|
Nykyihmisen uskomuksia
Naturalismi ja usko ihmisen kehitykseen
ovat nykyajan virtauksia länsimaissa. Mutta kuka on
konservatiivi ja kuka ei? Asiaa voi katsoa eri puolilta
Tässä kirjoituksessa tuodaan esille
joitakin uskomuksia, joita nyky-yhteiskunnassa esiintyy.
Niihin törmää, kun keskustelee ihmisten kanssa tai kun
seuraa tiedotusvälineitä. Toistuvasti niissä esiintyvät
samantyyppiset ajatusrakennelmat ja ajatukset, joita
saatetaan painottaa. Nämä uskomukset tietysti vaihtelevat
ihmisestä toiseen, mutta monet ovat yleisiä ja yhteisiä
useimmille. Seuraavaksi lähdemme tutkimaan tätä aluetta.
Tutkittavia aiheita ovat:
Sisällys:
1. Naturalismi eli
suljettu maailmankaikkeus
Onko maailmankaikkeus
suljettu Jumalan vaikutukselta ja olemassaololta, kuten
naturalistisessa ja ateistisessa maailmankatsomuksessa
uskotaan? Ihminen ei voi rajallisesta tiedostaan käsin
todistaa tätä näkemystä oikeaksi
2. Usko
kehitykseen ja ihmisen viisauteen
Ajatus kaiken
kehityksestä perustuu Darwinin teoriaan. Kuitenkaan Darwin
ei itse kyennyt esittämään yhtään esimerkkiä tältä alueelta.
Hänen esimerkkinsä ovat vain muuntelua peruslajien
puitteissa.
Toisaalta jos kaikki on
kehittynyt yksinkertaisemmista elämänmuodoista, on kenenkään
vaikea perustella ajatustensa järkevyyttä ja viisautta,
vaikka ihminen itse pitäisi itseään viisaana. Miten voidaan
luottaa kenenkään ihmisen ajatusten järkevyyteen, jos hänen
alkuperänsä on alkeellisissa elämänmuodoissa?
3. Kuka on
konservatiivi?
Nykyaikana puhutaan
konservatiiveista ja konservatiivisesta
maailmankatsomuksesta negatiivisena asiana. Esim.
kristillistä maailmankatsomusta pidetään vanhentuneena ja
konservatiivisena, mutta Raamatun näkökulmasta asia on
toisin. Kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen, hän
uudestisyntyy, saa uuden elämän, hän haluaa tehdä
parannuksen entisistä synneistään, hän elää jatkuvassa
muutoksessa ja lopulta hän pääsee uuteen valtakuntaan, jonka
Jumala on luonut.
4. Käsitys
Jumalasta
Onko Jumalan
rakkautta se, että hän hyväksyy pahan, eikä reagoi siihen
mitenkään? Raamatun Jumala ei ole tällainen. Hänessä on
kaksi puolta: viha syntiä kohtaan ja rakkaus ihmisiin. Hän
tuomitsee katumattomat ihmiset helvettiin, mutta pelastaa
ihmisen, joka kääntyy hänen puoleensa ja haluaa luopua
synneistään
1. Suljettu maailmankaikkeus
Yksi nykyajan uskomuksista on naturalismi. Se on
maailmankatsomus, johon ovat taipuvaisia useat itseään
tieteellisinä pitävät ihmiset ja joka on tyypillinen
länsimaisessa yhteiskunnassa. Sen tärkein piirre on, että
aine on kaikki mitä on olemassa. Maailmankaikkeus on
suljettu järjestelmä, joten naturalismissa ei tunnusteta
yliluonnollista maailmaa ja Jumalaa. Myös ihmeet ovat
mahdottomia, joten tällaiset ihmiset eivät usko Raamatun
kuvauksiin parantumisista, veden päällä kävelystä tai
toteutuneisiin profetioihin. Näitä asioita pidetään
mahdottomina, koska ne eivät sovi naturalistiseen
maailmankuvaan. Monet liberaaliteologit ovat esimerkkinä
tällaisesta ajatustavasta.
Jokainen meistä on kuitenkin oman aikansa
lapsi – myös ne, joilla on naturalistinen maailmankatsomus.
Kukaan meistä ei elä tyhjiössä ja myös naturalistit ovat
omaksuneet näkemyksensä ympäröivästä yhteiskunnasta ja
nykyisestä ajasta. Heidän käsityksensä ei ole sen viisaampi
ja tieteellisempi, vaan se pohjautuu filosofiseen
näkemykseen. Se tarkoittaa näkemystä, jossa lähtökohdat ovat
ateistiset ja agnostiset, ja yliluonnollinen aines suljetaan
pois jo lähtövaiheessa. Sitä mahdollisuutta ei edes pohdita,
että tämä naturalistinen lähestymistapa ja maailmankatsomus
voisi olla väärä. Ei oteta huomioon erehtymisen
mahdollisuutta.
