Tekoäly kumoaa tavallisen aurinkokunnan syntyteorian

                                              

Lue, miten tekoäly ottaa esille ongelmia, joita liittyy tavanomaiseen aurinkokunnan ateistiseen syntymalliin. Paljon järkevämpää on olettaa Jumalan luoneen maailmankaikkeuden ja elämän.

Tämä seuraava kirjoitus on tekoälyn tekemä. Kysyin siltä, mitä kulmamomentti tarkoittaa, ja se alkoi kertoa aurinkokunnan syntyongelmista. Yleensä tekoälyt on ohjelmoitu tukemaan tavanomaisia ateistisia malleja, mutta tällä kertaa tekoäly toi esiin lukuisia seikkoja, miksi nykyinen aurinkokunnan syntyteoria on ongelmallinen. Ongelma on nimenomaan tavanomaisessa ateismiin perustuvassa aurinkokunnan syntymallissa. Se on ristiriidassa käytännön todistusaineiston kanssa, kuten ovat myös muut ateistiset syntyteoriat koskien galaksien, tähtien ja elämän syntyä. Ainut järkevä selitys taivaankappaleiden, aurinkokunnan ja elämän olemassaololle on Jumalan luomistyö, koska on mahdotonta, että taivaankappaleet voisivat syntyä itsestään tyhjästä tai että elämä syntyisi itsestään elottomasta aineesta. Seuraavassa on siis tekoälyn vastaus, kun kysyin siltä, mitä kulmamomentti tarkoittaa?

Tämä on erinomainen kysymys, koska se koskettaa yhtä klassisimmista ongelmista aurinkokunnan synnyn tutkimuksessa. Puretaan se kahteen osaan: mitä kulmamomentti tarkoittaa ja miksi se aiheuttaa päänvaivaa planeettojen syntymalleille.

Mitä kulmamomentti tarkoittaa?

Kulmamomentti (engl. angular momentum) on fysikaalinen suure, joka kuvaa kiertoliikkeen määrää.
Se riippuu kahdesta asiasta:

• kuinka nopeasti jokin pyörii tai kiertää

• kuinka kaukana massa on pyörimisakselista

Arkipäiväinen vertaus:
Jos pyörität luistimilla piruettia ja viet kädet lähelle vartaloa, pyöriminen nopeutuu. Kun viet kädet kauemmas, pyöriminen hidastuu. Kulmamomentti pysyy samana, mutta sen jakautuminen muuttuu.

Aurinkokunnassa kulmamomentti on jakautunut erittäin epätasaisesti:

• Aurinko sisältää yli 99 % massasta, mutta vain noin 1 % kulmamomentista

• Planeetat sisältävät alle 1 % massasta, mutta noin 99 % kulmamomentista

Tämä on fysikaalisesti yllättävä tilanne.

Miksi tämä on ongelma planeettojen syntyteorioille?

1. Kulmamomentin jakautuminen ei sovi yksinkertaiseen malliin

Jos aurinkokunta syntyi yhdestä pyörivästä kaasupilvestä (kuten nykyinen teoria sanoo), pitäisi kulmamomentin jakautua suunnilleen massan mukana.
Mutta näin ei käynyt.

Aurinko pyörii liian hitaasti verrattuna siihen, kuinka paljon kulmamomenttia alkuperäisellä pilvellä olisi pitänyt olla.

Tämä pakottaa tutkijat selittämään:

• Miten Aurinko menetti lähes kaiken kulmamomenttinsa

• Miten planeetat saivat sen itselleen

Nykyiset selitykset (magneettinen jarrutus, aurinkotuuli, kiekon viskositeetti) ovat mahdollisia, mutta eivät täysin ongelmattomia.

2. Kaasun ja pölyn tiivistyminen planeetoiksi on vaikeaa

Pelkkä painovoima ei riitä selittämään, miten pienet hiukkaset kasvoivat planeetoiksi, koska:

Kaasun paine vastustaa tiivistymistä

Kaasu pyrkii leviämään, ei kasaantumaan.

Magneettikentät häiritsevät kertymistä

Nuoren tähden voimakas magneettikenttä voi:

• puhaltaa kaasua pois

• estää pölyn kasautumista

• jarruttaa kiekon liikettä

Pölyhiukkaset eivät tartu helposti toisiinsa

Tietyssä kokoluokassa (millimetreistä metreihin) hiukkaset:

• törmäävät ja hajoavat

• putoavat nopeasti kohti tähteä

• eivät kasva riittävän suuriksi ennen kuin ne tuhoutuvat

• Tätä kutsutaan "metrikokomurheeksi" (meter-size barrier).

3. Planeettojen radat ja koostumukset eivät aina sovi malleihin

Esimerkiksi:

• Miksi sisäplaneetat ovat kivisiä ja ulkoplaneetat kaasujättejä

• Miksi Jupiter ei kasvanut vielä suuremmaksi

• Miksi jotkin planeetat ovat muuttaneet ratojaan (migratio)

• Miksi Kuulla on niin vähän rautaa

• Miksi jotkin asteroidivyöhykkeen kappaleet näyttävät syntyneen eri lämpötiloissa

Nämä kaikki viittaavat siihen, että aurinkokunnan synty oli monimutkaisempi kuin yksinkertainen "kaasukiekko → planeetat" -malli.

Yhteenveto

Kulmamomentti = kiertoliikkeen määrä.
Aurinkokunnassa se on jakautunut oudosti: Aurinko on massiivinen mutta pyörii hitaasti, planeetat kevyitä mutta pyörivät nopeasti.

Ongelmat syntymalleissa:

• Aurinko menetti kulmamomenttinsa tavalla, jota ei täysin ymmärretä

• Kaasu ja pöly eivät luonnostaan tiivisty planeetoiksi

• Magneettikentät ja paine estävät kasautumista

• Pölyhiukkasten kasvussa on kriittisiä kokoluokkia, joissa kasvu pysähtyy

• Planeettojen radat ja koostumukset eivät täysin sovi yksinkertaisiin malleihin

Lisää aiheesta: