Etusivulle
Jarin kirjoituksia


 


 






Tartu kiinni
iankaikkiseen elämään!
















Jeesus on tie ja
totuus ja elämä







 

ONKO KRISTILLINEN USKO TOTTA?

 

 

Tässä kirjoituksessa on aiheena kristillinen usko ja sen paikkansapitävyys. Kristillinen usko perustuu Jeesuksen persoonaan ja sanoihin, mutta siihen liittyy paljon muutakin kuten Raamatun luotettavuus. Nykyaikana tämä kirja on ollut hyökkäysten kohteena ja monet epäilevät kristillisen uskon järkevyyttä, mutta onko näille epäilyksille katetta? Tätä lähdemme tutkimaan.

 

ALKU. Kun lähdetään tutkimaan Raamatun luotettavuutta, on se hyvä aloittaa Raamatun ensimmäisestä luvusta, jossa mainitaan luomisesta eli miten Jumala loi taivaan ja maan. Se tapahtui yhdessä hetkessä:

 

- 1 (Moos 1:1) Alussa loi Jumala taivaan ja maan.

 

Luominen onkin yksi oleellisimpia asioita Raamatussa. Jos se ei pidä paikkaansa eli Jumala ei ole Luoja, on kyseenalaista luottaa muihinkaan Raamatussa mainittuihin asioihin kuten Jeesuksen merkitykseen tai siihen että Jumala on tuomari, jolle jokainen joutuu tekemään kerran tiliä elämästään.

   Entä edellisen jakeen paikkansapitävyys? Myöntävätkö naturalistisesti ajattelevat tiedemiehet tätä jaetta todeksi? Eivät myönnä, mutta yleensä he myöntävät sen tosiasian, että maailmankaikkeudella on alku. Tähän he ovat päätyneet loogisen päättelyn kautta. He tietävät seuraavat tosiasiat, jotka kaikki tukevat näkemystä alkuhetkestä:

 

• Tähdet eivät voi olla ikuisia, koska ne edelleen toimivat. Jos ne olisivat olleet olemassa aina tai äärettömän pitkän ajan, olisivat niiden energiavarastot jo ehtyneet. Ne olisivat pimeitä. Maailmankaikkeus olisi lämpökuoleman tilassa, mikäli se olisi äärettömän vanha. Se, että tähdet yhä edelleen säteilevät valoa, viittaa niiden alkuun.

• Auringon suhteen on samoin kuin tavallisten tähtien. Se ei ole voinut olla aina olemassa. Muuten sen energiavarastot olisivat ehtyneet, aivan kuten nuotiossa olevat puut olisivat palaneet loppuun. Jossakin on täytynyt olla alkuhetki, jolloin se on alkanut levittää valoa ja lämpöä avaruuteen.

• Elämä maan päällä ei voi olla ikuista, koska aurinkokaan ei ole ollut olemassa aina. Elämä on riippuvaista auringosta ja ilman aurinkoa lämpötila olisi lähes -273 astetta. Siinä ei mikään tunnettu elämän muoto voisi olla elossa.

 

Edellä siis todettiin, että loogisen päättelyn kautta voidaan päätellä maailmankaikkeudella olleen alkuhetken. Se koskee myös aurinkoa ja elämää maan päällä. Tiedemiehet joutuvat myöntämään, etteivät maailmankaikkeus, aurinko ja elämä maan päällä ole voineet olla aina olemassa. He eivät kiellä tätä asiaa, koska heillä ei ole muuta mahdollisuutta.

   Seuraavat lainaukset tuovat saman asian esille eli viittaavat kaiken alkuun. Ne osoittavat, miten lämpöä koskeva teoria pakottaa meidät joko uskomaan, että maailma on luotu jonakin tiettynä hetkenä, tai sitten meidän on oletettava, että luonnonlait ovat ennen olleet toisenlaiset kuin nykyisin. Kysymys on maailmankaikkeuden alusta:

 

Arthur Eddington (englantilainen astrofyysikko 1930-luvulla): Kun menemme ajassa taaksepäin, tulemme yhä järjestyneempään maailmaan. Lopulta päädymme ajanhetkeen, jossa kaikki aine ja energia on niin järjestyksessä kuin se vain voi olla. Sen pidemmälle menneisyyteen emme pääse. Olemme tulleet ajan ja avaruuden janalla ylittämättömään pisteeseen, jota voimme kutsua vain sanalla "alku"... Minusta on täysin luontevaa hyväksyä se päätelmä, jonka nykyinen luonnontiede tarjoaa tulevaisuudesta - maailmankaikkeuden lämpökuolema. (1)

 

William Jevons (englantilainen filosofi 1870-luvulla): Emme pääse jäljittämään maailmankaikkeuden lämpöhistoriaa loputtoman pitkälle menneisyyteen. Tietyssä kohdassa alamme saada mahdottomia tuloksia, jotka viittaavat sellaisiin lämpöjakaumiin, jotka eivät luonnonlakien mukaan voi olla peräisin mistään niitä edeltäneestä jakaumasta... Lämpöä koskeva teoria pakottaa meidät joko uskomaan, että maailma on luotu jonakin tiettynä hetkenä, tai sitten meidän on oletettava, että luonnonlait ovat ennen olleet toisenlaiset kuin nykyisin. (2)

 

Mitkä ovat sitten vaihtoehdot sen suhteen, miten kaikki sai alkunsa? Ne ovat hyvin vähissä; joko Jumala loi kaikkeuden tai sitten se syntyi itsestään. Kuitenkin jos tutkitaan naturalistista vaihtoehtoa kaikkeuden synnylle eli alkuräjähdysteoriaa, on se hyvin ongelmallinen, eikä naturalististen tiedemiesten esittämiin ajatuksiin kannata uskoa oikopäätä. He ovat saattaneet erehtyä pahasti ja hylätä terveen maalaisjärjen. Heidän pitäisi antaa hyvä selitys mm. seuraaviin kahteen asiaan:

 

• Miten ”nuppineulasta” tuli elämää ja sitä moninkertaisesti suurempia asioita? Ensinnäkin tiedemiesten pitäisi kertoa, miten alkuräjähdyksen tilasta, jonka uskotaan olleen nuppineulan kokoinen tai sitä pienempi (ajatus nuppineulasta on esiintynyt useissa tämän aiheen julkaisuissa), ovat tulleet kaikki nykyiset asiat kuten kivet, kalliot, hyttyset, puut, kalat ja meri niiden ympärille, planeetat, miljardit tähdet, linnut, ihmiset ja kaikki mitä on olemassa. Sillä kun naturalistinen teoria edellyttää kaiken alkaneen nuppineulan kokoisesta tilasta alkuräjähdyksessä, miten pieni "nuppineula" voi muuttua itsestään eläviksi olennoiksi ja kaikeksi, mitä on olemassa? Uskovatko tiedemiehet nykyään, kun he ottavat nuppineulan käteensä, että siitä voi tulla elämää ja edellisiä asioita? Uskovatko he pitäessään nuppineulaa kädessään, että nuppineula itsestään saa aikaan elämän moninaiset muodot, miljardit tähdet, galaksit, planeetat sekä kalliot ja muut aineelliset asiat? Tätä asiaa voi harkita, mutta ei liene paljoa sanottu, että hylkäämme terveen maalaisjärjen uskoessamme tällaiseen teoriaan. Eikö ole helpompaa uskoa, että Jumala loi kaiken? Aiheeseen sopivat hyvin seuraavat Roomalaiskirjeessä ja Korinttolaiskirjeessä mainitut sanat:

 

- (Room 1:20-22) Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

21. koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

22. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet

 

- (1 Kor 1:20) Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?

 

Miten vetykaasu muuttui eläviksi olennoiksi? Toiseksi tiedemiesten pitäisi kertoa, miten vetykaasu voi muuttua itsestään ihmisiksi, linnuiksi, auringoksi, muurahaiseksi, kärpäseksi, madoksi, banaaniksi, elefantiksi tai esim. puuksi. Sillä kun naturalistisen teorian mukaan alussa oli vain alkuräjähdyksen jälkeen syntynyttä vetykaasua, onko kukaan havainnut vetykaasun kokevan näin suuria muutoksia? Onko vetykaasu muuttunut eläviksi olennoiksi menneisyydessä tai nykyaikana? Eikö tieteellinen havainto kuitenkin ole, ettei mitään sellaista tapahdu? Aineet voivat kyllä muodostua kiinteäksi, nesteeksi ja kaasuksi lämpötilamuutosten myötä, mutta muuta ei tapahdu. Tämä on tieteellinen havainto ja tosi tiedettä. Tai jos tiedemiehet tietävät päinvastaisen havainnon, eli miten vetykaasu on muodostunut itsestään eläviksi olennoiksi, tulisi heidän kertoa se muillekin. Muussa tapauksessa he kertovat satuja ja taruja. Esim. Paavali kirjoittikin siitä, miten tulee aika, jolloin ihmiset kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin. Eikö juuri näin ole tapahtunut naturalistisissa maailmankaikkeuden ja elämän syntyteorioissa?

 

- (2 Tim  4:3,4) Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia

4. ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.

 

Monet sekulaarit tiedemiehet ovat itse myöntäneet, että alkuräjähdysteoria on ristiriidassa käytännön havaintojen kanssa. Kun ottaa nämä kommentit huomioon, ovat heidän selityksensä maailmankaikkeuden alun suhteen umpikujassa. Heidän on kuitenkin vaikea myöntää sitä loogista vaihtoehtoa, että Jumala on luonut kaiken. Sillä kun kaikella, millä on alku, on aina tekijänsä (ulkopuolinen), miksi maailmankaikkeus olisi poikkeus? Mikään, mitä ei ole olemassa, ei voi luoda itse itseään. Tämä on käytännön havainto ja todellista tiedettä.

 

Uusin tieto eroaa teorian ennusteesta riittävästi tappaakseen big bang-kosmologian (Fred Hoyle, The Big Bang in Astronomy, 92 New Scientist 521, 522-23 / 1981)

 

Vanhana kosmologina näen nykyisen havaintoaineiston kumoavan teoriat maailmankaikkeuden synnystä, kuten myös useat teoriat aurinkokunnan synnystä. (H. Bondi, Letter, 87 New Scientist 611 / 1980)

 

Siitä, onko big bang-oletus oikea vai ei, on keskusteltu huomattavan vähän …suuri joukko sen kanssa ristiriidassa olevia havaintoja selitetään lukuisilla perusteettomilla oletuksilla tai yksinkertaisesti sivuutetaan. (H. Alfven, Cosmic Plasma 125 / 1981)

 

Alkuräjähdysteoria on riippuvainen kasvavasta määrästä vahvistamattomia oletuksia – asioista, joita emme ole koskaan havainneet. Inflaatio, pimeä aine ja pimeä energia ovat näistä kaikkein tunnetuimpia. Ilman niitä tähtitieteilijöiden tekemien havaintojen ja alkuräjähdysteorian ennusteiden välillä olisi kohtalokkaita ristiriitaisuuksia. (Eric Lerner and 33 other scientists from 10 different countries, Bucking the big bang, New Scientist 182(2448):20,2004: www.cosmologystatement.org, accessed 1 April 2014.

 

David Berlinski: ”Turha väittää, että ei mistään syntyy jotakin, kun kuka tahansa matemaatikko ymmärtää sen olevan pelkkää pötyä” (Ron Rosenbaum: ”Is the Big Bang Just a Big Hoax? David Berlinski Challenges Everyone.” New York Observer 7.7.1998)

 

ELÄMÄ. Jos katsomme Raamatun ensimmäistä lukua, mainitaan siellä, ei vain elottoman maailmankaikkeuden, vaan myös elämän luomisesta. Jumala loi elämän, ja siinä on selitys, miksi elämää on nykyään olemassa.

   Miten sitten naturalistisesti ajattelevat tiedemiehet suhtautuvat tähän asiaan? Tietenkään he eivät usko Raamatun kuvaukseen. Sen sijaan he ovat saattaneet selittää, että elämä syntyi itsestään jossain lämpimässä lammikossa tai meressä.

   Tässä on kuitenkin mielikuva, jolle ei ole tieteellisiä todisteita. Siihen uskotaan, vaikkei sen puolesta ole yhtään käytännön todistetta. Mitä enemmän aihetta on tutkittu, sitä vaikeammaksi ongelma on muodostunut. Naturalistisessa teoriassa kuolleelle aineelle annetaan yliluonnollisia ominaisuuksia, joita sillä ei ole. Siksi on merkillistä, että monet kieltävät Raamatussa mainitut ihmeet, mutta uskovat satuteorioihin, joissa kuollut aine itsestään synnyttää elämää. He uskovat ihmeisiin ilman ihmeidentekijää, eikä se varmastikaan ole järkevää. Paljon loogisempaa on ajatella, että kaikella on tekijänsä. On loogista uskoa, että Raamatussa kuvattu elämän luominen on totta, koska vain elämä voi saada aikaan elämää. Tähän sääntöön - vain elämä synnyttää elämää - ei ole löydetty yhtäkään poikkeusta. Se on käytännön tieteellinen havainto.

    Monet tiedemiehet ovat myöntäneet tämän ongelman suuruuden. Heillä ei ole ratkaisua elämän syntyyn. He myöntävät, että elämällä maapallolla on alku, mutta he ovat umpikujassa asian suhteen, koska eivät myönnä Jumalan luomistyötä.