Hyvä kuvaus naturalistisesta asenteesta
löytyy Apostolien teoista. Siinä Paavali julisti
kreikkalaisille filosofeille ja muille ihmisille Jeesuksen
ylösnousemuksesta, mutta osa heistä suhtautui epäillen ja
ivaillen asiaan. Heistä se tuntui täysin epäuskottavalta.
Sama asenne on yleinen nytkin, kun kielletään
yliluonnollinen todellisuus.
- (Apt 17:18, 32-34) Ja muutamat
epikurolaiset ja stoalaiset filosofit väittelivät hänen
kanssansa; ja toiset sanoivat: "Mitähän tuo lavertelija
oikein tahtoo sanoa?" Toiset taas sanoivat: "Näkyy
olevan vieraiden jumalien julistaja", koska hän julisti
heille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.
32. Kuullessaan kuolleitten
ylösnousemuksesta toiset ivasivat, toiset taas sanoivat:
"Me tahdomme kuulla sinulta tästä vielä toistekin".
33. Ja niin Paavali lähti heidän
keskeltänsä.
34. Mutta muutamat liittyivät häneen ja
uskoivat; niiden joukossa oli Dionysius, Areiopagin jäsen,
ja eräs nainen, nimeltä Damaris, sekä muita heidän
kanssansa.
Toinen samanlainen kuvaus löytyy
Apostolien teoista. Tällä kertaa Paavali kohtaa saddukeuksia
ja fariseuksia, joista ensimmäiset eivät lainkaan uskoneet
ylösnousemukseen tai enkeleihin ja henkeen, mutta
fariseukset tunnustivat samat asiat. Saddukeukset ovat
edelläkävijöitä nykyisille naturalisteille ja heidän
käsityksensä ovat lähes samanlaiset:
- (Apt 23:6-10) Mutta koska Paavali
tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan
fariseuksia, huusi hän neuvoston edessä: "Miehet,
veljet, minä olen fariseus, fariseusten jälkeläinen; toivon
ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana".
7. Tuskin hän oli tämän sanonut, niin
nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja kokous
jakautui.
8. Sillä saddukeukset sanovat,
ettei ylösnousemusta ole, ei enkeliä eikä henkeä, mutta
fariseukset tunnustavat kumpaisetkin.
9. Ja syntyi suuri huuto, ja muutamat
kirjanoppineet fariseusten puolueesta nousivat ja
väittelivät kiivaasti ja sanoivat: "Emme löydä mitään pahaa
tässä miehessä; entäpä jos henki tai enkeli on hänelle
puhunut?"
10. Ja kun riita yhä kiihtyi, pelkäsi
päällikkö, että he repisivät Paavalin kappaleiksi, ja käski
sotaväen tulla alas ja temmata hänet heidän keskeltään ja
viedä hänet kasarmiin.
Onko laatikko suljettu? Oletuksena
naturalistisessa maailmankatsomuksessa siis on, että
maailmankaikkeus on suljettu; aivan kuin umpinainen
laatikko, johon eivät voi vaikuttaa yliluonnolliset asiat
tai Jumala. Ei pidetä mahdollisena, että ihmeitä voi
tapahtua tai Jumala voi vaikuttaa maailmaan. Siksi Uuden
testamentin kuvausten näistä asioista uskotaan pohjautuvan
senaikaiseen maailmankuvaan, mutta ettei sama ajatusmalli
toimi enää meidän ajassamme. Nyt siitä on vapauduttu, koska
ajatellaan, että ollaan paremmin selvillä asioista. Nyt
tiedetään, ettei yliluonnollisia asioita ole todellisuudessa
tapahtunut.
On selvä, että tätä näkemystä on vaikea
todistaa todeksi. Jos joku sanoo: ”Jumalaa ei ole”, se ei
silti todista ettei hän olisi olemassa. Tai jos joku sanoo,
ettei ihmeitä ole koskaan tapahtunut, se ei silti todista
ettei niitä ole voinut tapahtua. Tällaiset ajatukset
perustuvat vain ennakkokäsityksiin eikä siihen, mistä
voidaan olla varmoja. Aina kun esitetään tällaisia
väitteitä, pitäisi henkilöllä olla rajattomat tiedot
kaikkeudesta. Kun väitetään: ”Tiedän, ettei ihmeitä ole
voinut tapahtua ja ettei Jumalaa ole”, on se sama kuin jos
joku sanoisi tietävänsä kaikki maailman asiat ja historian
tapahtumat. Se edellyttäisi häneltä täydellistä ja
tyhjentävää tietoa kaikista asioista, mutta kenelläkään ei
voi olla sellaista tiedon tasoa.
