-aseet oikeassa kädessä ja vasemmassa;

8. kunniassa ja häpeässä, pahassa maineessa ja hyvässä, villitsijöinä ja kuitenkin totta puhuvina,

9. tuntemattomina ja kuitenkin hyvin tunnettuina; kuolemaisillamme, ja katso, me elämme, kuritettuina emmekä kuitenkaan tapettuina,

10. murheellisina, mutta aina iloisina, köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken.

 

Menestys ei siis ole väärin. On hyvä, jos ihmiset saavat tärkeimmät aineelliset tarpeensa täytetyiksi. Siihen kuuluvat ruoka, vaatteet ja asunto. Ne ovat välttämättömiä tätä elämää varten.

   Tärkeätä on huomata Uuden testamentin painotus. Sen mukaan yksinkertainen elämäntapa on parempi kuin tuhlaileva ja ylellinen elämäntyyli. Varsinkin lähetystyössä on suuri este, jos työntekijällä on paljon korkeampi elintaso paikallisiin asukkaisiin verrattuna. Se voi estää heitä vastaanottamasta sanomaa. Toinen syy yksinkertaiseen elämäntapaan ovat maailmassa olevat vähäosaiset. Niin kauan kuin on köyhiä, kannattaa heidän tarpeensa ottaa huomioon. Rikkaat ihmiset, jotka eivät pidä kaikkea itsellään, voivat auttaa heitä parhaiten.

 

- (Hebr 13:5) Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä";

 

- (Room 12:16) Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.

 

- (1 Tim 6:6-8) Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.

7. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä;

8. mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.

 

- (Matt 19:20-22) Nuorukainen sanoi hänelle: "Kaikkia niitä minä olen noudattanut; mitä minulta vielä puuttuu?"

21. Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua".

22. Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

 

- (Luuk 12:33,34) Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.
34. Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.

 

- (Gal 2:9,10) ja kun olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä oli minulle annettu, niin Jaakob ja Keefas ja Johannes, joita pidettiin pylväinä, antoivat minulle ja Barnabaalle yhteisen työn merkiksi kättä, mennäksemme, me pakanain keskuuteen ja he ympärileikattujen.

10. Meidän oli vain muistaminen köyhiä, ja juuri sitä minä olenkin ahkeroinut tehdä.

 

Väärä opetus menestyksestä voi olla myös taakka. Monet ovat joutuneet itsesyytöksiin ja umpikujaan sellaisen opetuksen takia. He ovat kuulleet, miten Jumalan avulla kaikki ongelmat ratkeavat. Ajatellaan, että ihmisen pelastuttua hän saa pysyvän terveyden ja hyvinvoinnin, ja jos niin ei tapahdu, on vikaa henkilön uskossa. Ei ymmärretä, että sellainen olotila toteutuu kokonaisuudessaan vasta taivaassa. Tässä elämässä voimme kyllä kokea sitä ajoittain, ja Jumala voi parantaa ihmisen fyysisesti, mutta lopullinen täyttymys tapahtuu vasta kuoleman jälkeen. Jos teemme uskosta suoritus- ja menestyskeskeistä, ajaudumme varmasti harhaan. Älä ota taakkoja valheellisen opetuksen takia!

 

Menestysteologia muodostaa myös oman ongelmakenttänsä nykykristillisyydessä. Kun nuorten uskovaisten ja etsivien ihmisten katse käännetään katteettomiin lupauksiin rikastumisesta, pysyvästä terveydestä ja ongelmista vapaasta elämästä, he antautuvat innolla hetkeksi. He kääntävät kuitenkin ennemmin tai myöhemmin selkänsä Kristukselle, kun elämä ei olekaan sitä mitä heille luvattiin. Eräs nuori totesi kerran: ”Mikä minussa on vikana, kun olen jo vuoden ollut uskossa, enkä ole vieläkään saanut uutta asuntoa ja parempaa työpaikkaa?” Toinen sanoi: ”Minäkin olin vuoden uskossa, mutta ei se toiminut.” Eräs menestysteologiasta kovin innostunut nainen totesi luovuttuaan uskostaan: ”Olen elänyt koko elämäni valheessa.”

   Epäraittiit ilmiöt ja opit näyttävät tuovan nopeasti menestystä ja rikkautta, mutta kun niiden hedelmiä tarkastellaan pitkällä aikavälillä, tilanne on täysin toinen. Moni epäraittiille perustalle rakennettu seurakunta on sammunut lopulta kokonaan, vaikka alku on ollutkin lupaava. Siksi raittius on ainoa perusta hedelmälliselle työlle. (1)

 

Ahneus

 

- (Ef 5:3-5) Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne - niinkuin pyhien sopii -

4. älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta.

5. Sillä sen te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella - sillä hän on epäjumalanpalvelija - ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.

 

- (Kol 3:5) Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,

 

- (Hebr 13:5) Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä";

 

Kuten todettiin, menestys ei ole väärin. On hyvä, jos jokaisella on ruoka, vaatteet ja asunto, jotka ovat välttämättömiä tätä elämää varten.

   Yksi asia, josta Raamattu kuitenkin varoittaa, on ahneus. Missään ei sanota, että rikkaus tai raha on väärin, mutta rahanhimo tuomitaan. Siihen voivat syyllistyä sekä rikas että köyhä, kuka tahansa, jonka mieli on kiinnittynyt voiton tavoitteluun. Se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi kristityt lankeavat ja luopuvat uskosta. Muita tavallisia syitä ovat seksi ja ylpeys.

 

- (1 Tim 6:9,10) Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen.
10. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.

- (Matt 13:18-22) Kuulkaa siis te vertaus kylväjästä:
19. Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen.
20. Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan;
21. mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois.
22. Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahuttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.

 

On mahdollista, että ihminen menettää sielunsa rahan takia. Tällaisia henkilöitä voivat olla huumevälittäjät, pornoteollisuudessa työskentelevät, mutta myös ”tavalliset ihmiset”, jotka pitävät parempana lyhytaikaisia voittoja kuin rikkautta Jumalan tykönä. Oletko sinä sellainen ihminen, jonka mieli on kiinnittynyt pelkästään aineellisiin asioihin tai joka tavoittelet voittoa vääryydellä? Ota huomioon Jeesuksen ja muiden sanat tästä aiheesta. Jos olemme iankaikkisuusolentoja, täytyy se huomioida tulevaisuuden suunnittelussa. Ahneuden takia ei kannata menettää sieluaan.

 

- (Luuk 12:15-21) Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi".

16. Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.

17. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'

18. Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni;

19. ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.

20. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'

21. Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."

 

- (Luuk 16:13,14) Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa."

14. Tämän kaiken kuulivat fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä.

 

- (Luuk 17:32,33) Muistakaa Lootin vaimoa!

33. Joka tahtoo tallettaa elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa, pelastaa sen.

 

- (Saarn 5:9-11) Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta.

10. Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee?

11. Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua.

 

- (1 Joh 2:15-17) Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.

16. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.

17. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.

 

MENESTYSTEKIJÖITÄ

 

Kun Raamattu puhuu menestyksestä, kertoo se myös siihen vaikuttavista tekijöistä. Otamme käsiteltäväksi muutamia tärkeimpiä tekijöitä.

 

Laiskuuden välttäminen. Yksi tärkeistä tekijöistä on ahkeruus. Sananlaskujen kirjassa puhutaan useaan kertaan siitä, miten laiskuus voi viedä köyhyyteen mutta ahkeruus varjelee siltä:

 

- (San 10:4) Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.

 

- (San 24:30-34) Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.

31. Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.

32. Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:

33. Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

34. niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.

 

- (San 12:11) Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.

 

- (San 28:19) Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija saa köyhyyttä kyllin.