   Seuraavassa muutamia kommentteja aiheesta. Jos tiedemiehet ovat rehellisiä, joutuu jokainen heistä sen asian eteen, että Jumalan luomistyö on ainut looginen vaihtoehto elämälle. Tai jos he väittävät päinvastaista, tulisi heidän osoittaa väitteensä todeksi eikä keksiä satujuttuja elämän syntymisestä itsestään:

 

Luulen, että meidän on mentävä pidemmälle ja myönnettävä, että ainoa hyväksyttävä selitys on luominen. Tiedän, että tämä ajatus on fyysikoiden pannaan julistama, ja itse asiassa minunkin, mutta meidän ei tule torjua sitä vain siksi, ettemme pidä siitä, jos kokeelliset todisteet tukevat sitä. (H. Lipson, ” A Physicist Looks at Evolution”, Physics Bulletin, 31, 1980)

 

Tiedemiehillä ei ole ainuttakaan todistetta sitä vastaan, että elämä olisi syntynyt luomisen tuloksena. (Robert Jastrow: The Enchanted Loom, Mind in the Universe, 1981)

 

Yli 30 vuoden kokeilut kemiallisen ja molekyylievoluution kentällä ovat pikemminkin tuoneet esiin elämän alkuun liittyvän ongelman suunnattomuuden kuin sen ratkaisun. Nykyään keskustellaan periaatteessa vain asiaan liittyvistä teorioista ja kokeista ja niiden ajautumisesta umpikujaan tai tunnustetaan tietämättömyys (Klaus Dose, Interdisciplinary Science Review 13, 1988)

 

Yrittäessämme koota yhteen sen, mitä tiedämme elämän syvähistoriasta maaplaneetalla, elämän alkuperästä ja sen muodostumisen vaiheista, jotka johtivat ympärillämme näkyvään biologiaan, joudumme myöntämään, että se on hämärän peitossa. Emme tiedä, kuinka elämä alkoi tällä planeetalla. Emme tiedä tarkalleen, milloin se alkoi, emmekä tiedä missä olosuhteissa. (Harvardin yliopiston biologian professori Andy Knoll) (3)

 

LAJIT MAAN PÄÄLLÄ.

 

- (1 Moos 1:24) Ja Jumala sanoi: "Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan". Ja tapahtui niin:

 

Jos vertaa Raamatun kertomusta ja naturalistista selitystä eri eläinlajeille, ovat ne täysin erilaisia. Raamatun mukaan Jumala on luonut eri lajit mutta naturalistisessa selityksessä opetetaan kaiken alkaneen yhdestä alkusolusta.

   Kumpi edellisistä näkemyksistä on sitten oikea? Tällä alueella on mielikuva, että Darwin on osoittanut lajimuutokset todellisiksi, mutta kyseessä on täysin valheellinen mielikuva. Darwin oli varmasti pätevä tiedemies, mutta hänen esittämänsä tapaukset eivät ole esimerkkejä lajimuutoksista, vaan esimerkkejä muuntelusta (lintujen nokan koko ym.) ja sopeutumista. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Eli jos peippojen nokan koko vaihtelee tai jokin toinen bakteeri on vastustuskykyisempi kuin toinen bakteeri, ei se tee niistä uutta lajia. Ne ovat edelleen peippoja tai bakteereja. Esimerkit, joita tiedekirjallisuudessa esiintyy, rajoittuvat kaikki tälle alueelle. Ne ovat esimerkkejä muuntelusta ja sopeutumista.

   Osoituksena siitä, millä tasolla Darwinin esimerkit liikkuvat, ovat seuraavat lainaukset. Vaikka Darwinilla oli hyviä havaintoja, ei hän pystynyt osoittamaan lajimuutoksia tapahtuneiksi. Niitä ei ole hänen kirjassaan Lajien synty eikä muussakaan evoluutiokirjallisuudessa. Tämä on yhtäpitävää sen kanssa, että useat eturivin paleontologit ovat kieltäneet välimuotofossiilien olemassaolon.

   Niinpä jos todistusaineisto otetaan sellaisenaan, eikä katsota sitä evoluutiosilmälasien kautta, osoittaa se todeksi Ensimmäisen Mooseksen kirjan opetuksen siitä, miten lajit ovat olleet toisistaan erillisiä alusta alkaen. Niissä tapahtuu kyllä muuntelua ja niiden alunperin rikkaassa geenivarastossa ja perimässä on ollut mahdollisuus sopeutua erilaisiin olosuhteisiin. Se ei kuitenkaan muuta niitä toisiksi lajeiksi. Lisäksi kun sopeutumista ja erikoistumista tapahtuu, eliöiden geenivarasto köyhtyy, ja niillä on tulevaisuudessa yhä vähemmän mahdollisuuksia muunteluun. Gepardi ja muut erikoistuneet lajit ovat esimerkkejä tästä. Ne ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, koska niiden geenivarasto on köyhtynyt. Jos evoluutio menisi oikeaan suuntaan, pitäisi informaation koko ajan lisääntyä. Sen sijaan sitä menetetään koko ajan lajien erikoistuessa.

 

Darwin: Olen itse asiassa väsynyt kertomaan ihmisille, etten väitä esittäväni suoraa todistusaineistoa yhden lajin muuttu­misesta toiseksi lajiksi, vaan uskon tämän näkemyksen pääasiallisesti ole­van oikea siksi, että niin monia ilmi­öitä voidaan sen avulla ryhmitellä ja selittää. (4)

 

Encyclopedia Britannica: On paino­tettava, ettei Darwin koskaan väittänyt pystyneensä todistamaan evoluutiota tai lajien alkuperää. Hän väitti, että jos evoluutio on tapahtunut, monet selit­tämättömät tosiasiat saavat selityk­sensä. Evoluution puolesta puhuva to­distusaineisto on siis epäsuoraa.

 

Viime aikoina on myönnetty, että Darwinin ”todisteet” olivat oikeastaan filosofisia ilman suurempaa tieteellistä perustaa. Lainaan vaikutusvaltaista evolutionistia Ernst Mayria (Harvardin yliopisto): ”Täytyy myöntää, että kaksi Darwinin vastustajien vastaväi­tettä on päteviä. Ensinnäkin Darwin antoi kiusallisen vähän konkreettisia todisteita tärkeimpien väitteidensä tu­eksi.” (Nature 248, 22. maaliskuuta 1974, s. 285) Evoluution todisteet ei­vät koskaan ole olleet vahvat, eivätkä ne ole edelleenkään. (5)

 

Nykytilanteen ehkä kaikkein häm­mästyttävin puoli on tämä: vaikka Darwinia kohdellaan joukkotiedotus­välineissä maallisena pyhimyksenä ja vaikka evoluutioteoriaa pidetään voit­tamattomana haasteena uskonnollisille väitteille, johtavat biologit pitävät it­sestään selvyytenä, että lajien synty on vielä selittämättä. Nature-aikakaus­lehdessä Eörs Szathmary kirjoitti ar­vion Jeffrey Schwartzin pyrkimyk­sestä rakentaa sellainen teoria ja hän aloitti arvionsa näin: ”Lajien synty on kauan kiehtonut biologeja. Vaikka tämä on Darwinin pääteoksen otsake, hänen teoksensa ei tarjoa ratkaisua ongelmaan. Tarjoaako Jeffrey Schwart ratkaisun? Pelkään, että yleisesti ot­taen hän ei tee sitä. (6)

 

”On perin ironista, että kirja, joka on tullut tunnetuksi siitä, että se selittää lajien synnyn, ei selitäkään sitä mil­lään tavoin.” (Christopher Booker, Times-lehden kirjoittaja viitatessaan Darwinin pääteokseen Lajien synty) (7)

 

SEITSENPÄIVÄINEN VIIKKO JA YHTEINEN ALKUHISTORIA

 

- (1 Moos 2:2) Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.

 

- (2 Moos 20:11) Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

 

Eräs merkillinen seikka on seitsenpäiväinen viikko, joka esiintyy ympäri maailmaa kaikissa kulttuureissa. Tämä käytäntö on vuosituhansia vanha.

   Mistä seitsemänpäiväinen viikko on periytynyt? Evolutionistit tuskin pystyvät antamaan tähän hyvää vastausta, mutta Raamatusta löytyy selitys: Jumala loi kaiken seitsemän päivän aikana ja siksi ihmiset viettävät seitsemänpäiväistä viikkoa. Tämä tapa on tuttu eri puolilla eläville kansoille jo ammoisista ajoista, joten se on varhaista perintöä yhteisiltä esi-isiltä kuten seuraava lainaus osoittaa:

 

"Me havaitsemme ammoisista ajoista tiedon seitsenpäiväisestä viikosta kaikkien kansojen tietoisuudessa - etiopialaisten, arabialaisten, intialaisten keskuudessa - sanalla sanoen kaikki kansat idässä ovat kaikkina aikoina käyttäneet tätä seitsenpäiväistä viikkoa, mikä on vaikeata selittää myöntämättä, että tämä tieto on saatu ihmiskunnan yhteisiltä esi-isiltä." (8)

 

Kun on kyseessä ihmiskunnan yhteinen historia, löytyy sille lisätodisteita tähtitieteestä. Niinpä Australian aboriginaaleilla esiintyy aivan samanlaisia tarinoita liittyen eräisiin tähtikuvioihin kuin Kreikan tarustoissa. Eräs esimerkki on Orionin tähtikuvio ja Seulasten tähtijoukko Härän tähtikuviossa. Euroopassa käytetty nimi Orion on peräisin kreikkalaisen taruston Orion-nimiseltä metsästäjältä, mutta aboriginaaleilla esiintyy sama nimi. Aihetta tutkinut astrofyysikko Ray Norris on kertonut:

 

Myös aboriginaalit antoivat tälle tähtikuviolle nimen jo vuosituhansia sitten. On hyvin erikoista, että kautta Australian tarina kertoo kyseessä olevan metsästäjä tai metsästäjäjoukko… Kreikan taruston mukaan Seitsemäksi sisareksi eli Seulasiksi kutsumamme tähtijoukko oli siskokset, joita Orion jahtasi. On outoa, että kautta koko Australian aboriginaalit kertovat miltei samanlaisen tarinan, jonka mukaan Seulaset ovat seitsemän sisarta, joita Orionin metsästäjät jahtaavat. Tämä on ällistyttävää – tarina Orionista ja seitsemästä sisaresta on lähes tarkalleen sama sekä Kreikan tarustossa että aboriginaalien uniajan tarinoissa. (9)

 

Australian yleisradion tiedesivuilla internetissä on viitattu samaan yhteyteen, mikä esiintyy aboriginaalien ja kreikkalaisen taruston välillä. Tämä viittaa ihmiskunnan yhteiseen alkuhistoriaan, ja miten siitä ei ole kovinkaan montaa tuhatta vuotta aikaa:

 

Yllättäen nämä tarinat muistuttavat hyvin paljon Kreikan tarustoa, missä Orion jahtaa Seulasten sisaria taivaan halki. (10)

 

SUKUPUOLISUUS

 

- (1 Moos 1:27) Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

 

Kun naturalistit yrittävät selittää mennyttä naturalistisesta maailmankuvasta käsin, ovat he umpikujassa monen asian suhteen. He eivät pysty osoittamaan, miten kaikki on syntynyt itsestään tyhjästä, he eivät pysty osoittamaan elämän syntyä todeksi eivätkä he osaa selittää, miten vetykaasu on muuttunut ihmisiksi, kallioiksi, linnuiksi, madoiksi, elefanteiksi ja kaikiksi eläviksi olennoiksi. Kaiken kaikkiaan he ovat umpikujassa monen asian suhteen. He joutuvat kerta toisensa jälkeen keksimään mitä kummallisempia mielikuvitusjuttuja selittääkseen maailmankaikkeuden ja elämän alkuvaiheita.

   Sama asia on ihmisen sukupuolisuuden suhteen. Naturalistit eivät pysty antamaan kunnon selitystä siihen, miten eri sukupuolet ja suvullinen lisääntyminen ovat syntyneet. He eivät pysty vastaamaan, miten nämä asiat syntyivät yksinkertaisesta alkusolusta. Esim. suvullisessa lisääntymisessä on useita kynnyksiä ja ongelmia. Jos jokin osa ei ole välittömästi valmiina, on seurauksena sukupuuttoon kuoleminen. Puoleksi kehittynyt systeemi on mahdoton, koska se ei toimi. Kaiken on oltava heti valmiina, jotta lisääntyminen on mahdollista. Tämä sopii Raamatun kuvaukseen:

 

• Lemmen ja kiinnostuksen herääminen eri sukupuolten välillä on arvoitus. Miten sellainen asia saattoi kehittyä yksinkertaisesta alkusolusta, jolla ei varmastikaan ollut mitään sukupuolista kiinnostusta?

• Vaikka lempi heräisi eri sukupuolten välillä, tulisi yksilöillä olla toisiaan täydentävät sukupuolielimet valmiina. Hyvä kysymys on, miten koiraan ja naaraan toisiinsa sopivat sukupuolielimet saattoivat kehittyä erillään ja eri yksilöissä? Eikö sen olisi pitänyt olla mahdotonta, koska kehityksen olisi pitänyt tapahtua samanaikaisesti kahdessa yksilössä?

• Vielä suurempi ongelma ovat koiraan ja naaraan erilaiset sukusolut, jotka sopivat toisiinsa, jotka yhtyvät toisiinsa ja joista kehittyy uusi yksilö tähän maailmaan. Miten toisiinsa sopivat sukusolut voivat kehittyä erillään toisistaan?