Seuraava kuva osoittaa tietomme
rajallisuuden. Se osoittaa, miten on mahdotonta rajallisesta
tiedosta käsin päätellä, ettei Jumalaa ole tai ettei ihmeitä
ole tapahtunut. Jos henkilö tietää vain muutaman prosentin
kaikesta tiedosta, siitä käsin hän ei voi kumota asioita,
joita ei itse ole havainnut. Ne saattavat kuulua siihen
alueeseen, mistä hän itse ei tiedä.
2. Usko kehitykseen ja
ihmisen viisauteen
Usko kehitykseen ja
ihmisen viisauteen on eräs tavallinen nyky-yhteiskunnassa
esiintyvä piirre. Se tarkoittaa eräänlaista edistysuskoa,
jossa uskotaan ihmiskunnan kehittyvän jatkuvasti ja
täydellistyvän, kunhan siihen varataan tarpeeksi aikaa. Tämä
valistususko, modernismi, joka sai alkunsa 1700-luvulla,
pohjautuu lähes rajattomaan uskoon ihmiseen, mutta torjuu
Jumalan ilmoituksen. Tärkeää osaa näyttelee erityisesti
Darwinin teoria, jossa kehitysajatus tulee esille.
Lisäksi yksityisesti
monet pitävät itseään viisaina ja järkevinä. He uskovat
omien käsitystensä järkevyyteen ja että ne perustuvat
tosiasioihin. Ominaista on, että lähes jokainen pitää
ajatuksiaan ja käsityksiään erehtymättöminä. He eivät yhtään
epäile niiden luotettavuutta.
Saadaksemme kuvan tästä alueesta,
katsomme ensin Darwinin esille tuomaa evoluutioteoriaa. Se
on tärkeää, koska nykyinen kehitysajatus on paljolti
riippuvainen tästä teoriasta.
Oliko Darwin oikeassa? Kuten
todettiin, monet uskovat kehitykseen, jolla tarkoitetaan
tavallisesti Darwinin evoluutioteoriaa. Ajatellaan, että
kaikki on kehittynyt yksinkertaisesta alkusolusta tai
elämänmuodoista niin, että nykypäivänä voidaan nähdä
tuhansia monimutkaisia elämänmuotoja. Tämä on tiivistetysti
ajatus, joka kehitysteoriassa esiintyy. Lisäksi voitaneen
sanoa, että koko teoria lepää Darwinin ajatusten varassa.
Jos hän oli oikeassa, on tiede kulkenut oikeaan suuntaan 150
vuoden ajan. Jos hän oli väärässä, ovat muut eksyneet hänen
mukanaan.
Entä todisteet? On todettava, että
evoluutiota ja kehitystä todella tapahtuu, mutta sen on aina
havaittu toteutuvan määrättyjen rajojen sisällä. Niissä on
kyse ns. mikroevoluutiosta, muuntelusta joka tapahtuu
perusryhmien sisällä, mutta ei makroevoluutiosta, joka saisi
aikaan uusia lajeja. Tämä on yleisesti tiedossa.
Hämmästyttävää kyllä, Darwinkaan ei
pystynyt esittämään yhtään esimerkkiä makroevoluutioista eli
todellisista lajimuutoksista. Niitä ei ole hänen
tunnetuimmassa kirjassaan ”Lajien synty”, vaikka se
tunnetaan sillä nimellä eikä muussakaan kirjallisuudessa.
Esimerkit, joita Darwin tarkkana havainnoitsijana esitti,
rajoittuvat aina muutoksiin ja vaihteluun perusryhmien
sisällä kuten peippoihin, joita hän Galapagossaarilla tutki.
Niissä ei ole kysymys makroevoluutiosta, uusien lajien
synnystä.
Seuraava lainaus tuo esille saman
ajatuksen. Se on Darwinin eräästä kirjeestä, jossa hän
myöntää, ettei hänellä ollut suoraa todistusaineistoa yhden
lajin muuttumisesta toiseksi lajiksi. Hän oli alun perin
tehnyt liian suuret johtopäätökset tavallisesta muuntelusta
ja vaihtelusta perusryhmien sisällä:
Olen itse asiassa väsynyt kertomaan
ihmisille, etten väitä esittäväni suoraa todistusaineistoa
yhden lajin muuttumisesta toiseksi lajiksi, vaan uskon tämän
näkemyksen pääasiallisesti olevan oikea siksi, että niin
monia ilmiöitä voidaan sen avulla ryhmitellä ja selittää.
(1)
Darwin ei siis voinut esittää esimerkkejä
makroevoluutiosta, todellisista lajimuutoksista. Hänen
esimerkkinsä rajoittuivat vain vähäiseen muunteluun, jota
tapahtui esim. Galapagossaarien peipoissa.