 

- (San 13:4) Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.

 

- (San 21:25) Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.

 

- (San 6:6-11) Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.

7. Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,

8. se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.

9. Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?

10. Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

11. niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.

 

Laiskuuden välttäminen, joka käytännössä tarkoittaa maallista työtä, on normaali tapa tarpeiden täyttämiseen. Jos ihmisellä on mahdollisuus saada työtä ja hänellä riittää terveyttä, tulisi hänen hankkia elantonsa sillä tavoin. Ei ole tarkoitus, että olemme toimettomia tai käytämme sosiaaliturvaa hyväksi silloin, kun kykenemme itse hyvin työskentelemään ja sopivaa työtä löytyy. Ihanne tietysti on, että lahjamme ovat sopusoinnussa sen työn kanssa mitä teemme.

   Mielenkiintoista on havaita, että työ oli olemassa jo ennen syntiinlankeemusta. Jumala laittoi Aadamin Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä, joten hän ei ollut toimettomana. Se osoittaa, että työ ei ole mikään myöhäinen evoluution tuote vaan osa Jumalan suunnitelmaa alusta alkaen.

 

- (1 Moos 2:15) Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.

 

- (Ef 4:28) Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.

 

- (1 Tess 4:11,12) ja katsomaan kunniaksenne, että elätte hiljaisuudessa ja toimitatte omia tehtäviänne ja teette työtä käsillänne, niinkuin olemme teitä käskeneet,

12. että vaelluksessanne olisitte säädylliset ulkopuolella olevia kohtaan ettekä olisi kenenkään avun tarpeessa.

 

- (2 Tess 3:6-13) Mutta Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä me käskemme teitä, veljet, vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen opetuksen mukaan, jonka olette meiltä saaneet.

7. Tiedättehän itse, kuinka meidän jälkiämme on seurattava, sillä me emme ole olleet kurittomia teidän keskuudessanne,

8. emmekä ilmaiseksi syöneet kenenkään leipää, vaan työssä ja vaivassa me ahkeroitsimme yöt ja päivät, ettemme olisi kenellekään teistä rasitukseksi;

9. ei niin, ettei meillä olisi siihen valtaa, vaan me tahdomme olla teille esikuvaksi, että te kulkisitte meidän jälkiämme.

10. Sillä jo silloin, kun olimme teidän tykönänne, me sääsimme teille, että kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä.

11. Sillä me olemme kuulleet, että muutamat teidän keskuudessanne vaeltavat kurittomasti, eivät tee työtä, vaan puuhailevat sellaisessa, mikä ei heille kuulu.

12. Semmoisia me käskemme ja kehoitamme Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, tekemään työtä hiljaisuudessa ja syömään omaa leipäänsä.

13. Mutta te, veljet, älkää väsykö tekemästä sitä, mikä hyvää on.

 

Entä hengellinen työ? On mahdollista, että jotkut on kutsuttu pelkästään sille alueelle. Siihen ei kuitenkaan pitäisi rynnätä suin päin ja harkitsematta. Vasta sitten, kun evankeliumin työssä on niin paljon tehtävää, että maallinen työ on esteenä, voi olla aika siirtyä kokonaan siihen. Sitä ennen ei pitäisi ottaa harkitsemattomia askelia. Esim. Paavali, suuri apostoli, ei hänkään hylännyt kokonaan maallista työtä. Hän työskenteli teltantekijänä hankkiakseen henkilökohtaisen elantonsa ja auttaakseen muita.

 

- (Apt 18:1-3) Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon.

2. Siellä hän tapasi erään Akylas nimisen juutalaisen, joka oli Pontosta syntyisin ja äsken tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Ja Paavali meni heidän luoksensa.

3. Ja kun hänellä oli sama ammatti kuin heillä, jäi hän heidän luoksensa, ja he tekivät työtä yhdessä; sillä he olivat ammatiltaan teltantekijöitä.

 

- (2 Tess 3:7,8) Tiedättehän itse, kuinka meidän jälkiämme on seurattava, sillä me emme ole olleet kurittomia teidän keskuudessanne,

8. emmekä ilmaiseksi syöneet kenenkään leipää, vaan työssä ja vaivassa me ahkeroitsimme yöt ja päivät, ettemme olisi kenellekään teistä rasitukseksi;

 

- (1 Kor 4:12) me näemme vaivaa tehden työtä omin käsin. Meitä herjataan, mutta me siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kestämme;

 

Myös hengellisessä elämässä on tärkeä välttää toimettomuutta. Esim. Paavali piti yhtenä tärkeänä elämänsä ominaisuutena ahkeruutta. Hän pystyi sanomaan (1 Kor 15:10): Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani. Lisäksi Paavali kehotti samassa luvussa muita olemaan innokkaita hengellisessä työssä. Hänen oli helppo sanoa niin, koska hän itse oli täysin antautunut Jumalalle.

 

- (1 Kor 15:58) Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.

 

Rehellisyys

 

- (San 11:1) Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.

 

- (San 16:8) Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.

 

- (San 20:10) Kahtalainen paino ja kahtalainen mitta -- molemmat ovat Herralle kauhistus.

 

- (San 21:6) Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.

 

Yllä olevissa jakeissa puhutaan petollisuudesta liike-elämässä. Sellainen on tavallista nykyäänkin, koska esiintyy vakuutuspetoksia, tulipetoksia, pimeää työtä ja verojen kiertämistä sekä muuta vilppiä. Niissä kaikissa on kysymys varastamisesta, josta meitä kehotetaan luopumaan:

 

- (San 28:3) Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

 

- (Ef 4:28) Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.

 

Lahjukset kuuluvat samaan luokkaan kuin edelliset asiat. Monissa maissa ne ovat yleisiä, jopa hyväksyttyjä, mutta Raamatun valossa ne ovat väärin ja voivat vääristää oikeutta:

 

- (San 17:23) Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.

 

- (San 15:27) Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.

 

- (2 Moos 23:8) Äläkä ota lahjusta, sillä lahjus sokaisee näkevät ja vääristää syyttömien asiat.

 

- (5 Moos 16:19) Älä vääristä oikeutta, älä katso henkilöön äläkä ota lahjusta, sillä lahjus sokaisee viisaiden silmät ja vääristää syyttömien asiat.

 

Ammattitaidon merkitys. Hengellisessä elämässä on tärkeätä, että jokainen löytää sen tehtävän, mihin Jumala on hänet kutsunut ja mihin hänen lahjansa sopivat. Kaikilla ei ole esim. evankelistan, paimenen tai opettajan lahjaa, mutta heillä voi olla jokin muu tehtävä, missä heidän lahjansa pääsevät käyttöön. Kun he toimivat oikealla alueella, ovat he hedelmällisiä ja hyödyllisiä muille.

   Maallisessa työssä olisi hyvä olla samoin. Ihanne olisi, jos ihminen pystyy tekemään sitä työtä, mitä hän parhaiten osaa. Silloin lopputulos on paras mahdollinen. Sananlaskuissa sanotaan:

 

- (San 22:29) Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.

 

Hyvä esimerkki on ilmestysmajan rakentaminen. Jumala ei kutsunut siihen ketä tahansa vaan valitsi henkilöt, jotka olivat taitavia. Näin työ onnistui paremmin:

 

- (2 Moos 31:1-6) Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

2. "Katso, minä olen nimeltään kutsunut Besalelin, Uurin pojan, Huurin pojanpojan, Juudan sukukunnasta;

3. ja minä olen täyttänyt hänet Jumalan hengellä, taidollisuudella, ymmärryksellä, tiedolla ja kaikkinaisella kätevyydellä

4. sommittelemaan taidokkaita teoksia ja valmistamaan niitä kullasta, hopeasta ja vaskesta,

5. hiomaan ja kiinnittämään kiviä ja veistämään puuta, tekemään kaikkinaisia töitä.