• Sukupuuttoon kuoleminen olisi uhannut myös siinä tapauksessa jos kohtu, synnytyskanava ja turvattu ravinnonsaanti eivät olisi olleet heti valmiina. Itse asiassa kaikkien lisääntymiseen liittyvien elinten ja vaiheiden olisi täytynyt olla heti valmiina, muuten ei elämä olisi voinut jatkua. Se, että kaikki nämä osat olisivat syntyneet spontaanisti ja noin vain itsestään käsin, on kuitenkin niin mielikuvituksellista, että on syytä epäillä sen mahdollisuutta.

• Rinnat ja nisät sekä niistä tuleva maito turvaavat ravinnonsaannin heti syntymän jälkeisiksi kuukausiksi. Miten tämä välttämätön asia hengissä pysymiselle voi syntyä sattumalta?

 

Sukupuolisuuteen viitataan myös Ensimmäisen Mooseksen kirjan toisessa luvussa. Siinä kerrotaan, että ensin luotiin mies ja sen jälkeen Jumala teki naisen miehestä.

 

- (1 Moos 2:20-23) Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut.

21. Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla.

22. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo.

23. Ja mies sanoi: "Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu."

 

Tähän liittyen on mielenkiintoista, että Miao-kansalla Kiinassa on säilynyt samanlainen järjestys ihmisen luomisesta. Heidänkin mukaansa nainen luotiin vasta miehen jälkeen ja miehestä. Heidän järjestyksensä on sama kuin Raamatun luomiskertomuksessa.

   Yhtäläisyydet eivät pääty vain ihmisen oikeaan luomisjärjestykseen. Miao-kansan kertomuksessa tulee esille samantyyppisiä nimiä kuin Raamatun alkuluvuissa olevat Seet, Lemek, Nooa sekä Nooan pojat Seem, Haam ja Jaafet; tai ainakin ne muistuttavat hyvin paljon Raamatun nimiä. Tällaiset yhtäläisyydet Raamatun kertomukseen viittaavat vahvasti ihmiskunnan yhteiseen alkuhistoriaan. Kansojen perimätiedossa tavataan samanlaisia kuvauksia näistä alkuvaiheista. Samaan luokkaan kuuluvat kertomukset ja perimätiedot syntiinlankeemuksesta, kieltensekoituksesta, vedenpaisumuksesta sekä lohikäärmekertomukset.

    

Maan päällä Hän teki loasta miehen, Näin luodusta miehestä Hän muodosti vaimon. Sitten patriarkka Loka teki kivistä vaa'an arvioiden maan painon pohjaan asti, laskien taivaankappaleiden massan, mietiskeli jumaluuden, Jumalan teitä. Patriarkka Loalle syntyi patriarkka Se-teh. Patriarkka Se-tehlle syntyi poika Lusu, ja Lusulla oli Kehlo ja hänelle syntyi Lama. Patriarkka Lamalle syntyi mies Nuah. Hänen vaimonsa nimi oli esiäiti Kau Po-lu-en. Heidän poikansa olivat: Lo-Han, Lo-Shen ja Jah-hu. Näin maa alkoi täyttyä heimoista ja perheistä. Luomisessa saivat osuutensa suvut ja kansat. (11)

 

Kun tässä yhteydessä on käsitelty sukupuolisuutta, miten sijoittuvat ne ihmiset, jotka väittävät olevansa toista sukupuolta tai olevansa väärän sukupuolen ruumiissa? Tai miten tulee suhtautua toisinaan tiedotusvälineissä esiintyvään väitteeseen, että sukupuolia on useampia kuin kaksi, jopa miljoonia?

   Vastaus edelliseen on, että biologia tuntee vain kaksi sukupuolta: mies ja nainen, ei sen enempää.  Tämä on tieteellinen ja biologinen fakta, jota ei voi kiistää. Sen sijaan on mahdollista, että ihmisen ajattelu voi vääristyä ja se on eri asia. Tällainen ajattelu muistuttaa syömishäiriöitä (esim. anorexia nervosassa ihminen voi pitää itseänsä liian lihavana, vaikka hän olisi äärettömän laiha) ja muita ajattelun harhautumia. Yleensä transjuttujen taustalla on kuitenkin traumaattisia ihmissuhdekokemuksia ja se seikka, että lapsesta on toivottu toista sukupuolta. Se on johtanut ajattelun harhaan. Seuraavat kaksi esimerkkiä viittaavat tähän. Varmasti paras lääke ihmisen hylkäämiskokemuksiin on muiden ihmisten ja Jumalan rakkauden kohtaaminen. Tarvitsemme jokainen niitä.

 

Loren, tyylikäs, komea nelikymppinen mies, oli ollut avoimesti homoseksuaalinen nuoruudestaan asti. Tämä oli aiheuttanut pahoja ristiriitoja hänen ja hänen isänsä välille ja särön muihin sukulaissuhteisiin. Hän ei hyväksynyt itseään mutta puolusti kiivaasti käytöstään väittelyissä isänsä kanssa. Hän tajusi, että hänen homoseksuaalisuuteensa liittyi kaunaa ja kapinaa isää kohtaan, mutta hän ei ollut koskaan osannut käsitellä niitä. Tämä mies oli löytänyt Kristuksen ja tullut aidosti uskoon, mutta hän hävisi usein taistelussa jatkuvaa homoseksuaalista suuntautumista vastaan, kunnes Jumala toi esiin hänen perusmuistonsa. Tämä tapahtui, kun pyysimme Herraa löytämään sen muiston, joka paljastaisi ongelman syntymisen. Tämän rukouksen aikana hän eli uudelleen tilanteen, joka tapahtui kun hän oli juuri syntynyt.

   Kun tilanne valkeni, hän näki isänsä tulevan huoneeseen, jossa hän oli juuri syntynyt. Pettymys täytti äkkiä huoneen ja painoi raskaana hänen päällään. Isä katsoi häntä Lorenin sanojen mukaan inhoten ja sanoi: "Taas poika!" Sitten hän kääntyi ja kiiruhti huoneesta. Loren oli kolmas poika, ja tyttöä oli kovasti toivottu. Loren "näki" kaiken tämän ja koki sen uudelleen - ja ymmärsi sen tällä kertaa sekä tiedollisesti että emotionaalisesti. Tämä hylkääminen selitti sen, miksi Loren oli suvun hämmästykseksi yrittänyt myöhemmin ruveta perheen tytöksi. Hän halusi leikkiä nukeilla ja leikkiä tyttöjen eikä poikien kanssa. Hän yritti tiedostamattaan olla se tyttö, jota hänen isänsä oli toivonut. (12)

 

   … - Olen kotoisin Hollannista. Isäni oli italialainen ja äiti Hollannin romaneja. Perheeni oli kovin rikkinäinen. Jouduin jo nuorena tekemisiin Rotterdamin alamaailman kanssa. Minut tuomittiin 14-vuotiaana kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan, La Serpe kertoo.

   Kodin ongelmien vuoksi tyttö vietti lapsena vuosia isoäitinsä luona Italiassa. Vanhemmat olivat toivoneet esikoisestaan poikaa. Tyttö tajusi jo varhain miellyttävänsä vanhempiaan ja pärjäävänsä kadulla poikana paremmin. Mekot, korut ja meikit eivät olleet siis häntä varten. Luisa tukahdutti kaiken feminiinisen itsessään ja otti kutsumanimekseen miehisen nimen Loid.

   Vain harva tiesi hänen oikeaa sukupuoltaan, sillä hän ajoi hiuksensa, käytti miesten vaatteita ja käyttäytyi muutenkin miehen tavoin.

… Tästä alkoi Luisan tie huumediileristä evankelistaksi. Naiseus alkoi löytyä sitä mukaa, kun hän sai eheytyä sisäisistä vammoistaan, joista lapsuudenaikaiset hylkäämiskokemukset olivat suurimpia. Vei kuitenkin useita vuosia ennen kuin hän uskalsi luovuttaa miesidentiteettinsä kokonaan Jumalan hoidettavaksi.

… Jumala vakuutti jatkuvasti tietävänsä, mitä Luisalle kuuluu. Hän lupasi parantaa tämän sydämen haavat, jos Luisa vain palaisi takaisin hänen luokseen.

   - Sinä yönä Pyhä Henki kohtasi minut ja hoiti rakkaudellaan. Sain parantua perusteellisesti sisäisistä vammoistani ja olla hänen sylissään kuin lapsi. Koin katumusta siitä, että olin 37-vuotiaaksi asti elänyt miehen roolissa. Vasta silloin uskalsin luovuttaa miesidentiteettini kokonaan Jumalalle ja hyväksyin naiseuteni.

   Kookas, komea tumma nainen murtuu itkuun monta kertaa aikoja muistellessaan. Tie ei ole ollut helppo, mutta tänä päivänä hän on onnellinen. Luisa on täynnä iloista jännitystä odottaessaan, mitä Jumala on suunnitellut häntä varten seuraavaksi.

   Eheytymiskokemuksensa jälkeen Luisa palasi takaisin slummityöhön Brasilian Fortalezan kurjimpien pariin. Hän näyttää valokuvia, joissa hän poseeraa uskoon tulleen entisen macumba-papin kanssa tai rukoilee itkevän naisen kanssa, jonka alaraajat ovat kuoliossa hoitamattoman diabeteksen vuoksi.

   - Köyhyys, taudit, rikollisuus ja prostituutio ovat slummien jokapäiväistä todellisuutta. Toisinaan jouduin ystävieni kanssa pakenemaan viidakkoveitsin aseistautuneita gangstereita. Mutta silti työ kannatti, Luisa La Serpe iloitsee. (13)

 

SYNTIINLANKEEMUS JA PERISYNTI

 

-(Room 5:12) Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet

 

Kun ihmiset hylkäävät Raamatun opetuksen, hylkäävät he opetuksen myös syntiinlankeemuksesta ja perisynnistä. He eivät usko siihen, vaan ajattelevat ihmisen pohjimmiltaan olevan hyvä. Tähän voi liittyä ajatus ihmisen jatkuvasta kehityksestä, myös moraalisesti, kuten evoluutioteoriassa edellytetään.

   Tosiasiassa syntiinlankeemus on kuitenkin yksi Raamatun perustelluimpia oppeja. Se selittää pahuuden, kärsimyksen, itsekkyyden ja kuoleman olemassaolon. Se selittää myös 1900-luvulla tapahtuneet suuret vääryydet ja kymmenien miljoonien ihmisten surmaamisen. Samoin poliisi- ja asevoimien tarve yhteiskunnassa osoittaa syntiinlankeemuksen todeksi. Niitä tarvitaan, koska ei luoteta ihmisen hyvyyteen. Kysymys ei ole vain kasvatuksesta ja olosuhteista vaan perisynnistä, joka asuu meissä. Käytännön todistusaineisto on liian suuri, jotta syntiinlankeemus voitaisiin kieltää:

 

 - Professori Joad oli evankeliumin älykäs ja sukkelasanainen vastustaja, pastori keskeytti hänet. Muistan miten Englannissa ollessani kirkkoherra saarnasi aiheesta ”Jumala, paholainen ja professori C.E.M. Joad”.

   Kaikki purskahtivat nauruun.

   Michael jatkoi puhettaan:

- Professori Joad oli sitä mieltä, että ihmisluonnossa ei ole mitään vikaa, jota korkeampi sivistys, paremmat mahdollisuudet ja parempi ympäristö eivät parantaisi.

   Sitten tuli sota. Kun Joad mietiskeli tuskan ja hävityksen kurjuutta, hän tuli siihen tulokseen, että senhetkiset tapahtumat ja historiakin ovat pitkä kertomus ihmisen epäinhimillisyydestä toisia ihmisiä kohtaan. Hän tuli huomaamaan, että teologeilla oli eräs yhteinen näkemys, jota filosofit eivät korostaneet, nimittäin se, että ihmisluonteessa on jotain vikaa, ja tuota vikaa voitiin kutsua nimellä perisynti. Näistä lähtökohdista Joad eteni synnistä pelastumisen tarpeeseen ja Vapahtajasta Jumalaan, joka lähetti hänet sovittamaan ihmisten synnit. Joad koki älyllisen kääntymyksen kristinuskoon ja hänestä tuli anglikaanisen kirkon jäsen. ”Korkeampi sivistys, paremmat mahdollisuudet ja parempi elinympäristö”, hän lopulta sanoi, ”eivät ole nykyäänkään saaneet aikaan parempaa yhteiskuntaa, kuten hyvinvointimaiden kasvavat rikostilastot osoittavat.” (14)

 

Syntiinlankeemuksesta voimme löytää jonkin verran todisteita myös muista lähteistä kuin Raamatusta. Sellaisia ovat mm. sinetin painamat ja kansojen perimätiedossa esiin tulevat kertomukset, joita alla luetellaan. Ne osoittavat, miten kansoilla on vanhastaan ollut tieto jossain vaiheessa tapahtuneesta lankeemuksesta, jolla on ollut vaikutusta tuleviin sukupolviin. Tällaiset kuvaukset viittaavat jälleen kerran ihmiskunnan yhteiseen alkuhistoriaan.

 

Niiniven läheltä Tepe Gawrasta on löydetty sinetin painama, jossa on kuva miehestä ja naisesta pää kumarassa kuin onnettomuuden painamina, ja heitä seuraa käärme. Kuvan arvellaan esittävän paratiisista karkottamista. Tätä sinettiä säilytetään Yhdysvalloissa Philadelphian museossa.