Seuraava lainaus tuo esille saman
ongelman. Se osoittaa, miten makroevoluution vaatimat
välimuodot ovat kyseenalaisia tai niitä ei ole lainkaan. Jos
Darwin ja hänen teoriansa ovat totta, ei tällaisia ongelmia
pitäisi olla, mutta niitä esiintyy toistuvasti tai
pysyvästi. Paras johtopäätös fossiileiden perusteella on,
että lajit ovat olleet valmiita ja erillisiä alusta alkaen.
Se viittaa selvästi luomiseen.
Edesmennyt Dr Colin Patterson oli British
Museumin (luonnonhistoria) vanhempi paleontologi –
evoluution kannattaja ja fossiiliasiantuntija. Hän kirjoitti
merkittävän kirjan evoluutiosta – mutta kun joku kysyi
häneltä, miksi hänen kirjassaan ei ollut yhtään kuvaa
välimuodoista (siirtymävaiheessa olevista eliöistä), hän
kirjoitti seuraavanlaisen vastauksen:
”Yhdyn täysin mielipiteeseesi koskien
kehitysopillisten, siirtymävaiheessa olevien eliöiden
kuvituksen puuttumista kirjassani. Jos olisin tietoinen
ainoastakaan sellaisesta, fossiilista tai elävästä, olisin
mielelläni sisällyttänyt ne kirjaani. Ehdotat, että täytyisi
käyttää taiteilijaa havainnollistamaan sellaisia
välimuotoja, mutta mistä hän saisi tiedot piirustuksiinsa?
Rehellisesti sanottuna en voisi hankkia hänelle näitä
tietoja, ja jos minun pitäisi jättää asia taiteilijan
näkemyksen varaan, eikö se johtaisi lukijaa harhaan?
Kirjoitin tekstin kirjaani neljä vuotta
sitten [kirjassa hän kertoo uskovansa joihinkin
välimuotoihin]. Jos minun pitäisi kirjoittaa se nyt,
luulen, että kirja olisi melko erilainen. Gradualismi
(vähittäinen muuttuminen) on käsite, johon uskon. Ei vain
Darwinin arvovallan vuoksi, vaan koska käsitykseni
genetiikasta tuntuu edellyttävän sitä. Kuitenkin on vaikea
väittää [kuuluisaa fossiiliasiantuntijaa Stephen J.]
Gouldia ja American museumin väkeä vastaan, kun he sanovat,
että välimuotofossiileja ei ole olemassa. Paleontologina
työskentelen paljon filosofisten ongelmien parissa
tunnistaessani eliöiden muinaismuotoja fossiiliaineistosta.
Sanot, että minun pitäisi vähintäänkin ’esittää valokuva
fossiilista, josta tietty eliöryhmä kehittyi.’ Puhun suoraan
– ei ole olemassa yhtäkään sellaista fossiilia, joka
kelpaisi aukottomaksi todisteeksi.” (2)
Onko ihmisen tieto ja viisaus
luotettavaa?
Kun meillä on ajatus kehityksestä sekä erilaisia käsityksiä
ja viisailta tuntuvia ajatuksia, on toiseksi syytä kysyä,
kuinka luotettavia ne ovat. Jos älylliset kykymme ovat
peräisin alkeellisista elämänmuodoista, kuten Darwinin
kehitysteoriassa oletetaan, tai jopa alkuräjähdyksestä, onko
mielekästä luottaa sellaiseen tietoon ja viisauteen? Tämä
sen takia, koska sattumanvarainen kehitys ei voi antaa
vahvaa pohjaa ihmisen käsityksille, vaikka hän itse voi
pitää niitä viisaina. Jos kaiken alku on persoonaton,
järjelliseltä päättelyltä katoaa pohja. Silloin on syytä
epäillä kaikkia ajatuksiamme ja niiden järkevyyttä. Emme voi
olettaa, että kenenkään älylliset kyvyt ovat luotettavia. Ne
voivat tuottaa yhtä hyvin valheellista kuin todenmukaista
tietoa.
Jos kaiken alku on sattumanvaraisessa
synnyssä ja kehityksessä, joudumme kohtaamaan tämän
ongelman. Jos älylliset kykymme eivät ole peräisin
persoonalliselta Jumalalta, joka on ne ihmiselle antanut, on
silloin kyseenalaista luottaa mihinkään tietoon ja ihmisen
viisauteen. Hänen oletettu viisautensa voi olla
harhapäättelyä. Tämän joutui myöntämään myös Darwin. Hän
totesi, että jos ihminen on kehittynyt alemmista
elämänmuodoista, eivät hänen vakaumuksensa ehkä ole
luotettavia. Järjellinen päättely ja käsitys omasta
viisaudesta ei voi olla varmalla pohjalla, mikäli ihmisen
alku on sattumanvaraisissa prosesseissa:
Minussa herää aina hirvittävä epäilys,
onko ihmismielen muodostamilla vakaumuksilla mitään arvoa,
ovatko ne ollenkaan luotettavia, ottaen huomioon, että
ihmismieli on kehittynyt alempien eläinten mielistä.