6. Ja katso, minä olen antanut hänelle apulaiseksi Oholiabin, Ahisamakin pojan, Daanin sukukunnasta, ja olen antanut kaikkien taidollisten sydämeen taidollisuuden tehdä kaikki, mitä minä olen sinun käskenyt teettää:

 

Ei pikavoittoja. Houkutus saada pikavoittoja ei ole Jumalan tarkoittama malli. Riskisijoitukset, jotka tehdään velkarahalla, voivat olla haitallisia koko kansantalouden kannalta. Niistä ovat saaneet alkunsa useat lamat ja taantumat. Siksi uhkapelit sekä nopeatempoinen kiinteistö-, osake- ja valuuttakeinottelu nopeiden voittojen toivossa voivat olla vaarallista. Jos sijoituksia tehdään, tulisi niiden olla pitkäkestoisia eikä lainarahaa tulisi käyttää yhtään.

 

- (San 13:11) Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.

 

- (San 11:18) Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.

 

- (San 28:8) Joka kartuttaa varojaan korolla ja voitolla, kokoaa niitä sille, joka vaivaisia armahtaa.

 

- (San 28:20-22) Luotettava mies saa runsaan siunauksen, mutta jolla on kiihko rikastua, se ei rankaisematta jää.

21. Ei ole hyvä henkilöön katsoa, mutta leipäpalankin tähden rikkomus tehdään.

22. Pahansuova haluaa kiihkeästi varallisuutta eikä tiedä, että hänet tapaa puute.

 

- (Mark 4:18,19) Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan,

19. mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.

 

- (Ef 4:14) ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;

 

Vältä velkaantumista. Velkaantumisen välttäminen on järkevää. Monet elävät yli varojensa käyttäessään luottokorttia. He käyttävät sitä päivittäisiin menoihin, huvituksiin ja heräteostoihin velkaantuen yhä enemmän.

   Jos lainaa otetaan, tulisi sitä käyttää vain asioihin, jotka ovat tarpeellisia ja joiden arvo säilyy. Asunnot voivat olla sellaisia. Järkevää kuitenkin on, ettei ota kohtuuttomia lainoja eikä aseta talouttaan liian tiukalle (Luuk 14:28: Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi,). Koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Sananlaskuissa varoitetaan myös toisten lainojen takaamisesta.

 

- (San 22:7) Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.

 

- (Room 13:8) Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.

 

- (San 27:1) Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.

 

- (San 22:26,27) Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.

27. Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!

 

- (San 11:15) Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.

 

Entä hengellinen työ? Siinäkin on järkevää välttää velkaantumista ja liian tiukkaa taloutta. Oswald J. Smith on ottanut tämän aiheen esille:

 

Raamattu opettaa: ”Älkää olko kenellekään velkaa.” Jos tätä ei totella, joudutaan onnettomuuteen. Meillä ei ole oikeutta jatkaa työtä, ennen kuin Jumala on antanut varat siihen. Meidän on ensin saatava rukousvastaukset niiden varojen suhteen, joita aluksi tarvitsemme, sen sijaan, että tunkeutuisimme eteenpäin ja vasta sitten alkaisimme odotella rahoja, joita ei näytä tulevankaan. Jos Jumala voi täyttää tarpeemme jälkeenpäin, Hän yhtä helposti voi täyttää ne edeltäpäin. Yrjö Muller käytti varoja sen mukaan, kuin Jumala niitä hänelle antoi. Hän rukoili ensiksi tarvittavia varoja ja odotti sitten Jumalan vastausta, ennen kuin meni eteenpäin. Tämä on aina turvallinen menettelytapa. Meillä ei ole oikeutta ottaa velkaa, jonka toiset joutuvat maksamaan. Meidän on varottava velkaantumista. Velka on häpeällistä, eikä tuota kunniaa Jumalalle. (2)

 

Jumalan apu

 

- (Matt 6:31-33) Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?'

32. Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.

33. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

 

- (San 16:3) Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.

 

- (Ps 37:5) Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.

 

- (Ps 55:23) Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.

 

- (1 Piet 5:6,7) Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi,

7. ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen".

 

- (Fil 4:6,7) Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,

7. ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

 

Yllä olevissa jakeissa osoitetaan, miten voimme pyytää Jumalalta viisautta ja johdatusta sekä antaa murheemme hänelle. Se pitää paikkansa varmasti arkielämässä mutta myös liike-elämässä on mahdollista toimia samalla tavalla. Demos Shakarian kertoo, miten hän turvasi Jumalan apuun karjan ostamisessa. Hän oli onnistunut useissa kaupoissa ja todisti siitä myyjälle.

 

Sitten yhtäkkiä näin sen. Karsinassa navetan eteläseinällä oli pieni, roteva eläin, joka erottui muista aivan kuin valo olisi osunut siihen. Se oli sama ilmiö, joka ei koskaan lakannut hämmästyttämästä minua järjestön kokouksissa, kun neljänsadan ihmisen joukossa ”näin” miehen, joka piti kutsua seuraavaksi puhumaan. Nyt tämä satakiloinen eläin erottui samalla tavalla.

   Menin karsinan luo. Sonnin nimi oli Pabst Leader ja hinta 5000 dollaria. Luin siitä ilmoitetut tiedot ja pidin näkemästäni: sen emälle oli annettu arvosana E (erinomainen maidontuotanto) ja sen isällä oli jo yli viisikymmentä E-tytärtä. Nämä asiat vain vahvistivat sen, mitä olin tiennyt nähdessäni eläimen.

   ”Otan Pabst Leaderin”, sanoin tilanhoitajan tullessa luokseni. Herra Sylvester katsoi minuun uteliaana. Kasvattajat eivät koskaan tehneet niin nopeita päätöksiä vaan he keskustelivat pitkään neuvonantajiensa kanssa…

   Eläin pantiin kuljetushäkkiin ja tuotiin meille 350 dollarin lisäkustannuksella… Tavallisesti sonnin kymmenen ensimmäistä tytärtä antavat tarkan kuvan sen ominaisuuksista. Jokainen Leaderin kymmenestä ensimmäisestä jälkeläisestä peri isänsä erinomaiset ominaisuudet: ulkomuodon, vastustuskyvyn, korkean maidontuotannon. Jopa muutamat kaikkein laihimmista pienistä lehmistämme tuottivat jälkeläisiä, joilla ei ollut mitään niiden omista puutteista ja kaikki isän hyvät ominaisuudet… Pabst Leader oli harvinaisuus, yksi eläin miljoonasta, joka jokaisessa tapauksessa pystyi välittämään hyvät ominaisuudet jälkeläisiin…

   Tämä ei ollut ainoa tapaus. Jokainen Pabstin tilalta ostamamme sonni osoittautui loistavaksi sijoitukseksi. En voinut välttyä todistamiselta.

   Muistan päivän, jolloin Herra Sylvester kumartui pöydän yli talon olohuoneessa hyvin vakavana ja juhlallisena. ”Kuulkaa nyt, Shakarian, te ette valitse paikan päällä kuten te teeskentelette tekevänne. Teillä on joku neuvonantaja? Joku joka matkustaa edellänne ja tekee suositukset?”

   ”Kyllä minulla itse asiassa on, Herra Sylvester.”

   Hän vilkaisi voitonriemuisena ympärilleen. ”Minä tiesin sen. Kuka hän on? Me emme nosta hintaa, vaikka tietäisimme, minkä hän valitsee.”

   ”Tarkoitatteko todella, ettette tiedä, kuka minun Neuvonantajani on?”