 

Mesopotamiasta on löydetty toinenkin sinetin painama. Siinä on kuvattu mies ja nainen istumassa puun molemmilla puolilla. Lisäksi aivan naisen takana on pystyasennossa oleva käärme. Tämä tuntuu olevan tarkka kuvaus syntiinlankeemuksesta ja osoittaa, että Mesopotamiassa asuvilla kansoilla on ollut tietoa tästä tapahtumasta.

 

Eräs Sumerilainen runo siltä osalta kuin se on pystytty tulkitsemaan, tuntuu viittaavan syntiinlankeemukseen. Siinä puhutaan naisesta, joka söi kiellettyä ja hänestä tätä kautta tuli ilmeisesti synnin äiti. Tämä tuntuu olevan kuin kuvaus Eevasta, Aadamin puolisosta, joka ensin lankesi syntiin ja houkutteli siihen miehensäkin. (Alfred Jeremias, "Das Alte Testament im lichtes des alten orients", Leipzig 1930, 4. osa, s. 99):

 

"Nainen söi sitä, mikä oli kiellettyä ja nainen, synnin äiti, teki väärin. Synnin äidillä oli tuskallinen kokemus."

 

Syntiinlankeemuskertomukset, jotka ovat levinneet erilaisina versioina kansojen keskuuteen, ovat eräs viittaus tämän tapahtuman historiallisuuteen. Esim. Burmassa asuvien karenien perimätieto kertoo syntiinlankeemuksesta. Eräässä heidän lauluistaan kerrotaan, miten Y'wa eli tosi Jumala aluksi loi maailman, osoitti sitten "koetinhedelmän", mutta Mu-kaw-lee petti kaksi ihmistä. Tällöin ihmiset tulivat alttiiksi sairaudelle, vanhenemiselle ja kuolemalle:

 

Aluksi Y'wa antoi maailmalle muodon. Hän osoitti ruuan ja juoman. Hän osoitti "koetinhedelmän". Hän antoi tarkat käskyt. Mu-kaw-lee petti kaksi ihmistä. Hän sai heidät syömään koetinhedelmää. He eivät totelleet; eivät uskoneet Y'waa... Kun he söivät koetinhedelmää, he tulivat alttiiksi sairaudelle, vanhenemiselle ja kuolemalle (15)

 

VEDENPAISUMUS. Kun nykyajan modernistit hyökkäävät Raamattua vastaan, ovat he asettaneet kyseenalaiseksi myös vedenpaisumuksen, joka mainitaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. He eivät usko vedenpaisumuksen koskaan tapahtuneen aivan kuten Pietari ennusti viimeisten päivien ihmisistä: "Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan... Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että... silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen.(2 Piet 3:5,6).

   Kuitenkin vedenpaisumus on todistettavissa paljon helpommin kuin esimerkiksi evoluutioteoria (alkusolusta ihmiseksi-teoria). Sen puolesta on todellisia todisteita sekä luonnossa että ihmisten perimätiedossa. Luonnossa hyviä todisteita ovat merieläinten- ja kasvien jäänteet korkeissa vuoristoissa ja kuivilla alueilla. Tämä osoittaa, että meri on peittänyt nämä alueet. Tämä koskee kaikkia korkeita vuoristoja. Seuraavat lainaukset liittyvät Himalajaan ja Alppeihin

 

Himalajan jäätiköissä on härkien ja hevosten luita. Jäävyörymä, joka oli saanut alkunsa 5000 metrin korkeudessa olevalta jäätiköltä, toi tullessaan tuollaisia luita.

   Suuri englantilainen retkikunta, joka pääsi miltei Mount Everestin huipulle, löysi näissä korkeuksissa kivettyneitä kaloja, jotka makasivat vuorella. (16)

 

Harutaka Sakai japanilaisesta Kyushun yliopistosta on käyttänyt vuosia Himalajan vuoriston merellisten fossiilien tutkimiseen. Hän ja hänen ryhmänsä ovat luetteloineet varsinaisen mesotsooisen kauden akvaarion. Hentoja merililjoja, nykyisten merisiilien ja meritähtien sukulaisia, tavataan kallioseinämissä yli kolme kilometriä merenpinnan yläpuolella. Ammoniitteja, belemniitteja, koralleja ja planktonia esiintyy fossiileina vuorten kallioissa...

   Kahden kilometrin korkeudella geologit löysivät meren itsensä jättämän jäljen. Sen aaltomainen kalliopinta vastaa muotoja, jotka jäävät hiekkaan matalan veden laineista. Jopa Everestin huipulta tavataan keltaisia nauhoja kalkkikiveä, joka syntyi veden alla lukemattomien merieläinten jäännöksistä. (Maapallo ihmeiden planeetta, s. 55)

 

On syytä käydä vielä hiukan lähemmin tarkastamaan vuorijonojen kivilajien alkuperäistä luonnetta. Varsinaisissa Alpeissa se näkyy parhaiten säilyneenä pohjoisen ns. Helvetialaisen vyöhykkeen kalkkialpeissa. Kalkkikivet ovat täällä voitolla. Kun tarkastelemme täällä kiveä jonkin vuoren jyrkissä rinteissä tai huipulla - jos sinne asti jaksamme kavuta -, niin löydämme siitä ennen pitkää kivettyneitä eläinjäännöksiä, eläinfossiileja. Ne ovat täälläkin usein pahasti venyneitä, litistyneitä ja särkyneitä, mutta kumminkin tapaa myös semmoisia kappaleita, jotka voidaan lajilleen määrittää. Kaikki nuo fossiilit ovat merieläinten kalkkikuoria tai runkoja. Niiden joukossa on spiraalikierteisiä ammoniitteja ja varsinkin paljon kaksikuorisia simpukoita... Lukijan mieleen on edellä olevan esityksen johdosta varmaankin tullut kysymys: Mikä merkitys on sillä seikalla, että vuorijonoissa on niin paljon meren pohjalle kerrostuneita sedimenttejä?... (s. 236,237 "Muuttuva maa", Pentti Eskola)

 

Jerry A. Coynen evoluutiota käsittelevässä kirjassa (Miksi evoluutio on totta, s. 127) kerrotaan, miten Darwin löysi korkealta Andeilta fossiloituneita simpukankuoria. Kirjoittaja myöntää vuoren olleen veden alla, mutta ei kuitenkaan usko vedenpaisumukseen. Hänen mielipiteensä on ominainen modernisteille, jotka sivuuttavat selvät todisteet. Syy tällaiseen asenteeseen on varmasti se, että tutkijat katsovat kaikkea evoluutiosilmälasien ja pitkien ajanjaksojen kautta. He eivät ymmärrä, että vedenpaisumuksen yhteydessä ovat syntyneet lyhyessä ajassa ne luonnon erikoisuudet, joihin on ajateltu kuluneen miljoonia vuosia.

 

Beaglella matkatessaan Darwin itse löysi korkealta Andeilta fossiloituneita simpukankuoria. Ne osoittivat, että se, mikä on nyt vuori, oli kerran veden alla.

 

Kun luonnossa on nähtävissä selviä todisteita vedenpaisumuksesta, on sama tapahtuma tullut mukaan ihmisten perimätietoon. Yhteensä tällaisia kertomuksia on satoja ympäri maailmaa. Yhdessä ja maailmanlaajuisesti ne ovat vahva todiste vedenpaisumuksen historiallisuudesta:
 

Maailmasta tunnetaan puolisen tuhatta eri kulttuuria, muiden muassa Kreikan, Kiinan, Perun sekä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen joukosta, joiden legendojen ja myyttien kirjoon liittyy väkevä kertomus suuresta tulvasta, joka on muuttanut kansan historian kulkua. Monissa tarinoissa selviytyjiä on harvalukuinen joukko, aivan kuin Ukko-Nooan tapauksessa. Monesti tulvan aiheuttajina pidettiin jumalia, jotka olivat syystä tai toisesta kyllästyneet ihmiskuntaan. Väki oli kenties turmeltunutta, kuten Nooan aikana ja Pohjois-Amerikan lounaisosien hopi-intiaanien tarussa tai oli käynyt liian monilukuiseksi ja meluisaksi, kuten Gilgamesh-eepoksessa. (17)

 

Tunnettu antropologi Sir James Frazer on kerännyt vedenpaisumuksesta kertovaa perimätietoa mitä erilaisimmista ja kaukaisimmista paikoista kuten Leeward-saarilta, Bengalista, Kiinasta ja Malesiasta. Kaikkialla maailmassa kansojen ja takapajuisten heimojen muistissa on säilynyt tämä pelottava tapahtuma. Pääasiassa ne ovat yhtä mieltä siitä, että vedenpaisumus oli rangaistus raskaista synneistä ja että vain muutamat hurskaat ihmiset pelastuivat.

   Josefus Flaviusta pidetään yleisesti antiikin ajan luotettavimpana historioitsijana. Hän kirjoittaa teoksessaan Antiquities of the Jews (Juutalaisten historia): ”Armenialaiset nimittivät tätä paikkaa (jossa Nooa ja hänen perheensä tulivat ulos arkista) Apobaterioniksi, maihin nousupaikaksi.” (18)

 

IHMISKUNNAN IKÄ. Aiemmissa kappaleissa on käsitelty naturalistisia teorioita maailmankaikkeuden ja elämän synnystä. Todettiin, ettei näillä teorioilla ole mitään tieteellistä pohjaa, vaan ne ovat mielikuvitukseen perustuvia tarinoita. Kukaan tiedemies ei ole pystynyt osoittamaan, miten tyhjästä voi syntyä maailmankaikkeus tai miten elämä voi syntyä itsestään, eikä kukaan ole voinut myöskään osoittaa lajimuutoksia todellisiksi. Kyseessä ovat valheelliset mielikuvat, jotka hallitsevat ihmisen ajattelua.

  Tästä on hyvä siirtyä ajoitukseen ja vuosilukuihin. Kun naturalistiset teoriat maailmankaikkeuden ja elämän alusta ovat vailla pohjaa, voidaan asettaa kyseenalaiseksi myös niihin liittyvät ajoitukset (maailmankaikkeuden synty itsestään 13,8 miljardia vuotta sitten, elämän synty itsestään 3-4 miljardia vuotta sitten jne.). Näillä vuosiluvuilla, jotka liittyvät maailmankaikkeuden syntyyn tyhjästä itsestään ja elämän alkuun, ei ole mitään merkitystä, jos kyseisiä asioita ei ole koskaan edes tapahtunut. Nämä vuosiluvut voidaan saman tien siirtää syrjään.

   Entä elämän ja ihmisen esiintyminen maan päällä? Mitä Raamattu kertoo ihmisen olemassaolosta ja elämästä maan päällä? Yksi hyvä lähtökohta ovat Jeesuksen sanat, joiden mukaan ihminen luotiin jo luomakunnan alussa, ei vasta sen loppuvaiheissa. Hän sanoi seuraavat sanat ihmisen luomisesta:

 

- (Mark 10:6) Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.

 

On selvä, että Jeesuksen sanat ovat nykykäsityksiä vastaan eivätkä ateistitiedemiehet usko niihin. Heidän kannattaisi kuitenkin ottaa huomioon seuraavat seikat ja esimerkit. Ne viittaavat vahvasti siihen, että ihminen on ollut maan päällä aivan yhtä kauan kuin muutkin elämänmuodot, ei miljoonia eikä edes tuhansia vuosia myöhemmin vaan samanaikaisesti.

 

• Ensinnäkin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, minkä ikäisiä fossiilit ovat. Tosiasia nimittäin on, ettei kukaan pysty varmuudella sanomaan, kun hän ottaa fossiilin käteensä tai koskettaa sitä, minkä ikäinen se on. Fossiili itsessään ei kerro mitään siitä, milloin se on elänyt maan päällä:

 

”Ei ole ihmistä maan päällä, joka tietäisi tarpeeksi kallioista ja fossiileista kyetäkseen millään tavalla osoittamaan, että joku määrätty fossiililaji on todella oleellisesti vanhempi tai nuorempi kuin joku toinen laji. Toisin sanoen, ei ole ketään, joka voi todella osoittaa, että Kambrikauden trilobiitti on vanhempi kuin Liitukauden dinosaurus taikka Tertiäärikauden imettäväinen. Geologia on kaikkea muuta kuin eksaktista tiedettä.” (19) 

 

Hyvä esimerkki ovat dinosaurusfossiilit. Niissä ei ole lappuja siitä, milloin ne ovat eläneet maan päällä. Kuitenkin jos tutkitaan suoraan näitä fossiileja (eli laitetaan syrjään 1800-luvulla laadittu geologinen taulukko), viittaavat ne pikemminkin lyhyeen kuin pitkään ikään, johtuen seuraavista syistä:

 

- Niistä on tavattu radiohiiltä, jonka virallinen puoliintumisaika on vain 5730 vuotta (ks. http://newgeology.us/presentation48.html.)

 

- Jo 1990-luvulla lehdissä julkaistiin tietoja siitä, miten dinosaurusten luista on eristetty DNA:ta. Kuitenkin esim. Yle uutiset kertoi, että DNA:n puoliintumisaika on vain 521 vuotta (yle.fi > Uutiset > Tiede, 13.10.2012, DNA:n säilyvyyden takaraja selvisi – haaveet dinosaurusten kloonaamisesta raukesivat). Tämä osoittaa, ettei se voi säilyä luonnossa edes 100 000 vuotta, puhumattakaan miljoonista vuosista. Edes vanhoista ihmismuumioista ei ole aina saatu DNA-näytteitä. Niinpä jos dinosauruksissa on jäljellä DNA:ta, kuten mittaukset jo 1990-luvulta osoittavat, eivät dinosaurusten fossiilit voi olla miljoonien vuosien takaa.