Luottaisiko kukaan apinan mielessä kehittyneisiin
vakaumuksiin, jos sen mielessä on yleensä mitään
vakaumuksia. (3)
3.
Kuka on konservatiivi
Tiedotusvälineissä on tavallista, että
jos joku uskoo luomiseen tai esim. siihen, että
homoseksuaalisuus on himo ja synti, josta voidaan vapautua
ja josta tulee tehdä parannus, niin häntä nimitetään mm.
äärikonservatiiviksi. Siihen ovat taipuvaisia monet
ennakkoluuloiset toimittajat, jotka saattavat pitää omia
käsityksiään parhaimpana ja järkevimpänä.
Tietysti on totta, että jos joku uskoo
luomiseen tai Jumalan ilmoitukseen Raamatun kautta, hän on
konservatiivi eräässä mielessä. Hän on sellainen, koska
luottaa asioihin, jotka on kirjoitettu vuosisatoja sitten.
Hän pitää niitä totena, vaikka kyse on vanhoista asioista.
Sitä voidaan nimittää konservatiivisuudeksi.
Kuitenkin olemme kaikki samassa veneessä
ja eräänlaisia konservatiiveja tulkitessamme historian
tapahtumia. Se johtuu siitä,
että meistä jokainen tavallisesti luottaa historian
tapahtumiin ja pitää niitä totena. Se on yleinen käytäntö
eikä siitä ole juuri poikkeuksia. Tämä asenne tulee ilmi
seuraavissa esimerkeissä:
- Pidämme totena, että Aleksanteri Suuri
valloitti suuren osan maailmaa, koska siitä on säilynyt
tietoja nykyaikaan.
- Luotamme, että Caesariin liittyvät
historian tiedot ovat paikkansapitäviä.
- Uskomme, että Napoleon on elänyt, koska
hänet mainitaan eri lähteissä.
Kaikki ovat siis konservatiiveja eräässä
mielessä. He ovat sellaisia, koska luottavat tapahtumiin,
joista on mainittu vanhoissa historianlähteissä. Toiset
näistä henkilöistä luottavat ainoastaan maallisiin
lähteisiin, kun taas toiset pitävät luotettavana myös
Raamatun kirjoituksia ja siinä olevia opetuksia. On kysymys
erilaisista lähteistä, joita pidetään luotettavina.
Kysymys siitä,
mikä on konservatiivista ja mikä ei, riippuu myös
ajankohdasta, jossa elämme. Vaikka nykyaikana on muodikasta
puhua esim. seksuaalivähemmistöistä myönteisesti, niin vielä
1900-luvun alkupuolella esiintyivät aivan toisenlaiset
virtaukset. Silloin, sata vuotta sitten mm. kommunismi
edusti uutta, modernia ja radikaalia ajatustapaa ja levisi
moniin maihin, mutta nykyään sama ajattelutapa ei ole
kovinkaan suosiossa. Maat toisensa jälkeen ovat luopuneet
kommunismista. Tämä aatesuuntaus oli suosiossa noin yhden
ihmisiän verran.
Kaikki riippuu siis
ajankohdasta, jossa elämme. On mahdollista. että nykyajan
virtaukset tuntuvat naurettavilta ja typeriltä niistä, jotka
elävät meidän jälkeemme. Tämä on tavallinen havainto
historiasta. Jokainen sukupolvi voi pitää omia näkemyksiään
parhaimpana, mutta myöhemmin samat näkemykset ja ideologiat
voivat menettää suosionsa.
Kysyä myös voidaan,
kannattaako kaikkiin virtauksiin mennä mukaan? Radikaalit ja
uudet ideologiat eivät aina ole hyödyksi ja voivat aiheuttaa
vahinkoa ihmisille. Siksi on useimmiten järkevämpää
pysyttäytyä vanhoissa arvoissa, jotka on todettu
hyödyllisiksi ja kestäviksi. Ne, jotka pitävät itseään
moderneina ja edistyksellisinä, ajavat usein asioita, jotka
eivät ole hyödyksi yhteiskunnalle. Seuraava lainaus liittyy
hyvin aiheeseen. Kaikki uusi ei ole aina hyvää vaan se voi
muodostua vahingolliseksi:
Media esittää liberaalit
ja konservatiivit vastapooleina, vaikka todellisuudessa
arvokonservatiivi ja klassinen liberaali ovat useimmissa
kysymyksissä varsin lähellä toisiaan. Suvaitsevaiston
propagandassa konservatiivi on jonkinlainen protofasisti,
joka on vain askeleen päässä natsismista. Natsismia voi
kuitenkin luonnehtia konservatismin sijaan pikemminkin
radikaaliksi ideologiaksi, joka joutui ensin siirtämään
syrjään sellaisia konservatiivisia instituutioita kuin
kirkon ja klassiset käsitykset ihmisarvosta.