   ”En todellakaan. Meillä käy täällä koko ajan kymmeniä ostajia ja välittäjiä. Teidän miehenne on ilmeisesti asiantuntija?”

   ”Hän tietää enemmän eläimistä kuin me kaikki tässä huoneessa yhteensä.”

   ”Joku vanha tekijä?”

   ”Hän on ollut mukana kauemmin kuin kukaan toinen.”

   ”Erikoistunut Holsten-rotuun, eikö vaan?”

   ”Ehdottomasti.”

   Jatkoin tietysti niin kauan kuin pystyin. Kertoessani heille neuvonantajani nimen, minulla ei todellakaan olisi voinut olla yllättyneempää yleisöä. ”Herra Jeesus teki nämä eläimet”, kerroin heille. ”Me voimme katsoa vain kantakirjoja, mutta Hän näkee myös mitä eläimen ja ihmisen sisällä on. ” (3)

 

ANTAMINEN

 

- (Luuk 16:9-13) Ja minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla, että he, kun se loppuu, ottaisivat teidät iäisiin majoihin.

10. Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä.

11. Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on?

12. Ja jos ette ole olleet uskolliset siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sitä, mikä teidän omaanne on?

13. Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa."

 

- (Matt 25:14,15) Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;

15. yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.

 

- (1 Kor 4:1,2) Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ja Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina.

2. Sitä tässä huoneenhaltijoilta ennen muuta vaaditaan, että heidät havaitaan uskollisiksi.

 

Kun katsomme yllä olevia jakeita, osoittavat ne, miten olemme ikään kuin taloudenhoitajia. Joudumme kerran tekemään tiliä siitä, miten olemme käyttäneet niitä lahjoja, leivisköjä mutta myös varoja, jotka haltuumme on uskottu. Jos olemme käyttäneet niitä hyvin, saamme siitä palkan, mutta voimme sen myös menettää, jos olemme eläneet ajatellen vain itseämme.

   Antamisen tulisi olla osa arkielämäämme. Voimme tukea varoillamme hengellistä työtä tai auttaa yhteiskunnan vähäosaisia. Esim. George Muller, joka oli tunnettu orpokotityöstään 1800-luvulla, kertoo tästä. Lähdemme sen jälkeen katsomaan, mitä Raamattu puhuu tästä aiheesta.

 

Jumalan armosta olen jo viidenkymmenen vuoden ajan toiminut Raamatun antaman, kristilliseen antamiseen liittyvän periaatteen mukaan enkä pysty sanoin kuvailemaan sen hengellisen siunauksen runsautta, jonka olen sielulleni saanut tämän toiminnan kautta. Eli, olen yrittänyt olla iloinen antaja; olen yrittänyt antaa sen mukaan, miten Jumala on minulle vaurautta suonut. Useat rakkaat pyhät ovat jääneet vaille ihania hengellisiä siunauksia, koska he eivät ole antaneet siitä, mitä heille Jumalan palvelijoina on uskottu… He ovat jääneet vaille runsaita hengellisiä siunauksia, koska he eivät ole systemaattisesti seuranneet antamisen periaatteita eivätkä ole antaneet sen mukaan, miten Jumala on heitä vaurastuttanut. He eivät ole pitäneet kiinni suunnitelmasta… eivät ole pitäneet tapanaan antaa periaatteen mukaan, sen mukaan, miten Jumala on heille mahdollisuuksia suonut. (4)

 

Kymmenykset ovat yksi osa antamista. Ainakin vanhan liiton aikana niillä oli suuri merkitys, kun niiden kautta maksettiin palkka leeviläisille, jotka hoitivat ilmestysmajaa.

   Kuitenkin kymmenykset tunnettiin jo ennen lakia. Aabraham antoi kymmenykset Melkisedekille, ja myös Jaakob puhui kymmenysten maksamisesta, joten kyseessä on vanha käytäntö. Se oli olemassa jo kauan ennen Moosesta.

   Entä Uuden testamentin puoli? Sieltä löydämme Jeesuksen opetuksen, miten on oikein noudattaa kymmenysten maksamista, Hän ei kumonnut fariseusten tapaa vaan vahvisti sen, joten nykyäänkin voidaan noudattaa samaa käytäntöä. Tietysti jokaisen on mahdollista antaa paljon enemmän kuin vain kymmenykset. Tai sitten hän voi antaa varojensa mukaan.

 

- (1 Moos 14:18-20) Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi.

19. Ja hän siunasi hänet sanoen: "Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja.

20. Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi." Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.

 

- (1 Moos 28:20-22) Ja Jaakob teki lupauksen, sanoen: "Jos Jumala on minun kanssani ja varjelee minut sillä tiellä, jota nyt kuljen, ja antaa minulle leipää syödäkseni ja vaatteita pukeutuakseni,

21. niin että saan palata rauhassa isäni kotiin, niin on Herra oleva minun Jumalani;

22. ja tämä kivi, jonka olen patsaaksi pystyttänyt, on oleva Jumalan huone, ja kaikesta, mitä minulle suot, minä totisesti annan sinulle kymmenykset".

 

- (5 Moos 14:22) Kaikesta kylvösi sadosta, joka kasvaa pellollasi, anna joka vuosi kymmenykset,

 

- (Matt 23:23) Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden! Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.

 

- (Mal 3:8-11) Riistääkö ihminen Jumalalta? Te kuitenkin riistätte minulta. Mutta te sanotte: "Missä asiassa me sinulta riistämme?" Kymmenyksissä ja antimissa.

9. Te olette kirouksella kirotut, kun te, koko kansa, riistätte minulta.

10. Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti.

11. Ja minä karkoitan nuhtelullani teiltä syöjäsirkat turmelemasta teidän maanne hedelmää, eikä teidän viiniköynnöksenne kedolla ole hedelmätön, sanoo Herra Sebaot.

 

- (Hebr 7:8) Ja täällä kuolevaiset ihmiset ottavat kymmenyksiä, mutta siellä se, jonka todistetaan elävän.

 

- (2 Kor 8:11,12) Täyttäkää nyt siis tekonne, niin että, yhtä alttiisti kuin olitte sen päättäneet, sen myös täyttäisitte, varojenne mukaan.

12. Sillä jos on alttiutta, niin se on otollinen sen mukaan, kuin on varoja, eikä sen mukaan, kuin niitä ei ole.

 

- (1 Kor 16:1,2) Mitä tulee keräykseen pyhiä varten, niin tehkää tekin samalla tavoin, kuin minä olen määrännyt Galatian seurakunnille.

2. Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.

 

Palkka hengellisestä työstä. Kuten maallisesta työstä, tulisi myös hengellisestä työstä saada kohtuullinen palkka. Jeesus opetti tästä aiheesta ja myös Paavali viittasi siihen. Vanhan liiton aikana sama toteutui kymmenysten kautta. Ne maksettiin leeviläisille, jotka hoitivat ilmestysmajaa.

 

- (4 Moos 18:21) Mutta leeviläisille minä annan kaikki kymmenykset Israelissa perintöosaksi, palkkana siitä palveluksesta, jonka he toimittavat ilmestysmajassa.

 

- (Luuk 10:1,2,7) Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä.

2. Ja hän sanoi heille: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.

7. Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.

 

- (Gal 6:6) Jolle sanaa opetetaan, se jakakoon kaikkea hyvää opettajallensa.

 

- (1 Kor 9:3-18) Tämä on minun puolustukseni niitä vastaan, jotka asettuvat minua tutkimaan.

4. Eikö meillä olisi oikeus saada ruokamme ja juomamme?

5. Eikö meillä olisi oikeus kuljettaa muassamme vaimoa, uskonsisarta, niinkuin muutkin apostolit ja Herran veljet ja Keefas tekevät?