 

- Dinosaurusfossiileista on löydetty tumallisia verisoluja ja niissä on havaittu myös hemoglobiinia. Nämä herkästi pilaantuvat ainekset osoittavat, ettei kysymys voi olla miljoonien vuosien ikäisistä luista.

 

- Dinosaurusfossiileista on löydetty pehmytkudoksia. Nekään eivät voi säilyä luonnossa miljoonien vuosien ajanjaksoja.

 

- Dinosaurusfossiileista on löydetty valkuaisaineita, joiden säilymistä luonnossa miljoonien vuosien ajan ei pidetä mahdollisena:

 

Toisaalta tiedetään, että biomolekyylit eivät voi säilyä yli 100.000 vuotta (Bada, J et al. 1999. Preservation of key biomolecules in the fossil record: current knowledge and future challenges. Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sciences. 354, [1379]). Tämä on kokemusperäisen tieteen tutkimustulos. Fossiileista voidaan usein eristää kollageenia, joka on eläinkudoksen biomolekyyli eli tyypillinen rakennevalkuaisaine. Kyseisestä valkuaisaineesta tiedetään, että se hajoaa luissa nopeasti, eikä sitä voi havaita kuin rippeitä 30.000 vuoden kuluttua, aivan kuivia erityisolosuhteita lukuun ottamatta. Hell Creekin alueella varmasti sataa ajoittain. Näin ollen kollageenia ei pitäisi löytyä ”68 miljoonan” vuoden ikäisestä maaperässä lojuneesta luusta. (20)

 

Mikäli havainnot dinosaurusten luista eristetyistä valkuaisaineista kuten albumiinista, kollageenista ja osteokalsiinista sekä DNA:sta pitävät paikkansa, eikä meillä ole mitään syytä epäillä tutkijoiden huolellisuutta, on luut ajoitettava näiden tutkimusten perusteella uudelleen korkeintaan 40 000-50 000 vuoden ikäisiksi, sillä kyseisten aineiden korkeinta mahdollista säilymisaikaa luonnossa ei voi ylittää. (21)

 

• Kuten todettiin, olettavat naturalistitiedemiehet ihmisen ilmaantuneen maapallolle eri aikaan kuin dinosaurukset. Nämä henkilöt eivät kuitenkaan ota huomioon, että ihmisen perimätiedossa on runsaasti kuvauksia lohikäärmeistä, jotka muistuttavat suuresti dinosauruksia. Ne viittaavat siihen, että nämä suuret eläimet ovat eläneet samanaikaisesti ihmisen kanssa. Ne ovat vain kuolleet sukupuuttoon kuten tuhannet muut eläimet.

   Hyvä esimerkki siitä, miten dinosaurukset ovat saattaneet olla tosiasiassa lohikäärmeitä, on kiinalainen kuukalenteri ja horoskooppi, jonka tiedetään olevan vuosisatoja vanha. Niinpä kun kiinalainen horoskooppi perustuu 12 eläinmerkkiin, jotka toistuvat 12 vuoden sykleissä, on mukana 12 eläintä. Niistä 11 on nykyaikanakin tuttuja: rotta, härkä, tiikeri, jänis, käärme, hevonen, lammas, apina, kukko, koira ja sika. Sen sijaan 12. eläin on lohikäärme, jota ei nykyään ole. Hyvä kysymys on, että jos 11 eläintä ovat olleet todellisia eläimiä, miksi lohikäärme olisi poikkeus ja taruolento? Eikö ole järkevämpi olettaa, että se eli muinoin samanaikaisesti ihmisten kanssa, mutta on kuollut sukupuuttoon kuten lukuisat muut eläimet? On hyvä myös muistaa, että dinosaurus-nimitys keksittiin vasta 1800-luvulla Richard Owenin toimesta. Sitä ennen käytettiin vuosisatojen ajan lohikäärme-nimitystä:

 

Legendojen lohikäärmeet ovat, ihme kyllä, kuin todellisia eläimiä, jotka ovat eläneet menneisyydessä. Ne muistuttavat paljon suuria matelijoita (dinosauruksia), jotka hallitsivat maata paljon ennen kuin ihmisen on oletettu ilmaantuneen. Lohikäärmeet olivat yleensä pahoja ja tuhoavia. Jokainen kansa tunsi ne mytologiassaan. (The World Book Encyclopedia, vol. 5, 1973, s. 265)

 

Muistiinmerkityn historian alkuajoista lähtien lohikäärmeet ovat tulleet esiin kaikkialla: Assyrian ja Babylonian varhaisimmissa kertomuksissa sivistyksen kehityksestä, Vanhan testamentin juutalaishistoriassa, Kiinan ja Japanin vanhoissa teksteissä, Kreikan, Rooman ja varhaiskristittyjen mytologiassa, muinaisen Amerikan vertauskuvissa, Afrikan ja Intian myyteissä. On vaikea löytää yhteiskuntaa, joka ei olisi sisällyttänyt lohikäärmeitä legendaariseen historiaansa…Aristoteles, Plinius ja muut klassisen ajan kirjailijat väittivät lohikäärmetarinoiden perustuvan tosiasioihin eikä mielikuvitukseen. (22)

 

Suomalainen geologi Pentti Eskola kertoi jo vuosikymmeniä sitten kirjassaan Muuttuva maa, miten lohikäärmeiden kuvaukset muistuttavat dinosauruksia:

 

Liskoeläinten vaihtelevat muodot tuntuvat meistä niin huvittavilta sen vuoksi, että moni niistä etäisesti ja usein irvikuvamaisesti muistuttaa nykyajan vastaavanlaisissa olosuhteissa eläviä nisäkkäitä. Hirmuliskot kumminkin olivat yleensä niin peräti poikkeavia nykyajan elämänmuodoista, että niiden lähimmät vastineet ovat löydettävissä tarustojen lohikäärmeiden kuvauksista. Kumma kyllä, että niin on laita, sillä noiden tarujen laatijat eivät tietenkään olleet tutkineet kivettymiä eivätkä edes niistä mitään tienneet. (23)

 

• Mitä tulee ihmisen historiaan, esitetään usein tiedotusvälineissä joistakin löytöpaikoista, että ne ovat 10-, 30- tai 50 000 vuotta vanhoja. Väitetään, että ihmisen historia ulottuu niin kauas.

   Kysymys kuitenkin kuuluu, perustuvatko nämä löydöt varmaan tietoon? Eivät perustu, koska niitä on mahdoton tarkistaa. Yleensä löytöjen pohjana ovat radiohiilimittaukset, mutta nämä mittaukset voivat näyttää todellista ikäänsä suurempia lukuja mm. jatkuvasti heikentyneen magneettikentän takia (Magneettikentän voimakkuuden on laskettu puoliintuvan kerran 1400 vuodessa.)

   Seuraavat kommentit osoittavat, miten varma ihmisen historia on vain muutamien vuosituhansien ikäinen, ei sen enempää. Sitä vanhemmaksi oletetut löydöt ovat kyseenalaisia. Lausunnoista ensimmäisessä esiintyy radiohiilimenetelmän kehittäjä, professori W.F. Libby, joka sanoi aikanaan Science-lehdessä 3.3.1961 (s. 624), että todennettu historia ei ulotu kuin n. 5000 vuoden taakse. Hän puhui Egyptin hallitsijasuvuista, joissa niissäkin voi olla satojen vuosien virheitä (näin esitettiin mm. Suomen tv:ssä marras-joulukuussa 1996 esitetyssä 3-osaisessa sarjassa "Faaraot ja kuninkaat").

 

"Arnold [työtoveri] ja minä saimme ensimmäisen shokkimme todetessamme, että historia ulottuu vain 5000 vuotta taaksepäin... Usein sai lukea, että se ja se kulttuuri tai arkeologinen paikka on 20 000 vuotta vanha. Me opimme melko äkkiä, että näitä lukuja, näitä varhaisia aikamääriä ei tunneta tarkasti ja että Egyptin ensimmäisen dynastian aika on todellisuudessa vanhin joltisellakin varmuudella vahvistettu historiallinen aikamäärä." (24)

 

"Varhaisimmat muistiinmerkinnät, jotka meillä on ihmisen historiasta, ulottuvat vain noin 5000 vuotta taaksepäin." (The World book Encyclopedia, 1966, 6. osa, s. 12)

 

Äskeisissä kaivauksissa on yllättävimmäksi osoittautunut se äkillisyys, millä sivistys ilmaantui maailmaan. Tämä havainto on täysin vastoin sitä, mitä oli odotettu. Oli ajateltu, että kuta vanhempi aikakausi oli kysymyksessä, sitä alkukantaisemmaksi kaivausten suorittajat sen toteaisivat, kunnes kaikki sivistyksen jäljet katoaisivat ja alkuihminen ilmaantuisi. Näin ei ole tapahtunut Babyloniassa eikä Egyptissä, joissa ovat olleet vanhimmat tunnetut ihmisasutukset. (25)

 

Kieltensekoitus ja baabelin torni

 

- (1 Moos 11:1,4, 6-9) Ja kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi.

Ja Herra sanoi: "Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.

4. Ja he sanoivat: "Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan".

6. Ja Herra sanoi: "Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.

7. Tulkaa, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä."

8. Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta.

9. Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan.

 

Kuten aiemmin todettiin, erottaa ihmisen eläimistä mm. puhekyky ja kieli. Eläimillä ei ole samanlaista kielellistä kykyä, kielioppia, eivätkä ne kirjoita tai lue. Sen sijaan ihmiselle nämä ovat synnynnäisiä ominaisuuksia.

   Mistä sitten ihmisen kielellinen kyky on tullut? Raamatun selvä opetus on, että Jumala on laittanut meihin tämän ominaisuuden kuten muitakin erityisominaisuuksia, niiden joukossa äly, joka on moninkertaisesti suurempi kuin eläinten.

   Tästä on hyvä siirtyä kieltensekoitukseen, josta kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Naturalistisesti ajattelevat henkilöt suhtautuvat usein ylimielisesti Raamatun kuvaukseen tästä aiheesta, kuten he kieltävät luomisen, vedenpaisumuksen ja muut Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkutapahtumat. Kuitenkin on tosiasia, että kieltensekoitus ja Baabelin torni mainitaan monissa lähteissä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

 

Meksikon historiasta (Mexican antiquity, 9. osa, s. 321) on säilynyt kertomus, josta voidaan löytää monia yhtymäkohtia Raamatun tekstiin. Siinä kuvataan vedenpaisumusta, ihmisten lisääntymistä sen jälkeen, tornin rakentamista sekä kielten sekoitusta. Erikoinen yhtymäkohta on myös se, että vuoret olivat 15 kyynärän korkuisen veden peitossa ja vallassa, aivan kuten Ensimmäisessä Mooseksen kirjassakin mainitaan (1 Moos 7:20):

 

Pelottavat sateet ja salamat taivaasta hävittivät ihmiset ja myös koko maan ilman mitään poikkeusta, ja korkeimmatkin vuoret olivat viidentoista kyynärän korkuisen veden peitossa ja vallassa. Vedenpaisumuksen jälkeen ihmiset lisääntyivät maan päällä ja rakensivat sangen korkean zacualin (tornin) etsiäkseen siitä turvaa siltä varalta, että toinen maailma hävitettäisiin. Pian sen jälkeen heidän kielensä sekoitettiin, ja kun he eivät kyenneet ymmärtämään toisiaan, he hajaantuivat maan eri osiin. (26)

 

Yksi viittaus kielten sekoitukseen on Baabelista löydetty kertomus, jossa puhutaan tornin tuhoutumisesta ja kielten sekoituksesta Raamattua muistuttavalla tavalla. Ainut suurempi ero on se, että tarina kerrotaan monijumalisesti.

   Mielenkiintoista sekä tässä että edellisessä kertomuksessa (joka myös Raamatussa esiintyy) on ihmisten hajaantuminen eri puolille maapalloa, koska he eivät enää ymmärtäneet toisiaan. Sama asutusliike ja ihmisten lisääntyminen on jatkunut näihin päiviin asti niin, että sellaiset alueet kuin Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä Australia ovat tulleet pääosin asutetuiksi vasta viimeisen 200-300 vuoden aikana. Sitä ennen ne olivat melko harvaan asuttuja. Se osoittaa, ettei ihminen ole ollut kovin kauaa maan päällä. Jos ihminen olisi ollut maan päällä satojatuhansia tai miljoonia vuosia sitten, olisi maapallo tullut tiuhaan asutetuksi jo ajat sitten, mutta niin ei suinkaan ole.

 

Tämän temppelin rakentaminen loukkasi Jumalia. Yhdessä yössä he heittivät maahan, mitä oli rakennettu. He hajoittivat heidät eri maihin ja tekivät heidän puheensa oudoksi. He estivät työn edistymisen. (27)

 

Kun sumerilaisia on pidetty ensimmäisenä tunnettuna historiallisena kansana Lähi-idässä, on heiltäkin säilynyt tietoa ihmiskunnan alkutapahtumista. Niistä on yksi heidän runonsa, joka liittyy ihmiskunnan alkuhistoriaan. Siinä puhutaan ajasta ennen kielten sekoitusta, kun kaikki ihmiset ylistivät ylijumala Enliliä yhdellä kielellä. Sekin sopii yhteen sen Raamatun kuvauksen kanssa, että aluksi ”kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi” (1 Moos 11:1):

 

Olipa kerran aika, jolloin ei ollut käärmettä, ei ollut skorpionia, ei ollut hyeenaa, ei ollut leijonaa, ei ollut pelkoa, ei ollut kauhua, ihmisellä ei ollut kilpailijaa. Olipa kerran aika, jolloin Suburin ja Hamazin maat (sittemmin) monikielinen Sumer, prinsiyden jumalallisten lakien suuri maa, Uri, jolla oli kaikki, mikä asiaan kuuluu, Martun maa, joka lepäsi turvallisuudessa, koko maailma, ihmiset kaikki yhdessä ylistivät ylijumala Enliliä yhdellä kielellä. (28)

 

Eräs erikoinen viittaus muinaiseen Baabelin torniin löytyy Nabopolassarilta, joka oli Uus-babylonialaisen valtakunnan perustaja (626-605 eKr.) ja kuulun Nebukadnessarin isä. Hänen lausunnossaan puhutaan Baabelin tornista ja sen rakentamisesta:

 

Siihen aikaan käski Marduk minua pystyttämään Baabelin tornin, joka oli muinoin tuhoutunut, laskemaan maahan lujan perustuksen tornin huipun yltäessä taivaaseeen.