Konservatiivit taistelivat natseja vastaan – vai eikö
Winston Churchill ollut konservatiivi? Kaikkien
hämmästykseksi Saksa rakensi pian sodan jälkeen vakaan
demokratian ja talousihmeen, jonka perustana olivat
konservatiiviset arvot. Liittotasavallan ensimmäinen
kansleri oli konservatiivipuolueesta CDU ja hänen
vaalilauseensa vuonna 1957 oli Keine Experimente – Ei
(yhteiskunnallisia) kokeiluja. Konservatismi oli
kansallissosialismin vastainen aate ennen vuotta 1933,
vuosina 1933-1945 ja vuoden 1945 jälkeen. (4)
Vielä yhden näkökulman
”konservatiivisuuteen” saamme, kun luemme Raamatun ja
varsinkin Uuden testamentin kirjoituksia. On
mielenkiintoista, että nämä vanhat kirjoitukset puhuvat
meille myös tästä aiheesta, vaikkakin eri sanoilla. Löydämme
toistuvasti Uuden testamentin sivuilta jakeita, jotka
kehottavat meitä vapautumaan ”konservatiivisuudestamme”,
joka tarkoittaa entisestä väärästä elämäntavastamme. Se
tulee ilmi siinä, että meidän tulee uudestisyntyä, tehdä
parannus, muuttua ja että Jumala luo uudet taivaan ja uuden
maan. Nämä kaikki ovat asioita, jotka sotivat
konservatiivisuutta ja vanhaa elämäntapaa vastaan. Olemmeko
valmiit vastaamaan tähän haasteeseen?
Uudestisyntyminen. Jeesus puhui
uudestisyntymisestä uskonnolliselle Nikodeemukselle. Hän
sanoi, että jos joku ei uudestisynny ylhäältä, hän ei voi
nähdä Jumalan valtakuntaa:
- (Joh 3:1-3) Mutta oli mies, fariseusten
joukosta, nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä.
2. Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi
hänelle: "Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi
tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä
tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen
kanssansa."
3. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti,
totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti,
ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
Parannus on asia, joka toistuvasti
esiintyy mm. Jeesuksen ja Johannes Kastajan saarnoissa,
mutta myös apostolien opetuksessa. Se tietysti tarkoittaa,
että vanha, väärä elämäntapa on hyljättävä:
- (Matt 3:1,2) Niinä päivinä tuli
Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa
2. ja sanoi: "Tehkää parannus,
sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".
- (Luuk 13:2-5) Niin Jeesus vastasi ja
sanoi heille: "Luuletteko, että nämä galilealaiset
olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset, koska he
saivat kärsiä tämän?
3. Eivät olleet, sanon minä teille,
mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.
4. Taikka ne kahdeksantoista, jotka
saivat surmansa, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä,
luuletteko, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut
ihmiset, jotka Jerusalemissa asuvat?
5. Eivät olleet, sanon minä teille,
mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."
- (Apt 17:29,30) Koska me siis olemme
Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on
samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin
inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.
30. Noita tietämättömyyden aikoja
Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi,
että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.
Muutoksesta puhuvat mm. seuraavat
jakeet:
- (2 Kor 3:18) Mutta me kaikki, jotka
peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin
kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi
kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on
Henki.
- (Room 12:2) Älkääkä mukautuko tämän
maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne
uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan
tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
Uudet taivaat ja uusi maa. Paras
asia, mikä esiintyy Ilmestyskirjassa, on Jumalan lupaus
uudesta taivaasta ja maasta. Sinne voi jokainen ihminen
päästä, jos hän janoaa iankaikkista elämää ja kääntyy
Jumalan puoleen. Toisaalta jos pysymme synneissämme ja
pidämme halpana Jumalan armon, joudumme silloin kadotukseen:
- (Ilm 21:1-8) Ja minä näin uuden
taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja
ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin
laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna
niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3. Ja minä kuulin suuren äänen
valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten
keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he
ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän
kanssaan, heidän Jumalansa;
4. ja hän on pyyhkivä pois kaikki
kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva,
eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä
kaikki entinen on mennyt."
5. Ja valtaistuimella istuva sanoi:
"Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita,
sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".
6. Ja hän sanoi minulle: "Se on
tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä
annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
7. Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä
olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
8. Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja
saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja
epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on
oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on
toinen kuolema."