6. Vai ainoastaanko minulla ja Barnabaalla ei ole oikeutta olla ruumiillista työtä tekemättä?

7. Kuka tekee koskaan sotapalvelusta omalla kustannuksellaan? Kuka istuttaa viinitarhan, eikä syö sen hedelmää? Tai kuka kaitsee karjaa, eikä nauti karjansa maitoa?

8. Puhunko tätä vain ihmisten tavalla? Eikö myös laki sano samaa?

9. Onhan Mooseksen laissa kirjoitettuna: "Älä sido puivan härän suuta". Eihän Jumala häristä näin huolta pitäne?

10. Eikö hän sano sitä kaiketikin meidän tähtemme? Meidän tähtemmehän on kirjoitettu, että kyntäjän tulee kyntää toivossa ja puivan puida osansa saamisen toivossa.

11. Jos me olemme kylväneet teille hengellistä hyvää, onko paljon, jos me niitämme teiltä aineellista?

12. Jos muilla on teihin tällainen oikeus, eikö paljoa enemmän meillä? Mutta me emme ole käyttäneet tätä oikeutta, vaan kestämme kaikki, ettemme panisi mitään estettä Kristuksen evankeliumille.

13. Ettekö tiedä, että ne, jotka hoitavat pyhäkön toimia, saavat ravintonsa pyhäköstä, ja jotka ovat asetetut uhrialttarin palvelukseen, saavat osansa silloin kuin alttarikin?

14. Samoin myös Herra on säätänyt, että evankeliumin julistajain tulee saada evankeliumista elatuksensa.

15. Mutta minä en ole ainoatakaan näistä oikeuksistani hyväkseni käyttänyt. Enkä kirjoitakaan tätä siinä tarkoituksessa, että niitä minuun sovitettaisiin, sillä mieluummin minä kuolen. Ei kukaan ole minun kerskaustani tyhjäksi tekevä.

16. Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!

17. Sillä jos vapaasta tahdostani sitä teen, niin minulla on palkka; mutta jos en tee sitä vapaasta tahdostani, niin on huoneenhaltijan toimi kuitenkin minulle uskottu.

18. Mikä siis on minun palkkani? Se, että kun julistan evankeliumia, teen sen ilmaiseksi, niin etten käytä oikeutta, jonka evankeliumi minulle myöntää.

 

- (1 Tim 5:17,18) Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.

18. Sillä Raamattu sanoo: "Älä sido puivan härän suuta", ja: "Työmies on palkkansa ansainnut".

 

Vähäosaiset ja köyhät. Kun luemme Raamattua, emme voi olla törmäämättä siihen, miten meitä kehotetaan auttamaan vähäosaisia ja köyhiä. Se voi tapahtua joko aineellisesti tai muulla tavalla. Seuraavassa muutamia jakeita:

 

- (Luuk 10:29-37) Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"

30. Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.

31. Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.

32. Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.

33. Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.

34. Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.

35. Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'.

36. Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"

37. Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin".

 

- (Jaak 2:15,16) Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla

16. ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?

 

- (1 Joh 3:17,18) Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?

18. Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.

 

- (Gal 2:9,10) ja kun olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä oli minulle annettu, niin Jaakob ja Keefas ja Johannes, joita pidettiin pylväinä, antoivat minulle ja Barnabaalle yhteisen työn merkiksi kättä, mennäksemme, me pakanain keskuuteen ja he ympärileikattujen.

10. Meidän oli vain muistaminen köyhiä, ja juuri sitä minä olenkin ahkeroinut tehdä.

 

- (Hebr 13:16) Mutta älkää unhottako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy.

 

Jumalan työn tukeminen. Usein kysytään pelastumattomilta ihmisiltä, missä he viettävät iäisyytensä. Tämä kysymys esitetään, koska halutaan ihmisten tietävän iankaikkisesta elämästä ja pääsevän siitä osalliseksi. Ei haluta, että he joutuvat eroon Jumalasta.

   Sama kysymys voidaan esittää myös rahoistamme. Missä ne viettävät iäisyytensä? Todellisuudessa säästämme vain sen, minkä annamme pois. Sen, minkä pidämme itsellämme, me menetämme. Mikä tahansa asia, mihin sydämemme on kiintynyt, on aarteemme. Se ei voi samanaikaisesti olla tallelokerossa ja taivaassa:

 

- (Matt 6:19-21) Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.

20. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.

21. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.

 

- (Matt 19:16-22) Ja katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?"

17. Niin hän sanoi hänelle: "Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt."

18. Hän sanoi hänelle: "Mitkä?" Jeesus sanoi: "Nämä: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta',

19. 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'".

20. Nuorukainen sanoi hänelle: "Kaikkia niitä minä olen noudattanut; mitä minulta vielä puuttuu?"

21. Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua".

 

- (1 Tim 6:17-19) Kehoita niitä, jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme,

18. kehoita heitä, että tekevät hyvää, hyvissä töissä rikastuvat, ovat anteliaita ja omastansa jakelevat,

19. kooten itsellensä aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuuden varalle, että saisivat todellisen elämän.

 

- (Luuk 12:33,34) Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.

34. Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.

 

Yksi hyvä tapa käyttää rahaa järkevästi ja iankaikkisuus huomioon ottaen, on hengellisen työn tukeminen. Raha on tärkeä asia myös evankelioimistyössä, ja on väärin, että tuhannet jäävät ilman hyvää sanomaa. Jos ihminen ei itse kykene lähtemään, voi hän tukea niitä, jotka lähtevät (Room 10:14,15: Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"). Oswald J. Smith on opettanut:

 

Yhä uudelleen ja uudelleen olen sanonut: ”Sinun on lähdettävä tai lähetettävä sijainen.” Eihän sen seikan, ettet itse voi lähteä lähetyskentälle, tarvitse merkitä sitä, ettet voi tehdä mitään. Ellet itse voi lähteä henkilökohtaisesti, on sinun ansaittava niin paljon kuin voit ja koottava niin paljon kuin voit sekä huolehdittava siitä, että joku muu lähtee sinun sijastasi. Sinun pitäisi olla Jumalan liikemies, hankkia varoja Hänen työtään varten. Käytä, mitä tarvitset elääksesi, ja anna sitten niin paljon kuin voit evankeliumin työtä varten. Monet teistä voisivat kannattaa yhden lähetyssaarnaajan omasta takaa. Jotkut voisivat tukea useampia lähetyssaarnaajia…

   Ystäväni, tätä tarkoitan puhuessani suurimmasta varojen sijoituksesta. Ei mitään voi verrata tähän. Sijoita varasi niin, että ne tuottavat Jumalalle mahdollisimman paljon. Sijoita ne evankelioimistyöhön! Käytä niitä evankeliumin levittämiseen, sielujen pelastustyöhön! Anna niitä heidän hyväkseen, jotka eivät vielä koskaan ole kuulleet sanomaa Jeesuksesta! Tee laskelmasi ja anna uskon lupauksen uhri! Luota Jumalaan sen määrän suhteen, jonka haluaisit antaa! Kokoa aarteita taivaaseen! Ole uskollinen taloudenhoitaja! Aloita nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. (5)

 

Antamisen motiivit. Raamattu kertoo jotain myös antamisen motiiveista. Onko se ulkokultaisuus? Tapahtuuko se lainkuuliaisuudesta niin, että ihmiset tuntevat pakkoa antamisessaan vai tapahtuuko se rakkaudesta käsin (Matt 22:37,38: Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.)? Motiivit voivat vaihdella henkilöstä toiseen.

 

- (Matt 6:1-4) "Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.