 

Hänen poikansa Nebukadnessar on jatkanut samasta asiasta ja puhunut tornin kilpailemisesta taivaan kanssa:

 

Minä rakensin edelleen Etemenankin tornille niin että se kilpaili taivaan kanssa.

 

JUUTALAISET JA RAAMATUN LUOTETTAVUUS

 

- Onko Jumalan olemassaolosta mitään todisteita? kysyi Preussin kuningas Fredrik Suuri.

   Abbed Steimetz antoi kuolemattoman vastauksen:

- Juutalaiset, Teidän Majesteettinne. (29)

 

Edellä on käsitelty Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkulukuja. On todettu, että on vahvoja perusteita pitää siinä mainittuja tapahtumia historiallisina. Siihen viittaa se, että kansojen perimätiedoissa on viittauksia näihin tapahtumiin.

   Entä juutalaisen kansan historia? Myös tämän Jumalan omaisuuskansan historia alkaa Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Tässä kirjassa kerrotaan, miten tämä kansa polveutui Aabrahamista, jota myös monet arabit pitävät esi-isänään. Juutalaiset polveutuvat Iisakin ja Jaakobin sukuhaarasta, kun taas arabit polveutuvat Ismaelista.

   Jumala on myös puhunut juutalaisten kautta. Nykyaikana ei uskota Jumalan ilmoitukseen ja että Jumala voi puhua ihmisten kautta. Kuitenkin Raamattu opettaa näin tapahtuneen juutalaisten kautta. Heidän kauttaan tuli Jeesus ja Raamatun kirjojen kirjoittajat olivat juutalaisia. Jos he eivät olisi kirjoittaneet muistiin näitä asioita, emme nykypäivänä tietäisi, miten päästä Jumalan yhteyteen Jeesuksen Kristuksen kautta:


- (Room 9:1-5) Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele - sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä -

2. että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni.

3. Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,

4. ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset;

5. heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!

 

- (Room 3:1-3) Mitä etuuksia on siis juutalaisilla, tai mitä hyötyä ympärileikkauksesta?

2. Paljonkin, kaikin tavoin; ennen kaikkea se, että heille on uskottu, mitä Jumala on puhunut.

3. Mutta kuinka? Jos jotkut ovat olleet epäuskoisia, ei kaiketi heidän epäuskonsa ole Jumalan uskollisuutta tyhjäksi tekevä?

 

- (Joh 4:21,22) Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.

22. Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.

 

Miksi sitten kiinnittää huomiota juutalaiseen kansaan? Yksi syy on se, että useat tämän Jumalan omaisuuskansan vaiheet ja kohtalot on ennustettu etukäteen Raamatussa. Tämä on eräs todiste Raamatun ja kristillisen uskon puolesta. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

 

Ennustettu hajaannus, joka toteutui. Ensimmäinen asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, on juutalaisen kansan hajaannus, josta oli ennustettu etukäteen. Sen otti esille jo Mooses yli 3000 vuotta sitten mutta myös Jeesus ennusti samasta aiheesta. Ensimmäinen hajaannus tapahtuikin n. 600 eKr., kun juutalaiset joutuivat Baabeliin, mutta v. 70 jKr. tapahtui hajaannus, jonka seurauksena he joutuivat kaikkien kansojen sekaan kuten Jeesus ennusti.

   Tämä onkin totta, koska juutalaisia on edelleen Venäjällä, Euroopassa, USA:ssa, Etelä-Amerikassa ja ympäri maailmaa. Merkillistä asiassa on, että he ovat säilyttäneet koko ajan kansallisen olemassaolonsa ja identiteettinsä. Sillä usein kun muuttoliike tapahtuu, menettävät uusien asukkaiden jälkeläiset juurensa jo 3-4 polvessa. Näin ei ole tapahtunut juutalaisten kohdalla, vaikka he ovat olleet lähes 2000 vuotta hajaannuksessa:

 

- (Luuk 21:23,24) Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan;

24. ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.

 

- (Matt 23:38,39) Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'.

39. Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."

 

- (5 Moos 28:63-65) Ja niinkuin Herra ennen iloitsi teistä, siitä, että teki teille hyvää ja antoi teidän lisääntyä, niin Herra silloin iloitsee teistä, siitä, että hävittää ja tuhoaa teidät. Ja teidät temmataan irti siitä maasta, jota sinä menet ottamaan omaksesi.

64. Ja Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan maan äärestä toiseen, ja sinä palvelet siellä muita jumalia, joita sinä et tunne ja joita sinun isäsi eivät tunteneet, puuta ja kiveä.

65. Ja niiden kansojen seassa sinä et saa rauhaa, eikä jalkasi löydä lepopaikkaa. Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, rauenneet silmät ja nääntyvän sielun.

 

- (3 Moos 26:33,34,44) Mutta teidät minä hajotan kansojen sekaan ja ajan teitä takaa paljastetulla miekalla, ja teidän maanne tulee autioksi ja kaupunkinne raunioiksi.

34. Silloin maa saa hyvityksen sapateistaan, niin kauan kuin se on autiona ja te olette vihollistenne maassa. Silloin maa lepää ja saa hyvityksen sapateistaan.

44. Mutta sittenkään, vaikka he ovat vihollistensa maassa, en minä heitä hylkää enkä viero heitä niin, että lopettaisin heidät ja rikkoisin liittoni heidän kanssansa; sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa.

 

Kun Raamatussa on etukäteen ennustettu juutalaiskansan hajaannus maailman kansojen keskuuteen, tulisi yksi hajaannuksen seuraus olemaan se, että kansa joutuisi pistopuheeksi, sananparreksi ja eikä se löytäisi rauhaa muissa maissa. Siihen viitataan selkeästi Mooseksen kirjassa jo n. 3500 vuotta sitten. Mitä sitten tulee näiden jakeiden täyttymykseen, eivät ne voisi paremmin osua kohdalleen tai paremmin kuvata sitä maanpakolaisuuden aikaa, joka on kestänyt vuodesta 70 jKr. aina näihin päiviin asti. Vaikka sanat ovat 3500 vuoden takaa, lausuttu jo vuosisatoja ennen hajaannusta, ovat sellaiset sanonnat kuin "vapiseva sydän, rauenneet silmät ja nääntyvä sielu" tarkka kuvaus vuosisatoja kestäneestä maanpakolaisuudesta ja sen vaikeimmista hetkistä. Niissä tiivistyvät kaikki ne vainot ja syrjintä, joita juutalaiset ovat kokeneet muissa maissa ollessaan; suurimpana Hitlerin suorittamat vainot joitakin vuosikymmeniä sitten.

 

- (5 Moos 28:37) Ja sinä tulet kauhistukseksi, sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille niille kansoille, joiden keskuuteen Herra sinut kuljettaa.

 

- (5 Moos 28:64-67) Ja Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan maan äärestä toiseen, ja sinä palvelet siellä muita jumalia, joita sinä et tunne ja joita sinun isäsi eivät tunteneet, puuta ja kiveä.

65. Ja niiden kansojen seassa sinä et saa rauhaa, eikä jalkasi löydä lepopaikkaa. Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, rauenneet silmät ja nääntyvän sielun.

66. Ja sinun elämäsi näyttää sinusta olevan hiuskarvan varassa, yöt ja päivät sinä olet pelon vallassa etkä ole varma hengestäsi.

67. Aamulla sinä sanot: 'Jospa olisi ilta!' ja illalla sanot: 'Jospa olisi aamu!' - sellaista pelkoa sinä tunnet sydämessäsi, ja sellaisia näkyjä sinä näet silmissäsi.

 

Ennustettu paluu ja valtion uudelleensyntyminen. Kun Raamatussa on etukäteen ennustettu juutalaiskansan hajaannus maailman kansojen keskuuteen, on myös lukuisia profetioita Israelin uudelleensyntymisestä ja juutalaisten palaamisesta tähän maahan, jossa heidän esi-isänsä asuivat. Tärkein virstanpylväs oli 14. toukokuuta 1948, kun Israel julistettiin valtioksi lähes 2000 vuoden jälkeen. Maan päällä oli jälleen juutalainen valtio. Lisäksi asiaan liittyy maahanmuutto, joka alkoi voimistua jo 1800-luvulla - tosin maassa oli asunut juutalaisia koko ajan - sekä voimakas rakentaminen. Unohtaa ei myöskään sovi hebrean kielen uudelleensyntymistä ja käyttöönottoa. Sitä voidaan pitää eräänlaisena ihmeenä, koska tämä kieli oli lähes kokonaan pois käytöstä vuosisatojen ajan. Mm. seuraavat jakeet viittaavat kansalliseen uudistumiseen ja paluuseen. Vuosituhansien takaiset profetiat ovat täyttymäisillään:

 

- (5 Moos 30:3-5) niin Herra, sinun Jumalasi, kääntää sinun kohtalosi ja armahtaa sinua; Herra, sinun Jumalasi, kokoaa sinut jälleen kaikista kansoista, joiden sekaan hän on sinut hajottanut.

4. Vaikka sinun karkoitettusi olisivat taivaan äärissä, niin Herra, sinun Jumalasi, kokoaa ja noutaa sinut sieltäkin.

5. Ja Herra, sinun Jumalasi, tuo sinut siihen maahan, jonka sinun isäsi ovat omistaneet, ja niin sinä otat sen omaksesi; ja hän tekee sinulle hyvää ja antaa sinun lisääntyä enemmän kuin isiesi.

 

- (Apt 15:13-18) Kun he olivat lakanneet puhumasta, lausui Jaakob: "Miehet, veljet, kuulkaa minua!

14. Simeon on kertonut, kuinka Jumala ensi kerran katsoi pakanain puoleen ottaakseen heistä kansan omalle nimellensä.

15. Ja tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, sillä näin on kirjoitettu:

16. 'Sen jälkeen minä palajan ja pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan; minä korjaan sen repeämät ja nostan sen jälleen pystyyn,

17. että jäljelle jääneet ihmiset etsisivät Herraa, ynnä kaikki pakanat, jotka ovat minun nimiini otetut, sanoo Herra, joka tämän tekee,

18. mikä on ollut tunnettua hamasta ikiajoista.'

 

- (Hes 39:27,29) Kun minä tuon heidät takaisin kansojen seasta ja kokoan heidät heidän vihamiestensä maista, niin minä osoitan heissä pyhyyteni lukuisain pakanakansain silmien edessä.

29. Enkä minä enää kätke heiltä kasvojani, sillä minä vuodatan Henkeni Israelin heimon päälle, sanoo Herra, Herra."

 

Ennustettu viha

 

- (Luuk 21:20-24) Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan;

24. ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.

 

Eräs asia on toistunut kautta historian: antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on noussut esille yhä uudelleen. Mitään muuta kansaa ei ole vihattu yhtä paljon kuin juutalaisia. On kyllä voinut olla vihollisuuksia eri kansanryhmien kesken, mutta antisemitismi on jatkunut vuosisadasta toiseen eri kansojen parissa. Venäjän pogromit ja Hitlerin suorittamat vainot ovat vain muutamia esimerkkejä pahimmista vihamielisyyksistä heitä kohtaan.

   Sama viha kohdistuu nykyaikana myös maailman ainoaan juutalaisvaltioon, Israeliin. Mitään muuta valtiota vastaan ei ole tehty yhtä paljon negatiivisia päätöslauselmia YK:ssa kuin Israelia vastaan. Tämä huolimatta siitä, vaikka Israel on auttanut usein ensimmäisenä monia katastrofeja kokeneita valtioita ja vaikka ns. Palestiinan arabit ovat saaneet huomattavia parannuksia ollessaan Israelin alaisuudessa. Seuraava lehtiartikkeli kuvaa hyvin sitä yleistä vihamielistä asennetta, mikä varsinkin muslimimaissa ilmenee. Niissä toteutuvat edellä mainitut Jeesuksen sanat:

 

Mitä kätkeytyy määritelmän uusi antisemitismi taakse ja miten laajalle levinnyttä se on? Toisin kuin klassisessa antisemitismissä, joka suuntautui juutalaisia vastaan yksilöinä ja kansana, uuden antisemitismin kohteena on myös juutalaisvaltio Israel. Äärimmäisissä tapauksissa uusi antisemitismi kyseenalaistaa Israelin valtion olemassaolon oikeutuksen. Uusi antisemitismi onkin saanut yhä enemmän ulottuvuutta islamilaisessa maailmassa ja arabimaissa...(Etelä-Suomen Sanomat, 28.9.2003)

 

Mistä antisemitismi sitten johtuu? Miksi viha kohdistuu erityisesti juutalaisia kohtaan? Miksi se ei kohdistu esim. arabikansoja kohtaan, jotka voivat muistuttaa ulkonäöltään juutalaisia?