4.
Käsitys Jumalasta
Yksi hyvin tavallinen käsitys on, että
Jumala on vain rakkauden Jumala. Jos ihminen uskoo Jumalan
olemassaoloon, hän ajattelee mielellään, että Jumala on vain
rakastava ja hyvä sekä täynnä armoa. Hän näkee vain nämä
Jumalan hyvät puolet ja ajattelee itse olevansa hyvä pataa
Jumalan kanssa. Tällaiseen asenteeseen ovat taipuvaisia
varsinkin liberaalit uskonnolliset ihmiset, jotka eivät
halua näyttää ahdasmielisiltä, vaan esiintyvät
avaramielisinä, edistyksellisinä ja suvaitsevaisina.
Tavallisesti tällaiset henkilöt ovat suuressa suosiossa
tiedotusvälineiden keskuudessa.
Kysymys on kuitenkin siitä, mikä on
totuus ja mikä ihmisen omaa toiveajattelua. Sillä jos
otetaan Raamatun opetus lukuun, tulevat siitä molemmat
puolet esille. Jumala on tietysti rakkaus (1 Joh 4:8: …sillä
Jumala on rakkaus.) kuten monissa jakeissa osoitetaan, mutta
hän on myös tuomari, joka tuomitsee syntisen kadotukseen,
jos tämä ei tee parannusta. Tämä asia tulee niin usein
esille, ettei sitä kannata ohittaa vain sen takia, että se
tuntuu ahdasmieliseltä. Kysymys on siitä, onko asia totta
vai ei. Tämä asia, Jumalan viha, tulee esille mm.
seuraavissa jakeissa. Ne osoittavat sen, ettei Jumala edes
voisi olla hyvä Jumala, jos hän ei asettuisi hyvän puolelle
pahaa vastaan. Välinpitämätön Jumala, joka ummistaa silmänsä
pahalta eikä reagoi siihen mitenkään, ei voisi olla
sellainen.
- (Room 1:18) Sillä Jumalan viha
ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta
ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta
vääryyden vallassa,
- (Hebr 10:30,31) Sillä me tunnemme
hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava";
ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa". 31. Hirmuista
on langeta elävän Jumalan käsiin.
- (Ilm 20:12-15) Ja minä näin kuolleet,
suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat
avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja
kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli
kirjoitettu, tekojensa mukaan.
13. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka
siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet,
jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin
tekojensa mukaan.
14. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin
tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.
15. Ja joka ei ollut elämän kirjaan
kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.
Onneksi meille on osoitettu myös toinen
puoli Jumalasta. Vaikka hän on täydellinen (Matt 5:48: Olkaa
siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne
täydellinen on.") ja valkeus (1 Joh 1:5: Ja tämä on se
sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille
julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole
mitään pimeyttä.), on hän myös rakastava Jumala, joka tahtoo
parastamme. Hän haluaa, että kaikki tulevat pelastukseen ja
ettei kukaan hukkuisi. Se tulee ilmi seuraavista jakeista:
- (1 Tim 2:3,4) Sillä se on hyvää ja
otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,
4. joka tahtoo, että kaikki ihmiset
pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
- (2 Piet 3:9) …sillä hän ei tahdo,
että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.
Parhaiten rakkaus ilmenee siinä, mitä
Jeesus on tehnyt puolestamme, jotta voisimme saada syntimme
anteeksi ja iankaikkisen elämän. Jumala rakasti meitä niin
paljon, että tahtoi pelastumistamme ja sitä varten Jeesus
tuli. Katsomme joitakin Raamatun jakeita:
- (Joh 3:16) Sillä niin on Jumala
maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen
Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan
hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa
maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että
maailma hänen kauttansa pelastuisi.
- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille
Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa
maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. 10.
Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa,
vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa
meidän syntiemme sovitukseksi.
ANNA PELASTAA ITSESI!
Jos olet ollut erossa Jumalasta tai et
ole lainkaan uskonut häneen, voit myös sinä pelastua ja
saada syntisi anteeksi. Katsomme seuraavaksi, mitä asioita
siihen sisältyy.
Oikea tieto on ensimmäinen tärkeä aihe.
Siinä voidaan nähdä kaksi tärkeää asiaa. Ne ovat, että
ihminen ei voi pelastaa itseänsä ja että Jeesus on tullut
pelastamaan meidät:
Ihminen ei voi pelastaa itseänsä.
Se tarkoittaa, että jokainen meistä on itsessään kadotettu,
syntinen ja kuin hukkuva, jonka on mahdoton parantaa
tilaansa itsestään käsin, koska olemme niin puutteellisia.
Se tulee ilmi seuraavissa jakeissa:
- (Room 3:23) Sillä kaikki ovat syntiä
tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
- (1 Joh 1:8) Jos sanomme, ettei meillä
ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole
meissä.