2. Sentähden, kun annat almuja, älä soitata torvea edelläsi, niinkuin ulkokullatut tekevät synagoogissa ja kaduilla saadakseen ylistystä ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

3. Vaan kun sinä almua annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee,

4. että almusi olisi salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.

 

- (1 Kor 13:3) Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.

 

- (2 Kor 8:1,2,8) Mutta me saatamme teidän tietoonne, veljet, mitä Jumalan armo on vaikuttanut Makedonian seurakunnissa:

2. että, vaikka he olivatkin monessa ahdistuksen koetuksessa, niin oli heidän ilonsa heidän suuressa köyhyydessäänkin niin ylenpalttinen, että he alttiisti antoivat runsaita lahjoja.

3. Sillä voimiensa mukaan, sen minä todistan, jopa yli voimiensakin he antoivat omasta halustansa,

4. paljolla pyytämisellä anoen meiltä sitä suosiota, että pääsisivät osallisiksi pyhien avustamiseen;

5. eivätkä he vain tehneet, niinkuin me olimme toivoneet, vaan antoivat itsensäkin, ennen kaikkea Herralle ja sitten meille, Jumalan tahdosta,

6. niin että me kehoitimme Tiitusta, niinkuin hän jo oli alkanut, saattamaan teidän keskuudessanne päätökseen tämänkin rakkaudentyön.

7. Mutta niinkuin teillä on ylenpalttisesti kaikkea: uskoa, sanaa, tietoa, kaikkinaista intoa ja meistä teihin tullutta rakkautta, niin olkaa ylenpalttiset tässäkin rakkaudentyössä.

8. En sano tätä käskien, vaan viittaamalla muiden intoon minä tahdon koetella teidänkin rakkautenne vilpittömyyttä.

 

- (2 Kor 9:7) Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.

 

- (Mark 11:41-44) Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.

42. Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.

43. Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.

44. Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."

 

Antaminen ja Jumalan huolenpito

 

Kun tutkimme Raamatusta lupauksia Jumalan huolenpidosta, voimme nähdä, miten monet niistä ovat ehdollisia: meidän täytyy ensin kylvää, niin saamme niittää, tai kuten Jeesus sanoi (Matt 6:33): Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

   Edellinen tarkoittaa, että meidän tulee ensin antaa Jumalalle ja etsiä hänen tahtoaan omaa elämäämme varten. Vain silloin voimme odottaa, että hänen siunauksensa tulee osaksemme. Jos tätä järjestystä muutetaan, menemme pois Jumalan tarkoittamasta mallista.

 

- (San 19:17) Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.

 

- (San 22:9) Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.

 

- (San 28:27) Joka köyhälle antaa, se ei puutteeseen joudu; mutta joka silmänsä häneltä sulkee, saa kirouksia paljon.

 

- (San 3:9,10) Kunnioita Herraa antamalla varoistasi ja kaiken satosi parhaimmasta,

10. niin sinun jyväaittasi täyttyvät runsaudella, ja viini pursuu sinun kuurnistasi.

 

- (San 11:24,25) Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.

25. Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.

 

- (Mal 3:10,11) Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti.
11. Ja minä karkoitan nuhtelullani teiltä syöjäsirkat turmelemasta teidän maanne hedelmää, eikä teidän viiniköynnöksenne kedolla ole hedelmätön, sanoo Herra Sebaot.

 

- (Luuk 6:38) Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."

 

- (2 Kor 9:6) Huomatkaa tämä: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää.

 

- (Hag 1:1-10) Kuningas Daarejaveksen toisena vuotena, kuudennessa kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, tuli tämä Herran sana profeetta Haggain kautta Juudan käskynhaltijalle Serubbaabelille, Sealtielin pojalle, ja ylimmäiselle papille Joosualle, Joosadakin pojalle:

2. "Näin sanoo Herra Sebaot: Tämä kansa sanoo: Aika ei ole tullut rakentaa Herran huonetta".

3. Mutta profeetta Haggain kautta tuli tämä Herran sana:

4. "Onko sitten aika teidän asua panelilla kaunistetuissa huoneissanne, kun tämä huone on rauniona?

5. Ja nyt sanoo Herra Sebaot näin: Ottakaa vaari teistänne.

6. Te kylvätte paljon, mutta saatte vähän. Te syötte, mutta ette tule ravituiksi. Te juotte, mutta jano ei sammu. Te vaatetatte itsenne, mutta ei tule lämmin. Ja palkkatyöläinen panee työpalkan reikäiseen kukkaroon.

7. Näin sanoo Herra Sebaot: Ottakaa vaari teistänne.

8. Nouskaa vuorille, tuokaa puita ja rakentakaa temppeli, niin minä siihen mielistyn ja näytän kunniani, sanoo Herra.

9. Te odotatte paljoa, mutta se menee vähiin. Te tuotte kotiin, mutta minä puhallan sen pois. Minkätähden? sanoo Herra Sebaot. Minun huoneeni tähden, kun se on rauniona ja te juoksette kukin oman huoneenne hyväksi.

10. Sentähden teiltä taivas pidättää kasteen ja maa pidättää satonsa.

 

Oswald J. Smith ja Watchman Nee ovat opettaneet samasta aiheesta. He ovat nähneet, miten on tärkeää pitää tärkeysjärjestys eli antaa ensin Jumalalle. Silloin hän täyttää lupauksensa:

 

Ystäväni, olen joutunut kokemaan tällaista yhä uudelleen ja uudelleen. Jumala ei halua olla velkaa kenellekään. ”Anna, niin sinulle annetaan.” Sinä et voi voittaa Jumalaa antamisessa. ” Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.

Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.” (San 11:24,25)

   Sadat miehet ovat ahdinkotilassaan tulleet toimistooni saadakseen hiukan apua tai tilapäisen yösijan. Monet kerrat olen tehnyt heille tämän saman kysymyksen: ”Oliko teillä sopimus Jumalan kanssa silloin, kun ansaitsitte rahaa? Annoitteko Jumalalle, mitä Hänelle kuului?” En kertaakaan ole saanut tähän kysymykseen myöntävää vastausta. Kaikkien on ollut myönnettävä, ettei heillä ole ollut mitään sopimusta Jumalan kanssa menestyksensä päivinä.

   Ystäväni, et sinäkään voi jäädä tämän lain ulkopuolelle. Se on eräs Jumalan muuttumattomista laeista. Sinun on järjestettävä asiasi Jumalan kanssa, ja Jumala tekee kyllä oman osuutensa. Sinä annat Jumalalle menestyksesi päivinä, ja Jumala on antava sinulle ahdistuksen aikoina. Jos sinä pidätät Jumalalta menestyksesi päivinä, niin Hän pidättää sinulta ahdistuksen aikoina. Jos uskollisesti annat Jumalalle, ei sinun koskaan tarvitse olla puutteessa. En tiedä, miksi asiat ovat näin, mutta sen tiedän, että ne todellakin ovat niin. (6)

 

Haluamme kertoa veljille ja sisarille, että jokaisen tulee odottaa Jumalan pitävän huolta hänen tarpeistaan. Mutta itse asiassa Jumala on luvannut pitää huolta vain yhdenlaisista ihmisistä – niistä, jotka haluavat antaa… Kristillinen taloudenpito ei ole sitä, että rahasta pidetään tiukasti kiinni. Mitä lujemmin siihen takertuu, sitä vaarallisempaa siitä tulee. Sellainen raha on hyödytöntä; se sulaa pois kuin jää. Raha lisääntyy vain antamalla. Jos Jumalan lapset oppisivat antamaan, Jumala tekee ihmeitä kaikkialla. Rahaan takertuminen vie Jumalan lapset köyhyyteen. Uusien uskovien on opittava tämä läksy. He eivät saa tyytyä vain siihen, että ovat pelastuneet, heidän on opittava kokemaan antamisen siunaus. Jumala ei voi luottaa kehenkään, joka pitää tiukasti kiinni rahoistaan eikä anna niitä eteenpäin, sillä sellainen ihminen on epäluotettava. Mitä enemmän ihminen antaa, sitä enemmän Jumala antaa hänelle. (7)

 

Perhe ja yhteiskunta. Kun ihminen antaa Jumalalle ja hengelliseen työhön, täytyy hänen muistaa huolehtia myös omasta perheestään. Raamatussa ei sanota, että meidän tulee antaa kaikki pois ja jättää lähimmäisemme pulaan. Sen sijaan siellä opetetaan, että meillä on velvollisuus huolehtia lähimmäisistämme. Jeesus nuhteli fariseuksia siitä, että he laiminlöivät tämän velvollisuuden:

 

- (Mark 7:9-13) Ja hän sanoi heille: "Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne.