   Tähän asiaan tuskin löytyy mitään maallista selitystä. Kukaan sekulaari henkilö ei kykene antamaan siihen vastausta. Sen sijaan parempi on Raamatun opetus, että kyseessä on Jumalan omaisuuskansa - vaikka he ovatkin erkaantuneet Jumalasta eivätkä tunne häntä - ja se selittää vihan. Taustalla on hengellinen syy. Kun saatana vihaa Jumalaa, vihaa se myös hänen kansaansa ja yllyttää ihmisiä heitä vastaan. Saatana myös tietää, että Jumala on perustava valtakuntansa, jonka keskus on Jerusalem ja siksi se yrittää estää Jumalan hyvän suunnitelman toteutumista. Jumalan kieltävät ihmiset eivät usko näitä asioita, mutta onko heillä parempaakaan selitystä vuosisatoja kestäneelle antisemitismille? Vain hengellisen selityksen kautta voidaan ymmärtää ja lähestyä tätä aihetta.
 

- (5 Moos 7:6) Sillä sinä olet Herralle, Jumalallesi, pyhitetty kansa; Herra, sinun Jumalasi, on valinnut sinut omaisuuskansakseen ennen kaikkia muita kansoja, mitä maan päällä on.

 

- (Joel 3:1,2) Sillä katso, niinä päivinä ja siihen aikaan, kun minä käännän Juudan ja Jerusalemin kohtalon,

2. minä kokoan kaikki pakanakansat, vien ne alas Joosafatin laaksoon ja käyn siellä oikeutta niitten kanssa kansani ja perintöosani, Israelin, tähden. Sillä he ovat hajottaneet sen pakanakansain sekaan, ovat jakaneet minun maani

 

- (Room 11:1) Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa.

 

- (Apt 1:6,7) Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: "Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?"

7. Hän sanoi heille: "Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut,

 

Raamattu ja historia. Kuten aiemmin todettiin, ovat naturalistiset selitykset maailmankaikkeuden ja elämän alulle vailla tieteellistä pohjaa. Kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, miten tyhjästä voi syntyä mitään, miten elämä voi syntyä itsestään tai miten kaikki lajit ovat peräisin samasta alkusolusta. Ei ole myöskään vakuuttavia todisteita sille, että ihminen olisi ollut maan päällä enempää kuin 6000 vuotta. Radiohiilimenetelmän kehittäjä W.F. Libby myönsi tämän aikanaan: "Arnold [työtoveri] ja minä saimme ensimmäisen shokkimme todetessamme, että historia ulottuu vain 5000 vuotta taaksepäin... Usein sai lukea, että se ja se kulttuuri tai arkeologinen paikka on 20 000 vuotta vanha. Me opimme melko äkkiä, että näitä lukuja, näitä varhaisia aikamääriä ei tunneta tarkasti ja että Egyptin ensimmäisen dynastian aika on todellisuudessa vanhin joltisellakin varmuudella vahvistettu historiallinen aikamäärä." (30).

   Jos asiat sanotaan suoraan, on naturalismiin ja evoluutioon perustuvassa näkemyksessä kyse mielikuvitushistoriasta. Tähän luokkaan kuuluvat myös miljoonat vuodet, jotka on helppo asettaa kyseenalaisiksi. Osoituksena siitä, miten maapallon historia ei ulotu kovin kauaksi, on myös radiohiilen löytyminen kivihiilestä. Ei ole löydetty yhtään sellaista kivihiiltä, josta puuttuisi radiohiiltä. (Lowe, D.C., Problems associated with use of coal as a source of 14C free background materal, Radiocarbon 31(2):117-120,1989). Tämä tuo nämä kerrostumat, joita on pidetty kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia vanhoina aivan lähimenneisyyteen. Kivihiilikerrostumista on tavattu myös ihmiselle kuuluvia tavaroita ja ihmisfossiileja. (Glashouver, W.J.J., So entstand die Welt, Hänssler, 1980, ss. 115-6; Bowden, M., Ape-men-Fact or Fallacy? Sovereign Publications, 1981; Barnes, F.A., The Case of the Bones in Stone, Desert/February, 1975, p. 36-39).Todennäköisesti nämä kerrostumat, kuten useimmat fossiilit, ovat syntyneet vedenpaisumuksen ja sen jälkimaininkien yhteydessä

   Entä sitten Raamatun historia? Jos kristillinen usko on totta, tulisi myös Raamatun historian olla totta. Tämä onkin helppo osoittaa todeksi, koska Raamatun ulkopuolisissa lähteissä on viittauksia samoihin henkilöihin ja tapahtumiin kuin mistä Raamattu kertoo. Näissä lähteissä on mainintoja Vanhan testamentin puolella esiintyvistä Israelin ja Juudan kuninkaista (Omri, Jeehu, Hiskia, Manasse, Daavid, Pekah, Joojakin...) tai pakanahallitsijoista (Suusak, Nebukadnessar, Belsassar, Kyyros, Benhadad, Sargon, Sanherib, Salmanassar, Sanherib...). Samoin on mainintoja tai löytöjä liittyen Uuden testamentin henkilöihin (Johannes Kastaja, Jeesus, Jaakob, ylipappi Kaifaan luuarkkulöytö, Pilatuksen nimi kivilaatassa, ylipappi Ananias, Feeliks, Gallion, Sergius Paulus, Gamaliel, keisarit, Herodes). Niiden perusteella voidaan päätellä, että nämä henkilöt ovat olleet todellisia historian henkilöitä. Apostolit saattoivatkin aikanaan vedota siihen, että kyse oli kaikkien tuntemista tapahtumista. Evankeliumin olisi ollut mahdotonta levitä, jos asiat eivät olisi olleet yleisessä tiedossa.

 

- (Apt 2:22) Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte

 

- (Apt 10:37,38) sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte;

38. te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.

 

- (Apt 26:24-26) Mutta kun hän näin puolustautui, sanoi Festus suurella äänellä: "Sinä olet hullu, Paavali, suuri oppi hulluttaa sinut".

25. Mutta Paavali sanoi: "En ole hullu, korkea-arvoinen Festus, vaan puhun totuuden ja toimen sanoja.

26. Kuningas kyllä nämä tietää, jonka tähden minä puhunkin hänelle rohkeasti. Sillä minä en usko minkään näistä asioista olevan häneltä salassa; eiväthän nämä ole missään syrjäsopessa tapahtuneet.

 

Se, että Uuden testamentin ja Raamatun tapahtumat ovat totta, saa siis vahvistusta muista lähteistä. Arkeologia, historioitsijoiden muistiinpanot sekä kirkkoisien maininnat ovat toistuvasti tukeneet Raamatun historiallisuutta. Niissä mainitaan kymmenien hallitsijoiden, muiden henkilöiden ja paikkakuntien nimiä, joista useat on aluksi tiedetty vain Raamatun perusteella. Se on vahva todistus siitä, että nämä asiat ovat todella tapahtuneet.

   Muutamat tutkijat ja arkeologit ovat ottaneet kantaa siihen, miten arkeologiset löydöt vahvistavat Raamatun historiallisuutta:

 

William Albright: Se kohtuuton epäluuloisuus, jota 1700- ja 1800-lukujen huomattavat historian tutkimuksen koulukunnat osoittivat Raamattua kohtaan, ja jota vieläkin aika-ajoin ilmenee, on kasvavassa määrin osoitettu kyseenalaiseksi. Löytö toisensa jälkeen on vahvistanut lukemattomien yksityiskohtien paikkansapitävyyden ja lisännyt Raamatun arvostusta historiallisena lähteenä. (31)

 

Keith N. Schoville: On tärkeää ymmärtää, että arkeologisista kaivauksista on saatu suuri määrä todisteita, jotka osoittavat täysin selvästi, ettei Raamattu ole hurskasta väärentelyä. Tähän mennessä yhtäkään Raamatun historiallista kohtaa ei ole voitu todistaa vääräksi niiden todisteiden perusteella, joita on saatu arkeologisista tutkimuksista. (32)

 

Nelson Glueck: Voidaan sanoa ehdottoman varmasti, ettei yksikään arkeologinen löytö ole koskaan asettanut mitään raamatunkohtaa kyseenalaiseksi. On tehty kymmeniä arkeologisia löytöjä, jotka vahvistavat Raamatun historialliset lausunnot joko pääpiirteissään taikka yksityiskohtaisesti. (33)

 

Seuraava lainaus viittaa Luukkaan tarkkuuteen historioitsijana (muut evankeliumit kertovat samoista asioista). Jos hän oli tarkka kuvatessaan suhteellisen merkityksettömiä yksityiskohtia – joiden paikkansapitävyys voidaan vahvistaa muista lähteistä – miksi hän ei olisi ollut tarkka myös ihmeiden tai niiden asioiden kuvaamisessa, joille ei saada ulkopuolista vahvistusta? Ainoastaan naturalistinen ennakkoasenne estää hyväksymästä tätä käsitystä.

 

Arkeologia tekee eräässä mielessä juuri sitä. Jos muinaiset historialliset yksityiskohdat ovat osoittautuneet kerta kerran jälkeen oikeiksi, se lisää luottamustamme myös niihin kyseisen historioitsijan kirjoituksiin, joita ei voi samalla tavalla tarkastaa.

   Pyysin, että McRay kertoisi asiantuntijan mielipiteensä. – Vahvistaako vai heikentääkö arkeologia Uuden testamentin luotettavuutta, kun arkeologian tutkijat tarkastavat kirjoitusten sisältämiä yksityiskohtia?

   Mcrayn vastaus tuli ilman aikailua. – Uuden testamentin luotettavuus kasvaa tutkimusten myötä, siitä ei ole epäilystäkään. Aivan niin kuin minkä tahansa muinaisen dokumentin luotettavuutta edistää se, kun kaivausten edetessä todetaan, että kirjoittaja on antanut oikeita tietoja jostakin paikasta tai tapahtumasta…

   – Sekä liberaalien että konservatiivisten tutkijoiden yleinen mielipide on, että Luukas oli historiankirjoittajana hyvin tarkka, vastasi McRay. – Hän oli oppinut, hän oli kaunopuheinen, hänen kreikkansa lähenteli klassista tasoa, hän kirjoitti kuten koulutettu mies, ja arkeologiset löydöt ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että Luukas oli tarkka siinä, mitä kirjoitti.

   McRay lisäsi, että monissa satamatarinaa vastaavissa tapauksissa tutkijat olivat aluksi luulleet joitakin Luukkaan viittauksia vääriksi, mutta myöhemmät löydöt ovat vahvistaneet, että hän on kirjoittanut tiedot oikein… Eräs etevä arkeologi tutki huolellisesti Luukkaan maininnat kolmestakymmenestäkahdesta maasta, viidestäkymmenestäneljästä kaupungista ja yhdeksästä saaresta eikä löytänyt yhtään virhettä. (34)

 

A.N. Sherwin-White, klassisen ajan historian tutkija, ja jota on pidetty etevimpänä roomalaisen lain tuntijana, on tutkinut erityisesti Apostolien tekoja (Roman Society and Roman law in the New testament, Oxford: Oxford university press, 1963, s. 173). Hän toteaa, että yritykset kieltää sen luotettavuus näyttävät pakostikin mielettömiltä. Luukas kirjoitti Apostolien tekojen lisäksi yhden evankeliumeista:

 

Apostolien tekojen historiallinen tarkkuus on osoittautunut ällistyttäväksi... kaikki yritykset kieltää Apostolien tekojen perustavaa laatua oleva historiallisuus edes pienissä yksityiskohdissa näyttävät nyt pakostikin mielettömiltä. Rooman historian tutkijat ovat jo pitkään pitäneet sitä itsestäänselvänä.

 

Jumalan yhteyteen pääsy.

 

- (Room 1:20) Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

 

Kuten todettiin, Raamattu tarjoaa realistisen selityksen maailmankaikkeuden ja elämän olemassaololle: ne ovat olemassa, koska Jumala on olemassa. Hän on luonut ne, koska on olemassa, ja itse asiassa koko Raamattu perustuu Jumalan olemassaoloon. Tätä kirjaa ei olisi meillä, jos ei pidettäisi Jumalan olemassaoloa itsestäänselvyytenä.

   Entä jos iankaikkisuus ja elävä Jumala ovat olemassa? Mitä se merkitsee? Ainakin sitä, että meidän kannattaa päästä Jumalan yhteyteen. Meidän tulisi saada varmuus, miten saada synnit anteeksi ja pelastusvarmuus. Näihin asioihin jokaisen tulee saada selvyys. Aiommekin perehtyä tähän aiheeseen, mutta sitä ennen tutkimme kolmea erilaista vaihtoehtoa sen suhteen, keitä Jumala pelastaa. Nämä vaihtoehdot ovat:

 

• "Jumala pelastaa kaikki"

• "Jumala ei pelasta ketään"

• "Jumala pelastaa vain joitakin ihmisiä"

 

"Jumala pelastaa kaikki". Nykyaikana länsimaissa on suosittu näkemys, että Jumala pelastaa kaikki huolimatta siitä, mitä ihmiset uskovat ja miten he elävät. Tämä universalismiksi kutsuttu näkemys on yleistynyt viime vuosikymmenten aikana.

   Edellinen ei kuitenkaan ole Raamatun opetus. Universalistista näkökantaa olevilla ihmisillä on mielikuvitusjumala, jota Raamattu ei tunne. Sen sijaan Raamattu opettaa hyvin yksinkertaisesti, että väärät eivät peri Jumalan valtakuntaa. He jäävät sen ulkopuolelle.