- (Joh 7:19) … Ja kukaan teistä ei
lakia täytä.
Jeesus on tullut pelastamaan ihmisiä.
Ratkaisu edelliseen toivottomaan tilaan on se, että Jeesus
tuli pelastamaan ihmisiä. Hän on tullut välimieheksi ja
sillaksi Jumalan sekä ihmisen välille. Kenenkään ei enää
itsestään käsin tarvitse ansaita pelastusta ja Jumalan
hyväksyntää, koska hän teki sen puolestamme:
- (Luuk 19:10) sillä Ihmisen Poika on
tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".
- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille
Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa
maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me
rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja
lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
- (Hebr 8:6) Mutta tämä taas on saanut
niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton
välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille
perustettu.
- (1 Piet 3:18) Sillä myös Kristus
kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin
puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka
tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä,
Elämän luovuttaminen Jumalalle on
toinen tärkeä aihe. Se tarkoittaa, että ihmisen tulee tehdä
parannus synneistään ja kääntyä koko sydämestään Jumalan
puoleen. Monet uskonnolliset ihmiset jättävät tämän vaiheen
väliin, mutta se on välttämätöntä, koska katumattomat
synnintekijät eivät tule perimään Jumalan valtakuntaa:
- (1 Kor 6:9,10) Vai ettekö tiedä,
etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö.
Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei
avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,
10. eivät varkaat, ei ahneet, ei
juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan
valtakuntaa.
Luottamus. Kun ihminen on
havainnut, ettei voi pelastaa itseänsä ja kun hän haluaa
ilman ehtoja luovuttaa elämänsä Jumalalle, ei se vielä
pelasta häntä.
Sen sijaan pelastus tapahtuu silloin, kun
panemme pelastuksen asiassa koko luottamuksen Jeesukseen
emmekä enää usko itseemme. Pelastuksen perusta on
ulkopuolella, siinä mitä hän on tehnyt puolestamme. Kun
katsomme häneen, saamme kokea pelastuksen:
- (Joh 1:29) Seuraavana päivänä hän näki
Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso,
Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!
- (Apt 16:30,31) Ja hän vei heidät ulos
ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä
pelastuisin?"
31. Niin he sanoivat: "Usko Herraan
Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun
perhekuntasi".
- (Joh 3:16) Sillä niin on Jumala
maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa,
ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan
hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Jos edelliset asiat ovat koskettaneet
sinua ja haluat todella kokea pelastuksen, voit lausua
seuraavan rukouksen:
PELASTUSRUKOUS. Herra, Jeesus,
käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä
sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan.
Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko
sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat
anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun
kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä
pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.
VIITTAUKSET:
1. Darwin, F & Seward A. C. toim.
(1903, 1: 184):
More letters of
Charles Darwin. 2 vols. London: John Murray.
2. Carl Wieland: Kiviä ja luita (Stones and Bones),
s. 15,16
3. Charles Darwin: The Life and
Letter of Charles Darwin Including an Autobiographical
Chapter. (1887, 1: 315-316), Toim.
Fancis Darwin. London: John
Murray.
4.
Timo Vihavainen, Marko Hamilo, Joonas Konstig: Mitä
mieltä Suomessa saa olla, s. 17,18
Lisää aiheesta:
Dinosaurussivu
Vaikka todisteet kumoavat
evoluutioteorian ja viittaavat älykkääseen suunnitteluun, eivät tiedemiehet
myönnä tätä naturalistisen maailmankuvansa takia
Ateistit väittävät usein
omaavansa tieteellisen maailmankuvan. Tämä maailmankuva perustuu kuitenkin
uskoon ja on ristiriidassa todisteiden kanssa
Maailmankatsomukset puntarissa: naturalismi / ateismi, panteismi, polyteismi
ja teismi. Lue, miksi kristillinen teismi on järkevä maailmankatsomus
Kehittyikö ihminen
apinamaisista alkuihmisistä vai luotiinko hänet? Lue, miten
evolutionistien omat löydöt kumoavat käsityksen ihmisen kehityksestä
Ihmisillä on
mielikuva, että tiede on osoittanut todeksi kaikkeuden ja elämän synnyn
itsestään sekä kehitysopin. Nämä mielikuvat perustuvat kuitenkin valheeseen
Fundamentalisti on taikasana, jota monet käyttävät torjuessaan Jumalan. He
luulevat olevansa tieteellisiä, vaikka perustautuvat uskoon
Naturalismi ja usko ihmisen kehitykseen
ovat nykyajan virtauksia länsimaissa. Mutta kuka on konservatiivi ja kuka
ei? Asiaa voi katsoa eri puolilta
|