10. Sillä Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'.

11. Mutta te sanotte, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi, on korban' - se on uhrilahja -

12. ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen tai äidilleen.

13. Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette."

 

- (1 Tim 5:8,16) Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi.

16. Jos jollakin uskovaisella naisella on leskiä, niin pitäköön niistä huolen, älköönkä seurakuntaa rasitettako, että se voisi pitää huolta oikeista leskistä.

 

Raamatun mukaan meillä on velvollisuus myös yhteiskuntaa kohtaan. Sen lisäksi, että meitä kehotetaan kunnioittamaan esivaltaa, puhutaan myös verojen maksamisesta. Monet eivät mielellään maksa veroja, mutta niiden kautta on mahdollista pitää yllä monia hyödyllisiä asioita kuten koulut, terveydenhoito, poliisi ja oikeuslaitos.

 

- (Matt 17:24-27) Ja kun he saapuivat Kapernaumiin, tulivat temppeliveron kantajat Pietarin luo ja sanoivat: "Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?"

25. Hän sanoi: "Maksaa". Ja kun hän tuli huoneeseen, kysyi Jeesus häneltä ensi sanaksi: "Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?"

26. Ja kun hän vastasi: "Vierailta", sanoi Jeesus hänelle: "Lapset ovat siis vapaat.

27. Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi."

 

- (Matt 22:16-22) Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.

17. Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"

18. Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?

19. Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.

20. Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"

21. He vastasivat: "Keisarin". Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".

22. Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois.

 

- (Room 13:1-7) Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.

2. Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.

3. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen;

4. sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.

5. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.

6. Sentähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten.

7. Antakaa kaikille, mitä annettava on: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia.

 

MITÄ RAAMATTU OPETTAA JUMALAN HUOLENPIDOSTA?

 

Lopuksi tutkimme Jumalan huolenpitoa Raamatun valossa. On todennäköistä, että vaikeat ajat ovat tulossa, ja silloin tarvitsemme vahvaa pohjaa selviytyä vaikeuksista. Sellaisen pohjan löydämme Jumalan lupauksista hänen sanassaan. Aloitamme Jumalan luonteesta.

 

Jumalan luonne

 

- (Room 10:12) Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.

 

- (Room 8:14,15) Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.

15. Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"

 

- (Gal 4:6,7) Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"

7. Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.

 

Huolenpidossa täytyy ensiksi ymmärtää Jumalan luonne. Raamatun mukaan hän on antava ja rakastava Jumala sekä taivaallinen Isämme (Tämä on totta jos olet kääntynyt hänen puoleensa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta). Antaminen liittyy olennaisesti hänen olemukseensa eikä sitä voi erottaa hänestä. Hän on iloinen ja hyvä antaja, ja rakastaa antamista. Parhaiten se on tullut ilmi siinä, miten hän antoi ainokaisen Poikansa ja rakasti meitä vaikka olimme syntisiä ja erossa hänestä.

 

- (Joh 3:16) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

 

- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

 

- (Joh 10:11,28) Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

28. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.

 

- (Room 5:6-8) Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.

7. Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla.

8. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.

 

- (Room 8:32) Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?

 

- (Gal 1:4) Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta,

4. joka antoi itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden, pelastaaksensa meidät nykyisestä pahasta maailmanajasta meidän Jumalamme ja Isämme tahdon mukaan!

 

- (Gal 2:20) ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

 

- (Tiit 2:14) hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.

 

Toinen osoitus Jumalan luonteesta ja huolenpidosta on luominen. Ennen kuin ihminen luotiin, teki Jumala valmiiksi aineellisen maailman. Hän loi taivaan, auringon, maan, kuun ja tähdet. Hän teki kalat, linnut, karjan, tuhansia muita erikoisia lajeja sekä hedelmää kantavia puita ja kasveja, joista saatiin ravintoa. Ajattele sitä! Jumala tiesi, että ihminen tarvitsi niitä, ja siksi hän teki kaiken valmiiksi. Ihminen tuli valmiiseen maailmaan, jossa olosuhteet olivat parhaat mahdolliset ruuan hankkimiseen ja elämiseen. Tämä osoittaa, että Jumala oli kiinnostunut ihmisen hyvinvoinnista.

 

- (1 Moos 1:1,11,12,20,21,24-31) Alussa loi Jumala taivaan ja maan.

11. Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on". Ja tapahtui niin:

12. maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

20. Ja Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla".

21. Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

24. Ja Jumala sanoi: "Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan". Ja tapahtui niin:

25. Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

26. Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".

27. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

28. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".

29. Ja Jumala sanoi: "Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi.
30. Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi". Ja tapahtui niin.

31. Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.

 

Jumala on kaiken lähde

 

- (1 Aik 29:11-14 Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi.

12. Rikkaus ja kunnia tulevat sinulta, sinä hallitset kaikki, ja sinun kädessäsi on voima ja väkevyys. Sinun vallassasi on tehdä mikä tahansa suureksi ja väkeväksi.

13. Me siis kiitämme sinua, meidän Jumalaamme; me ylistämme sinun ihanaa nimeäsi.

14. Sillä mitä olen minä, ja mitä on minun kansani, kyetäksemme antamaan tällaisia vapaaehtoisia lahjoja? Vaan kaikki tulee sinulta, ja omasta kädestäsi olemme sen sinulle antaneet.

 

- (Ps 24:1) Daavidin virsi. Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat.

 

- (Job 41:2) Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.

 

- (Hag 2:8) Minun on hopea, ja minun on kulta, sanoo Herra Sebaot.

 

Toinen tärkeä Raamatun opetus on, että Jumala on kaiken lähde. Hänen ovat hopeat ja kullat, rikkaudet sekä maa ja kaikki mitä siinä on. Maailmankaikkeudessa ei ole mitään, mikä ei olisi hänen hallinnassaan

   Mitä edellinen tarkoittaa? Ainakin sitä, jos Jumala on taivaallinen Isämme Jeesuksen Kristuksen kautta, tulisi meidän kääntyä hänen puoleensa ajallisissa tarpeissamme. Ihmiset voivat kyllä olla kanavia avun jakamisessa, mutta Jumalan tulisi olla ensisijainen lähteemme. Voimme etsiä häneltä apua myös aineellisissa tarpeissamme, koska hän on rikas antaja kaikille (Room 10:12: Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.). Valitettavasti emme usein noudata tätä Raamatun opetusta vaan odotamme ihmisten täyttävän tarpeemme. Käännymme heidän puoleensa sen sijaan, että turvautuisimme Jumalan apuun. Se osoittaa, että luottamuksemme häneen ja hänen halukkuuteensa auttaa meitä ei ole täydellinen.