 

- (1 Kor 6:9,10) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,

10. eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

 

- (Luuk 13:3) Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.

 

- (Ilm 22:15) Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.

 

"Jumala ei pelasta ketään". Toinen vaihtoehto on, että Jumala ei pelasta ketään, eli kenelläkään ei ole mahdollisuutta saada syntejään anteeksi ja päästä taivaaseen.

   Onneksi tämäkään ei ole Raamatun opetus. Raamatussa ei opeteta sellaista oppia, että kaikki jäisivät taivaan porttien ulkopuolelle.

 

"Jumala pelastaa vain joitakin ihmisiä". Kolmas vaihtoehto on, että Jumala pelastaa joitakin ihmisiä, ja tämä on myös Raamatun opetus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Jumala haluaisi pelastaa jokaisen ihmisen. Hän todella haluaa sitä, mutta ongelmana on, että ihmiset itse eivät halua sitä. He itse torjuvat kääntymisen Jumalan puoleen ja se estää heitä pelastumasta. Jumalan tahto pelastaa ihmisiä tulee hyvin esille seuraavissa jakeissa:

 

- (Joh 3:16) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

 

- (1 Tim 2:3,4) Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,

4. joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

 

Luuk 14:15-20) Tämän kuullessaan eräs pöytäkumppaneista sanoi hänelle: "Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa!"

16. Niin hän sanoi hänelle: "Eräs mies laittoi suuret illalliset ja kutsui monta.

17. Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina'.

18. Mutta he rupesivat kaikki järjestään estelemään. Ensimmäinen sanoi hänelle: 'Minä ostin pellon, ja minun täytyy lähteä sitä katsomaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.

19. Toinen sanoi: 'Minä ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.

20. Vielä toinen sanoi: 'Minä otin vaimon, ja sentähden en voi tulla'.

 

Sitten toinen asia. Jos Jumala pelastaa ihmisiä, miten hän sen tekee? Tähän on kaksi yleistä vaihtoehtoa; tekojen tai armon kautta.

 

Tekojen kautta. Näkemys, että Jumala pelastaa tekojen kautta, on yleinen uskonnoissa. Asiassa on kuitenkin yksi suuri ongelma: oma puutteellisuutemme. ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room 3:23). Paha riippuu meissä kiinni kuten Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeessä (Roomalaiskirje luku 7), ja siksi olemme kaukana täydellisyydestä. Tekojen kautta emme tule täydellisiksi ja synnittömiksi. Puutteellisuutemme takia meiltä puuttuu myös varmuus Jumalan hyväksynnästä. Tämä on totta kaikissa uskonnoissa mutta myös sellaisessa kristillisyydessä, jossa ei ole ymmärretty Jumalan armoa. Paul Little on kertonut havaintonsa tästä aiheesta:

 

Pelastusvarmuutta ei islamilaisillakaan ole. Olen usein kysynyt hinduilta, muslimeilta ja buddhalaisilta, pääsevätkö he nirvanaan tai menevätkö he paratiisiin, kun he kuolevat. Kukaan heistä ei ole osannut vastata varmasti. He ovat pikemminkin viitanneet elämänsä epätäydellisyyteen, joka on esteenä tämän päämäärän toteutumiselle. (35)

 

Armon kautta. Kun todettiin, että Jumala haluaa pelastaa ihmisiä, mutta kukaan ei pelastu tekojen kautta, ei jää jäljelle kuin yksi vaihtoehto eli se, että ihminen pelastuu armon kautta. Tämä onkin Raamatun ja Uuden Testamentin opetus, joka tulee hyvin ilmi seuraavissa jakeissa:

 

- (Ef 2:8,9) Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja –

9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

 

- (Ef 2:4,5) mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,

5. on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut.

 

- (Apt 15:11) Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin.

 

- (Ilm 21:5,6) Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".

6. Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

 

- (Ilm 22:17) Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.

 

Mihin Jeesusta tarvitaan?

 

John Hick: Jos Jeesus Nasaretilainen todella on lihaksi tullut Jumala, silloin kristinusko on ainoa uskonto, jonka Jumala on henkilökohtaisesti perustanut, ja sellaisena sen täytyy olla ainutlaatuisen ylivertainen kaikkiin muihin uskontoihin nähden.

 

Sitten kristillisen uskon ydinasiaan eli Jeesukseen Kristukseen. Monet kysyvät, mihin Jeesusta tarvitaan, mutta juuri hän on avaintekijä pelastusasiassa. Se johtuu seuraavista syistä:

 

Hän on Jumala, joka tuli taivaasta. On yksi erottava tekijä sen suhteen, mitä Jeesus väitti itsestään verrattuna muihin hengellisiin johtajiin. Hän väitti, että hän on tullut taivaasta, eli hän on ylhäältä päinvastoin kuin kaikki muut. Tätä eivät esittäneet itsestään Buddha, Muhammed eivätkä myöskään Jeesuksen seuraajat, mutta Jeesus väitti poikkeavansa kaikista muista alkuperältään:

 

- (Joh 8:23,24) Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.

24. Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne."

 

- (Joh 8:56-59) Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi."

57. Niin juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!"

58. Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut".

59. Silloin he poimivat kiviä heittääksensä häntä niillä; mutta Jeesus lymysi ja lähti pyhäköstä.

 

Entä Jeesuksen väitteen todenperäisyys? Kukaan ei yleensä kiellä sitä, että Jeesus oli hyvä. Tämän myönsivät Jeesuksen vihamiehet, hänen seuraajansa ja myös useimmat ihmiset nykypäivänä. Niinpä jos Jeesus oli täydellisen hyvä ja hän kaikesta huolimatta esitti väitteen taivaallisesta alkuperästään ja jumalallisuudestaan, eikö tässä ole ilmeinen ristiriita?
   Ei suinkaan. Sillä jos väite pitää paikkansa, ei siinä ole ristiriitaa. Kannattaa myös ottaa huomioon, että Jeesus itse väitti olevansa totuus ja puhuvansa totuuden. Niinpä jos hän oli täydellisen hyvä, kuten uskotaan, ei hän varmastikaan voinut valehdella näin tärkeässä asiassa eli omassa alkuperässään ja identiteetissään.

 

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

 

- (Joh 8:43-46) Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani.

44. Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.

45. Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.

46. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?

 

Synnit sovitettiin Jeesuksen Kristuksen kautta. Kuten todettiin, yrittävät monet pelastua tekojen kautta, mutta heiltä jää pelastusvarmuus puuttumaan. Se jää puuttumaan, koska jokainen meistä on epätäydellinen ja syntinen.

   Mikä on sitten Jumalan ratkaisu syntiongelmaan? Vastaus on tietysti Jeesus Kristus. Hän ei tullut maan päälle huvin vuoksi, vaan kaikessa oli tarkoitus. Niinpä Raamattu kertoo, miten Jeesus eli ensin synnittömän ja täydellisen elämän. Sen jälkeen hän tuli syntiuhriksi ja sijaiseksi, joka kantoi syntimme ristille. Synti, joka on esteenä Jumalan ja meidän välillä, vietiin hänen kauttaan pois. Raamatun kielellä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Jumala teki kaiken puolestamme Jeesuksen Kristuksen kautta, koska me emme siihen pystyneet. Sovitusasiassa on siten aivan samoin kuin luomisasiassa: molemmat ovat Jumalan aikaansaannoksia:
 

- (2 Kor 5:18-20) Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.

19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

 20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

 

- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

 

Raamattu siis osoittaa, että Jeesus on tullut pelastuksen välikappaleeksi, aivan kuin pelastusveneeksi, johon jokainen voi turvautua välttääkseen helvetin ja saadakseen syntinsä anteeksi. Uskomalla eli laittamalla luottamuksen häneen jokainen voi pelastua, koska Jeesus on tullut välimieheksi Jumalan ja ihmisen välille. Jeesuksen asema pelastajana tulee esille mm. seuraavissa jakeissa:

 

- (Apt 16:30,31) Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?"

31. Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".

välimies

 

- (Joh 10:9) Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

 

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

 

Entä jos ihminen torjuu Jumalan välimiehen Jeesuksen Kristuksen? Silloin ihminen joutuu itse maksamaan synneistään helvetissä. Sillä kun todettiin, ettei Jumala pelasta kaikkia, on syy juuri se, että ihmiset torjuvat Jeesuksen Kristuksen ja kääntymisen hänen puoleensa. He torjuvat Jumalan antaman välimiehen ja pelastusveneen, ja joutuvat siksi sovittamaan syntinsä helvetissä. Älä siis käännä selkääsi Jeesukselle ja Jumalan kutsulle! Arthur W. Pink, edesmennyt puritaanijulistaja, on selittänyt osuvasti tätä asiaa eli miten Jumala tarjoaa armoa Poikansa kautta. Tätä tarjousta ei kannata pitää halpana.

 

Jos Jumala tarjoaa sinulle Pelastajaa, joka pelastaa sinut ansaitsemastasi rangaistuksesta, etkä sinä ota Häntä vastaan, niin toki on oikeudenmukaista, että jäät ilman pelastajaa. Vai onko Jumala velvollinen järjestämään sinulle jonkun toisen, koska et pidä juuri tästä Pelastajasta? Hän on antanut mittaamattoman arvokkaan ja kunnioitettavan henkilön, oman ainoasyntyisen Poikansa, olemaan sovitusuhrina synneistä ja näin valmistanut pelastuksen; ja tätä Pelastajaa tarjotaan sinulle juuri nyt. Jos torjut hänet, onko Jumala silloin epäoikeudenmukainen, jos hän ei sinua pelasta? Onko hän velvollinen pelastamaan sinut valitsemallasi tavalla, vain koska et pidä hänen tavastaan pelastaa? Vai syytätkö Kristusta epäoikeudenmukaisuudesta, koska hän ei tule sinun Pelastajaksesi, kun samaan aikaan sinä et tahdo häntä, vaikka hän tarjoaa itsensä sinulle ja vetoaa sinuun, että ottaisit hänet vastaan Pelastajanasi.

 

PELASTUSRUKOUS: Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.

 

 

 

VIITTAUKSET:

 

1. John D. Barrow : Maailmankaikkeuden alku, s. 37

2. Sama, s. 36-37

3. Andy Knoll (2004) PBS Nova interview, 3. toukokuuta 2004,  sit. Antony Flew & Roy Varghese (2007) There is A God: How the World’s Most Notorious Atheist Changed His Mind. New York: HarperOne

4. Darwin, F & Seward A. C. toim. (1903, 1: 184): More letters of Charles Darwin. 2 vols. London: John Murray.

5. Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisestä (Bones of Contention), s. 257

6. Rodney Stark, s. 184

7. Christopher Booker: “The Evolution of a Theory”, The Star, Johannesburg, 20.4.1982, s. 19

8. Tri John Kitto kirjassa Encyclopedia of Biblical Literature, II, hakusana "Sabbath", s. 655

9. Aboriginal Astronomy, ABC Radio National, Okcham’s razor, broadcast Sunday 3 January 2010, 8:45am, transcript/audio via abc.net.au.

10. Steffens, M., Australia’s first astronomers, ABC Science, abc.net.au, 27 July 2009

11. E.V. Koskinen: Alusta loppuun, s. 12

12. Leanne Payne: Särkynyt minäkuva, s. 84, 85

13. Näky-lehti 4 / 2008, s. 10-12

14. J. Edwin Orr: 100 kysymystä Jumalasta (100 Questions about God), s. 59 - 60

15. Don Richardson: Iankaikkisuus heidän sydämissään, s. 96.

16. Raamatullinen aikakauskirja, s. 17

17. Kalle Taipale: Levoton maapallo, s. 78

18. Richard Wurmbrandt: Miksi uskon (The Answer to Moscow’s Bible), s. 52

19. George Mc Cready Price: New Geology, lainaus A.M Rehnwinkelin kirjasta Flood, s. 267, 278

20. Pekka Reinikainen: Darwin vai älykäs suunnitelma?, s. 88

21. Pekka Reinikainen: Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu, s. 111

22. Francis Hitching: Arvoitukselliset tapahtumat (The World Atlas of Mysteries), s. 159

23. Pentti Eskola: Muuttuva maa, s. 366

24. Science, 3.3.1961, s. 624

25. P.J. Wiseman: New Discoveries in Babylonia About Genesis, 1949, s. 28.

26. Sit. kirjasta: "Oliko vedenpaisumus ja Nooan arkki mahdollinen?", Toivo Seljavaara, s. 6,7

27. Joseph P. Free: Archaeology and Bible history, 12. p. 1973 - Sit. kirjasta: "Voiko Raamattuun luottaa", Uuras Saarnivaara, s. 187.

28. Armas Salonen: Sumeri ja sen henkinen perintö (Keuruu 1962), s. 138,139.)

29. Thoralf Gilbrant: Ennustukset toteutuvat 4 (Tidens Tegn 4), s. 68

30. Science, 3.3.1961, s. 624

31. Geisler, N.L. ja Nix, W.E. A General Introduction to the Bible, Moody Press, Chicago, 1986)

32. Keith N. Schoville: "Biblical Archaeology in Focus" (Grand Rapids, Mich.: Baker Book House, 1978, s. 156)

33. Nelson Glueck: Rivers of the desert, 1959, s. 31

34. Lee Strobel: Tapaus Kristus (The Case for Christ), s. 132-134,136

35. Paul Little: Tiedä miksi uskot, s. 129