 

Jos luet 2 Kor. 11:23-33:n ja useita Apostolien tekojen kohtia, huomaat, että Paavalin elämässä oli aikoja, joina hän kärsi puutetta. Hän joutui hyökkäysten kohteeksi ja haaksirikkoon. Kaikenlaiset onnettomuudet kohtasivat häntä. Paavali oli oppinut olemaan tyytyväinen joka tilanteessa, koska Jumala piti huolta hänestä. Hän ei pannut odotuksiaan ihmisiin ja olosuhteisiin vaan Jumalaan.

   Tärkein avain taloudellisessa yltäkylläisyydessä vaeltamiseen on olla odottamatta, että ihmiset pitävät sinusta huolta. Usein kristillisessä tai uskonnollisessa työssä ihmisistä tehdään huolenpitäjiä. Kun rahoja ei kuulu, aletaan painostaa ihmisiä… Jos me siis haluamme elää taloudellisessa yltäkylläisyydessä, meidän täytyy olla vapaita suhteessa ihmisiin. (8)

 

- (Hebr 13:5) Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä";

 

- (2 Aik 16:9) Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle. Tässä sinä teit tyhmästi, sillä tästä lähtien on sinulla yhä oleva sotia."

 

- (Fil 4:19) Mutta minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa, Kristuksessa Jeesuksessa.

 

- (2 Kor 9:8) Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää;

 

- (1 Tim 6:17) Kehoita niitä, jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme,

 

- (Saarn 2:24-26) Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.

25. -- "Sillä kuka voi syödä ja kuka nauttia ilman minua?" --

26. Sillä hän antaa ihmiselle, joka on hänelle otollinen, viisautta, tietoa ja iloa; mutta syntiselle hän antaa työksi koota ja kartuttaa annettavaksi sille, joka on otollinen Jumalalle. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

 

- (Room 8:32) Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?

 

- (Matt 6:11) anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme;

 

- (Fil 4:6,7) Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,

7. ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

 

- (1 Piet 5:6,7) Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi,

7. ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen".

 

Historian esimerkit. Parhaita osoituksia Jumalan huolenpidosta ovat ne Raamatun esimerkit, jotka kertovat hänen avustaan vaikeissa tilanteissa. Yksi esimerkki on Joosef, joka sai etukäteen ilmoituksen nälänhädästä. Se tapahtui, kun hän selitti faaraon unet. Sitä kautta hän osasi varautua vaikeisiin olosuhteisiin keräämällä ruokaa varastoihin. Monet säästyivät hengissä läpi laihojen vuosien (1 Moos 41).

   Lisäksi voimme löytää Raamatusta suoria esimerkkejä Jumalan yliluonnollisesta toiminnasta. Niitä ovat ruokkimisihmeet Uudessa testamentissa, miten Sarpatin leskivaimon öljyt ja jauhot moninkertaistuivat, miten korpit toivat Elialle ruokaa sekä ennen kaikkea neljänkymmenen vuoden vaellus erämaassa. Tämän pitkän erämaavaelluksen aikana ihmisillä ei ollut ruokavarastoja eikä palkkatyötä, mutta kaikesta huolimatta Jumala huolehti heistä. Hän antoi heille mannaa taivaasta ja vettä kalliosta niin, että heidän tarpeensa täyttyivät. Nämä esimerkit osoittavat, miten Jumala voi huolehtia ihmisistä vaikeissakin olosuhteissa.

 

- (2 Moos 16:13-15,35) Ja illalla tuli viiriäisiä, ja ne peittivät leirin, ja aamulla laskeutui kastesumu leirin ympärille.

14. Ja kun kastesumu oli haihtunut, katso, erämaassa oli maan pinnalla jotakin hienoa, suomujen tapaista, jotakin hienoa niinkuin härmä.

15. Kun israelilaiset näkivät sen, kyselivät he toisiltansa: "Mitä tämä on?" Sillä he eivät tienneet, mitä se oli. Ja Mooses sanoi heille: "Tämä on se leipä, jonka Herra on antanut teille syötäväksi.

35. Ja israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, kunnes he tulivat asuttuun maahan; he söivät mannaa siihen asti, kunnes tulivat Kanaanin maan rajalle.

 

- (Ps 78:19,20) Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?

20. Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?"

23. Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;

24. hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.

25. Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.

26. Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;

27. hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;

 

- (1 Kun 17:1-16) Tisbeläinen Elia, eräs Gileadiin asettuneita siirtolaisia, sanoi Ahabille: "Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, jonka edessä minä seison: näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muutoin kuin minun sanani kautta".

2. Ja hänelle tuli tämä Herran sana:

3. "Mene pois täältä ja käänny itään päin ja kätkeydy Keritin purolle, joka on Jordanin itäpuolella.

4. Sinä saat juoda purosta, ja minä olen käskenyt kaarneiden elättää sinua siellä."

5. Niin hän meni ja teki Herran sanan mukaan: hän meni ja asettui Keritin purolle, joka on Jordanin itäpuolella.

6. Ja kaarneet toivat hänelle leipää ja lihaa aamuin sekä leipää ja lihaa illoin, ja hän joi purosta.

7. Mutta jonkun ajan kuluttua puro kuivui, koska siinä maassa ei ollut satanut.

8. Ja hänelle tuli tämä Herran sana:

9. "Nouse ja mene Sarpatiin, joka on Siidonin aluetta, ja asetu sinne. Katso, minä olen käskenyt leskivaimon elättää sinua siellä."

10. Niin hän nousi ja meni Sarpatiin. Ja kun hän tuli kaupungin portille, niin katso, siellä oli leskivaimo keräilemässä puita. Hän huusi tälle ja sanoi: "Tuo minulle vähän vettä astiassa juodakseni".

11. Kun hän meni hakemaan, huusi hän hänelle ja sanoi: "Tuo minulle myös palanen leipää kädessäsi".

12. Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole leipäkakkuakaan, vaan ainoastaan kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän öljyä astiassa. Ja katso, kerättyäni pari puuta minä menen leipomaan itselleni ja pojalleni, syödäksemme ja sitten kuollaksemme."

13. Niin Elia sanoi hänelle: "Älä pelkää; mene ja tee, niinkuin olet sanonut. Mutta leivo minulle ensin pieni kaltiainen ja tuo se minulle. Leivo sitten itsellesi ja pojallesi.

14. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jauhot eivät lopu ruukusta, eikä öljyä ole puuttuva astiasta siihen päivään asti, jona Herra antaa sateen maan päälle."

15. Niin hän meni ja teki, niinkuin Elia oli sanonut. Ja hänellä sekä myös Elialla ja vaimon perheellä oli syötävää pitkäksi aikaa.

16. Jauhot eivät loppuneet ruukusta, eikä öljyä puuttunut astiasta, sen Herran sanan mukaan, jonka hän oli Elian kautta puhunut.

 

- (Matt 14:16-21) Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä".

17. He sanoivat hänelle: "Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa".
18. Mutta hän sanoi: "Tuokaa ne tänne minulle".

19. Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.

20. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista.

21. Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

 

 

 

 

 

VIITTAUKSET:

 

1. Tapani Suonto: Näky voittavasta seurakunnasta, s. 81

2. Oswald J. Smith: Pelastuksen päivä (The Day of Salvation), s. 74

3. Demos Shakarian: Maailman onnellisimmat ihmiset (The Happiest People on Earth), s. 124,125

4. Kenneth L. Barker: First fruits

5. Oswald J. Smith: Pelastuksen päivä (The Day of Salvation), s. 67,68

6. Oswald J. Smith: Pelastuksen päivä (The Day of Salvation), s. 62,63

7. Watchman Nee: Hengellisiä harjoituksia (Basic Lessions on Practical Christian Living), s. 166

8. Ulf Ekman: Taloudellinen vapaus (Ekonomisk frihet), s. 87